Palkka-armeija sodassa ja rauhassa

Jos joku upseeri väittää tai on joskus väittänyt, että asevelvollisuuden ainoa vaihtoehto on ammattiarmeija jossa ollaan suunnilleen yhtä kauan kuin esim. hävittäjälentäjät ovat tehtävässään eli 10-20 vuotta, niin tämä upseeri on jäänyt kiinni valehtelusta ja älyllisestä epärehellisyydestä. Jotenkin voi uskoa, että poliitikko saattaisi oikeasti luulla niin, mutta ei upseeri.

Älyllistä epärehellisyyttä on myös väittää tietävänsä, että palkka-armeijan kautta koulutetut reserviläiset, oltuaan esim. 6, 12 tai 24 kuukautta armeijassa, eivät mene siviilialoille jotka hyödyttävät armeijaa, samassa määrin kuin nykyisistä armeijan käyneistä. Sitä ei tiedä kumpaan suuntaan se muuttuu. Yhtä hyvin voi olla, että palkka-armeijan käyneistä reserviläisistä suurempi osuus menee armeijaa hyödyttävään siviiliammattiin.

Sitäpaitsi tässä pitää verrata prosentteja ja määriä niiden sotilaiden joukosta jotka eivät mene käpykaartiin tai antaudu. Nykysysteemin kautta koulutetuista reserviläisistä suurempi osuus antautuu, menee tai jää pakolaiseksi ulkomaille tai karkaa, kuin palkka-armeijan kautta koulutetuista reserviläisistä. Koulutustaso jäljellejääneissä on olennainen.

Ja jos sitä siviilityön kautta tullutta asiantuntemusta ei tarvita rintamalla vaan taka-alueella / kotirintamalla, siihen ei tarvita sotilaskoulutusta, vaan vapaaehtoiset tulevat palvelukseen siviileinä, ikäänkuin lotta-svärd järjestöön. Vaikka tulisi ammuskelua lähellä, nykyäänkin sota-alueilla avustustyöntekijät ja toimittajat osaavat suojautua tai juosta sotilaiden mukana. Toimittajille on järjestetty kolmen päivän kursseja mm. kaasunaamarin käytöstä, eri aineiden luodinkestävyydestä ja laukausten suunnan selvittämisestä(yliäänipamaus ja kaiut vaikeuttaa suunnan kuulemista).

Sodan aikana, osa niistä asiantuntijoista jotka ilmoittautuisivat siviilitehtäviin vapaaehtoisiksi palkka-armeija systeemin vallitessa, olisi asevelvollisina käpykaartissa piileskelemässä tai turvapaikanhakijoina ulkomailla.

HHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH

Ensin voi olla vaikka vuoden vaihto-oppilaana ulkomailla ja sitten mennä palkka-armeijaan puoleksi vuodeksi, tai mikä se pituus sitten onkaan. Palkka-armeijasta reserviin siirryttyään osa tulee menneeksi työhön jossa tulee tutuksi kaikenlaisten olennaisten asiantuntijoiden kanssa. Sodan tai konfliktin uhatessa tai tullessa nämä palkka-armeijan reserviläiset voivat auttaa näitä asiantuntijoita ja armeijaa löytämään toisensa. Pieni maininta, ehdotus ja suositus riittää, siihen menee 10 minuuttia. Sitten armeijaan kuuluvat vapaaehtoisten asiantuntijoiden rekrytoijat (jotka ovat upseereita, olennaisessa ammatissa olleita palkka-armeijan reserviläisiä-tässä tilanteessa sotilaita ja pysyviä palkallisia siviiliasiantuntijoita) hoitavat loput.

Jos ei ilmoittaudu suhteellisen turvalliseen tehtävään takalinjalle tai keskelle Suomea, talossa, asuntovaunussa tai virtaavalla aineella lämmitetyssä teltassa majoitettavaksi, niin ei sitä olisi lähtenyt sotaan ase kädessäkään asevelvollisena reserviläisenä.

Moninkertainen palkka voi auttaa... Osan tietotyöstä voi siirtää vaikka kanariansaarille(Espanjan solidaarisella tuella, mitä on täysi syy odottaa), kunhan vihollinen ei onnistu pienentämään datansiirtokapasiteettia liikaa.

HHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHH

Mikä ero on vapaaehtoisarmeijalla ja palkka-armeijalla? Vapaaehtoisille sotilaille annettavaa rahaa nimitetään edelleen päivärahaksi, mutta palkollisille sotilaille annettavaa rahaa palkaksi. Pitäisikö palkka-armeijassa myös sotilaskodin henkilökunnalle maksaa palkkaa? Olisivatko sotilaskodin munkit suhteessa saman hintaisia palkka-armeijassa, kuin nykyään?