NMEA 0183

hieman pidemmillä matkoilla, esim. saaristomerellä, merkitsen kartalta pisteen, johon laitan pilotin ajamaan. Pilotti ei välttämättä aja koko ajan samaa magneettista suuntaa, jos sorto yms vie venettä, niin pilotti osaa tämän huomioida ja tekee korjauksen, vieden veneen täsmälleen siihen pisteeseen mikä kartalta osoitin, mikä yleensä aina on jossain risteyksessä tai merimerkillä, mutta ei koskaan keskellä väylää vaan väylän sivussa. Joskus tulee annettua pilotin ajaa tuulikulmaa ja useimmin magneetista kompassisuuntaa. Itse ajan pilotilla

PetriA.. kirjoitti:

hieman pidemmillä matkoilla, esim. saaristomerellä, merkitsen kartalta pisteen, johon laitan pilotin ajamaan. Pilotti ei välttämättä aja koko ajan samaa magneettista suuntaa, jos sorto yms vie venettä, niin pilotti osaa tämän huomioida ja tekee korjauksen, vieden veneen täsmälleen siihen pisteeseen mikä kartalta osoitin, mikä yleensä aina on jossain risteyksessä tai merimerkillä, mutta ei koskaan keskellä väylää vaan väylän sivussa. Joskus tulee annettua pilotin ajaa tuulikulmaa ja useimmin magneetista kompassisuuntaa. Itse ajan pilotilla

Lue lisää

Kiitos selostuksesta. Minulle Saaristomeri on sisäsaaristoa, jossa tarvitsen aurtopilottia ainoastaan satunnaisesti ja melko lyhyitä aikoja. Silloinkin navigoin ilman waypointteja, koska etäisyydethän ovat lyhyitä. Vakiintunut ensimmäinen waypointtini on loman alussa Gotska Sandön itäviitta, seuraava Kalmarsundissa jne.....Siihenkään en tarvitse plotteriin yhdistettyä autopilottia (sitä paitsi käytän tuuliperäsintä purjehtiessa mieluummin kuin sähköistä autopilottia, joka saa kyllä ohjata koneella körötellessä).
Kukin seilatkoon tyylillään. Varmastikin vene-elektroniikka on kivaa, jos tykkää ja jos laitteet toimivat. "What there isn´t cann´t go wrong"!

Nojaa... yhtä hyvinhän sitä voi kysyä, mitä käytännön hyötyä veneilystä on, eikö? Ei sillä, en minäkään ole kokenut tarpeelliseksi noita yhdistellä. Edellisessä veneessä yritin saada tutkan ja gepsin liitettyä yhteen, koska tutka kerran olisi osannut näyttää oman nopeuden ja suunnan saadessaan ne tiedot. Mutta jos joku tykkää näprätä, niin miksipä ei hänen annettaisi sitä tehdä?

Onhan minua joku moittinut, etten kuulemma osaa käyttää gepsiä/plotteria, kun en tee sinne reittejä etukäteen. Vaan kun en ole ikinä kokenut tarpeelliseksi. Gepsissä oli jotain parisataa reissujen varrella kerättyä reittipistettä ja yksi kotiinajoreitti.

Tähän mennessä olen tunnistanut kaksi (2) järkevää ja selkeästi hyödyllistä syytä kytkeä noita laitteita yhteen:
-AIS (oli se plotterin näytöllä tai ei, tarvitsee se joka tapauksessa tiedon omasta sijainnista ollakseen hyödyllinen)
-VHF:n automaattinen hätäkutsutoiminto, joka siis osaa lähettää sijainnillisen hätäviestin, jos saa sijaintitiedon gepsiltä tai plotterilta

Esimerkiksi plotterin ja autopilotin yhteenliittäminen kuuluu minusta samaan sarjaan kuin suurin osa kännykän toimintoja: "ihan kiva, mutta..." Kun joka tapauksessa pitää huolehtia tähystyksestä ja silloin tällöin tsekata sijainti kaiken varalta, niin siinä sivussahan tulee tarkistettua, onko autopilotti viemässä riittävällä tarkkuudella oikeaan suuntaan.

24 kirjoitti:

Nojaa... yhtä hyvinhän sitä voi kysyä, mitä käytännön hyötyä veneilystä on, eikö? Ei sillä, en minäkään ole kokenut tarpeelliseksi noita yhdistellä. Edellisessä veneessä yritin saada tutkan ja gepsin liitettyä yhteen, koska tutka kerran olisi osannut näyttää oman nopeuden ja suunnan saadessaan ne tiedot. Mutta jos joku tykkää näprätä, niin miksipä ei hänen annettaisi sitä tehdä?

Onhan minua joku moittinut, etten kuulemma osaa käyttää gepsiä/plotteria, kun en tee sinne reittejä etukäteen. Vaan kun en ole ikinä kokenut tarpeelliseksi. Gepsissä oli jotain parisataa reissujen varrella kerättyä reittipistettä ja yksi kotiinajoreitti.

Tähän mennessä olen tunnistanut kaksi (2) järkevää ja selkeästi hyödyllistä syytä kytkeä noita laitteita yhteen:
-AIS (oli se plotterin näytöllä tai ei, tarvitsee se joka tapauksessa tiedon omasta sijainnista ollakseen hyödyllinen)
-VHF:n automaattinen hätäkutsutoiminto, joka siis osaa lähettää sijainnillisen hätäviestin, jos saa sijaintitiedon gepsiltä tai plotterilta

Esimerkiksi plotterin ja autopilotin yhteenliittäminen kuuluu minusta samaan sarjaan kuin suurin osa kännykän toimintoja: "ihan kiva, mutta..." Kun joka tapauksessa pitää huolehtia tähystyksestä ja silloin tällöin tsekata sijainti kaiken varalta, niin siinä sivussahan tulee tarkistettua, onko autopilotti viemässä riittävällä tarkkuudella oikeaan suuntaan.

Lue lisää

"Nojaa... yhtä hyvinhän sitä voi kysyä, mitä käytännön hyötyä veneilystä on, eikö?"

Nojaa... en todellakaan ajattele samalla tavalla kuin sitä! Sitäpaitsi veneilystä on ainakin itselleni ollut todellinen käytännön hyöty henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitäjänä, mutta se on eri juttu...

GPS-VHF-AIS -yhdistelmän hyödystä tuskin kukaan voi olla eri mieltä (toki olen myös liittänyt gepsin tutkaan jo yli 15 v sitten, mikä myös on aika luonnollista - ja yksinkertaista).
Kyselin ainoastaan sitä asiaa, minkä mielekkyyttä en ymmärtänyt, eli miksi purjeveneen autopilotti pitäisi liittää plotteriin ja läppäriin. Johtopäätös oli siis: "ihan kiva", mutta ei käytännön hyötyä! Ehkäpä liiallisuuksiin mennyt elektroniikka vähentää keskittymistä tähystykseen ja purjetrimmiin? Saaristoväylillä??

Muistan kyllä yhden esimerkkitapauksen autopilotin gps-kytkennöistä, joka muutama vuosi sitten julkaistiin YW:ssä. Venerosvot varastivat purjeveneen Saksan rannikolta Pohjanmeren puolelta. He ohjelmoivat reittisuunnitelman, jonka kytkivät autopilottiin, starttasivat koneen ja hyppäsivät itse maihin matkustaakseen Pohjois-Englantiin vastaanottamaan saalistaan. Vorot jäivät kiinni Englannissa. Tyhjillään ollut vene pelastettiin mereltä.
Tällainen venevarkaus voi onnistua vain, jos NMEA-liitokset autopilottiin on tehty!

siis "ihan kiva" kirjoitti:

"Nojaa... yhtä hyvinhän sitä voi kysyä, mitä käytännön hyötyä veneilystä on, eikö?"

Nojaa... en todellakaan ajattele samalla tavalla kuin sitä! Sitäpaitsi veneilystä on ainakin itselleni ollut todellinen käytännön hyöty henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitäjänä, mutta se on eri juttu...

GPS-VHF-AIS -yhdistelmän hyödystä tuskin kukaan voi olla eri mieltä (toki olen myös liittänyt gepsin tutkaan jo yli 15 v sitten, mikä myös on aika luonnollista - ja yksinkertaista).
Kyselin ainoastaan sitä asiaa, minkä mielekkyyttä en ymmärtänyt, eli miksi purjeveneen autopilotti pitäisi liittää plotteriin ja läppäriin. Johtopäätös oli siis: "ihan kiva", mutta ei käytännön hyötyä! Ehkäpä liiallisuuksiin mennyt elektroniikka vähentää keskittymistä tähystykseen ja purjetrimmiin? Saaristoväylillä??

Muistan kyllä yhden esimerkkitapauksen autopilotin gps-kytkennöistä, joka muutama vuosi sitten julkaistiin YW:ssä. Venerosvot varastivat purjeveneen Saksan rannikolta Pohjanmeren puolelta. He ohjelmoivat reittisuunnitelman, jonka kytkivät autopilottiin, starttasivat koneen ja hyppäsivät itse maihin matkustaakseen Pohjois-Englantiin vastaanottamaan saalistaan. Vorot jäivät kiinni Englannissa. Tyhjillään ollut vene pelastettiin mereltä.
Tällainen venevarkaus voi onnistua vain, jos NMEA-liitokset autopilottiin on tehty!

Lue lisää

En nyt täysin ymmärrä, missä kohtaa olit eri mieltä kanssani (jos et sitten tarkoittanut tuota veneilyn ja elektroniikkaharrastuksen vertailua). Joten paha kommentoida :)

Muuten, minulta se gepsin ja tutkan yhteenliittäminen ei onnistunut. Johdotukset kyllä tiettävästi kytkin oikein, mutta eivät keskustelleet. Päädyin manuaaleja lueskeltuani siihen, että kun laitteet olivat eri valmistajien ja melko eri-ikäisiä (NMEA-versiotkin olivat erilaiset), niin ne eivät vain halunneet keskustella keskenään. Selitys ei välttämättä ollut oikea, mutta kun tuokaan yhteenliittäminen ei tuntunut erityisen välttämättömältä, niin en viitsinyt sen kanssa enempää tuhrata.

Miksi vastaat kysymykseen kysymyksellä? Jutun aloittaja kysyi ihan asiaa ja sinä vastaat, että et tajua mihin... . Aloita uusi keskustelu tällaisesta ja anna tähän keskusteluun osallistuvien rauhassa kytkeä johtojaan.

Asia on näillä palstoilla muidenkin kirjoittajien ongelma. Peilin eteen mars ja yleisiä keskustelu ja kommunikointioppaita lukemaan.

NMEA verkko rakennetaan kansantajuisesti niin että on "puhujia" ja "kuuntelijoita".

1) "Puhujan" NMEA OUT johto liitetään "kuuntelijan" NMEA IN johtoon.
2) "Kuuntelijoita" voi olla useita, mutta vain yksi "Puhuja". Muuten puhujat puhuvat päällekkäin eikä kuuntelijat saa selvää puheesta.
3) Jos halutaan useampi puhuja samaan verkkoon tarvitaan Multiplexeri väliin. Multiplexeri kuuntelee kaikkien puheet, ja lähettää ne jonossa eteenpäin joten puhujat eivät puhu toistensa päälle.
4) Laitteiden asetuksista tulee varmistaa että puhutaan samaa kieltä, eli samaa NMEA versiota.
5) Laitteiden asetuksista tulee vielä lisäksi varmistaa että puhutaan samalla nopeudella, eli valitaan sama Baudimäärä puhujille ja kuuntelijoille

--> siinäpä se pähkinänkuoressa.

Tuohon yhteenliittämiseen: eipä niissä laitteissa ollut mitään tuollaisia valikoita, että olisi pystynyt mitään valintoja tekemään. Kyllä minä ne läpikotaisin tutkin.

Tuota esimerkkiäsi pidän vähän, noh, keinotekoisena. Muuten, onkos tuo yleensä edes vakio-ominaisuus, että muiden hätäkutsun saisi siirtymään automaattisesti plotterille? Minun plotterini ei osaa ottaa vastaan edes AIS-tietoja enkä muista manuaalissa olevan mitään mainintaa siitä, että se osaisi ottaa vastaan tietoa hätäkutsusta.

21 kirjoitti:

Tuohon yhteenliittämiseen: eipä niissä laitteissa ollut mitään tuollaisia valikoita, että olisi pystynyt mitään valintoja tekemään. Kyllä minä ne läpikotaisin tutkin.

Tuota esimerkkiäsi pidän vähän, noh, keinotekoisena. Muuten, onkos tuo yleensä edes vakio-ominaisuus, että muiden hätäkutsun saisi siirtymään automaattisesti plotterille? Minun plotterini ei osaa ottaa vastaan edes AIS-tietoja enkä muista manuaalissa olevan mitään mainintaa siitä, että se osaisi ottaa vastaan tietoa hätäkutsusta.

Lue lisää

Hei vaan, kuinkas vanha plotteri sulla on, mikä merkki ja malli? Kymmenen viime vuoden aikana tullut käpisteltyä useampia plottereita, GPS laitteita ja VHF radioita kuten Garmin, Lowrance, Icom, Raymarine ja kyllä kaikista niistä on löytynt NMEA 0183 asetus valikko jossa voi tyypillisesti valita onko NMEA in tai out päällä, ja mitä baudimäärää käytetään. Garmin laitteista voi vielä valita valmistajan oman proprietary formaatin päälle tai pois, Raymarine laitteissa on Seatalk asetuvalikkoja.

Ihan vakio-ominaisuuksista tässä puhutaan. Jos alle viisi vuotta vanha niin ei pitäisi olla ongelmia. Tuohon hätäkutsun siirron plotterille vaaditaan ihan peruskauraa eli normaali NMEA 0183 protokollastringi nimeltään "DSC" ja "DSE". Kulkee samalla 4800 baudimäärällä millä muutkin. Tullut markkinoille jo yli kymmenen vuotta sitten.

Oman veneeni yli 5 vuotta vanha plotteri ja VHF kykenivät ihan heittämällä tuohon.

Lisäksi useimmat multiplexerit muuttavat tämän tavalliseksi reittipisteeksi mitä lähestulkoon kaikki vanhatkin plotterit tukevat.

AIS tietojen vastaanotto plotterille vaatii plotterilta 38400 baudimäärän tukemisen eikä yleensä ole tuettu vanhemmissa plottereissa. AIS datan käsittely on huomattavasti uudempi ominaisuus plottereissa ja vaatii enemmän.

Tässä vähän luettavaa jos asia kiinnostaa http://brookhouseonline.com/pdf files/DSC radio NMEA output conversion.pdf

No, jos laitteet tukevat NMEA 2000 protokollaa niin homma on vielä helpompaa, kaapelit pikaliittimillä yhteen ja homma sillä selvä.

11+15 kirjoitti:

Hei vaan, kuinkas vanha plotteri sulla on, mikä merkki ja malli? Kymmenen viime vuoden aikana tullut käpisteltyä useampia plottereita, GPS laitteita ja VHF radioita kuten Garmin, Lowrance, Icom, Raymarine ja kyllä kaikista niistä on löytynt NMEA 0183 asetus valikko jossa voi tyypillisesti valita onko NMEA in tai out päällä, ja mitä baudimäärää käytetään. Garmin laitteista voi vielä valita valmistajan oman proprietary formaatin päälle tai pois, Raymarine laitteissa on Seatalk asetuvalikkoja.

Ihan vakio-ominaisuuksista tässä puhutaan. Jos alle viisi vuotta vanha niin ei pitäisi olla ongelmia. Tuohon hätäkutsun siirron plotterille vaaditaan ihan peruskauraa eli normaali NMEA 0183 protokollastringi nimeltään "DSC" ja "DSE". Kulkee samalla 4800 baudimäärällä millä muutkin. Tullut markkinoille jo yli kymmenen vuotta sitten.

Oman veneeni yli 5 vuotta vanha plotteri ja VHF kykenivät ihan heittämällä tuohon.

Lisäksi useimmat multiplexerit muuttavat tämän tavalliseksi reittipisteeksi mitä lähestulkoon kaikki vanhatkin plotterit tukevat.

AIS tietojen vastaanotto plotterille vaatii plotterilta 38400 baudimäärän tukemisen eikä yleensä ole tuettu vanhemmissa plottereissa. AIS datan käsittely on huomattavasti uudempi ominaisuus plottereissa ja vaatii enemmän.

Tässä vähän luettavaa jos asia kiinnostaa http://brookhouseonline.com/pdf files/DSC radio NMEA output conversion.pdf

No, jos laitteet tukevat NMEA 2000 protokollaa niin homma on vielä helpompaa, kaapelit pikaliittimillä yhteen ja homma sillä selvä.

Lue lisää

Et tainnut lukea kunnolla...
Kyseessä oli gepsin (Garmin 156) ja tutkan (JRC 1000) yhteenliittäminen eikä siinä tutkassa ollut mitään asetuksia, joita olisi voinut muutella. Gepsin päässä asetukset oli manuaalien mukaiset.

Molemmat laitteet oli viime vuosikymmenen alkupuolen kalustoa.

14+8 kirjoitti:

NMEA verkko rakennetaan kansantajuisesti niin että on "puhujia" ja "kuuntelijoita".

1) "Puhujan" NMEA OUT johto liitetään "kuuntelijan" NMEA IN johtoon.
2) "Kuuntelijoita" voi olla useita, mutta vain yksi "Puhuja". Muuten puhujat puhuvat päällekkäin eikä kuuntelijat saa selvää puheesta.
3) Jos halutaan useampi puhuja samaan verkkoon tarvitaan Multiplexeri väliin. Multiplexeri kuuntelee kaikkien puheet, ja lähettää ne jonossa eteenpäin joten puhujat eivät puhu toistensa päälle.
4) Laitteiden asetuksista tulee varmistaa että puhutaan samaa kieltä, eli samaa NMEA versiota.
5) Laitteiden asetuksista tulee vielä lisäksi varmistaa että puhutaan samalla nopeudella, eli valitaan sama Baudimäärä puhujille ja kuuntelijoille

--> siinäpä se pähkinänkuoressa.

Lue lisää

Tarkasti ottaen nuo kuuntelijat ja puhujat eivät ole NMEAn asioita. Tuossa muodossa liittyvät RS-422-liitäntään. Vanhempi RS-232 ei tue useita kuuntelijoita. NMEA-sanomia voidaan kuljettaa kummallakin. Käytettävissä oleva liitäntä on laitekohtainen ominaisuus. Joillakin multiplexreillä voi yhdistää RS-422 ja RS-232 laitteita toisiinsa.

Jos nyt yritetään pysyä realismissa: jos olosuhteet on niin rankat, ettei huviveneilijä ilman elektroniikan tukea a) osaa b) pysty hätäkutsun lähetyspaikalle suunnistamaan, niin tuskinpa hänestä on ketään pelastamaan. Enemmänkin hän on itse viranomaisten avun tarpeessa.

25 kirjoitti:

Jos nyt yritetään pysyä realismissa: jos olosuhteet on niin rankat, ettei huviveneilijä ilman elektroniikan tukea a) osaa b) pysty hätäkutsun lähetyspaikalle suunnistamaan, niin tuskinpa hänestä on ketään pelastamaan. Enemmänkin hän on itse viranomaisten avun tarpeessa.

Lue lisää

Huomaan, ettet ilmeisesti ole harrastanut merten ylityksiä purjehtimalla, et ainakaan kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Nyt lisäksi muuntelit edellisen kirjoittajan pointtia. Ei ollut kysymys suunnistamisesta ilman elektroniikan tukea. GPS on nykyisin jokaisen avomeriveneen normaali suunnistusväline (kompassin lisäksi)! Monilla on veneessään myös vara-GPS. Karttaplotteri ei ole avomerellä mitenkään välttämätön. Itse kytken sen päälle vasta rannikkoa lähestyessäni (pienen gps-ulkonäytön virrankulutus on pienempi kuin karttaplottterin).

Kysymys oli siitä, että plotteriin, vhf:ään, tietsikaan ja tutkaan liitetty autopilotti ei todellakaan ole minkäänlainen edellytys meripelastustehtävässä eikä varsinkaan kovassa merenkäynnissä. "Normaali" pieni autopilotti ei kovassa merenkäynnissä välttämättä ole edes avuksi. Käsiohjaukseen kumminkin joutuu, kun merenkäynti on kohtuullinen.

Alkaa tuntua, että joillakin on huvivene-elektroniikkaan luottaminen mennyt epärelistiselle tasolle :-)

oikeasti avomerellä kirjoitti:

Huomaan, ettet ilmeisesti ole harrastanut merten ylityksiä purjehtimalla, et ainakaan kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Nyt lisäksi muuntelit edellisen kirjoittajan pointtia. Ei ollut kysymys suunnistamisesta ilman elektroniikan tukea. GPS on nykyisin jokaisen avomeriveneen normaali suunnistusväline (kompassin lisäksi)! Monilla on veneessään myös vara-GPS. Karttaplotteri ei ole avomerellä mitenkään välttämätön. Itse kytken sen päälle vasta rannikkoa lähestyessäni (pienen gps-ulkonäytön virrankulutus on pienempi kuin karttaplottterin).

Kysymys oli siitä, että plotteriin, vhf:ään, tietsikaan ja tutkaan liitetty autopilotti ei todellakaan ole minkäänlainen edellytys meripelastustehtävässä eikä varsinkaan kovassa merenkäynnissä. "Normaali" pieni autopilotti ei kovassa merenkäynnissä välttämättä ole edes avuksi. Käsiohjaukseen kumminkin joutuu, kun merenkäynti on kohtuullinen.

Alkaa tuntua, että joillakin on huvivene-elektroniikkaan luottaminen mennyt epärelistiselle tasolle :-)

Lue lisää

No niin. Esimerkki ehkä oli huono. Ei tässä kukaan ole väittänyt että elektroniikkaan pitää luottaa tai että se olisi minkäänlainen edellytys minkäänlaiseen vesilläliikkumiseen. Ihmeen teknologiavastaista porukkaa täällä kyllä löytyy. Uskon kyllä että nämä sähköskeptikot ajelevat karvalakki päässä 80 luvun Ladalla. Kaikki turhat sähkövempeleet on autoissakin nääs turhia, ABS jarruja tai ESP ajonvakautus on ihan turhia laitteita, kyllä omat ajotaidot sähkölaitteet voittaa. Turvatyynytkin on autossa mutta johtoja ei ole kytketty koska ei ole suunnitelmissa törmäillä mihinkään. Peruutustutkaa ei ole eikä tule, turha laite.

Toinen näkökanta voisi olla että vaikka kaiken osaakin niin miksei paperikarttojen ja perinteisten navigointitaitojen lisäksi voisi opetella käyttämään niitä plottereita, autopilotteja ja radiopuhelimia joita siellä purjeveneessä kuitenkin näyttää olevan. Tässäkin ketjussa kirjoittavien veneissä kaikki laitteet tuntuu olevan, niitä ei vain ole opeteltu käyttämään eikä kytkemään toisiinsa. Perustelu on että "en mä tätä ymmärrä, joten en tarvi".

No eipä sitä tarvi, ei, kyllä ilmankin pärjää. Mutta jos ne laitteet kerran on miksei sitten opettelis oikeasti miten ne toimii ja miten ne vois elämää helpottaa.

Kuinkas moni teistä on vastaanottanut DSC hätäkutsun? Oletteko oikeasti merellä ollessanne kuulleet kun DSC laite piippaa jonkun hätää? Mitä teitte?

Muistan kun ensikerran näin kävi tuolla itämeren ulkopuolella. Laite piippas kuin siepattu. No rannikkoradioasema kuittas sen varsin pian. Haveristista ei muuta kuulunut. Laitteen näytölle pamahti koordinaatit ja "undesignated distress". No hetkihän siinä meni kun koordinaatit siirsi kartalle, tarkisti sijainnin ja päätteli voisko itsestä olla apua. No, varsin kaukana oli ja radioliikennettä seuraamalla ilmeni että riittävä määrä viranomaisia olisivat ennen minua paikan päällä. Mutta tosiaan kyllä siinä muutama minuutti meni ennenkuin paikka, suunta etäisyys ja ETA oli selvillä. Varsinkin kylmissä vesissä muutaman minuutin viive voi olla elintärkeä. Myöhemmin sitten kytkin nuo laitteet yhteen (eli laitoin kaksi aikaisemmin irti roikkunutta johtoa yhteen) jonka jälkeen DSC hätäkutsut muilta lävähtävät suoraan plotterin ruudulle. Paikka, suunta etäisyys ja ETA on muutamassa sekunnissa suoraan näkyvissä. Inhimillinen virhemahdollisuus on pienempi, ja tietenkin tämän voi vielä tarkistaa ja laittaa ylös kynän ja paperin avulla.

Autopilotin kytkeminen NMEA verkkoon on lisäksi ihan no-brainer, jos pilotti tarjoaa NMEA rajapinnan en yksinkertaisesti ymmärrä miksei sitä kytkisi. Ei ole pakko käyttää mutta veneen kyky ajaa itse reittipistettä kohti voi kyllä joskus olla ihan hyvä ominaisuus. Autopilotin rajoitukset kannattaa toki muistaa.

Periaate on vähän niinkuin katsastussäännöissä "kaikkien varusteiden tulee toimia ja niitä tulee osata käyttää"...

oikeasti avomerellä kirjoitti:

Huomaan, ettet ilmeisesti ole harrastanut merten ylityksiä purjehtimalla, et ainakaan kovassa tuulessa ja merenkäynnissä. Nyt lisäksi muuntelit edellisen kirjoittajan pointtia. Ei ollut kysymys suunnistamisesta ilman elektroniikan tukea. GPS on nykyisin jokaisen avomeriveneen normaali suunnistusväline (kompassin lisäksi)! Monilla on veneessään myös vara-GPS. Karttaplotteri ei ole avomerellä mitenkään välttämätön. Itse kytken sen päälle vasta rannikkoa lähestyessäni (pienen gps-ulkonäytön virrankulutus on pienempi kuin karttaplottterin).

Kysymys oli siitä, että plotteriin, vhf:ään, tietsikaan ja tutkaan liitetty autopilotti ei todellakaan ole minkäänlainen edellytys meripelastustehtävässä eikä varsinkaan kovassa merenkäynnissä. "Normaali" pieni autopilotti ei kovassa merenkäynnissä välttämättä ole edes avuksi. Käsiohjaukseen kumminkin joutuu, kun merenkäynti on kohtuullinen.

Alkaa tuntua, että joillakin on huvivene-elektroniikkaan luottaminen mennyt epärelistiselle tasolle :-)

Lue lisää

"Kysymys oli siitä, että plotteriin, vhf:ään, tietsikaan ja tutkaan liitetty autopilotti ei todellakaan ole minkäänlainen edellytys meripelastustehtävässä eikä varsinkaan kovassa merenkäynnissä."

Käyppäs joskus katsomassa meripelastusseuran uusia pelastusristeilijöitä, tai merivartiolaitoksen uusia aluksia: hämmästyttävää kyllä niistä löytyy nimenomaan tuollainen laitteisto.

Luulis että nuo jampat osaavat löytää reittinsä ihan ilman sähkövempeleitäkin, miksi ihmeessä niillä silti on tuollaiset laitteet???

26 kirjoitti:

"Kysymys oli siitä, että plotteriin, vhf:ään, tietsikaan ja tutkaan liitetty autopilotti ei todellakaan ole minkäänlainen edellytys meripelastustehtävässä eikä varsinkaan kovassa merenkäynnissä."

Käyppäs joskus katsomassa meripelastusseuran uusia pelastusristeilijöitä, tai merivartiolaitoksen uusia aluksia: hämmästyttävää kyllä niistä löytyy nimenomaan tuollainen laitteisto.

Luulis että nuo jampat osaavat löytää reittinsä ihan ilman sähkövempeleitäkin, miksi ihmeessä niillä silti on tuollaiset laitteet???

Lue lisää

Onko autopilotti ja koneteho mielestäsi samanlaiset purjeveneessä ja pelastusristeilijässä? Miksi yksinkertaisesta asiasta piti kehittää iso kina? Eikö kysymys ollut kovasta merenkäynnistä avomerellä? Jos haveristi on kaukana, purkkarilla ei edes kannata lähteä apuun - jos muita aluksia on lähempänä tai meripelastus on matkalla. Jos haveri on lähietäisyydellä, silloinkin käsiohjaus purjehtiessa (kun on esimerkin kuvaama huono keli) .
Kovassa merenkäynnissä, jossa on murtuvia aaltoja, oma apumoottorini ei jaksa työntää vastatuuleen kuin enintään parin solmun vauhtia. Kryssiminen on nopeampaa. Myötäisillä taas purjein menee paljon kovempaa. Autopilottini (raymarine4000) ei jaksa ohjata purjehdittaessa kovassa merenkäynnissä. En ole elektroniikan vastustaja, mutta en myöskään elektroniikka-uskovainen. Huvivene-elektroniikka toimii aikansa ja pettää ennemmin tai myöhemmin. Näin ainakin omissa veneissäni on käynyt. En todellakaan vastusta tutkaa, plotteria, AISia, jotka ovat käytössäni ja kunnossa. Yöllä avomerellä pidän plotterin yleensä suljettuna, koska sen valo haittaa tähystämistä. Himmeä gps:n ulkonäyttö vie vähemmän virtaa eikä häiritse. En des ymmärrä miksi plotterin pitäisi olla päällä avomerellä kaukana rannikoista. Tutkanäyttö on sisällä, eikä sen valo häiritse ohjaamista yöllä. Yöpurjehduksissa avomerellä pidän tutkan päällä virransäästötoiminnolla ja hälytys kytkettynä. En itse tunne mitään tarvetta tutkan tai plotterin yhdistämiseen autopilottiin.

jopa keksit ;) kirjoitti:

Onko autopilotti ja koneteho mielestäsi samanlaiset purjeveneessä ja pelastusristeilijässä? Miksi yksinkertaisesta asiasta piti kehittää iso kina? Eikö kysymys ollut kovasta merenkäynnistä avomerellä? Jos haveristi on kaukana, purkkarilla ei edes kannata lähteä apuun - jos muita aluksia on lähempänä tai meripelastus on matkalla. Jos haveri on lähietäisyydellä, silloinkin käsiohjaus purjehtiessa (kun on esimerkin kuvaama huono keli) .
Kovassa merenkäynnissä, jossa on murtuvia aaltoja, oma apumoottorini ei jaksa työntää vastatuuleen kuin enintään parin solmun vauhtia. Kryssiminen on nopeampaa. Myötäisillä taas purjein menee paljon kovempaa. Autopilottini (raymarine4000) ei jaksa ohjata purjehdittaessa kovassa merenkäynnissä. En ole elektroniikan vastustaja, mutta en myöskään elektroniikka-uskovainen. Huvivene-elektroniikka toimii aikansa ja pettää ennemmin tai myöhemmin. Näin ainakin omissa veneissäni on käynyt. En todellakaan vastusta tutkaa, plotteria, AISia, jotka ovat käytössäni ja kunnossa. Yöllä avomerellä pidän plotterin yleensä suljettuna, koska sen valo haittaa tähystämistä. Himmeä gps:n ulkonäyttö vie vähemmän virtaa eikä häiritse. En des ymmärrä miksi plotterin pitäisi olla päällä avomerellä kaukana rannikoista. Tutkanäyttö on sisällä, eikä sen valo häiritse ohjaamista yöllä. Yöpurjehduksissa avomerellä pidän tutkan päällä virransäästötoiminnolla ja hälytys kytkettynä. En itse tunne mitään tarvetta tutkan tai plotterin yhdistämiseen autopilottiin.

Lue lisää

No jopas on huru-ukko. Ihan vaan mielenkiinnosta kysyisin että jos AIS on käytössä mutta plotteri pois niin milläs sitä AISia seuraat kun on plotteri pois päältä? Sitäpaitsi ainakin mun plotterissa voi taustavalon määrää säätää ja sen saa todella himmeäksi niin ettei haittaa tähystystä. Lisäksi akkukapasiteetti ja virrantuotanto on kunnossa joten sähkö riiittää, myös kulkuvaloille. Se tutkanäyttö on varmaankin todella hyödyllinen siellä sisällä josta sitä ei näe.

Jos oma autopilottisi on väärin mitoitettu eikä kykene venettäsi merenkäynnissä ohjaamaan niin se ei tarkoita että kaikissa muissa purjeveneissä asia on yhtä heikolla tolalla.

Autopilottisi ei varmaan myöskään pysty ajamaan tuulikulmaa koska et ole sitä mihinkään kytkenyt. Useissa veneissä on tuulimittari, sekin kytketty NMEA verkkoon, ja tämä NMEA verkko sitten myös autopilottiin. Autopilotti voi sitten ajaa tuulikulmaa, tosisuuntaa tai kohti reittipistettä, ihan miten kippari haluaa. Myös kryssiminen siis onnistuu. Maailman ympärikin ajavat nykyään ihan vaan autopilotilla noissa Vendee Globe ja muissa kisoissa, tuuliperäsimiä ei enää kisoissa käytetä. Oikein mitoitettu nykyaikainen autopilotti toimii hyvin.

Tekniikka kehittyy, Ihan vaan vaikka uudessa bavariassa voi ruksia lisävarustelistalta nuo laitteet joita tuossa aiemmin esiteltiin, ja ne on valmiiksi verkotettu toisiinsa niin että nuo kaikki aiemmin esitellyt futuristiset kuviot ovat ihan siinä valmiina käytettäväksi vaikka käyttäjä ei niistä mitään ymmärtäisikään. Myös se utopistinen kuvio että muiden veneiden DSC hätäkutsut ilmestyvät automaattisesti oman plotterisi ruudulle reittipisteeksi, ja kahdella napinpainalluksella autopilottisi voi ohjata hädässäolijan sijaintipaikkaan. Ihan vaan tiedoksi, se toimii, eikä vaadi muuta kuin johtojen yhteenkytkemisen ja oikeiden asetusten valinnan laitteista.