potilas+terapeutti=suhde

kiinnostavaa!
miten suhtenne alkoi? oliko tunteita jo hoitosuhteen aikana?
tuntuuko oudolta että miehesi tietää sinusta niin paljon terapian takia?

Ei siinä mitään lakia ole, vaan ammattietiikka. Ei missään tapauksessa psykoterapeutti voi olla samalla ystävä.
Transferenssisuhde ei olisi silloin ollenkaan mahdollinen ja tutkimusten mukaan yksinkertaisimmassakin kognitiivisessa psykoterapiassa transferenssisuhde on vaikuttavana terapeuttisena elementtinä mukana.

Ystävät erikseen kirjoitti:

Ei siinä mitään lakia ole, vaan ammattietiikka. Ei missään tapauksessa psykoterapeutti voi olla samalla ystävä.
Transferenssisuhde ei olisi silloin ollenkaan mahdollinen ja tutkimusten mukaan yksinkertaisimmassakin kognitiivisessa psykoterapiassa transferenssisuhde on vaikuttavana terapeuttisena elementtinä mukana.

Lue lisää

mitä tuo transferenssisuhde tarkoittaa?
miten ystävyys estää sen - pitääkö terapeutin pysyä jotenkin "epätodellisena" henkilönä johon on kuviteltu suhde?

mietin itse sitä, että koska ongelmani on yksinäisyys, tuntuu jotenkin kylmältä, että terapeutti kuuntelee vain rahasta, eikä omana itsenään.
toisaalta terapeutin persoonan merkitystä hoidon onnistumisessa korostetaan. hieman ristiriitaista.
tosin ymmärrän, ettei hoitosuhde ole sama kuin ystävyys ja terapeutit tekevät työtään kuunnellessaan asiakkaita.

kyselen nyt ehkä hieman tyhmästi, sori, kun en asiaa ymmärrä.

selitystä kaipaan kirjoitti:

mitä tuo transferenssisuhde tarkoittaa?
miten ystävyys estää sen - pitääkö terapeutin pysyä jotenkin "epätodellisena" henkilönä johon on kuviteltu suhde?

mietin itse sitä, että koska ongelmani on yksinäisyys, tuntuu jotenkin kylmältä, että terapeutti kuuntelee vain rahasta, eikä omana itsenään.
toisaalta terapeutin persoonan merkitystä hoidon onnistumisessa korostetaan. hieman ristiriitaista.
tosin ymmärrän, ettei hoitosuhde ole sama kuin ystävyys ja terapeutit tekevät työtään kuunnellessaan asiakkaita.

kyselen nyt ehkä hieman tyhmästi, sori, kun en asiaa ymmärrä.

Lue lisää

Transferenssisuhde tarkoittaa sitä, että psykoterapeutti on riittävän neutraali, jotta potilas voi hänen kanssaan käydä läpi niitä toiveita, tunteita, pettymyksiä, jotka ovat aikaisemmissa ihmissuhteissa jääneet jotenkin vajaavaisesti läpikäydyiksi. Esimerkiksi potilaalle voi tulla fantasioita psykoterapeutin perheestä ja siinä yhteydessä voidaan käydä läpi potilaan pettymyksiä yleensä ihmissuhteissa, ulkopuolelle jäämisen tunteita, mustasukkaisuutta (jota esim. ensimmäisen kerran kokenut sisaruussuhteissa), kykyä jakaa tärkeää ihmistä toisten kanssa, omaa arvokkuuden kokemusta jne. Tällainen vapaa ja potilaalle tärkeisiin asioihin liittyvä fantasiointi ja sijoittaminen ei ole mahdollista, jos potilas tietää liikaa psykoterapeutin persoonallisuudesta ja elämästä ja saa liian konkreettista mielen rauhoittamista, kun pitäis löytyä ne potilaan oman mielen sisäiset keinot rauhoittaa (vaikkapa omaa mustasukkaisuutta).

Ystävyyden ja psykoterapian ero on se, että psykoterapeutti ei odota (ei saa odottaa) potilaalta itselleen mitään: ei seuranpitoa, ei viihtymistä, ei lohtua, ei jakamista psykoterapeutin omille asioille. Ystävyyssuhteissa on molemminpuolisia odotuksia. Psykoterapiasuhteessa potilaasta pitäisi tuntua siltä, ettei tarvitse kauhean paljoa ottaa huomioon sitä, mitä psykoterapeutti jaksaa tai esim. millainen päivä tällä on ollut. Ystävyyssuhteissa huomioimme tällaiset asiat.

Ajatus siitä, että psykoterapeutti kuuntelee vain rahasta on hyvä esimerkki transferenssitunteesta. Transferenssissa tulee siis vahva tunne siitä, että psykoterapeutti on juuri tietynlainen ja itse asiassa tuon tunteen tarkastelu voi paljastaa, että taustalla on vaikka omaa vaikeutta uskoa, että joku olisi oikeasti ja aidosti kiinnostunut potilaasta tms. En väitä, että sinulla on juuri tällaista taustalla, mutta se oli esimerkki. Olen käynyt terapian ja itselläni oli häpeällisiä tunteita, että psykoterapeutti varmaan nauraa minulle selän takana ja mahdollisesti kertoo asiani vaikka omalle perheelleen. Näitä uskolsin terapiassa puhua ja taustaltani löytyi vanhempisuhteisiini liittyvää arvottomuuden tunnetta. Minulle lapsena mm. naurettiin (äiti nauroi) kun itkin; hänestä se oli hauskaa. Tällaiset kipeät tunteet tulevat uudelleen arvoitaviksi ja koettaviksikin transferenssisuhteessa ja niihin tulee uutta ymmärrystä ja helpotusta.

En usko, että kukaan jaksaa olla psykoterapeutti vain rahasta. Omasta työstä on psykoterapeutillakin oikeus saada palkka. Koulutus, työtilan vuokrat, vakuutukset, eläkkeet maksavat eikä niitä makseta kuin rahalla. Ei se tarkoita, että psykoterapeutti kuitenkaan ajattelisi VAIN rahaa.

Et kysele yhtään tyhmästi..toivottavasti osasin edes jotenkin vastata.

Ystävät erikseen kirjoitti:

Transferenssisuhde tarkoittaa sitä, että psykoterapeutti on riittävän neutraali, jotta potilas voi hänen kanssaan käydä läpi niitä toiveita, tunteita, pettymyksiä, jotka ovat aikaisemmissa ihmissuhteissa jääneet jotenkin vajaavaisesti läpikäydyiksi. Esimerkiksi potilaalle voi tulla fantasioita psykoterapeutin perheestä ja siinä yhteydessä voidaan käydä läpi potilaan pettymyksiä yleensä ihmissuhteissa, ulkopuolelle jäämisen tunteita, mustasukkaisuutta (jota esim. ensimmäisen kerran kokenut sisaruussuhteissa), kykyä jakaa tärkeää ihmistä toisten kanssa, omaa arvokkuuden kokemusta jne. Tällainen vapaa ja potilaalle tärkeisiin asioihin liittyvä fantasiointi ja sijoittaminen ei ole mahdollista, jos potilas tietää liikaa psykoterapeutin persoonallisuudesta ja elämästä ja saa liian konkreettista mielen rauhoittamista, kun pitäis löytyä ne potilaan oman mielen sisäiset keinot rauhoittaa (vaikkapa omaa mustasukkaisuutta).

Ystävyyden ja psykoterapian ero on se, että psykoterapeutti ei odota (ei saa odottaa) potilaalta itselleen mitään: ei seuranpitoa, ei viihtymistä, ei lohtua, ei jakamista psykoterapeutin omille asioille. Ystävyyssuhteissa on molemminpuolisia odotuksia. Psykoterapiasuhteessa potilaasta pitäisi tuntua siltä, ettei tarvitse kauhean paljoa ottaa huomioon sitä, mitä psykoterapeutti jaksaa tai esim. millainen päivä tällä on ollut. Ystävyyssuhteissa huomioimme tällaiset asiat.

Ajatus siitä, että psykoterapeutti kuuntelee vain rahasta on hyvä esimerkki transferenssitunteesta. Transferenssissa tulee siis vahva tunne siitä, että psykoterapeutti on juuri tietynlainen ja itse asiassa tuon tunteen tarkastelu voi paljastaa, että taustalla on vaikka omaa vaikeutta uskoa, että joku olisi oikeasti ja aidosti kiinnostunut potilaasta tms. En väitä, että sinulla on juuri tällaista taustalla, mutta se oli esimerkki. Olen käynyt terapian ja itselläni oli häpeällisiä tunteita, että psykoterapeutti varmaan nauraa minulle selän takana ja mahdollisesti kertoo asiani vaikka omalle perheelleen. Näitä uskolsin terapiassa puhua ja taustaltani löytyi vanhempisuhteisiini liittyvää arvottomuuden tunnetta. Minulle lapsena mm. naurettiin (äiti nauroi) kun itkin; hänestä se oli hauskaa. Tällaiset kipeät tunteet tulevat uudelleen arvoitaviksi ja koettaviksikin transferenssisuhteessa ja niihin tulee uutta ymmärrystä ja helpotusta.

En usko, että kukaan jaksaa olla psykoterapeutti vain rahasta. Omasta työstä on psykoterapeutillakin oikeus saada palkka. Koulutus, työtilan vuokrat, vakuutukset, eläkkeet maksavat eikä niitä makseta kuin rahalla. Ei se tarkoita, että psykoterapeutti kuitenkaan ajattelisi VAIN rahaa.

Et kysele yhtään tyhmästi..toivottavasti osasin edes jotenkin vastata.

Lue lisää

kiitos vastauksesta. auttoi ymmärtämään asiaa.

Kyllä ne voivat kertoa itsestäänkin, jos se tuntuu potilasta helpottavan.
On kokemusta, tosin työpaikkapsykologista.