Maankäyttö- ja rakennuslakia ruvetaan syksyllä arvioimaan uudestaan. Lain selkiyttäminen on tullut välttämättömäksi Vantaan uuden kaupunginjohtajan kytkentöjen selvittelyssä. Vantaan kaupunki hyväksyy asemakaavoja maanomistajan, rakennusliikkeen ja rakentajan teettämien suunnitelmien pohjalta.
"On mietittävä, voidaanko kaavojen keskeinen siäsltö lyödä lukkoon ilman poliittista käsittelyä", sanoo ympäristöoikeuden professori Ari Ekroos eilen Hesarissa.
Mitä enemmän kerrosalaa tulee, sitä suurempi on rakennusliikkeen hyöty.
"Vantaa ja eräät muutkin kunnat varaavat alueen rakennusliikkeitten tai maanmistajien hakemuksesta kaavoitettavaksi. - Nykyinen laki ei kuitenkaan tunne tällaista varauskäytäntöä, vaikka kaava tulee sitä kautta esille. Kun varaus tehdään, käytännössä kaavan sisällöstä voidaan sopia heti eikä kuntalaisilla ole mahdollisuutta tietää sen sisällöstä eikä vaikuttaa siihen."
"Koska kaavoitus on julkisen vallan monopoli, voi kysyä, kuuluisivatko rakennusliikkeitten konsulteilla teettämät kaavatyöt hankitalain piiriin eli pitäisi kilpaluttaa, Ekroos sanoo."
Hyvä, että nämäkin asiat alkavat tulla suurennulasin alle. Myös Lapualla.
"On mietittävä, voidaanko kaavojen keskeinen siäsltö lyödä lukkoon ilman poliittista käsittelyä", sanoo ympäristöoikeuden professori Ari Ekroos eilen Hesarissa.
Mitä enemmän kerrosalaa tulee, sitä suurempi on rakennusliikkeen hyöty.
"Vantaa ja eräät muutkin kunnat varaavat alueen rakennusliikkeitten tai maanmistajien hakemuksesta kaavoitettavaksi. - Nykyinen laki ei kuitenkaan tunne tällaista varauskäytäntöä, vaikka kaava tulee sitä kautta esille. Kun varaus tehdään, käytännössä kaavan sisällöstä voidaan sopia heti eikä kuntalaisilla ole mahdollisuutta tietää sen sisällöstä eikä vaikuttaa siihen."
"Koska kaavoitus on julkisen vallan monopoli, voi kysyä, kuuluisivatko rakennusliikkeitten konsulteilla teettämät kaavatyöt hankitalain piiriin eli pitäisi kilpaluttaa, Ekroos sanoo."
Hyvä, että nämäkin asiat alkavat tulla suurennulasin alle. Myös Lapualla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Älä huoli. Kyllä ne keinot keksii "kehityksen nimissä".
Sitä ei kukaan epäile, mutta teettääpä enemmän työtä, kun lakia tarkennetaan, kansalaisten silmiä avataan ja he tulevat valveutuneemmiksi.
Vantaan uuden kaupunginjohtajan sidoksista arkkitehtitoimiston kautta rakennusliikkeisiin teki tutkintapynnön yksityinen ihminen ja Hesari alkoi sitten harrastaa tutkivaa journalismia. Samaa voi tapahtua muuallakin, myös Lapualla.
Muistanpa muinaisen asemakaavan esittelytilaisuuden, jossa rakennusliikkeen edustaja piti myyntipuheen esittellen valmiiksi suunniteltuja asuntoja saunan laudemateriaalien tarkkuudella, kaupungin edustaja kertoili kaupungin asukasennusteesta ja asuntotuotantotavoitteista ja paikallinen kiinteistönvälittäjä (ilmeisesti rakennusliikkeen edustajan sukulainen?) kiitteli.
Ihmettelen, millähän perusteella yksi/kaksi henkilöä on antanut miinuksia ylläolevalle viestille. Plussien antamisen ymmärtää. Sehän pääasiassa tarkoittaa "olen samaa mieltä", mutta miinuksien antamiselle voi olla lukuisia syitä. Oma johtopäätökseni on, että henkilö, joka jättää jälkeensä vain peukku-alas-klikkauksen
a) joko ei pysty perustelemaan käsitystään tai
b) on sitä mieltä, että ikävistä tosiasioista ei saa puhua.
Rakennusliikkeet kaavan sanelijana ja päättäjien suhde asiantilaan kuuluu varmaan kohdan b) peukku-alas-klikkauksen piiriin.
Herää kysymys Lapuan maankäytöstä: Voiko kaupunginhallitus myydä rakennusmaata varapuheenjohtajansa omistamalle rakennusyhtiölle pilkkahintaan ilman julkista tarjousmenettelyä?
on varmaan lait ja reklementit. Jonkun vaan pitää valvoa. Lapualal on esimerkiksi tarkastuslautakunta, joka juuri nimesi itsensä riippumattomaksi ja omaksitunnoksi hallituksen ja valtuuston välissä olevaksi elimeksi. Mitä luulette, minkälaista on tämä riippumattomuus ja mikä on omantunnon laatu?
Molemmat ovat hyvin hyvin joustavia.
Omatunto ja joustavuus majailevat maksajan kukkarossa.
Lapuan maankättö on ollut iät ajat maanomistajien ja rakennusliikkeiden saneltavana. Kunnallisen päätöksenteon roolina on ollut asiantilojen siunaileminen siinä määrässä, mitä laki vähimmillään vaatii. Mitään näkemyksellistä tahtotilaa asiallisesta kaupunkisuunnittelusta ei tuloksistakaan päätellen ole ollut.
Tässä yhteydessä kannattaa ottaa huomioon SC-Research:in 5.4.2011 tekemän kuntakyselyn tuloksista mm. se, että kyselyn mukaan kaupunkikeskustaa ei yleisesti koettu miellyttäväksi ja houkuttelevaksi oleilu- tai ostospaikaksi, sekä se, että samalla asuinympäristöön liittyvät tekijät koettiin ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi asuinpaikan valinnassa. Selkeän kehittämiskohteen havaittiin liittyvän asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin sillä "avoimuus uusille asioille" ja asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa yleisiin asioihin" koettiin melko huonoiksi.
Linkki kyselyyn, jossa myös ilmenee yllättävä tulos lapualaisten kielteisestä suhtautumisesta Nova Parkkiin:
http://www.lapua.fi/files/Tiedostot/Diaesitys110405.pdf
Hyvin on vaiettu tuokin tutkimus. Miksiköhän edes teetettiin?
Lapuan Sanomat?
kuin "vaijennut viulu" koko tutkimus.
Tulokset eivät tainneet vastata Lapuan poliittisen "eliitin" näkemyksiä.
Tää on katsellu sillä silimällä nuorisotalon vastapäistä keltaista rakennusta. Se olis kiva kerhotila meille. Me ei vaadita mitään remonttia mutta talavella olis kiva kun sais lämmittää pystymuuria.
Kai se siinä seisoo vielä ainakin neljännesvuosisadan tyhjänä niinkun tähänkin asti?
Meille ei tartte edes luukoa ovehen kun ei oo mitään varaastettavaakaan. Pönkä riittää ovelle, taloolle ja ittelle.