Kaverista vakavempaa?

miten joku suhtautuu tunteiden tunnustamiseen on hyvin yksilöllinen asia. mä voin tähän kertoa muutaman oman kokemukseni vaikkei ne olekaan ihan täsmälleen samanlaisia tilanteita kun sulla.

olen ollut naimisissa miehen kanssa jonka kanssa alun perin olin kaveri. suhde kesti 11 vuotta, erottiin 3 v sitten. päätä paikatessa meni noin puoli vuotta, sen jälkeen olemme palanneet kavereiksi. ja tällä tarkoitan että: voidaan puhua toisillemme omista nykysuhteistamme ilman mitään taka-ajatuksia. voidaan käydä kahvilla, leffasssa, lenkillä. se onnistuu sillon jos toista arvostaa eikä jää mitään riitelemistä rasittamaan ja katkeroittamaan.

mulla on eron jälkeen ollut 2 ystävää jotka on osoittaneet ihastuksensa minuun hyvin suoraan ja joille olen joutunut antamaan pakit. molemmat ottivat ne sillä hetkellä varsin raskaasti mutta kummankin kanssa olen päässyt taas takaisin hyviin väleihin. siinä on semmoinen kauhun paikka että vaikka kuinka hienotunteinen yrittää olla se tilanne loukkaa silti, sille vaan ei mahda mitään. ja siitä toipuminen kestää mutta on mahdollista.

on ollut tilanne myös toisinpäin. itse olen rakastunut mieheen jonka kanssa minulla on ollut vuoden verran seksi/ystävyyssuhde. puolen vuoden jälkeen minulle tuli se piste jossa en vain voinut olla kertomatta asiasta koska muutakaan en oikeastaan voinut tehdä. en varsinaisesti saanut pakkeja mutta en myöskään samanlaista vastakaikua tunteilleni. tilanne jatkui ja jatkuu edelleen samalla tavalla kuin ennenkin, käytännössä kuitenkin olemme lähentyneet toisiamme. aika ajoin puhumme missä mennään mutta ei turha jauhaminen myöskään johda mihinkään. olen ottanut sen niin että ei elämässä voi kaikkea saada, se mitä nyt tapahtuu on sen arvoista ja kun se loppuu niin se loppuu. toivon että ystävyys säilyisi sen jälkeen.

Ensinnäkään sitä unelmatilannetta ei tule tulemaan. Ei mikään mene kuin haaveissa. Käytännössä sä joko teet aloitteen jonkinmoisessa vähemmän ihanne tilanteessa kuin mielikuvissasi tai sitten et tee mitään. Kukaan ei tiedä kuinka käy ja miksi käy, miten käy. Joillakin pystyy, toisilla ei. Sitäkään ei voi tietää, ei voi myöskään tietää kestääkö seurustelu vai ei. Tiedät itsekin, että sitä kristallipalloa ei ole, miten toimia tai ei. Olennaista onkin siis vain toimia, tyylillä tai paikalla ei ole merkitystä, koska jos se tilanne tulee eteen, siitä on otettava kiinni, jos haluaa kokeilla. Lisäksi riippuu myös toisesta, kuinka valmis on suhteeseen edellisen jälkeen, onko hajalla niistä ja ei osaa kuvitellakaan ketään. Tai miten suhtautuu mahdollisesti sinun aiempiin suhteisiisi. Kukaan ei voi tietää mitään eikä vastata. Voi vain kokeilla, onnea jos yrität.