Sielujen sympatiaa

säkki kirjoitti:

Me olemme eläviä sieluja. Jumalan luotuja, joihin
on puhallettu elävä henki. Asia, minkä vuoksi
olemme jumalan kuvia. Meillä on omatahtoinen
ajatteluun kykenevä mieli. Tämä eroittaa meidät
eläimistä ja muusta luonnosta. Eläimet elävät
täysin Jumalan käskyvallan alla. Ei heillä ole
mitään omia ideologioita ja mietelmitä siitä
miten viisaita tässä ollaan, vaan he ovat
hengettömiä, sieluttomia, vailla Jumalan kuvan
ominaisuuksia.

Ihmiseen puhallettu henki aiheuttaa hänelle myös
vaikeuksia. Hän ei siinä suuressa viisaudessaan
tunnista enää Luojaansa, vaan ryhtyy luulemaan
itseään perästi jumalaksi ja kaiken
hallitsijaksi. Mihin minä tässä Jumalaa tarvitsen
kun minut näin ylen henkeväksi on tehty, ei taida
edes Jumalaa olla olemassa ajattelee ihminen
kiitollisena Jumalalle siitä, että teki hänet
monimutkaisemmaksi kuin mitä eläimet. Jumaluuden
ripaus ihmisessä aiheutti ongelmia, se turmeli
ihmisen. Hän ei enää luottanutkaan Jumalaan, vaan
sokeasti itseensä sekä omaan päättelykykyynsä.

Näin kävi ihmisille paratiisissa. He ryhtyivät
pähkäilemään omiaan, että onko se Jumala todella
sanonutkaan niin ja kun käärme houkutti, että
tehkää vain pahaa, siten tulette vielä
tietävimmiksi, niin kuvio oli valmis. Luotu
yritti asettua Luojansa yläpuolelle. Sama kaava
jatkuu ja tulee ilmeisesti myös jatkumaan.

Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että
Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he
etsivät monia mutkia. Saarn. 7:30

Jumala on tarkoittanut, että me eläisimme
Hänessä. Se on ihmiselle luonnollinen, antoisa ja
elämän antava elämänmuoto. Heti kun ryhdymme
omassa varassa ilman Jumalaa jotain päättelemään
ja tulemaan johonkin johtopäätöksiin, niin eihän
siitä mitään tule. Ei mitään hedelmää kenenkään
suuhun.

Tälläiselläkin uskonnon alla tapahtuvan
keskustelun, tai kirjoitteluahan tämä on, anti on
vain siinä että Julistamme Jumalan kunniaa eläen
Jeesuksessa Kristuksessa. Tunnemme sisimmämme sen
hengen mikä lähimmäsissä asuu kun näemme sen mitä
Jumala ja Jeesus on heille. Kaikki muu on turhaa
ajanhaaskausta. Mitä mikään juttu tällä ilman
Jumalan tuntemista antaa kellekkään yhtään
mitään? Ei ole rakennukseksi, ei ohjeeksi, eikä
yhtään miksikään. Orjuuttaa ehkä tuijottamaan
tietokoneruutua, mutta ne eivät ole hedelmiä,
vaan seuraus ja vamma.

Mehän tunnemme ihmisen hengen mukaan. Se henki
ilmenee ihmisissä sanoissa sekä ilmeissä. Niiden
mukaan reakoimme toisiimme ja sen mukaan meille
mudostuu elämä lähimmäistemme kanssa. Kuulemme
ihmisen sanat ja katsomme häntä sen mukaan joko
ohimennen, syvälle silmiin tai oudoksuen.

Jos ihmisen kuvaan viereen asetetaan hänen
sanojaan, niin se heijastaa pitkälle hänen
persoonallisuuttaan. Jos tuossa etusivulla
olevien julkkisten kasvojen viereen asettaisiin
tiukkasävyisiä mielipiteitä maailman menosta,
yleisöosastokirjoitelmien tapaisia vuodatuksia ja
ns. kova kamaa, olisi se surma näiden heidän
ihmisyydelleen. Heistä katoasi kaikki lamour ja
olisivat pöhköjä, jotka ihmeteltävästä syystä
ovat tuohon joutuneet tai päässeet.

Kun me kuulemme ihmisen uskonnollista puhetta,
voimme kuulla siitä onko Hänessä tuo alkuaikojen
elävä Henki voimissaan, vai toimiiko Hän maailman
alkeisvoimien alla. Tämä alkuajoista asti ollut
jumaluus yhdistää uskovia ilman sanallisia
sopimuksia, ilman sovinnonhieromisia ja veljiä
sekä siskoje löytää pitkin suomea sekä maailmaa.

Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit,
minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä,
niinkuin me olemme yhtä- minä heissä, ja sinä
minussa- että he olisivat täydellisesti yhtä,
niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet
minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin
sinä olet minua rakastanut. Joh. 17:22-23

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä