Mistä nämä sanat ja lauseet kumpuaa?

Olen ihmetelly kun vähän väliä syntyy kaikenlaisia sanoja ja lauseita joita sitten
aletaan toistaan tämän tuosta,joskus vähän asiayhteyteen sopimattomassakin(naurettavissakin)
paikoissa.Ja näitä sitten kuulee joka välissä.
Taannoin sai kulla sanaa itseasiassa koko ajan,nyt se on vähän harvennu.
Esim.Itseasiassa olin kaupassa,kun piti saada ruokaa kun mulla oli itseasiassa nälkä jne.
Nyt on menossa sana ikäänkuin.Sitä kuulee joskun ihan hassuissakin asiayhteyksissä,esim.olin saunassa ja mun nahka oli ikääkuin punanen,mitä
ikäänkuin punanen,mikä väri se on?
Tuli ikäänkuin tunne,että pelotti. jne.jne.
Nahka oli punanen ja toista pelotti.Se on siinä.

Ja yksi sanapari mitä kuulee nyt on kyllä kummallinen,puhutaan vaikka puhelimessa ja kun selostetaan asiaa ja kun lopetetaan sanotaan
ei mitään,terve tai enempi käytetty moi tai moro.
Mitä "ei mitään"?Joku sanoo vielä siihen väliin,että ei "kuule" mitään,
palataan?tarkoitetaanko siinä sitä,että se mitä edellä lausuttiin ei olekkaan mitään,eli mitätöidään sanomiset lopuksi vai sitä että ei kuule mitään,siis
korvillaan?

Lyhyt sana mikä nyt menee on lopputervehdys joka on vähän venytetty sanasta
moi,eli moooi.
Moi on muistaakseni aikoinaan hesasta kotoisin oleva lopputervehdys.tai kohtaamistervehdys.

Itse käytän kiusallakin perinteisiä sanoja kuin terve,huomenta,päivää,näkemiin,hei.
Enkä ole muistaakseni kuin kerran pari koko elämäni aika-
na käyttänyt sanoja itseasiassa,ikäänkuin,moi."Ei mitään" loppukaneettia en kertaakaan.
Käyttäköön kukin mitä tykkää mutta on se hassua kun ne tarttuu kuin takiainen takkiin,
ihmisten aivoihin,arvoitukseksi jää kuka sen aloittaa,sen ns. muotisanan tai sanaparin viljelyn,siinäpä salapoliisihommaa jollekkin.
Lopuksi vielä ns. muotisana jota voidaan vääntää miten päin vaan,riippuu murteesta,eli eroamislähtemis-sana,palataan,palaillaan,palataa,pallaillaan,palhaillaan,palathan,palatha,ja härmäksi palaaallaaan.