Churchill islamista

“Kuinka kauhistuttavia ovatkaan kiroukset, jotka muhamettilaisuus lan­gettaa kannat­tajilleen! Ei ole ainoastaan fanaattista kiihkoa, joka ihmi­sessä on yhtä vaarallista kuin vesikauhu koirassa, vaan myös tämä hir­veä fatalistinen apa­tia. Vaikutukset ovat ilmi­selviä monissa maissa.

Ajat­tele­mattomia tapoja, huo­limattomia maanviljelysjärjes­telmiä, lais­koja kau­pan­käyn­ti­mene­telmiä ja omai­­suu­den turvat­tomuut­ta tapaa kaikki­alla, missä profeetan seuraajat hallit­sevat tai asuvat. Alhainen sensu­a­lismi riistää tältä elämältä sen viehkeyden ja sivis­tyneisyyden; tulevalta sen ar­vokkuuden ja pyhyyden.

Se tosiasia, että muhamettilaisen lain mu­kaan jokaisen naisen on kuu­luttava jollekin miehelle tämän ab­soluut­ti­sena omaisuutena, joko lapsena, vaimona tai jalkavai­mona, vii­västyttää väistämättä orjuuden lopullista häviämistä aina siihen asti, kunnes isla­min us­ko on lakannut olemasta suuri voima ihmisten keskuu­dessa. Yksit­täiset musli­mit saattavat toki osoittaa loistavia ominaisuuk­sia, mutta tämän uskonnon vaikutus halvaannuttaa sen seuraa­jien sosi­aalisen kehi­tyksen.

Maailmassa ei ole voi­mak­kaam­paa taannuttavaa voimaa. Muha­met­tilaisuus on taistelunhaluinen ja käännytystä har­joit­tava uskonto, joka on kaik­kea muuta kuin kuolemaisillaan. Se on jo le­vinnyt kautta Keski-Afrikan tuottaen pelottomia taistelijoita joka askel­mal­laan.

Ja jos kris­tin­uskoa eivät suojelisi tieteen vahvat käsivarret — tie­­teen, jota vas­taan se oli tur­haan taistellut — mo­der­nin Euroopan sivilisaa­tio saattaisi romahtaa, samoin kuin romahti muinai­­sen Rooman sivilisaa­tio.”

Sir Winston Churchill (The River War, first edition, Vol. II, pages 248-50, Lon­don: Long­mans, Green & Co., 1899).