Mikä mahtoi olla syy siihen, että Saksan ps-voimat kärsivät murskatappion neukuille Prohorovkan suurtaistelussa kesällä -43?
Kun huomioidaan miten huonoja neukun tankit, miehet, johtajisto, johtamisvälineet ja kaikki oli niin miten kummassa he kuitenkin voittivat panssarisodan mestarit ja opettajat ja heidän jättimäisen, alueelle keskitetyn, panssariarmadan Tiikereineen?
Eihän sellaisen olisi pitänyt olla mitenkään mahdolllista. HIstoriankirjat aina vain toteavat lopputuloksen analysoimatta syitä sen paremmin. Onko aihe jotenkin arka vieläkin sillä eihän sellaisen pitänyt olla mahdollinen ollenkaan.
Kun huomioidaan miten huonoja neukun tankit, miehet, johtajisto, johtamisvälineet ja kaikki oli niin miten kummassa he kuitenkin voittivat panssarisodan mestarit ja opettajat ja heidän jättimäisen, alueelle keskitetyn, panssariarmadan Tiikereineen?
Eihän sellaisen olisi pitänyt olla mitenkään mahdolllista. HIstoriankirjat aina vain toteavat lopputuloksen analysoimatta syitä sen paremmin. Onko aihe jotenkin arka vieläkin sillä eihän sellaisen pitänyt olla mahdollinen ollenkaan.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Yksi syy varmastikin oli neukkulaisten lukumääräinen ylivoima ja se kun Saksa oli typerästi hyökkäyttänyt Tiikerinsä päin vahvoja puolustuslinjoja ja kärsinyt suuret tappiot. Toinen syy oli kyllä se, että Puna-armeija oli oppinut sotimaan ja oli aivan eri sotakone kuin 2 v aikaisemmin.
Ei herrakansa pärjännyt puna-armeijalla, se kun oli jotain aivan muuta kuin kesällä 1941 kun natsit hyökkäsivät. Helppohan se on kun toinen on valmistautumaton, Kurskissa tiesivät natseja odottaa, siitä syystä tappio tuli.
murskatappio on vain yksi sodan myyteistä. Puna-Armeijan tappiot olivat moninkertaiset kyseisessä(kin) taistelussa. Saksalaisten hyökkäys eteni, kunnes Hitler peruutti operaation ja siirti hyökkäyskärjestä 1. SS pansaridivisioonan (Leibstandarte Adolf Hitler) Italiaan, jonne länsiliittoutuneet olivat juuri nousseet maihin, riistäen sotilailtaan taktisen voiton.
Prohorovkassa taistelleet muut saksan panssaridivisioonat säilyivät tappioistaan huolimatta taistelukykyisinä ja osallistuivat koko loppuvuoden itärintaman taisteluihin.
Sikäli erikoinen taistelu, että juuri Hitler vaati hyökkäyksen pysäyttämistä, vastoin kenraaliensa mielipidettä. Aikaisemmin tyypillinen tilanne oli päinvastainen.
Jaahas, siinä meillä on oikea sotahistorioitsija joka tietää paremmin kuin kaikki muut. Yleinen käsitys kun on että Kursk oli natseille se tappio joka sinetöi itä-rintaman kohtalon. Kurskin jälkeen aloite siirtyi lopullisesti puna-armeijalle, natseja vietiin kuin litran mittaa.
Kaikki huipentui kesään 1944 ja operaatio Bagrationiin. Siinä puna-armeija iski natseille luun kurkkuun. Muutamassa viikossa tuhottiin Saksan keskinen armeijaryhmä, kaatuneita ja sotavankeja 350 000 miestä, satoja kilometrejä joutuivat perääntymään. Tappio oli Stalingradia pahempi.
Sinä varmaan väität että operaatio Bagration oli todellisuudessa Saksan suuri voitto, Kurskiakin suurempi menestys?
Kerroin vain ei-propangandistisen eli nykyisen historiantutkimuksen käsityksen. Mutta älä huoli, tietysti P. oli mahtava voitto, ja todisti puna-armeijan ja kommunismin voittamattomuutta. Sen takia Saksa on nykyään jaettu maa, mutta Neuvostoliito on säilynyt uljaana ja yhtenäisenä.
Oi suuri vapaa synnyinmaa, sun kunniaasi kaiuttaa...
Prohorovkan taistelussa Puna-armeija menetti 259 panssarivaunua ja panssaroitua ajoneuvoa sekä yli 7600 kaatunutta.
Saksalaiset menettivät 32 panssarivaunua ja 842 kaatunutta.
Olihan se Puna-armeijalta upea suoritus kerta kaikkiaan!
Saksalla oli 1 800 panssaria ja NL:lla 3 500, 4 000 pst-tykkiä ja 400 000 miinaa.
Lisäksi sillä oli suuri tykistö- ja miesylivoima. Ilmassakin pärjättiin.
Puna-armeija oli valmistautunut syvään puolustukseen. Saksa aloitti hyökkäyksen heikosti valmisteltuna puskien päin vahvinta ryhmitystä..
Kyse on siis Kurskin taistelusta.
Eli toisin sanoen, neukku oli jo tuolloin tappioistaan huolimatta vahvempi kuin Saksa.
jo Stalingrad. Silloin saksalaiset viimeistään alkoivat epäillä voittoaan. Kurskin jälkeen he olivat varmoja tappiostaan.
Loppuvuonna Wehrmacht menetti yksin tällä rintamaosalla kaatuneina 250 000 miestä ja vankeina kymmeniätuhansia. Puna-armeija vain vahvistui.
Kurskin tappiosta ei myöskään voida syyttää Hitleriä. Se oli sotilaiden junailema alusta loppuun. Ainoa vastustaja oli panssarijoukkojen tarkastaja Guderian.
ei totalitaariselle suurvallalle mitään merkinnyt 300 000 miehen menetys stalingradissa ja neuvostoliiton voitto kurskissa saavutetttiin samalla järkähtämättömällä tahdolla kuin suomi saavutti talvisodassa...lisäksi neuvosto panssarit olivat nopeampia ja ketterämpiä kuin esim saksan pantherit tai tiikerit...saksallahan oli myös mittavat määrät vanhentuneita malleja kuten p-III ja p-IV vaunuja kun taas neuvostoliitolla oli uusia vaunuja ja lentokoneita mittaamattomasti reservissä ja rintamalla
1943 ja44 kaikki lännen aseapua neukkulassa
Ehkäpä Neuvostoliitossa valmistettiin niitä paljon puhuttuja "RAUHAN ASEITA" jo 1943.
Rauhan aseet ovat täysin ylivoimaisia verrattuna fasistien ja kapitalistien riisto ja sortoaseisiin.
Rauhan aseilla on kyetty levittämään sosialismia, onnea ja tasa-arvoa jopa pimeimpään Afrikkaan saakka.
Erityisesti berliiniläiset pikkutytöt ovat erityisen kiitollisia saatuaan sosialistisen siemenen elämäänsä.
ei vittu sun kanssas... Otappa noi punalasit päästä pois ja laske montako kommunistivaltiota maapallolla on.... ja sun "rauhan aseet" tappo ja raiskas tuhansia viattomia.
Teidän aikanne on ohi, ymmärrä se.
Wir kommen zurück!
Sieg HEIL !!!
Ettet sinä olisi hiukan yksinkertainen/ Ettet sinä olisi yksinkertainen.
Mutta toisaalta sehän taitaakin kuulua molemmilla äärilaidoilla jo perusvaatimuksiin.
Katos kun tuo sarkasmi on,skinille tai punapioneerille varsinkin, vaikeaa ymmärtää. Tolle vaskistille: Ihren zeit ist vorbei.
Eikös se ole normaalia, että huonompi häviää paremmalleen, kaikessa. Ei kai tähänkään asiaan sen isompaa mysteeriä liity.
Tai pikemminkin niin, että huonompi toki voittaa silloin kun sillä on reilu ylivoima lukumäärissä!
Neuvostopropagandaa!
Neukut sai turpiinsa niin, että helisi, mutta toveri-kenraalit eivät uskaltaneet kertoa sitä isä aurinkoiselle, vaan valehtelivat. Omia menetykiä vähennettin, vastustajan menetyksiä liioiteltiin ja koko kahakka paisuteltiin eeppisiin miitoihin. Tämä taru alkoi elää omaa elämäänsä eikä kukaan neukkulassa uskaltanut ampua ankkaa alas. Länsivallat taas kaun nielivät valheen sellaisenaan. Siinä aiheen arkuus.
Saksalaisilla oli Prokhorovkassa 3 SS-divisioonaa, das Reich, Totenkopf ja aatun nimikko. Reichin panssarit olivat lainassa muualla ja vain 211 paikalla. Näistä vain 9 !!! oli tiikereitä ja 2 jopa 2 Pz I'stä..
Tovereilla oli noin 842 tankkia, etupäässä T34 ja t-70 malleja.
Saksalaise menettivät 49 vaunua. Kommunisteilta meni 313 panssaria, joista suurimman osan tuhosi jalakväki ja panssarintorjuntatykit, eivät saksalaisten tiikerit.
Minun mielestäni tulos oli rökäletappio neukuille.
No miksei niksmannit sitten painelleet läpi Kurskiin?
Koska saksalaiset olivat jo hyökänneet päiviä. Saksalisilla oli suuria logistiikka ongelmia. Vaunuilla oli paha puute ammuksista, saksalaiset eivät saaneet ilmaherruutta, IL-10t olivat iso riesa. Venäläisten aktiivisuus hyökkäyskiilan sivuilla ei romahtunut. Prokhorovkassa murrettii noin kymmenes puolustuslinja, mutta se ei ollut lähimainkaan viimeinen.
Tarkoitat kai IL-2:sia. IL-10:hän tuli vasta sodan lopussa.
muuten viestisi kertoo vastauksen täydellisesti
Arvoisa Pappa-2, täyttä roskaa puhut. Saksa kärsi rökäletappion ja sen myöntää myös saksalainen Tippelskirch Toisen Maailmansodan historiassaan. Eikä saksalaisen armeijakunnan komentajan tarvinnut kirjoittaa neukuilta saatuja tietoja, hänellä oli kyllä tietoa omastakin takaa.
Taistelukenttä jäi neukuille mikä lisäsi entisestään saksalaisten tappiolukuja ja alensi neukkujen. Eli Saksa kärsi sen rökäletappion. Näin se vain on vaikka sinä tunnettuna retardina toista koetatkin mökeltää.
Täällä sotketaan kahta asiaa.
Prokhorovkassa käytiin 12 kesäkuuta 1943 taistelu, jossa neukut saivat pahemman kerran turpiinsa. Miestappiot kommunisteilla oli siinä 5500 ja sakuilla vain noin 850. Venäläiset ovat rakentaneet sinne muistomerkin ja vielä Jeltsinkin ylisti stalinin kenraalien valeita tuhansien panssareiden taistelusta..
Kurskin taistelut alkoivat 5 kesäkuuta. Siinä oli mukana useita armeijakuntia. Ne taistelut jatkuivat vielä Prokhorovkan taistelun jälkeenkin. Kurskin taistelut olivat kiistaton strateginen tappio saksalaisille. Saksalaisten hyökkäys pysäytettiin jo ennen läpimurtoa. Prokhorovkan taistelu oli järkytys saksalaisille, jotka luulivat jo päässeensä läpimurtoon, mutta kohtasivatkin lähes tuhannen panssarin vastaiskun.
Mitä Kurskin taistelu/t osoittavat ja mikä on sen historiallinen opetus?
Opetus on se että jos vihollinen tietää etukäteen suunnitelmasi, onnistumisen mahdollisuudet ovat liki nollassa.
Kaikkihan muistamme että kurskin hyökkäysssuunnitelmat oli "wertherin toimesta vuodettu nekuille jo etukäteen
Mainittu Prohorovkan taistelu käytiin Kurskin taistelun yhteydessä heinäkuussa, ei kesäkuussa.
Kurskin taistelu osoitti ettei herrakansa puna-armeijalle pärjää, menettivät lopullisesti aloitteen itä-rintamalla. Strateginen tappio natseille!
Niinpä, heinäkuussa tietenkin.
kesällä -41 saksmannit saivat liikkeelle kolme armeijaryhmää ja suomenrintaman, kesällä -42 liikkui enään eteläinen armeijaryhmä ja kesällä -43... kaksi ja puoli armeijaa.
Kurskin pohjoispuolella:
9 Armeijalla panssaridivisioonat 18, 20, 9, 2, 12, 4
Kurskin eteläpuolella:
4 PzA panssaridivisioonat 3, 11, Laibbari, valtakunta, piraatti.. tarkoitan pääkallo ja suurvaltakunta
ja Kempfillä passaridivisioonat 6, 7, 19
siis 15 panssaridivisioonaa noin 30stä yhdelle alueella höystettynä tiikereillä, pantereilla ( joskin vikaherkillä sellaisilla ) ja elefanteilla.
Luulis nyt lähdön tulevan vanjoille, vaan eipä tullut.
Venäläiset heittivät kahteen kertaan reservejä. Ajoivat päin saksalaisia vaunuja sankoin joukoin, ja nämä menivät mukaan.
Venäläiset naruttivat saksalaiset ensin lentokonehyökkäyksin ja sen jälkeen tykistöllä. Lopuksi ajamalla päin täydellä voimalla.
Puna-armeijan panssaridivisioonassa oli 1940 lähtien ollut kaksi rykmenttiä hyökkäysvaunuja, kun saksalaisilla vain yksi. Saksassa kuviteltiin kai suorasuuntaustykkien tuhoavan tankkeja. Rykmentissä oli jo tuolloin kaksi pataljoonaa T-34:ää ja yksi Klimejä.
1941 vuoden loppuun mennessä kaikki Neuvostoliiton panssaridivisioonat olivat tuhotut ja sen jälkeen muodostettiin ainoastaan prikaatipohjaisia panssari ja mekanoituja armeijakuntia.
PsR= 21 vaunua.
PsPr= 65 vaunua.
PsAK= noin 270 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä.
Vielä Ranskan sotaretkellä saksalaiseen panssaridivisioonaan kuului panssariprikaati jossa oli =2*PsR =4*PsP=300 vaunua.
Saksalaisilla oli panssariarmeija, venäläisillä sbor (20 raskasta KV, 40 T-34 ja 40 T-60 tai T-70), mikä oli kaksi tai useampi divisioonaa. Näitä oli Kurskin taistelun aikaan nelisen kpl.
Panssarijoukkoja oli tammikuussa 1943 yhteensä 2 armeijaa ja yli 24 sbor. Armeijoista molemmat oli osattu laittaa Etelä-Kurskiin.
Mitä suomenkielistä ilmaisua tuo venäläinen "sbor" vastaa.Minulle kun ei tule mieleen mitään sellaista panssariyksikköä missä olisi esiintynyt tuollaisia vaunumääriä.
PsR=.http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/rustr.htm
PsPr/1942= http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/rustb42.htm
PsPr/1943= http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/rustb43.htm
PsAK= http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/rustc.htm
vastaa lähinnä NL:n panssariprikaatia eli Saksan panssarirykmenttiä. Puna-armeijalla ei ollut enää panssaridivisioonia tuossa vaiheessa,vaan pansariarmeijoita, joissa oli kolme panssariarmeijakuntaa, joissa oli kolme panssariprikaatia, joissa oli kolme tai useampia panssarirykmenttiä ( tai pikemmin pataljoonaa). Lisäksi oli erlliisiä itsenäisiä panssarijoukkoja.
"venäläisillä sbor (20 raskasta KV, 40 T-34 ja 40 T-60 tai T-70), mikä oli kaksi tai useampi divisioonaa".
Saksalainen panssariarmeija koostui 2-3 armeijakunnasta, joissa oli 2-4 panssari- tai moottoitua divisioonaa. PSA:lla oli yleensä myös jalkaväkeä.
Sakslainen panssaridivisioona oli vahvuudeltaan suunnilleen puna-armeijan armeijakunta.
Ilman mitään ilkeyttä sanoisin, että sinulla on tullut jonkin asteinen väärinkäsitys tuossa "Sborin" kokoonpanossa mikä se nyt lieneekin.
Lähinnä tuota vaunumäärää vastasi sodan loppupuolella Liikkuva Ryhmä.
Sen kokoonpanoon kuului panssariprikaati a65vaunua ja RsPsR a21vaunua RsRyntkiR a21 vaunua.
T-60:n valmistus lopetettiin 1942 ja seuraavana vuonna myös T-70:n valmistus.
T-60 oli neuvostoliittolainen, toisen maailmansodan aikainen kevyt panssarivaunu. Vaunua valmistettiin vuosina 1941–1943 kuutisen tuhatta kappaletta.
Venäläisessä panssaridivisioonassa oli 371 panssaria ja 11 000 miehistöä.
31. maaliskuuta 1942 annettiin käsky panssarijoukon uudistamiseksi Neuvostoliiton panssarijoukoille, jotta pienet panssariprikaatit ilman tykistöä jäävät pois.
Venäläisillä sbor (20 raskasta KV, 40 T-34 ja 40 T-60 tai T-70), mikä oli kaksi tai useampi panssariprikaatia.
Todettiin, että tämä oli liian heikko, ja kolmas panssariprikaati lisättiin lisäämään hyökkäysvoimaa. Lopullinen organisaatio, sellaisena kuin se julkaistiin vuonna 1944, sisälsi ylimääräisen raskaan panssarivaunu tai raskaan haupitsi-tykkirykmentin sekä keskikokoisen ja kevyen rynnäkkötykkirykmentin eli pst-vaunuja.
Talvisodan jälkeen puna-armeijan panssaridivisioonassassa oli kaksi rykmenttiä panssarivaunuilla eli 106 kpl T-34 ja 62 kpl KV ja 112 kpl kevyt psv. Kevyitä vaunuja pyrittiin vähentämään koko ajan.
Sodan lopussa kolmessa panssariarmeijassa oli 50000 miestä, kussakin 850–920 tankkia, noin 800 haupitsia, Yli 5000 kuorma-autoa.
Mansteinin voidaan väittää yrittäneen vetäneen Hitleriä retkuun väittämällä, että hyökkäystä olisi kannattanut jatkaa. Kuvasta näkyy kuinka sakasalaiset iskivät päätään seinään.
http://www.newworldencyclopedia.org/entry/Image:Kursk_south.svg
Tuon sinun ilmoittaman organisaation mukaan Neuvostoliitolla oli Barbarossan alkaessa (65 Panssaridivisioonaa) melkein 7000 kpl T-34 vaunuja ja noin 4000 kpl Kv-1 vaunuja.
Todellisuudessa kesäkuussa 1941 Neuvostoliitossa oli 1200 T-34 vaunua ja noin 600 Kv-1 ja 2 vaunua.
Kumpaan meidän pitäisi uskoa sinuun vai minuun.
(Sodan lopussa Neuvostoliitolla oli KUUSI panssariarmeijaa)
1941 panssaridivisioonissansa oli 200 T-34:ää, 62 KV-1:ä, 24 BT-7:aa, 20 T-26:a 24 ja 56 liekinheitinvaunua. 89 panssariautoa ja KV-2.
Yht. 50 psD ja vaunuja 50x371=18 550 nimellisesti, todellisuudessa 15 470 panssarivaunua.
Sodan lopussa kolmessa panssariarmeijassa oli 50000 miestä yhteensä, 850–920 tankkia, noin 800 haupitsia, Yli 5000 kuorma-autoa yhteensä.
Vai, että useassa lähteessä.
Soviet 1st Guards Tank Army July 1942 ? Formed from the 38th Army, subsequently badly defeated and disbanded. Reorganised in January-February 1943. Became Guards unit in April 1944. 2nd Tank Army January-February 1943 ? First activated on the basis of HQ 3rd Reserve Army in Soviet Central Front. Reorganised in Feb-March 1943, but stayed in Central Front. Key formations included 11th and 16th Tank Corps, 11th Guards Tank Brigade, and 60th, 112th, and 194th Rifle Divisions. [35] Awarded Guards title and became
2nd Guards Red Banner Tank Army in November 1944. Postwar, the Army was in the Group of Soviet Forces in Germany for many years.
3rd Guards Tank Army May 1942 1979 Formed from 58th Army. Encircled and almost totally destroyed in March 1943, redesignated 57th Army in April 1943. Reformed May 1943 and redesignated 3rd Guards Tank Army on May 14, 1945. Known as 3rd Guards Red Banner Mechanized Army in 1946 and headquartered in Luckenwalde, Germany. Redesignated 18th Guards Army in 1957. Withdrawn & disbanded 1979.
4th Tank Army July 1942 1960 Ceased to exist from December 1942 until July 1943. Achieved Guards status by an order of the NKO dated March, 17th, 1945(Krasnaya Zvezda). From 1946 to 1957 the Army was named 4 Guards Mechanized Army. Renamed 20th Guards Army 1960.[36] After the fall of the Soviet Union 20th Guards Army was withdrawn to Voronezh. 5th Tank Army June 1942 April 1943 Fought on the Briansk and Voronezh Fronts. Converted to 12th Army in April 1943.
5th Guards Tank Army January - February 1943 circa 1991 'Red Banner' The Army was stationed for the entire postwar period in Belorussia and for almost all those years it included the 8th Guards, 29th and also the 193rd (formerly the 193rd Rifle Division) Tank Divisions.
6th Guards Tank Army January 1944 1990s 'Red Banner' Was in Mongolia for 15 years after the war. The friendship with China of those days and the Nikita Khrushchev military reductions changed the fate of 6th Guards Tank Army, and in 1959 it was relocated to Dnepropetrovsk. Toward the end of the 1980s it retained three Guards Tank Divisions - the 17th, 42nd (the former 42nd Rifle Division) and the 75th (formerly the 75th Rifle Division).
http://en.wikipedia.org/wiki/Army_(Soviet_Army)#Shock_armies
http://www.armchairgeneral.com/rkkaww2/structure/AFV/tbr_TankBrigadeChanges.jpg
Minkälaista haihattelua täälläkin, niin voitte sitten vaikka vähän hörähtää itsellennekin.
http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/hitler-sotilasjohtajana-t12792-270.html
muuten vaan
Tilastollisesti Saksa pisti Neukkuja turpaan 100-0 sekä Prokhorovkassa että Kurskin taistelussa. Mutta ei tilastoilla taisteluja voiteta... Saksalaiset hyökkäsivät venäläisten puollustuslinjoihin saavuttamatta tavoitettaan ja kärsivät tappiot joita ei pystytty enää korvaamaan, toisin kuin neukuilla menetykset eivät tuntuneet missään. Eli taistelu oli rökäletappio saksalle.
Mutta ei ole neukuille kehuskelemisen arvoinen voitto.
Ja neukkujen muistomerkki ja sen näyttely Prokhorovkassa on iso valhe! Mitään sellaista taistelua kuin siellä kuvataan, ei ollut.
Vaan kummasti jäi saksmanneilta läpimurto Prokhorovkassa tekemättä.
Vuonna-41 Hitler luotti,että Mannerheim pysyy natsien puolella lyötäessä puna-armeija.Mutta Mannerheim oli neuvotellu hyökkäyksen pysäyttämisestä lännen kanssa,näin petti Hitlerin,joka juuttui armeijoineen Moskovan porteille ja Staligradiin.Myös Pietari jäi valtaamatta ja puna-armeija sai hengähdys tauon pitkäksi aikaa Suomen asemasodassa,valmistaakseen uusia panssareita ja ammuksia Uralilla ja myös piiritetyssä Pietarissa.Joiden ylivoiman varassa sitten löi saksalaiset ja muut akselivallat ,tietenkin lännen avustuksella. Suomalaisten ei tuolloin olisi pitänyt välittää USA:n sodan julistuksesta Suomelle,joka olisi ollut väistämätön.Ruotsi olisi pitänyt painostaa sotaan mukaan,hehän olivat jo myyneet rautamalmia pitkän aikaa Saksalle.Tuolloin akselivallat olisi voittanut sodan jo alkuvuonna -42 .Tunareita joka puolella.
Hölynpölyä.
Marskin joukot pääsivät tavoitteisiin.
Sakemannit eivät.
USA ei julistanut sotaa Suomelle, eikä Britanniakaan suorittanut sotatoimia.
Ruotsi nimenomaan halusi välttää sodan kaikin keinoin.
Se oli myös Suomen etu.
Ruotsi auttoi meitä monin tavoin.
Saksa ei kärsinyt tappiota vaan se tuhosi paljon enemmän vihollisen panssareita kuin Stalinin armeija. Sillä vain ei ollut enää silloin kykyä tuottaa uusia vaunuja niin paljon kuin Neuvostoliitto.
Itse asiassa se oli saavuttanut tuon kyvyn juuri Kurskin taistelun aikoihin.
Hyökkäys oli keskeytettävä, koskamuita hyökkäyksiä oli tulossa naapurilohkoilla. Totta, että Tigereitä ja Panthereita tuotettiin aika hitaasti. Psohorovkassa nimenomaan uudtesaksalaispanssarit amouivat NL:n strategisen reservin päivässä. Moelin hyökkäyssiipi ei ollut kuitenkaan edennyt ja siis joukot oli hajotettava ympäri rintamaa
Tämän jälkeen Belgorodissa tuli pahasti selkään, Manstein oli väärässä. Hyökkäyksen jatkaminen tuskin olisi mitään muuttanut.
Saksa voitti Prohorovkassa, mutta Italian takia tavanomaiseen paniikkiinsa joutunut Hitler veti parhaat ps-joukot pois ja kenttä jäi Puna-Armeijalle.
Syybä ei ollut Italia, vaan odotettavissa olevat N-liiton muut hyökkäykset naapurlohkoilla
Hitler teki vääriä päätöksiä.
Prohorovkan jälkeen Saksalla oli 1/10 NL:n vastahyökkäykseen Belgorodissa ja Harkovassa laittamista panssareista.
Siis koko Kurskin hyökkäyksen jälkeen. Kaikkien taisteluiden. Prohorovkassa Saksa ei kärsinyt isoja tappioita
Kyse on Prohorovkan jälkeisestä tilanteesta 5.7-5.8.1943. Operaation tarkoituksena oli vallata takaisin Belgorodin ja Harkovan kaupungit sekä kukistaa Saksan 4. panssariarmeijan ja taisteluosasto Kempfin joukot alueella. Saksan tilanne oli siis tästä lähtien täysin toivoton jo elokuun puolivälissä.
Vatutinin panssarijoukoilla oli tärkeä rooli Belgorodin taistelussa, joka käytiin samanaikaisesti Kurskin taistelun kanssa.
Kurskin ja Belgorodin taistelujen jälkeen Vatutin siirtyi johtamaan Neuvostoliiton joukkoja Kiovan vapauttamisessa marraskuussa 1943. Taistelu Kiovasta oli Neuvostoliitolle suuri voitto, ja se auttoi tasoittamaan tietä Saksan tappiolle.
Yleensä huonompi häviää paremmalleen kaikessa, niin sodassakin.
Tai sitten paraskaan maa ei pärjää kun vastassa on koko maailöma ja vielä oman armeijan johto sabotoi ja kavaltaa kaiken
----- oman armeijan johto sabotoi ja kavaltaa kaiken----
Tarkoittanet tuolla Hitleriä.
En, vaan vastarintaliikettä Wehrmachtissa
Olisi kannattanut hyökätä Smolenskista Moskovan suuntaan, koska perääntyminen Kurskista jakoi puolustusta pahasti. Sitäpaitsi venäläiset saivat valmistautua pitkään Kurskissa. Siellä ei olsi voinut tulla menestystä, koska Orelissa hävittiin ja Belgorodissa tuhoutui loputkin. Saksan ilma-ase oli jo vanhentunut.
Kurskin taistelu oli Hitlerin pakkomielle.
Se aloitettiin liian myöhään ja liian heikoin voimin.
Puna-Armeija oli vahvasti linnoittautunut, eikä Saksa kyennyt murskamaan sen puolustusta.
Saksalaiset katselivat ilmakuvia!
Hitlerin, armeijaryhmien komentajien, siis sotamarsalkkojen von Manstein sekä pohjoisesta hyökkäävän 9. armeijan komentajan, kenraalieversti Walter Modellin, panssarijoukkojen tarkastajan, kenraalieversti Heinz Guderianin sekä Luftwaffen esikuntapäällikön kenraalieversti Jeschonnekin ja maavoimien esikuntapäällikkö Kurt Zeitzlerin välillä käytiin ratkaiseva neuvottelu 5. toukokuuta.
Model esitteli hyökkäysajatuksensa ja todisti ilmakuvin, miten hyvin vastustaja oli varautunut hyökkäykseen. Hän oli ilmeisen skeptinen sen onnistumisesta. Neuvottelun aikana Hitler ilmoitti siirtävänsä hyökkäyksen alun ainakin 10. kesäkuuta asti, koska hän halusi odottaa panssaridivisioonien vahvistuvan erityisesti Tiikeri- ja Pantteri-panssarivaunujen avulla, joilta hän odotti paljon. Molemmat armeijaryhmän komentajat sekä maavoimien esikuntapäällikkö olivat hyökkäysajankohdan siirtoa vastaan, mutta Hitler piti päänsä.
Isossa kuvassa Kurskin hyökkäys vain joudutti Normandian maihinnousua, puhumattakaan Siziiliasta, mikä oli Suomelle huono asia. Montyn taktinen vetäytyminen oli Guderianinkin mielestä paras vaihtoehto, koska NL joutuisi kuitenkin hyökkäämään Saksalle merkityksettömämmällä etelän suunnalla.
Juu juu. Kaikkihan sen tietävät, että Saksan panssarijoukoilta loppui löpö. Huoltomatka venyi liian pitkäksi. Syy murskatappiolle oli muualla kuin panssarivaunuissa, panssarihenkilöstön kyvykkyydessä tai taktiikassa.