Kuinka moni pappi on

Pappi on vapaapäivänsä ansainnut ja perheesä myös. Miksi heidän pitäisi vielä vapaapäivänäänkin tulla kirkkoon kontrolloitavaksi? Niin miksi?

Miten niin kontrolloitavaksi?

Jos olisin pappi mut kun en voi olisin selibaattipappi ja kävisin kirkossa en töissä vaan vakaumukseni vuoksi.Jos pappi olisi vakaumuksellinen ei hän ottaisi palkkaa vaan olisi vakaumuksensa puolesta pappi aivan kuten luostarissa munkki.

Eikö olisi hyvä jos luostarin munkit olisivat vain pappeja yms.?

Mieti vaan, siinä sitä onkin mielekästä puuhaa pitkäksi aikaa.

Jeesus ja opetuslapset eivät olleet ns palkkapappeja. Heillä kaikilla oli työ jolla ansaitsivat elantonsa.
Kirkko on eriytettävä valtiosta ja papit - jos heitä enää tämän jälkeen näkyy - saakoot palkkansa ja elantonsa suoraaan kannattajakunnaltaa. Te tekee nöyräksi palvelijaksi. Herralle ja seurakuntalaisille.

Matkailuala sopii papille hyvin.

...olen entinen kristitty.


Mietipä vähän. Pappisopiskelijat näkevät aikamoisen vaivan hakiessaan yliopistoon opiskelemaan alaansa. He opiskelevat viitisen vuotta metodilla joka pakottaa useimmat heistä kyseenalaistamaan oman uskonsa (Opintoihin sisältyy uskonnollisten tekstien lisäksi muunmuassa filosofiaa ja muinaiskieliä, koska kunnon pappi tuntee tekstit alkuperäisinä ja kykenee niitä lukemaan.) Heidän on kyseenalaistettava itseänsä jatkuvasti. Moni tekee opiskeluaikanaan naurettavan pienellä palkalla kesäteologin töitä. Työpaikan löytämisen varmuus on 0%.

Kuvitteletko sinä tosissasi, että sellainen ihminen, joka käy tämän kaiken läpi vaihtamatta alaa, ei olisi vakaumuksellinen kristitty?

Pappi ei ole aina lomalla sunnuntaisin, jos ei ole jumalanpalveluksessa, ainakin itä-suomessa on tapana pitää sunnuntaisin esimerkiksi seuroja, joissa pappi saattaa olla puhumassa. Sunnuntai on myös suositttu juhlapäivä, esimerkiksi vanhempi väki haluaa usein papin juhliinsa, ja joku saattaa viettää ristiäisiäkin.

Papin velvoitteisiin ei kuulu avioitua vakaumuksellisen kristityn kanssa.

Seurakuntalainen voisi noudattaa kunnollisia käytöstapoja, ja olla tunkematta nokkaansa oman pappinsa perhe-elämään tai hänen perheenjäsentensä uskonlaatuun. Ei nimittäin kuulu kellekään muulle kuin pastorille itselleen.

Seurakuntalainen voisi myöskin nuodattaa ohjetta lähimmäisenrakkaudesta.

Kunnon kristityn ei tarvitse mustamaalata toisia kristittyjä, jotta olisi jotenkin mukamas parempi kuin muut.

No oho johan repes...

Johan on kumma kun ei saa enää ääneen ihmetellä mitään.

Kyllä kai sitä muissakin tiedekunnissa tehdään töitä kun vaan pappis seminaarissa?

Jos puhutaan vakaumuksesta niin eikö alttarilla nyt viimeistään sitä vakaumusta pitäisi olla?Tulee mielikuva että missä usko jos ei ole vakaumusta?

Menisitkö lääkäriin joka on opiskellut ammattinsa pelkästään palkan vuoksi?

Itse koen että itselläni on vakaumus ja jos pitää valita menenkö kirkkoon vaiko tekemään jotain muuta valitsen ensisijaisesti kirkon.

Tulee tästä mieleen evankeliumin kertomus fariseuksesta ja publikaanista. 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.'
Ketjun aloittaja: Itselleni ei ole väliä onko loma vai ei menen rukoilemaan aina kun en ole sairaana.
Eiköhän meidän tule tarkkailla omia tekemisiämme ja syntejämme. Siinä on varmasti ihan riittävästi työtä.

Kiero se on ihmismieli kun ei ymmärrä vaan aina etsii jotain negatiivista asiasta kuin asiasta.

En ole väittänytkään itseäni synnittömäksi.

Kyse oli vakaumuksesta.

Tarvitseeko papilla olla vakaumus vai riittääkö pelkkä ammatti?

Olisiko hyvä jos olisi vakaumus jopa perheelläkin?

Minusta olisi.Kai jokaisella uskovalla olisi hyvä olla sellainen eikä vain roikkua kirkonkirjojen koristeena.

Mielestäni on hyvä, että papistolla on säännöllinen kuukausipalkka. Ei ole hyvä, että joka toimituksesta pitäisi maksaa erikseen. Aina kulkea raha kädessä kirkossa. Seurakunnan jäseniltä peritty kirkollisvero on tasapuolinen ja sillä saadaan hoidettua palkkaus ja ja kirkkojen ylläpitokustannukset.
Vain luostarin mukit papistona? Heitähän on vain muutama ja kyllä heidänkin elantonsa nytkin joku maksaa. Turistit ym!
Urakkapalkka ei kyllä sovi papin työhön!

Eikö kirkko ole uskovalla rakas paikka?Mutta kyllähän se rukous kantaa vaikkapa muualtakin käsin.

Kirkossamme on valitettavan paljon rituaalipappeja. Pappi kirkossa ja toimituksissa, mutta ei pappi sitten muuten. Itse kaipaan pappeja, jotka olisivat tosiaan oikeita pappeja, ja joiden perhe olisi sisäistänyt myös asian. Kyllä, minusta papin vaimoksi ryhtyvän - tai siis siinä vaiheessa kun papiksi vihitään ja on jo naimisissa - pitää sanoa sanansa aikooko olla oikeasti papin vaimo vai vain virkamiehen vaimo. Ortodoksipapin vastuu on hengellisesti suuri! Kuinka moni ortodoksipappi sen oikeasti tajua...

Kyllähän sitä toivoisi mutta elämä ei taida olla aina niin helppoa kilvoittelusta puhumattkakaan.Minä toisaalta mietin sitökin että ehkä naimisissaolo vie uskosta poispäin maallisiin asioihin kun pitää viettää enemmän aikaa muussa kun kilvoittelussa.En ole itse pappi mutta perhe on joten tiedän ettei papin elämä mitenkään herkkua mahda olla jos ei vaimojenkaan vaikka molemmat olisivatkin vakaumuksellisia.Lapsiperheessä menee aika kaikenlaiseen puhumattakaan että on vielä harrastukset.No nykyisin kun korostetaan ihmisen omaa tahtoa yli kaiken ja vapautta.

Eihän sitä muita ihmisiä voi pakottaa olemaan vakaumuksellisia tai voi vaatia että he eläisivät yhden ihmisen mallin mukaan.Joskaan ei voi tuomitakkaan mutta olen samaa mieltä toivoisin vakaumuksellisia enemmän.Mutta jokaisella meillähän on oma ristimme kannettavanaan.Toisaalta perheellinen pappi ymmärtää asioita joita ei perheetön ymmärrä jos mikään syy nyt oikein voi olla perusteltua.

Jokainen tekee varmaankin parhaansa, toivottavasti.Mutta muistan lukeneeni raamatusta että perhekin on oma ristinsä sen ottamista tulisi välttää mutta ottakoon kuka haluaa.No vähän vaikea sanoa kun itse en ole pappi vaikka perhettä onkin.

Minusta papin työ on niin aikaa vievää ("vapaa-aikaa" ei todellakaan ole siinä ihan perinteisimmässä mielessä), että jos he haluavat lomallaan omistaa aikaa PERHEELLE (joka monesti papin työssä kärsii isän ja aviomiehen poissaolosta), niin siitä vaan! Pappikin on ihminen. Papin vaimo ja lapset tarvitsevat häntä myös.

Mistä sen tietää vaikka se pappi rukoilisi kotona joka päivä?
Minä en usko armollisen Jumalan kyttäävän taivaassa, että kuka useimmin kirkossa käy. Jumala yksin näkee ihmisten SYDÄMEEN. Ulkoinen käytös voi olla vaikka kuinka pyhäisää, mutta sydän musta kuin noki.

..huoh.. eikö kannattaisi sitten miettiä hankkiiko perhettä ollenkaan jos työn on vakaumuksellinen?

Ei ihminen voi ratketa kahteen paikkaan jossain on joustoa oltava.Mutta kyse ei ollutkaan siitä onko pappi vaiko ei vaan siitä onko vakaumusta vaiko ei ja miksi olisi ei olisi hyvä olla sitä.


Rukoilemisesta sen verran että kukaan ei kyttää minulla ei ole haluakaan tietää.Voihan sitä kotonakin rukoilla missä tahansa.Minä menen mielelläni sinne kirkkoon.