Iltoja!
MIKSI tunnen olevani AIVAN YKSIN, vaikka
ympärilläni "häärii" sadoittain ihmisiä?
MIKSI yksinäisyys puristaa rintaani lähes
jokakerta nukkumaan mennessäni, vaikka omistan
kourallisen läheisiä ystäviä joiden kanssa vietän
aikaa?
MIKSI tunnen olevani yksin silloinkin, kun
"seurustelen" vastakkaisen sukupuolen kanssa?
MIKSI minun pitäisi selviytyä kaikista
vaatimuksista ja vastoinkäymisistä yksin, vaikka
valtio, kunta, työ -ja kouluyhteisöt ovat
"tukenani"?
MIKSI en tunne kuuluvani minnekkään, vaikka
uskonkin Jumalaan ja Jeesukseen hänen nimessään
ja veressään?
PITÄÄKÖ minun kuolla yksinäisyyteeni?
MIKSI tunnen olevani AIVAN YKSIN, vaikka
ympärilläni "häärii" sadoittain ihmisiä?
MIKSI yksinäisyys puristaa rintaani lähes
jokakerta nukkumaan mennessäni, vaikka omistan
kourallisen läheisiä ystäviä joiden kanssa vietän
aikaa?
MIKSI tunnen olevani yksin silloinkin, kun
"seurustelen" vastakkaisen sukupuolen kanssa?
MIKSI minun pitäisi selviytyä kaikista
vaatimuksista ja vastoinkäymisistä yksin, vaikka
valtio, kunta, työ -ja kouluyhteisöt ovat
"tukenani"?
MIKSI en tunne kuuluvani minnekkään, vaikka
uskonkin Jumalaan ja Jeesukseen hänen nimessään
ja veressään?
PITÄÄKÖ minun kuolla yksinäisyyteeni?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onko tunteesi se, ettet saa rikki ympärilläsi
olevaa kuplaa... Aivan kuin kukaan ei koskaan
oikeastaan olisi pystynyt koskettamaan
sydäntäsi,sinuinta sinuasi kunnolla. Huonosti,
katkonaisesti nukutun yön jälkeen aamulla, ei
jaksaisi nousta ja mikään ei maistu, silti
helppoa syödä liikaa... mikään ei tunnu enää
miltään... Tällainen oli olotilani 2 1/2 vuotta
sitten, siihen on olemassa apu... Jos näin on
kerro... Jeesus auttaa, antamalla toivoa
tuonpuoleiseen... mutta ensin on tämänpuoleinen
elettävä ja jaksettava, ilman että kaikki tuntuu
väkinäiseltä.
Niinpä niin.
Ihminen on loppujen lopuksi asioittensa kanssa
yksin.
Minun elämäni on minun elettävä, kukaan toinen ei
sitä voi puolestani elää.
Ja minun on yritettävä keksiä omat ratkaisuni
kaikkiin omiin ongelmiini, jopa yksinäisyyteeni.
Ystävät ja perhe ja yhteiskunta voi tukea, mutta
minun on ne ratkaisut tehtävä niin että pystyn
joten kutenkaan elämään itseni ja toisten kanssa
ja suunnittelemaan tulevaisuuttani.
Pitkäjännitteisyyttähän tämä elämä vaatii eikä se
ole helppoa, mutta kuka on koskaan sanonut että
elämä sitä olisikaan.
Yksinkö on kestettävä yksinäisyyskin?!
-Kiitos lohduttavista sanoistasi....
Sanoin, että sinun on otettava lopulta vastuu
yksinäisyyden ongelmankin ratkaisemisesta.
Jos sinulla on noin paljon tukea ympärilläsi,
niin kyllä sinä varmaan jotain keksit jotta et
tuntisi itseäsi liian yksinäiseksi.
Ja on myös ihmisiä, jotka jopa viihtyvät yksin.
Entäs kirjasto ja sen tyyppiset paikat?
Siellä on seuraa, vaikka sinne voikin mennä yksin.
Ja ethän sinä täällä netissäkään yksin ole.
Juuri nytkin naputtelen ja vastailen sinun
kysymykseesi yksinäisyydestäsi: meillä on selvä
kontakti toisiimme.
Yksinäisyyttä ja seuranpitoakin on niin
monenlaista.
Millaista olisi sinun mielestäsi ei-
yksinoleminen, niin että olisit tyytyväinen.
Tee se ensin itsellesi selväksi.
Ja sitten katsotaan keinoja toteuttaa sellainen
elämä.
Odotan.
tarvitse olla yksin sillä Jeesus Kristus on
kanssasi. Rukoile Häntä!Hän kyllä pelastaa sinut
yksinäisyydestä niinkuin teki minutkin. Kiitos,
Jeesus! Siunausta elämääsi, yksinäinen...
Pöljä.
Tarvisin henkilöitä, joiden kanssa olisin
JOKAhetki jokapaikassa jokaaikinen sekunti.
Haluaisin matkustaa ympäri maailmaa ja tutustua
erilaisiin ihmisiin. Viettää heidän kanssaan
hetkiä jokahetki jokapaikassa jokaikinen sekunti.
Onglemani on se, etten viihdy yhden ihmisen
kanssa pitkään. Tarvitsen kokoajan uusia ihmisiä,
uusia paikkoja. Muutoin kuolen yksinäisyyteeni.
Ei siihen paljoa kirjastot ja niiden lukutoukat
auta....
Oletko varma ettet kärsi masennuksesta.Silloin
olisi syytä pistäytyä vaikka lääkärin juttusilla.
Masennus voi olla todella "kuolemanväsyttävää".
Kuulostat kyllä nyt iilimadolta.
Sinulla on riippuvaisuusongelma.
Terapiaan vain siitä.
Tai jumppaamaan tai lenkille tai mihin vaan, niin
että unohdat hetkeksi itsesi.
Ja rentoudut omista fikseerauksistasi.
Ei kukaan jaksa ihmisen kanssa joka joka hetki
tahtoo olla liimautuneena toisiin.
Sitäpaitsi jos koko ajan haluat uusia ihmisiä
joihin kietoutua, kärsit myös ihmisten
käyttämisestä ikäänkuin esineinä.
Kuluttajayhteiskunta ja markkinatalouden
yksinvalta on turmellut sinut.
Mene kehitysmaihin työskentelemään katulasten
hyväksi.
Mitä siinä luulet menettäväsi? Päinvastoin.
Jumala kaipaa sinua. Odottaa ovellasi. Avaatko
Hänelle? Mikset avaisi. Mitä luulet
menettäväsi?Siunausta elämääsi...
Nuo tuollaisessa touhussa menisi jo järki.
järki menisi? Paheiden teillä ei menekään? Et
taida uskaltaa ottaa sitä "ensimmäistä askelta"
kohti ikuista elämää Jeesuksen luona. Ah, mikä
autuus, kun tietää ettei kuolemaa olekaan, sillä
Jeesus on minut vapauttanut kuoleman vallasta
kohti ikuista elämää, halleluja! Sillä "Huono
seura hyvät tavat turmelee. TULKAA LOPULTAKIN
JÄRKIINNE, ÄLKÄÄ TEHKÖ SYNTIÄ ! ON NÄET ERÄITÄ,
JOTKA EIVÄT Jumalasta MITÄÄN TIEDÄ- TÄMÄN SANON
TEIDÄN HÄPEÄKSENNE."(1.Kor.15:33-34)
Amen...Siunausta elämäänne...
Kiitos terapiasta, mutta ei kiitos, en ole
terapian tarpeessa!
Ps. Olen lähdössä Namibiaan
vapaaehtoistyöntekijäksi elokuun lopussa.