SDP:n venkoilu tuli kalliiksi veronmaksajille

Päinvastoin. SDP sai monia tavoitteita läpi, jotka vaikuttavat pieni- ja keskituloisten tulokehitykseen positiivisesti sekä ovat hyödyksi koko kansantaloudelle.

Kokoomus vaati hallitusneuvotteluissa (suurimpana puolueena):
- valtion taloutta on tasapainotettava (leikattava ja korotettava pieni- jakeskituloisten veroja) 6 miljardilla eurolla
Demarit vaativat, että 2 miljardia riittää valtion talouden tasapainottamiseen, kun myös rikkaita verotetaan.
Neuvottelutulos hallitusohjelmassa on, että leikkauksia ja veronkorotuksia tehdään 2,5 miljardilla eurolla.


Kokoomus vaati, että ansiotuloveroa kevennetään 1 miljardilla eurolla suurituloisimpien palkansaajien verotusta eniten keventäen eli progressiota vähentäen.
Demarit vaativat, että ansiotulovero säilytetään ennallaan.
Neuvottelutulos on se, että ansiotuloverotus säilytetään ennallaan.

Kokoomus vaati, että pääomatuloveroa nostetaan kaksi prosenttia ja kaikkein suurituloisimpien pääomatuloverotusta nostetaan tilapäisesti 4 prosenttia.
Demarit vaativat, että pääomatulosta tehdään progressiivinen ja nostetaan kahdesta seitsemään prosenttia (30-35 %).
Neuvottelutulos on se, että pääomatuloja verotetaan kaksi prosenttia enemmän ja suuria pääomatuloja verotetaan neljä prosenttia enemmän jatkuvasti.

Kokoomus vaati, että yritysveroa lasketaan 4 %.
Demarit vaativat, että yritysveroa pidetään ennallaan.
Neuvottelutulos on se, että yritysveroa lasketaan 1 %.

Kokoomus vaati, että listaamattomien yhtiöiden osingot ovat verovapaat 90.000 asti (kuten tähän asti).
Demarit vaativat, että verottomuus poistetaan.
Neuvottelutulos on se, että verovapaus pudotetaan 60.000 euroon.

Kokoomus vaati, että yleinen arvonlisävero nostetaan 25 %:iin, eli kahdella prosentilla.
Demarit vaativat, että ALV pidetään nykyisellään, eli 23 %:ssa.
Neuvottelutulos on se, että arvonlisäveroa ei nosteta.
(Inflaatio ei karkaa...)

Kokoomus vaati, että valmisteveroja korotetaan yhteensä miljardilla eurolla.
Demarit vaativat, että energiaveroa ei koroteta ja muita valmistevroja korotetaan puolta vähemmän kuin mitä kokoomus vaati.
Neuvottelutulos on se, että energiaveroa ei koroteta ja muita valmisteveroja (alkoholi-, tupakka-, jäte- ja pakkausvero) korotetaan 600 miljoonalla eurolla.

Neuvotteluista vuotaneessa harmaan talouden työryhmän paperista selviää, että sekä kokoomus että RKP vastustivat harmaan talouden kitkemistä kiristävää lainsäädäntöä. Onneksi harmaan talouden kitkemiseenkin saatiin viranomaisille uusia työkaluja - demareiden ansiosta.

Perusturvaan tulee 100 euron korotus. Tiedät kai, että perusturva on jäänyt jälkeen 40 % kahdessakymmenessä vuodessa.

Että kyllä niitä neuvotteluja pitkitettiin ihan sen vuoksi, että kokoomuslainen kamreeripolitiikka ei enää tällä vaalikaudella jatku ja myös rikkaiden verotusta tarkistetaan ylöspäin.

Kokoomus on Suomessa ainoa puolue, joka kannattaa tuloerojen kasvua. RKP toinen toinen tuloeroja suosiva puolue.
Kokoomuksen tuloeroja kasvattavat tavoitteet näkyvät selvästi kok:n vaatimuksissa. Elleivät demarit ja vasurit olisi neuvotelleet pitkään ja hartaasti pieni- ja keskituloisten puolesta, luokkayhteiskunta syvenisi ja verot kerättäisiin köyhiltä ja pienituloisilta.

Törkeää ja tietämätöntä on siis ketjun aloittajan kirjoitus nimimerkillä "päättämätön Jutta".

"Emme hyväksy Portugalin tukipakettia ilman sijoittajavastuita." "Emme hyväksy Kreikan lisätukea ilman takuita, hups..."

Kuka valehtelija?

Ps. A-sian tuntijat sanovat hallitusohjelman sortavan pienituloisia. Vielä elää Lipposen henki ja voimissaan ovat Liisan listat.

Suomi ei ole ollut yksin vakuusvaatimuksissaan. Hyvä SDP muutkin maat ovat vaatimassa tiukennuksia ja sijoittajavastuuta. Esim. Hollanti vaatii yksityisen sektorin mukaantuloa Kreikan uuteen lainapakettiin.

Kreikka joutuu tiukkaan syyniin saadakseen uutta lainaa EU:oon perustetusta rahastosta, uudesta rahastosta, jossa lainansaanti ehtoja on tiukennettu.

Sijoittajavastuu koskee uusia lainoja ja uutta kriisimaiden rahastoa (EVM), josta on jo päätetty. Onneksi demarit ovat olleet tiukkana ja näin uuteen EVM:ään tulee yhteistoimintalauseke velkajärjestelystä yksityisen sektorin velkojien kanssa.

Pysyvä kriisirahasto eli Euroopan vakausmekanimis EVM on perustettu 20.6.2011.
EVM antaa lainoja 2013 lähtien euromaille, joiden maksuvalmius on uhattuna. Lainaa ei myönnetä, jos maaei ole velanhoitokykyinen. Silloin kriisimaan pitää aloittaa velkajärjestelyneuvottelut yksityiten sijoittajien kanssa.

Suomesta neuvotteluihin osallistui (viimeiseen euroryhmän kokoukseensa) valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka piti EVM-sopimusta hyvänä, koska se vastaa pitkälti Suomen tavoitteita.

Heinäkuusta 2013 lähtien kaikkien euromaiden velkakirjoihin tulee yhteistoimintalauseke, joka määrää mahdollisesta velkajärjestelystä yksityisen sektorin velkojien kanssa.

EVM saa myös etuoikeusaseman yksityisen sektorin velkojiin nähden.

Pohjois- ja Etelä-Euroopan euromaat ovat kiistelleet kevään aikana siitä, kuinka tiukasti yksityisen sijoittajan vastuu kirjataan EVM-sopimukseen.
Pohjolan kanta voitti, koska keskeiset määräykset tulevat nyt itse sopimustekstiin.

Kataisen mukaan myös uusille tukilainoille mahdollisesti vaadittavat vakuudet olivat keskustelussa "erittäin vahvasti esillä". Mielipiteet menivät voimakkaasti ristiin.
"Toistin sen kannan mikä Suomella on vakuuksista, ja siitä käytiin keskustelu, ja se kanta pysyy, jos meiltä rahaa pyydetään", Katainen sanoi.

(Edellä oleva teksti on Helsingin Sanomista, Annamari Sipilältä)

Artikkelin ingressissä Sipilä toteaa:
"Kreikka ei saa lisää lainaa ennen kuin sitoutuu sovittuihin uudistuksiin."

PS
Ei tässä tarvita asiantuntijoita, kun arvioidaan miten kävisi, jos kokoomus olisi saanut hallitusneuvotteluissa tavoitteensa läpi.
Jokainen voi itse arvioida mitä kukkaroonsa jää, jos 6 miljardilla eurolla leikataan julkista taloutta ja vähennetään verotukia ja lisätään välillisiä veroja sekä korotetaan arvonlisäveroa.

Pelkästään kokoomuksen vaatima yritysveron vähennys 4 prosentilla merkitsisi välillisten verojen korotusta yritysten pussiin - parilla miljardilla.
Kun työnantajien kela-maksut Kataisen toimesta poistettiin, välillisiä veroja sekä kiinteistöveroja kerättiin 1,1 miljardin edestä enemmän.
Jos yleistä arvonlisäveroa nostettaisiin kokoomuksen vaatimat 2 % se merkitsisi kaikkien tuotteiden hinnankorotuksia (lukuunottamatta elintarvikkeita ja lääkkeitä). Suomalaisten heikko ostovoima heikentyisi entisestään ja työttömyys kasvaisi.
Kokoomuksen talouspoliittiset vaatimukset merkitsisivät toteutuessaan tuloerojen kasvua ja syvempää luokkayhteiskuntaa.