Olemassaolon tarkoitus

Jes. 13: 12-13 "Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksi kuin puhdas kulta, ihmiset harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta. Sentähden minä järisytän taivaat, ja maa järkkyy paikaltansa Herran Sebaotin kiivaudesta, hänen vihansa hehkun päivänä."

Tulevaisuus näyttää näiden Raamatun jakeiden mukaan aika lohduttomalta ihmiskunnan osalta. Oofirin kullan alkuperämaata on etsitty, tuloksetta. Nyt on löytynyt Intiasta valtava miljardiluokan kulta-aarre:

http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2011/07/lehti_intialaisesta_temppelista_loytyi_valtava_aarre_2699333.html

Ajatella, jos se Oofirin kulta-aarre onkin jossain Suomen maaperässä?

Mutta Raamattu sanoo, että Oofirin kulta poikkeaa tavallisesta kullasta. Se on ilmeisesti platinan kaltaista ja läpikuultavaa... ja ihmiset tulevat olemaan harvinaisia kuten sekin tulevaisuudessa. Kysyin eräältä helluntailaismieheltä, että mitäs, jos ihmiskunta ja kaikki sen sivistyksen merkit (rakennukset, kirjallisuus, musiikki, taiteet ja mediatuotanto sekä lehdistö) tuhoutuisi totaalisesti ja jäljelle jäisi sattuman oikusta vain yksi kehitysvammaisten ja vajaakuntoisten laitos? Nämä sairaat ja puoliksi villi-ihmiset eivät tietäisi ja osaisi eivätkä hahmottaisi mitään entisestä kulttuurista ja syntyisi aivan uudenlainen sivilisaatio, jossa keräilytalous jälleen kukoistaisi ja ihminen eläisi luonnon ehdoilla? Mihin sitten enää pelastussysteemiä tarvittaisiin, kun sitä ei enää muistettaisikaan? Helluntailainen vastasi yksikantaan: "Varmaan taivaasta tulisi alas enkeli tai ilmenisi profeetta, joka kirjoittaisi Jumalan uutena ilmoituksena sen vanhan tarinan ja pelastuksen ehtona olisi, että uskoisi siihen ja sitä seuraisi myös kokemus, eli merkkejä ja tunnustekoja..."