Salpalinja olisi puna-armeijan pysäyttänyt

Tieto ei ole luulon väärti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Salpalinj

http://fi.wikipedia.org/wiki/Salpalinja

Miten niin? Nehän pidättelivät jo aiemmin Tali-Ihantalassa! Salpa-linja oli sitä paremmin varustettu!

Yritätkö sanoa että jostain ihmeen syystä KAIKISTA maailman linnoitusketjuista juuri salpalinja olisi ollut se, mikä ei koskaan murru? Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut?

eli onko niin? kirjoitti:

Yritätkö sanoa että jostain ihmeen syystä KAIKISTA maailman linnoitusketjuista juuri salpalinja olisi ollut se, mikä ei koskaan murru? Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut?

Lue lisää

Talvisodan lopussa puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen voimalla, Suomella oli laittaa vastaan vain 300 000 miestä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 puna-armeijalla oli alle puoli miljoonaa miestä, Suomella oli 400 000 miestä vastassa. Venäläiset eivät olisi mitenkään voineet Salpalinjaa murtaa, joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän!

eli onko niin? kirjoitti:

Yritätkö sanoa että jostain ihmeen syystä KAIKISTA maailman linnoitusketjuista juuri salpalinja olisi ollut se, mikä ei koskaan murru? Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut?

Lue lisää

oli käytössään erittäin taitavasti rakennettu puolustuslinja.

"Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut? "

Ei, mutta Suomella kirjoitti:

oli käytössään erittäin taitavasti rakennettu puolustuslinja.

"Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut? "

Lue lisää

Mannerheim-linja murtui...

murtuipa hyvinkin kirjoitti:

Mannerheim-linja murtui...

oli hyvin kaukana Salpa-asemasta. M-linja murtui tykistötuilen ja panssarintorjunnan puutteisiin. Niistä ei ollut kyse Salpa-asemassa.

On totuuden aika kirjoitti:

Talvisodan lopussa puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen voimalla, Suomella oli laittaa vastaan vain 300 000 miestä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 puna-armeijalla oli alle puoli miljoonaa miestä, Suomella oli 400 000 miestä vastassa. Venäläiset eivät olisi mitenkään voineet Salpalinjaa murtaa, joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän!

Lue lisää

Näissä miesmäärissä joita Talvi-ja Jatkosodan aikana kummallakin osapuolella toisiaan vastaan ( Suomi vs.Neuvostoliitto) oli käytössään eräs seikka on otettava huomioon.

Tämä seikka päti silloin,kuten nykyisinkin,sotia käyviin armeijoihin missä päin maailmaa tahansa.

Tämä seikka on se,että vain 30-40% prosenttia joukoista osalllistuu varsinaisiin sotatoimiin.

Loput joukoista,eli noin 60-70% prosenttia,ovat eri huoltoportaissa.

M-linjan taso kirjoitti:

oli hyvin kaukana Salpa-asemasta. M-linja murtui tykistötuilen ja panssarintorjunnan puutteisiin. Niistä ei ollut kyse Salpa-asemassa.

jäi pelkäksi pilkkeeksi päämajan poikain silmäkulmaan. Helvetillinen linnoitussatsi rakennettiin Maaselälle ja se jätettiin ilman yhtään taistelua. Ei kovin hyvä ennuste ollut linnoituksien toimivuudesta.

Ei, mutta Suomella kirjoitti:

oli käytössään erittäin taitavasti rakennettu puolustuslinja.

"Maginot murtui, Belgian linnakkeet murtuivat, Neuvostoliiton länsilinnakkeet murtuivat, Atlantin valli murtui, Siegfried-linja murtui... mutta Suomiko se olisi vaan porskuttanut? "

Lue lisää

Ei olisi pysäyttänyt. Syynä se, että linnoitustaktiikan taustalla oli oletus ensimmäisen msailmansodan strategianäkemyksestä; että sodat voitetaan suurissa ratkaisutaisteluissa rintamahyökkäystaktiikalla. Tämä oletus oli vanhentunut jo kun Salpaa vasta suunniteltiin. Todellinen sota oli tässä vaiheessa jo osoittanut että ratkaisuja haetaan operatiivisella tasolla ja taktiikkana käytetään murtautumista ja saarrostusta.

Salpa on mahdottoman pitkä mutta syvyyttä on niukasti. Jokainen voi itse käydä tutustumassa jos sattuu lomalla Haminan suunnalle. Mikään ei olisi Venäläisille ollut helpompaa kuin suunnitella operaatio jossa voimat keskitetään vaikkapa kolmeen strategiseen murtokohtaan pitkin linjaa, joista johtaa hyvät ajourat itä-länsisuunnassa. Varmuudella linja olisi näiltä kohdin murtunut lopulta, se olisi vain ajan kysymys. Sen jälkeen linjan puolustajat kyyhöttäisivät bunkkereissa, resurssit jaettuna 1000 km mittaiselle linjalle vaikeakulkuisessa maastossa jossa tieyhteydet pääsääntöisesti eivät ole pohjois-eteläsuuntaisesti. Tuloksena heikkoja pikkumotteja vailla voimaa läpimurtoihin, nääntymässä huollon puutteseen.

Mannerheim pragmaattisena taktisen tason vanhan koulun sotilaana ei ilmeisesti ymmärtänyt tätä sotaparadigman teoreettista muutosta, siltikään vaikka koko operaatiotason käsitteen strategian ja taktiikan väliin tarvittavana käsitteenä esitti nimenomaan venäläinen Frunzen akatemia. Mutta sitä on vaikea ymmärtää ettei asia valjennut edes käytännön esimerkkien kautta, ja niitä totisesti oli tarjolla: Barbarossan alku, Stalingrad, Normandia (tietenkin jo myöhästyneenä esimerkkinä käsillä olevan keskustelun aiheen kannalta).

On totuuden aika kirjoitti:

Talvisodan lopussa puna-armeija hyökkäsi miljoonan miehen voimalla, Suomella oli laittaa vastaan vain 300 000 miestä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 puna-armeijalla oli alle puoli miljoonaa miestä, Suomella oli 400 000 miestä vastassa. Venäläiset eivät olisi mitenkään voineet Salpalinjaa murtaa, joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän!

Lue lisää

-----Venäläiset eivät olisi mitenkään voineet Salpalinjaa murtaa, joukkoja oli yksinkertaisesti aivan liian vähän!------

Bunkkerilinjaa ei murretakaan miesmäärällä vaan raskalla tulella, esim. 8 tuuman tykkien suorasuuntaustulella. Salpalinjan tykkibunkkerit oli rakennettu aivan liian pienille tykeille torjumaan sen ajan panssareita.

Salpalinja olisi ollut vain muutaman tunnin viive siinäkin tapauksessa, että se olisi ehditty miehittää joka paikassaan ohjesäännön mukaisin vahvuuksin. Se tuskin olisi ollut mahdollista siinä tilanteessa vaan joukkoja linjalta olisi puuttunut ja ne kohdat olisi neukku saanut aika pian selville.

Rateki kirjoitti:

Ei olisi pysäyttänyt. Syynä se, että linnoitustaktiikan taustalla oli oletus ensimmäisen msailmansodan strategianäkemyksestä; että sodat voitetaan suurissa ratkaisutaisteluissa rintamahyökkäystaktiikalla. Tämä oletus oli vanhentunut jo kun Salpaa vasta suunniteltiin. Todellinen sota oli tässä vaiheessa jo osoittanut että ratkaisuja haetaan operatiivisella tasolla ja taktiikkana käytetään murtautumista ja saarrostusta.

Salpa on mahdottoman pitkä mutta syvyyttä on niukasti. Jokainen voi itse käydä tutustumassa jos sattuu lomalla Haminan suunnalle. Mikään ei olisi Venäläisille ollut helpompaa kuin suunnitella operaatio jossa voimat keskitetään vaikkapa kolmeen strategiseen murtokohtaan pitkin linjaa, joista johtaa hyvät ajourat itä-länsisuunnassa. Varmuudella linja olisi näiltä kohdin murtunut lopulta, se olisi vain ajan kysymys. Sen jälkeen linjan puolustajat kyyhöttäisivät bunkkereissa, resurssit jaettuna 1000 km mittaiselle linjalle vaikeakulkuisessa maastossa jossa tieyhteydet pääsääntöisesti eivät ole pohjois-eteläsuuntaisesti. Tuloksena heikkoja pikkumotteja vailla voimaa läpimurtoihin, nääntymässä huollon puutteseen.

Mannerheim pragmaattisena taktisen tason vanhan koulun sotilaana ei ilmeisesti ymmärtänyt tätä sotaparadigman teoreettista muutosta, siltikään vaikka koko operaatiotason käsitteen strategian ja taktiikan väliin tarvittavana käsitteenä esitti nimenomaan venäläinen Frunzen akatemia. Mutta sitä on vaikea ymmärtää ettei asia valjennut edes käytännön esimerkkien kautta, ja niitä totisesti oli tarjolla: Barbarossan alku, Stalingrad, Normandia (tietenkin jo myöhästyneenä esimerkkinä käsillä olevan keskustelun aiheen kannalta).

Lue lisää

vaan siihen sijoitetut joukot. Salpa-asema oli ajanmukainen ja erittäin hyvin maastoon sijoitettu. Painiopistesuunta oli vain 70 km leveä ja takana oli toinen asema.

Pelkän linnoitteen läpäisy voidaan aina kuvitella helpoksi, mutta asia muuttuu toiseksi, kun puolustuksen käytössä on riittävät joukot.
Jo Kannaksella venäläinen jalkaväki osoitti suurta haluttomuutta linnoitettujen asemien edessä.

Esimerkiksi Siiranmäen puolustus osoitti linnoitteiden arvon.

Suomalaiset ampu neukut, että olisivat saaneet olla Mannerheimin alaisia. Noin 60 000 puna-armeijalaista antautui, että olisi päässyt siitä porukasta pois.

unelmoimassa. Katseella vain painellaan asemasta läpi!! Ninpä niin.

Miksei sitten menty läpi Ihantalasta, jossa ei ollut mitään asemia?

Ja tietenkin Salpa-linjalle olisi saatu tykistöä siirretyksi. Saatiinhan Ihantalaankin.

"Jos Ihantala olisi murtunut olisi se ollut menoa."

N'äkyy vienohuttulaa harmittavan vieläkin. No, unelmoidahan neuvosto-onnelasta saa.. Harmi, että Suomen armeija oli sen onnelan tulon tiellä.

Ja taas vieno kirjoitti:

unelmoimassa. Katseella vain painellaan asemasta läpi!! Ninpä niin.

Miksei sitten menty läpi Ihantalasta, jossa ei ollut mitään asemia?

Ja tietenkin Salpa-linjalle olisi saatu tykistöä siirretyksi. Saatiinhan Ihantalaankin.

"Jos Ihantala olisi murtunut olisi se ollut menoa."

N'äkyy vienohuttulaa harmittavan vieläkin. No, unelmoidahan neuvosto-onnelasta saa.. Harmi, että Suomen armeija oli sen onnelan tulon tiellä.

Lue lisää

-----Ja tietenkin Salpa-linjalle olisi saatu tykistöä siirretyksi. Saatiinhan Ihantalaankin------

Hih hii. Ei sota ole aivan noin helppoa, että "kun sekin onnistui niin onnistuu se tämäkin". Ihantalaan saatiin Itä-Karjalasta suoraan Elisenvaaran kautta mutta jos se yhteys olisi ollut poikki niin mistäs sitten Ihantalan tykistö olisi siirretty Salpalinjalle neukun painaessa koko ajan päälle ja koettaessa työntää ps-kiiloja perääntyvien hevosjoukkojemme ohitse. Ihantalassa oli todella vaikeat maastot mutta sitten olisikin ollut aivan toisenlaista tasamaat aSalpalinjalle asti.

Sotilasasioista keskusteltaessa ei pelkkä herjaamiskyky riitä, tarvittaisiin tietoakin mutta se osaaminen sinulta valitettavasti puuttuu kokonaan.

Anni Huttila kirjoitti:

-----Ja tietenkin Salpa-linjalle olisi saatu tykistöä siirretyksi. Saatiinhan Ihantalaankin------

Hih hii. Ei sota ole aivan noin helppoa, että "kun sekin onnistui niin onnistuu se tämäkin". Ihantalaan saatiin Itä-Karjalasta suoraan Elisenvaaran kautta mutta jos se yhteys olisi ollut poikki niin mistäs sitten Ihantalan tykistö olisi siirretty Salpalinjalle neukun painaessa koko ajan päälle ja koettaessa työntää ps-kiiloja perääntyvien hevosjoukkojemme ohitse. Ihantalassa oli todella vaikeat maastot mutta sitten olisikin ollut aivan toisenlaista tasamaat aSalpalinjalle asti.

Sotilasasioista keskusteltaessa ei pelkkä herjaamiskyky riitä, tarvittaisiin tietoakin mutta se osaaminen sinulta valitettavasti puuttuu kokonaan.

Lue lisää

kun se ei tiedä sodasta ja sotahistoriasta mitään.

Pääosa Ihantalan tykistöstä oli Kannakselta tuotua.

Salpa-linjalle olisi ollut helppo siirtää esimerkiksi reserveinä olevien 10. ja 18. D:n sekä saksalaisen 122. D:n tykistö. Varikoissa oli lisäksi satoja tykkejä.

"Sotilasasioista keskusteltaessa ei pelkkä herjaamiskyky riitä, tarvittaisiin tietoakin mutta se osaaminen sinulta valitettavasti puuttuu kokonaan. "

Vai niin. Miksi sitten tulee huttulat lyötyä lättäjäloiksi teemasta riippumatta. Tämä Ihantala-juttukin on huttulan täysin tuulesta tempaama. Suomalaisten kyky selviytyä vaikeista tilanteista oli jo nähty. Minne se olisi kadonnut muualla kuin vienohuttuloiden haaveissa. Nekin ovat pahasti myöhässä ja yhtä pielessä kuin sotahistorian osaaminen.

Voi vienoa voi, kirjoitti:

kun se ei tiedä sodasta ja sotahistoriasta mitään.

Pääosa Ihantalan tykistöstä oli Kannakselta tuotua.

Salpa-linjalle olisi ollut helppo siirtää esimerkiksi reserveinä olevien 10. ja 18. D:n sekä saksalaisen 122. D:n tykistö. Varikoissa oli lisäksi satoja tykkejä.

"Sotilasasioista keskusteltaessa ei pelkkä herjaamiskyky riitä, tarvittaisiin tietoakin mutta se osaaminen sinulta valitettavasti puuttuu kokonaan. "

Vai niin. Miksi sitten tulee huttulat lyötyä lättäjäloiksi teemasta riippumatta. Tämä Ihantala-juttukin on huttulan täysin tuulesta tempaama. Suomalaisten kyky selviytyä vaikeista tilanteista oli jo nähty. Minne se olisi kadonnut muualla kuin vienohuttuloiden haaveissa. Nekin ovat pahasti myöhässä ja yhtä pielessä kuin sotahistorian osaaminen.

Lue lisää

,,,,,Suomalaisten kyky selviytyä vaikeista tilanteista oli jo nähty.,,,,,

Niin, ollaanhan me yli-ihmisiä suorastaan, että ei meille mikään ole mahdotonta.. Kumma vain kun se kyky ei päässyt oikeuksiinsa 10.6 ja sen jälkeen kun Puna-armeija valtasi Viipurin juuri sinä päivänä kuin oli sen ennakkoon suunnitellutkin tekevänsä ja vieläpä taisteluitta.

että tämmöstäkin oli kirjoitti:

,,,,,Suomalaisten kyky selviytyä vaikeista tilanteista oli jo nähty.,,,,,

Niin, ollaanhan me yli-ihmisiä suorastaan, että ei meille mikään ole mahdotonta.. Kumma vain kun se kyky ei päässyt oikeuksiinsa 10.6 ja sen jälkeen kun Puna-armeija valtasi Viipurin juuri sinä päivänä kuin oli sen ennakkoon suunnitellutkin tekevänsä ja vieläpä taisteluitta.

Lue lisää

torjuntavoitoissa Ihantalassa, Viipurinlahdella, Vuosalmella ja Ilomantsissa.

Piiloon ne ovat jääneet vain palstan stallareilta, joilla Suomen mustaaminen on jo mennyt hysteeriseksi.

puolusta, vaan sitä hyödyntävät joukot.Niiden panssarintorjuntakyky oli nähty mm. Ihantalassa, missä panssarihyökkäys loppui kuin seinään. Myös Siiranmäki osoitti kantalinnoitteiden arvlon.

----- Sillä linjalla ei ollut minkäänlaista ps-torjuntakykyä, tankit olisivat ajelleet siitä kevyesti läpi tykistön tuliasemiin.-----

Yleensä bunkkereihin voitiin asentaa vain 40 mm tykki, joka oli siihen aikaan nallipyssy tankkeja vastaan. Kyllä pst olisi ollut sinkomiesten varassa aivan täysin.