Ikonit ja 1. käsky

2. Moos. 20:4-6
"Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."

Tiedän kyllä sellaisia kirkkoja, joissa ei ole Jumalan kuvaa, eli toisin sanoen kaikissa kirkoissa ei ole Jumalan kuvia.

Kun lukee tuon käskyn Raamatusta loppuun, huomaa, että siellä varoitetaan kuvien kumartamisesta. Ehkä Jumalan päätarkoitus tässä käskyssä on siis se, ettei ihminen alkaisi palvoa sitä Jumalankuvaa.

Israelin kansa teki itselleen kultaisen vasikan, jota se kumarsi, kun Mooses oli Hoorebin vuorella. Toisin sanoen kuvien ja patsaiden kumartamista on ollut aina, ja sitä Jumala vihaa. Buddhalaisuudessa kumarretaan Buddhan kuvaa, jne.

Tiedän sellaisia uskovaisia, jotka eivät voi hyväksyä sitä, että esimerkiksi joku ihminen näyttelee Jeesusta. Jos kuitenkin silläkin tavalla voidaan ihmisiä saada Jeesukselle, on se koitunut voitoksi Jumalan työssä ja siten on voitto suurempi kuin tappio, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Mainitsemasi toinen käsky ei ole ainut käsky, jota "tallataan". Jos luet käskyt Raamatusta ja Katekismuksesta huomaat, että niissä on eroa.

Kristinuskossa Jeesuksesta on tehty Jumala, , vaikka Jeesus itse ei koskaan sanonut mitään sellaista. Hän tiedosti olevansa "yhtä Isän kanssa", mutta hän sanoi myös, että me kaikki ihmiset olemme sitä samaa Jumalan olemusta muistuttamalla VT:n sanoja "Te olette Jumalia" tai että "Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä..."
Näin ollen asia ei enää siitä pahene, vaikka tehtäisiinkin Jeesus=Jumala- mielikuvasta maalauksia, sillä pielessä ollaan joka tapauksessa.