Kristityn ja ateistin maailmat.

Olet oikeassa. Kristinusko on täynnä omaa
rakkauttaan, toivoaan ja uskoaan... niin täynnä
että armon sanaa on täytynyt kailottaa miekan ja
kuoleman uhalla. "Sodat ja kuolemat"... ne kansat
jotka nyt sotivat taistelevat epätoivosta lähinnä
turvatakseen asemansa maailmassa... kristinusko
on tehnyt likaiset työt valtansa pohjustamiseksi
jo ajat sitten, VIHOLLISTENSA verta
säästelemättä, eikä niitä voi koskaan oikeuttaa.
Ne on helppo unohtaa ja puhua rakkaudesta.
Ateisteista taas... miksi heidän maailmansa olisi
kylmä... mistä tiedät... olen minäkin varma että
sinun elämäsi on täynnä pelkoa ja tyhjiä
haaveita. Enkä silti tule siitä avautumaan..
Minulle tuollainen vierasperäinen neurootikon
kiihkoilu ei sopisi... eikä missään nimessä
ateismikaan... silti uskon että muut voivat
niistä löytää totuutta.

Ällöttävää tuollainen ainainen uskovaisten
provosointi meitä ateisteja kohtaan. Joko
pelotellaan helvetillä, tai tolkutetaan että "ei
teillä ole uskoa hyvään ja asioiden
parantamiseen".
Kyllä ateistikin voi olla hyvään pyrkivä!
itse vastustan uskontoja juuri niistä aiheutuvien
sotien ja erimielisyyksien takia. Uskonnot ovat
jarruna kaikelle positiiviselle kehitykselle,
eivätkä jousta vanhentuneista käsityksistään
nykyaikaan.
Sen sijaan että paasaisin suu valkoisena kauniita
sanoja, minä TOIMIN maailman parantamiseksi
olemalla kasvissyöjä, kierrättämällä tarkasti
jätteeni sekä avustamalla eri
hyväntekeväisyysjärjestöjä.
En tunne yhtäkään uskovaista joka toimisi samoin!
rukoilemalla ei ihmisiä auteta, vaan TOIMIMALLA.

ulkokultaista tekopyhän esittämistä koko touhu.
Uskonto vasta hyvästä kehityksestä luopumista
onkin; "Voin tehdä mitä lystään koska Jumala
antaa anteeksi kun sitä sitten joskus pyydän".
"Voin hankkia rajattomasti lapsia, kun Raamatussa
kerran käsketään niin"
Vastuu omista teoista siirretään jollekin
yliolennolle, jonka olemassaolo ei ole yhtään sen
varmempaa uskovaisille kuin ateisteillekaan.
Ateisti taas ottaa vastuun tekemisistään itse.
Jos Jumala onkin olemassa, Hänkin varmasti
arvostaa sitä enemmän, kuin tekopyhää esittämistä.

Positiivinen ajattelu on aina huonompi juttu,
kuin negatiivinen. Jos asiat on huonosti,
positiivisella asenteella niitä väheksytään,
kristinusko on kautta aikojen ollut mestari siinä.

Ihmiset sopeutuvat sitä mukaa
epäoikeudenmukaisuuksiin, mitä positiivisemmin he
ajattelevat. Jos jokaisesta asiasta hakee vain
positiivisia puolia, negatiivisia ei enää edes
huomioida. Tämän varjolla kirkko on usein
syyllistynyt epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Olen lukenut ja tulen lukemaan jatkossakin paljon
Raamattua; siellä on toki mielenkiintoisia
näkökantoja, mutta Raamatustakin löytää
positiivisella ajattelulla vain hyvät asiat,
jolloin ei edes yritetä kyseenalaistaa mitään..

Kysytaan pari normaalia kysymysta, jotka
iskevat "uskovaisen" polvilleen ja
todennakoisesti epailemaan uskoaan...

MIKSI?:Maailmassa on sotia?
MIKSI?:Maailmassa on koyhia?
MIKSI?:Maailmassa on sairaita?


MIKSI?:Mietit naita asioita ja asetat oman, niin
vahvan uskontosi kyseenalaiseksi vain jonkun
sekopaan takia joka vain ja ainoastaan huvikseen
kiusaa uskovaisia tassa foorumissa?

Eli jos kerran olisi olemassa joku jumalan
tapainen, niin miksi han ei estaisi naita
edellamainittuja asioita aarettomassa vallassaan?
(Kuten uskonnon tunneilla jo koulussa opetettiin
ja sen jalkeen samaa paskaa kuunneltiin
rippileirilla)

Olen jo luvannut olevani kadotettu sielu, mikali
jonkinlainen jumala tasta julmasta maailmasta
loytyy...
(Poikkeuksen teen, jos siita osoitetaan nakyvaa
materiaalia)


Ateisti olen ja en nyt niinkaan kylma ihminen
ole...Elan vain asiat niin kuin ne parhaaksi
naen, enka rupea hyppimaan pappien pillin
tahtiin...
Elamastani en voi olla ylpea, mutta paatokset
olen sentaan itse siihenkin tehnyt...


Elukka teita "siunatkoon"
(Ihminen on elain)

Voi mitä itsensä ylentämistä! Muistaakseni
sanassakin sanotaan, että se joka itsensä ylentää,
alennetaan.

"Ateisteilla ...ovat valmiita sopeutumaan
tilanteiden mukaan niin kuin tilanteet vaativat."
Kyllä historia on osoittanut, ettei kristityillä
moraali ole kummoisempi kuin muilla, usein päin
vastoin. Paljonhan "tosiuskovaiset" tekevät syntiä
tietäen, että synnit kuitenkin annetaan anteeksi.
Pakanoilla ja ateisteilla ei ole tuollaista
varatietä väärille teoille.

"...tosikristityn mielestä hänen elämänsä kestää
ikuisuuden." Aivan, "mielestä", uskon tuon. En
vain ymmärrä, sitä asiaa, että hyvin monien
uskovaisten käsityksen mukaan sielu siirtyy
taivaaseen heti kuoleman jälkeen. Siis, en ymmärrä
sitä, että uskovaiset uskovat toisin kuin uskonto
opettaa. Ainakin minä olen uskontunnustuksista
yms. käsittänyt, että kristitty vasta viimeisen
tuomion jälkeen pääsee taivaaseen. Tuo viimeinen
tuomio olisi vasta aikojen lopussa. Jos kävisi
niin, että elämä vaan jatkuisi, niin
taivaaseenpääsyä saisi odotella tovin. Muuten, on
melkoinen sattuma, että viimeinen tuomio-teoria
syntyy "itsenäisesti" kristinuskoon, Egyptihän on
niin kaukana Palestiinasta, eihän Egyptin uskonnot
olisi mitenkään voineet vaikuttaa tuollaisen
teorian syntyyn. Eihän?

"...sokeus kieltää kaikki ne faktat jotka uutiset
lyövät naamalle...". Ihminen, et taida ymmärtää
itsekään mitä kirjoitat! Ne ihmiset joita
arvostelet, eivät ole faktoja kieltämässä. Sinä
olet! Käsittämätön heitto! Taitaa kirjoittajalla
mennä käsite "fakta" ja "fiktio" pahasti sekaisin.
Vaikka kirjoittaja virheellisesti tarkoittaisi
"fakta"-sanalla "uskonasioita", niin lause on
käsittämätön siinäkin tapauksessa. Uutisista ei
tähän mennessä ole uskonasioita tullut. Tai
"uskonuutisia", mikäli noin ajatellaan ei ole
ilmaantunut kristityille liki pariin tuhanteen
vuoteen. Ei Jeesuksen ilosanoma mikään uutinen
enää pitäisi olla, vaikka siihen kuinka uskoisi.

Vai että ateistit ovat kylmiä ja rakkaudettomia!
Ei kyllä pidä paikkaansa... Miten muuten
perustelet tämän väittämän? Tunnetko edes
kunnolla yhtään ateistia?

Uskovaiset puolestaan puhuvat paljon, mutta eivät
todellisuudessa tee mitään esim. maailman
pelastamiseksi. Olen kuullut monien kristittyjen
sanovan, ettei se kannata, koska maailmanloppu
tulee kuitenkin kohta! (Ja kyllähän se tällä
tavalla tuleekin ennemmin tai myöhemmin...)

Voin väittää kokemusteni perusteella, että
ateistit toteuttavat lähimmäisenrakkaus -ajatusta
paljon paremmin kuin uskovaiset, joilla
välittäminen rajoittuu usein vain omiin
uskonsisariin ja -veljiin, valitettavasti.

Mistähän muuten monet sodat, vainot yms.
julmuudet juontavat juurensa? Mietipä sitä.

"Tieto" ja "usko" on aina henkilökohtaisii,
jokaisen ihmisen omas pikku boltzis ilmenevii
jutzkii. "Tieto" on semmost opittuu tai
kokemusperäist jonka sä "tiedät" tapahtuvan
vaikka sata tai miljoona kertaa jos sä asian
toistat. "Usko" liittyy aina asioihin, joist sä
et "tiedä" riittävästi, eli sä oot epävarma miten
sit käy jos tai kun... Joka ihmisel noi asiat
balansoituu siin omas boltzis eri lailla. Toinen
tarttee toisenlaist "uskoo" ku toinen, olipa se
sit kristinuskoo, ateismii tai jotaki muut,
vaikkapa uskoo omaan itseens, tai luontoon - sama
juttu ihmisen itsens kannalt. Se miten ihminen
sit käyttäytyy tääll maailmas on sekoitus
kaikist - oman pikku boltzin näkemyksist, jotka
taasen on seurausta koulutuksesta, ympäristöstä,
frendeist, kokemustaustast ym. ym... Mun mielest
tärkeetä on se miten ihminen yksilötasolla
käyttäytyy ja mun mielest olis hyvä, jos me
osattais OLLA IHMISIKSI. Uskonnot perustuu, lähes
poikkeuksetta sellaiseen perusideaan, joka
ainakin joiltakin osin pyrkii ohjaamaan ja
opettamaan ihmiselle IHMISIKSI OLON
käyttäytymismallia. Ihmisen motivointi on aina
ollut tunnetusti varsin vaikeaa. Keppiä ja
porkkanaa tarttee ahkerasti käyttää varsin
yksinkertaistenkin asioiden osalta ennenkuin
ihmiset saadaan käyttäytyyn tietyllä tavalla.
Varhaisina aikoina pelottelu ja uhkailu oli yksi
niitä tehokkaimmaksi havaituista
motivointikeinoista. Tietenkin nämä elementit on
sittemmin sisällytetty kirjoitettuihin uskon
oppikirjoihinkin. Kun ihminen organisoi uskonnon
pohjalta järjestelmällistä toimintaa (esim.
erilaiset kirkot) lopputuloksena on yleensä
paljon paskaa. Tää paska on just sitä, mitä
ateistit ynnä muut asioita laajemmin
tarkastelevat ihmiset sitten kovasti (ja aivan
syystäkin) kritisoivat. Itse oon käyttäny
uskonnoista nimitystä "ihmisen ihmisiksi
olemiseen tähtäävä käyttöjärjestelmä", jotka
surukseni varsin usein on valjastettu pienien
ihmisryhmien omia henkilökohtaisia intressejä
palvelemaan (=suomeksi: rahantekemistä varten).
Suuri perusongelma onkin, miten saada entistä
useampi ihminen motivoiduksi
käyttäytymään "ihmisiksi".