Tässä osalle teistä yksi hyvä syy opiskella ruotsia

POIS PAKKORUOTSI

"Besynnerligt när vi är så dåliga på alla sätt,PISA m.m. ?"

- Rahalla on voitu korvata suuriakin puutteita mutta onneksi suunta on muuttumassa.

Jos esim. ekonomisti- ja juristikoulutuksessa joka neljännes tai useampikin on äidinkieleltään ruotsinkielinen niin firmojen hallituspaikat noudattelevat samaa linjaa. Ei siis pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Ei kyvyistä ole kysymys vaan rahasta ja vallasta.

45 kirjoitti:

Jos esim. ekonomisti- ja juristikoulutuksessa joka neljännes tai useampikin on äidinkieleltään ruotsinkielinen niin firmojen hallituspaikat noudattelevat samaa linjaa. Ei siis pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Ei kyvyistä ole kysymys vaan rahasta ja vallasta.

Lue lisää

Virallinen kaksikielisyys on todellista, kirjaimellista rikkautta. Ruotsinkielisille.

45 kirjoitti:

Jos esim. ekonomisti- ja juristikoulutuksessa joka neljännes tai useampikin on äidinkieleltään ruotsinkielinen niin firmojen hallituspaikat noudattelevat samaa linjaa. Ei siis pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Ei kyvyistä ole kysymys vaan rahasta ja vallasta.

Lue lisää

Niin varmaan vois olla jos olis mutta kun ei ole.

Vuosituhannen alun tilastojen mukaan ruotsinkielellä oikeustieteitä opiskeli 44 opiskelijaa = 8,6% kaikista oikeustieteen opiskelijoista.
Kaiken kaikkiaan oikeustieteitä opiskeli silloin 511 hlöä, eli joka kymmenes oli ruotsinkielinen

http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/strategier_malprogram/hogskoleutbildning.pdf

Viestisikään ei ihmetyttänyt, puhuit peetä kuten te netti fennot yleensä puhutte.

Det är klart om man skall anställa någon så väljer man någon som har rätt attityd.Inte skulle jag ta någon på jobb som bara vill studera trevliga ämnen i skolan.

POIS PAKKORUOTSI

Sf2gh4 kirjoitti:

POIS PAKKORUOTSI

http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml

Ekenäs fyllisar kan bara svenska.

Eikös markkinatalouteen kuulu se, että ne, jotka firmat omistavat, määrävät hallituspaikatkin. Vai keiden muiden ne tulisi määrätä?

Tapa, jolla yliedustus on tässä otettu perustelemaan ruotsin kielen aseman vahvistamista jatkossakin, on minusta käsittämättömän viaton: koska me ollaan niin etuoikeutettuja, kannattaa osata meidän kieltä.

8 kirjoitti:

Tapa, jolla yliedustus on tässä otettu perustelemaan ruotsin kielen aseman vahvistamista jatkossakin, on minusta käsittämättömän viaton: koska me ollaan niin etuoikeutettuja, kannattaa osata meidän kieltä.

Lue lisää

Fennot gör bara det som de tycker om,det är alldeles för besvärligt att försöka komma framåt i livet.Alltid finns ju sossu och kela om arbetet smakar trä.

Det är bra att fennot slopar skolsvenskan,sen kommer det att finnas ännu mera svenskatalande inom bättre betalda yrken.

8 kirjoitti:

Tapa, jolla yliedustus on tässä otettu perustelemaan ruotsin kielen aseman vahvistamista jatkossakin, on minusta käsittämättömän viaton: koska me ollaan niin etuoikeutettuja, kannattaa osata meidän kieltä.

Lue lisää

POIS PAKKORUOTSI

toppengrej kirjoitti:

Det är bra att fennot slopar skolsvenskan,sen kommer det att finnas ännu mera svenskatalande inom bättre betalda yrken.

Arbetslösa i Raseborg 8 % !!!!
Men sossutanterna har fått job.

Ei suinkaan vaan mielestäni suomenkielisten tulisi ottaa oppia ja miettiä miksi tilanne on mikä on.

Nykypäivään ei kuulu sellainen että ryhdytään rajoittamaan toisten menestymismahdollisuuksia vaan nyky-yhteiskunnan selkeä trendi on että tehdään työtä omien mahdollisuuksien parantamiseksi.

Luitko jutusta myös ne perusteet:

"Helsingin Sanomien haastattelemien järjestöjohtajien ja asiantuntijoiden mukaan ero selittyy muun muassa suomenruotsalaisten vahvemmalla suuntautumisella liike-elämään.

– (Historiassa) ruotsinkielinen porvarissääty oli suuntautunut liike-elämään. Se näkyy vielä tänäkin päivänä. Ruotsinkieliset suuntautuvat suhteessa enemmän tekniikkaan, talouteen ja oikeustieteisiin, Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.

Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Emme enää elä luokkayhteiskunnassa joten mitään esteitä ei sinunkaan menestymiselle ole mutta jos pyrit menestymään heikommilla eväillä, kuten huonommalla kielitaidolla niin se nimenomaan saattaa asettaa kapuloita rattaisiisi.

Ankdam kirjoitti:

Ei suinkaan vaan mielestäni suomenkielisten tulisi ottaa oppia ja miettiä miksi tilanne on mikä on.

Nykypäivään ei kuulu sellainen että ryhdytään rajoittamaan toisten menestymismahdollisuuksia vaan nyky-yhteiskunnan selkeä trendi on että tehdään työtä omien mahdollisuuksien parantamiseksi.

Luitko jutusta myös ne perusteet:

"Helsingin Sanomien haastattelemien järjestöjohtajien ja asiantuntijoiden mukaan ero selittyy muun muassa suomenruotsalaisten vahvemmalla suuntautumisella liike-elämään.

– (Historiassa) ruotsinkielinen porvarissääty oli suuntautunut liike-elämään. Se näkyy vielä tänäkin päivänä. Ruotsinkieliset suuntautuvat suhteessa enemmän tekniikkaan, talouteen ja oikeustieteisiin, Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.

Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Emme enää elä luokkayhteiskunnassa joten mitään esteitä ei sinunkaan menestymiselle ole mutta jos pyrit menestymään heikommilla eväillä, kuten huonommalla kielitaidolla niin se nimenomaan saattaa asettaa kapuloita rattaisiisi.

Lue lisää

Kyse on siitä, että pääomien omistuksen suhteen on edelleen ns. vanhan rahan hallussa melkoinen osa elinkeinoelämää. Vanhalla rahalla tarkoitan vanhojen suomenruotsalaisten sukujen omistusta pörssiyhtuiöissä ja sukujen hallussa olevia hallituspaikkoja. Tämä on varmastikin osaselitys tuohon asiaan, joka ei välttämättä tuossa prof. Kuisman arviossa tullut ainakaan kunnolla esille.

Mutta kyllä myönteinen suuntautuminen elinkeinoelämään ja yrittämiseen on suomenruotsalaisten keskuudessa yleistä. Tätä todistelin tuossa avaamassani Österbotten-ketjussa taannoin.

Mutta onko se sitten joku ongelma, että löytyy ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia pääoman sijoittajia ja liiketoiminna ja talouselämän ammattilaisia kotimaasta. Yksityisten pörssiyhtiöiden ja muiden yritystenkään hallintoa ei jaeta eikä tule jakaa tasapuolisesti väestösosuuksittain. Yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät sen omistajat. Jos suuryrityksen X hallitukseen ei valita yhtään suomenruotsalaista se on yhtä oikein kuin se, että hallitukseen valitut kaikki ovat suomenruotsalaisia.

Ioni¤ kirjoitti:

Kyse on siitä, että pääomien omistuksen suhteen on edelleen ns. vanhan rahan hallussa melkoinen osa elinkeinoelämää. Vanhalla rahalla tarkoitan vanhojen suomenruotsalaisten sukujen omistusta pörssiyhtuiöissä ja sukujen hallussa olevia hallituspaikkoja. Tämä on varmastikin osaselitys tuohon asiaan, joka ei välttämättä tuossa prof. Kuisman arviossa tullut ainakaan kunnolla esille.

Mutta kyllä myönteinen suuntautuminen elinkeinoelämään ja yrittämiseen on suomenruotsalaisten keskuudessa yleistä. Tätä todistelin tuossa avaamassani Österbotten-ketjussa taannoin.

Mutta onko se sitten joku ongelma, että löytyy ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia pääoman sijoittajia ja liiketoiminna ja talouselämän ammattilaisia kotimaasta. Yksityisten pörssiyhtiöiden ja muiden yritystenkään hallintoa ei jaeta eikä tule jakaa tasapuolisesti väestösosuuksittain. Yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät sen omistajat. Jos suuryrityksen X hallitukseen ei valita yhtään suomenruotsalaista se on yhtä oikein kuin se, että hallitukseen valitut kaikki ovat suomenruotsalaisia.

Lue lisää

Ei sitä kukaan kiistä etteikö vanhalla rahalla olisi valtaa ja merkitystä mutta ei tämän maan menestyminen sillä parane että aletaan pakolla ulosmittamaan suomenruotsalaisten rahoja ja omaisuuksia sekä rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi.

Oman aloitusviestini pointtihan nimen omaan oli se että liike-elämän ruotsinkielisyys on hyvä syy opiskella ruotsia.

Money talks, bullshit walks. Businesmaailmassa ei ole kyse mistään pakkoruotsista ja kiintiöistä vaan pätevyydestä ja sopivuudesta jonka määrittelee firman omistaja.
Kuvitelma siitä että ruotsin kielen merkitys liike-elämässä olisi vähenemässä ei pidä paikkansa vaan tilanne on pikemminkin päin vastoin.

Kuisma: "Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Ankdam kirjoitti:

Ei sitä kukaan kiistä etteikö vanhalla rahalla olisi valtaa ja merkitystä mutta ei tämän maan menestyminen sillä parane että aletaan pakolla ulosmittamaan suomenruotsalaisten rahoja ja omaisuuksia sekä rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi.

Oman aloitusviestini pointtihan nimen omaan oli se että liike-elämän ruotsinkielisyys on hyvä syy opiskella ruotsia.

Money talks, bullshit walks. Businesmaailmassa ei ole kyse mistään pakkoruotsista ja kiintiöistä vaan pätevyydestä ja sopivuudesta jonka määrittelee firman omistaja.
Kuvitelma siitä että ruotsin kielen merkitys liike-elämässä olisi vähenemässä ei pidä paikkansa vaan tilanne on pikemminkin päin vastoin.

Kuisma: "Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Lue lisää

Todellakin tässäkin ketjussa esitetään sosialisointipuheita, joita en ole kuullut sen koommin, kun vasemmistossa 1970-luvulla esitettiin pankkien ja vakuutuslaitosten sosialisointia. Ei taida sosialisoimalla asiat oieta, esimerkkejä lienee riittäävsti.

"Komminismi on hyvä aate, mutta Kemin hampit pilasivat" Vanha peräpohjalainen sanonta!

Ankdam kirjoitti:

Ei sitä kukaan kiistä etteikö vanhalla rahalla olisi valtaa ja merkitystä mutta ei tämän maan menestyminen sillä parane että aletaan pakolla ulosmittamaan suomenruotsalaisten rahoja ja omaisuuksia sekä rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi.

Oman aloitusviestini pointtihan nimen omaan oli se että liike-elämän ruotsinkielisyys on hyvä syy opiskella ruotsia.

Money talks, bullshit walks. Businesmaailmassa ei ole kyse mistään pakkoruotsista ja kiintiöistä vaan pätevyydestä ja sopivuudesta jonka määrittelee firman omistaja.
Kuvitelma siitä että ruotsin kielen merkitys liike-elämässä olisi vähenemässä ei pidä paikkansa vaan tilanne on pikemminkin päin vastoin.

Kuisma: "Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Lue lisää

"rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi. "

Perustelepa tämä! Miksi yhdelle kieliryhmälle pitäisi antaa SUHTEESSA moninkertainen määrää verorahoin kustannettuja kauppatieteen opiskelupaikkoja?

Oikea ratkaisu on tietenkin vähentää ruotsinkielisen kauppatieteen opiskelupaikkojen määrä n. 5 prosenttiin ja lisätä vapautuneet resurssit suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen. Mikä tässä olisi mielestäsi väärin?

20 kirjoitti:

"rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi. "

Perustelepa tämä! Miksi yhdelle kieliryhmälle pitäisi antaa SUHTEESSA moninkertainen määrää verorahoin kustannettuja kauppatieteen opiskelupaikkoja?

Oikea ratkaisu on tietenkin vähentää ruotsinkielisen kauppatieteen opiskelupaikkojen määrä n. 5 prosenttiin ja lisätä vapautuneet resurssit suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen. Mikä tässä olisi mielestäsi väärin?

Lue lisää

Ja itse asiassa kaikkein oikeudenmukaisin tapa olisi pitää sama kauppatieteen pääsykoe ja pisterajat kaikille ja järjestää sitten ruotsinkielistä opetusta kaikille hyväksytyille ruotsinkielisille. Pisa-pisteiden perusteella tämä määrä jäisi alle 5%, mutta eihän se olisi väärin, koska pääsykriteerit olisivat kaikilla samat.

Kerropa Ankdam, miksi tämä ei olisi mielestäsi oikea tapa?

20 kirjoitti:

"rajoittamaan heidän opiskelupaikkoja "änkyräfennojen" hyväksi. "

Perustelepa tämä! Miksi yhdelle kieliryhmälle pitäisi antaa SUHTEESSA moninkertainen määrää verorahoin kustannettuja kauppatieteen opiskelupaikkoja?

Oikea ratkaisu on tietenkin vähentää ruotsinkielisen kauppatieteen opiskelupaikkojen määrä n. 5 prosenttiin ja lisätä vapautuneet resurssit suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen. Mikä tässä olisi mielestäsi väärin?

Lue lisää

"Oikea ratkaisu on tietenkin vähentää ruotsinkielisen kauppatieteen opiskelupaikkojen määrä n. 5 prosenttiin ja lisätä vapautuneet resurssit suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen."

Toimenpide ei vapauttaisi mitään resursseja vaan tulisi paljon kalliimmaksi jos koulutus olisi opiskelijalähtöinen ja paikkoja tulisi varata väestöä vastaava määrä joka alalta.
Ymmärrän asian niin että vaadit opiskelijan äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Äidinkieleen perustuvia kiintiöitähän meillä ei tällä hetkellä ole enkä ainakaan minä sellaisia kannatakaan, tuskin olisivat laillisiakaan.

Todellisuudessa suomenkielisiä kauppatieteen opiskelijoita on n. 8 kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä kauppatieteitten opsikelijoita oli vuosituhannen alkupuolella julkaistun tilaston mukaan n. 2500 ja ruotsinkielisiä vastaavasti runsaat 300.

Ruotsinkielisistä opiskelijoista n. 6,2 % opiskelee korkeakouluissa joten määrä on vajaan prosentin yli väestöosuuden. Joillakin aloilla kuten kauppatieteissä osuus on 12,6 % eli ylittää reilusti väestöosuuden kun toisilla aloilla se on huomattavasti alle (lääkis 4,4 %) tai ruotsinkielistä koulutusta ei ole lainkaan.

http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/strategier_malprogram/hogskoleutbildning.pdf

20 kirjoitti:

Ja itse asiassa kaikkein oikeudenmukaisin tapa olisi pitää sama kauppatieteen pääsykoe ja pisterajat kaikille ja järjestää sitten ruotsinkielistä opetusta kaikille hyväksytyille ruotsinkielisille. Pisa-pisteiden perusteella tämä määrä jäisi alle 5%, mutta eihän se olisi väärin, koska pääsykriteerit olisivat kaikilla samat.

Kerropa Ankdam, miksi tämä ei olisi mielestäsi oikea tapa?

Lue lisää

Koska se oli täysin mahdotonta käytännössä järjestää, eikä siinä mitään järkeä olisi muutenkaan.

Koulutusta järjestetään yhteiskunnan tarpeista lähtöisin ei opiskelijoiden.

Ei koulutusuta vaihtelevilla kielillä voi polkaista käyntiin tyhjästä joka syksy.

Ioni¤ kirjoitti:

Kyse on siitä, että pääomien omistuksen suhteen on edelleen ns. vanhan rahan hallussa melkoinen osa elinkeinoelämää. Vanhalla rahalla tarkoitan vanhojen suomenruotsalaisten sukujen omistusta pörssiyhtuiöissä ja sukujen hallussa olevia hallituspaikkoja. Tämä on varmastikin osaselitys tuohon asiaan, joka ei välttämättä tuossa prof. Kuisman arviossa tullut ainakaan kunnolla esille.

Mutta kyllä myönteinen suuntautuminen elinkeinoelämään ja yrittämiseen on suomenruotsalaisten keskuudessa yleistä. Tätä todistelin tuossa avaamassani Österbotten-ketjussa taannoin.

Mutta onko se sitten joku ongelma, että löytyy ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia pääoman sijoittajia ja liiketoiminna ja talouselämän ammattilaisia kotimaasta. Yksityisten pörssiyhtiöiden ja muiden yritystenkään hallintoa ei jaeta eikä tule jakaa tasapuolisesti väestösosuuksittain. Yrityksessä ylintä päätösvaltaa käyttävät sen omistajat. Jos suuryrityksen X hallitukseen ei valita yhtään suomenruotsalaista se on yhtä oikein kuin se, että hallitukseen valitut kaikki ovat suomenruotsalaisia.

Lue lisää

"Kyse on siitä, että pääomien omistuksen suhteen on edelleen ns. vanhan rahan hallussa melkoinen osa elinkeinoelämää. Vanhalla rahalla tarkoitan vanhojen suomenruotsalaisten sukujen omistusta pörssiyhtuiöissä ja sukujen hallussa olevia hallituspaikkoja."

Tämä ei ole ongelma vaan fakta.

Ongelma on se, ettei muisteta, miten tällainen painostus- ja sijoittajaryhmä vaikuttaa esimerkiksi talouselämän vaikuttajista monin tavoin riippuvaisten poliitikkojen toimintaan, sitä kautta maan kielipolitiikkaan (jonka tulisi kuunnella demokratiaa) ja suomenkielisten nuorten asemaan - vaan päinvastoin, pidetään tätä ruotsinkielisten hyvien ominaisuuksien ja ylivoimaisen kulttuurin ilmentymänä ja vielä perustellaan tällä suomenkielisten pakkoa opiskella ruotsia.

Ongelma syntyy siis siitä, että faktasta tehdään hyve eikä sen vaikutuksia (hyvässä tai pahassa) avoimesti pohdita.

Ankdam kirjoitti:

Koska se oli täysin mahdotonta käytännössä järjestää, eikä siinä mitään järkeä olisi muutenkaan.

Koulutusta järjestetään yhteiskunnan tarpeista lähtöisin ei opiskelijoiden.

Ei koulutusuta vaihtelevilla kielillä voi polkaista käyntiin tyhjästä joka syksy.

Lue lisää

Mitkä ovat ne yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaativat ylisuuren määrän ruotsinkielisiä ekonomeja? Niin, ei sellaisia ole. Ainoa "tarve" on aloituksessa mainittu ylisuuri edustus liike-elämässä ja sitä kautta tarve suosia "omiaan" ja tästä syntyvä kierre.

Mutta tämä ei hyödytä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Nythän keskimäärin tyhmemmät pääsevät noihin rahahommiin, koska omien suosiminen menee pätevyyden ja kyvykkyyden edelle.

Ankdam kirjoitti:

Ei suinkaan vaan mielestäni suomenkielisten tulisi ottaa oppia ja miettiä miksi tilanne on mikä on.

Nykypäivään ei kuulu sellainen että ryhdytään rajoittamaan toisten menestymismahdollisuuksia vaan nyky-yhteiskunnan selkeä trendi on että tehdään työtä omien mahdollisuuksien parantamiseksi.

Luitko jutusta myös ne perusteet:

"Helsingin Sanomien haastattelemien järjestöjohtajien ja asiantuntijoiden mukaan ero selittyy muun muassa suomenruotsalaisten vahvemmalla suuntautumisella liike-elämään.

– (Historiassa) ruotsinkielinen porvarissääty oli suuntautunut liike-elämään. Se näkyy vielä tänäkin päivänä. Ruotsinkieliset suuntautuvat suhteessa enemmän tekniikkaan, talouteen ja oikeustieteisiin, Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.

Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin."

Emme enää elä luokkayhteiskunnassa joten mitään esteitä ei sinunkaan menestymiselle ole mutta jos pyrit menestymään heikommilla eväillä, kuten huonommalla kielitaidolla niin se nimenomaan saattaa asettaa kapuloita rattaisiisi.

Lue lisää

"Nykypäivään ei kuulu sellainen että ryhdytään rajoittamaan toisten menestymismahdollisuuksia vaan nyky-yhteiskunnan selkeä trendi on että tehdään työtä omien mahdollisuuksien parantamiseksi."

Siksi suomalaislasten riippakiveksi asetettu pakkoruotsi pitääkin poistaa.

-'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.'

Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004

ankankaakatus kirjoitti:

Mitkä ovat ne yhteiskunnalliset tarpeet, jotka vaativat ylisuuren määrän ruotsinkielisiä ekonomeja? Niin, ei sellaisia ole. Ainoa "tarve" on aloituksessa mainittu ylisuuri edustus liike-elämässä ja sitä kautta tarve suosia "omiaan" ja tästä syntyvä kierre.

Mutta tämä ei hyödytä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Nythän keskimäärin tyhmemmät pääsevät noihin rahahommiin, koska omien suosiminen menee pätevyyden ja kyvykkyyden edelle.

Lue lisää

Niinpä. Ainoana tarkoituksena on taata ruotsinkielisen vanhan rahan valta takaamalla suvun vesoille korkeakoulupaikka, vaikka älylliset lahjat riittäisivät vain lakasulakasukoneen kuljettajaksi. Onhan näitä nähty. Suvullaon rahaa ja yhtiö ja uudeksi "apulaisjohtajaksi" tai kehitysjohtajaksi saadaan vastavalmistunut 25-vuotias suvun toivo, vailla minkäänlaisia eväitä kyseiseen hommaan. Sitten ollaan niin ekonomistia että oikein oksettaa.

Pakkoruotsi ja kiintiöpaikat ovat järjetön ja häpeällinen jäänne historiaa. Niistä on päästävä eroon. Perussuomalaiset tarjoavat tämän vaihtoehdon seuraavassa hallistuksessa...

Ankdam kirjoitti:

"Oikea ratkaisu on tietenkin vähentää ruotsinkielisen kauppatieteen opiskelupaikkojen määrä n. 5 prosenttiin ja lisätä vapautuneet resurssit suomenkieliseen kauppatieteen opetukseen."

Toimenpide ei vapauttaisi mitään resursseja vaan tulisi paljon kalliimmaksi jos koulutus olisi opiskelijalähtöinen ja paikkoja tulisi varata väestöä vastaava määrä joka alalta.
Ymmärrän asian niin että vaadit opiskelijan äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Äidinkieleen perustuvia kiintiöitähän meillä ei tällä hetkellä ole enkä ainakaan minä sellaisia kannatakaan, tuskin olisivat laillisiakaan.

Todellisuudessa suomenkielisiä kauppatieteen opiskelijoita on n. 8 kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä kauppatieteitten opsikelijoita oli vuosituhannen alkupuolella julkaistun tilaston mukaan n. 2500 ja ruotsinkielisiä vastaavasti runsaat 300.

Ruotsinkielisistä opiskelijoista n. 6,2 % opiskelee korkeakouluissa joten määrä on vajaan prosentin yli väestöosuuden. Joillakin aloilla kuten kauppatieteissä osuus on 12,6 % eli ylittää reilusti väestöosuuden kun toisilla aloilla se on huomattavasti alle (lääkis 4,4 %) tai ruotsinkielistä koulutusta ei ole lainkaan.

http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/strategier_malprogram/hogskoleutbildning.pdf

Lue lisää

http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml

20 antamaan faktaan ei Ankdam osaa vastata mitään.

Väitätkö todella että Aalto Yliopiston Kauppakorkeakouluun ja Turun Yliopiston Kauppakorkeakouluun hyväksytään vuosittain yhteensä vain n. 75 kauppatieteilijää?

Netti fenno: "Kun ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä, totta ihmeessä tämä vaikuttaa siihen, että heitä on myös enemmän liike-elämässä."

"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Hanken otti vuonna 2010 sisään 223 opiskelijaa ja se jaettuna kolmella tekee n. 75 opiskelijaa.

Niitä Hankenin paikkoja voi toki olla enemmän suhteessa ruotsinkieliseen väestön määrään mutta että totaaliseen määrään .. no eikä ole!!
Tuollainen matematiikka ja totuuden vääristely on juuri sitä niin tyypillistä fennoa!!!!

Unohtakaa pakkoruotsi, opetelkaa edes laskemaan!!!!

Koulutuksen tavoite ei ole luoda änkyräfennoille suojakoulutuspaikkoja vaan tuottaa mahdollisimman monipuolisia ja hyödyllisiä ammattilaisia Suomen työmarkkinoille.

Esitäpä ensin tilasto että ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suuret määrät työttömiksi ja että suomenkielisistä ekonomeista on huutava pula niin jutellaan sitten lisää näistä opiskelupaikoista ja niiden jaosta.

Minä väitän että meidän kansaivälisimpänä kauppakorkeakouluna on Hanken paikkansa ja opiskelijansa ansainnut ja senhän todisti Hankenin osalta myös kuluvan vuoden vastinrahakeräys. Rahaahan tuli Hankenille ovista ja ikkunoista ja jopa ulkomaita myöten joten sitä koulutustako nyt sitten pitäsi ryhtyä supistamaan?

Ankdam kirjoitti:

Väitätkö todella että Aalto Yliopiston Kauppakorkeakouluun ja Turun Yliopiston Kauppakorkeakouluun hyväksytään vuosittain yhteensä vain n. 75 kauppatieteilijää?

Netti fenno: "Kun ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä, totta ihmeessä tämä vaikuttaa siihen, että heitä on myös enemmän liike-elämässä."

"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Hanken otti vuonna 2010 sisään 223 opiskelijaa ja se jaettuna kolmella tekee n. 75 opiskelijaa.

Niitä Hankenin paikkoja voi toki olla enemmän suhteessa ruotsinkieliseen väestön määrään mutta että totaaliseen määrään .. no eikä ole!!
Tuollainen matematiikka ja totuuden vääristely on juuri sitä niin tyypillistä fennoa!!!!

Unohtakaa pakkoruotsi, opetelkaa edes laskemaan!!!!

Lue lisää

"Niitä Hankenin paikkoja voi toki olla enemmän suhteessa ruotsinkieliseen väestön määrään mutta että totaaliseen määrään .. no eikä ole!! "

Eli juuri kuten kirjoitin edellä, ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä. Eli mikä kohta tässä jäi ymmärtämättä?

20 kirjoitti:

"Niitä Hankenin paikkoja voi toki olla enemmän suhteessa ruotsinkieliseen väestön määrään mutta että totaaliseen määrään .. no eikä ole!! "

Eli juuri kuten kirjoitin edellä, ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä. Eli mikä kohta tässä jäi ymmärtämättä?

Lue lisää

Jos kirjoitat "suhteessa" niin kerro myös suhteessa kehen tai mihin.

Tuossa edellä ainakin kirjoitat että "suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä". Suomenkielisiä mitä, ekonomeja? Suomenkielisiä 10 ruotsinkielisiä 30, niin minä sen ymmärtäisin.

Ainakin minä ymmärrän sen niin että vertaat ruotsinkielisiä valmistuvia suomenkielisiin valmistuviin, eli suomenkielisten ekonomien määrään etkä heidän määrään suhteessa väestöön.

Viestisi alkaa: "Hmm... miksi verorahoilla pitäisi rahoittaa ruotsinkielisten kolminkertainen kaupptatieteen opiskelupaikkamäärä?"

Tuosta minä taas saan sellaisen käsityksen että väität että ruotsinkielisiä kauppatieteitten opiskelupaikkoja olisi kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä vastaavia.

Ankdam kirjoitti:

Koulutuksen tavoite ei ole luoda änkyräfennoille suojakoulutuspaikkoja vaan tuottaa mahdollisimman monipuolisia ja hyödyllisiä ammattilaisia Suomen työmarkkinoille.

Esitäpä ensin tilasto että ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suuret määrät työttömiksi ja että suomenkielisistä ekonomeista on huutava pula niin jutellaan sitten lisää näistä opiskelupaikoista ja niiden jaosta.

Minä väitän että meidän kansaivälisimpänä kauppakorkeakouluna on Hanken paikkansa ja opiskelijansa ansainnut ja senhän todisti Hankenin osalta myös kuluvan vuoden vastinrahakeräys. Rahaahan tuli Hankenille ovista ja ikkunoista ja jopa ulkomaita myöten joten sitä koulutustako nyt sitten pitäsi ryhtyä supistamaan?

Lue lisää

Tjaah, eiköhän se ole niin että myös tausta ja suhteet vaikuttavat opiskeluvalintoihin ja työllistymiseen. Lisäksi lienee fakta että paikkojen määrässä on lievä epäsuhta, joka tosin joillain aloilla perustuu välttämättömyyteen. Kauppatieteiden välttämättömyydestä en ole varma. Muuten samaa mieltä ruikutuksen ja änkyröinnin haitallisuudesta.

Ankdam kirjoitti:

Jos kirjoitat "suhteessa" niin kerro myös suhteessa kehen tai mihin.

Tuossa edellä ainakin kirjoitat että "suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä". Suomenkielisiä mitä, ekonomeja? Suomenkielisiä 10 ruotsinkielisiä 30, niin minä sen ymmärtäisin.

Ainakin minä ymmärrän sen niin että vertaat ruotsinkielisiä valmistuvia suomenkielisiin valmistuviin, eli suomenkielisten ekonomien määrään etkä heidän määrään suhteessa väestöön.

Viestisi alkaa: "Hmm... miksi verorahoilla pitäisi rahoittaa ruotsinkielisten kolminkertainen kaupptatieteen opiskelupaikkamäärä?"

Tuosta minä taas saan sellaisen käsityksen että väität että ruotsinkielisiä kauppatieteitten opiskelupaikkoja olisi kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä vastaavia.

Lue lisää

"Tuossa edellä ainakin kirjoitat että "suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä". Suomenkielisiä mitä, ekonomeja? Suomenkielisiä 10 ruotsinkielisiä 30, niin minä sen ymmärtäisin."

Kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä:

Suomenkielisiä 10 ja ruotsinkielisiä 40.

Kolminkertainen määrä:

Suomenkielisiä 10 ja ruotsinkielisiä 30.

Ankdam kirjoitti:

Koulutuksen tavoite ei ole luoda änkyräfennoille suojakoulutuspaikkoja vaan tuottaa mahdollisimman monipuolisia ja hyödyllisiä ammattilaisia Suomen työmarkkinoille.

Esitäpä ensin tilasto että ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suuret määrät työttömiksi ja että suomenkielisistä ekonomeista on huutava pula niin jutellaan sitten lisää näistä opiskelupaikoista ja niiden jaosta.

Minä väitän että meidän kansaivälisimpänä kauppakorkeakouluna on Hanken paikkansa ja opiskelijansa ansainnut ja senhän todisti Hankenin osalta myös kuluvan vuoden vastinrahakeräys. Rahaahan tuli Hankenille ovista ja ikkunoista ja jopa ulkomaita myöten joten sitä koulutustako nyt sitten pitäsi ryhtyä supistamaan?

Lue lisää

hahaha sinä se varmaan olet oikea malli esimerkki "monipuolisesta ja hyödyllisestä ammattilaisesta". Oletkohan kynää raskaampaa esinettä elämäsi aikana nostanut. Kehtaat silti hävyttömästi vaatia muilta työhön liittyviä asioita.

Ruotsin valtio tietysti rahoittaa viidettä kolonnaansa täällä. Sen ei luulisi olevan uutinen edes kaltaisellesi tahvolle.

t.t. kirjoitti:

Tjaah, eiköhän se ole niin että myös tausta ja suhteet vaikuttavat opiskeluvalintoihin ja työllistymiseen. Lisäksi lienee fakta että paikkojen määrässä on lievä epäsuhta, joka tosin joillain aloilla perustuu välttämättömyyteen. Kauppatieteiden välttämättömyydestä en ole varma. Muuten samaa mieltä ruikutuksen ja änkyröinnin haitallisuudesta.

Lue lisää

"Tjaah, eiköhän se ole niin että myös tausta ja suhteet vaikuttavat opiskeluvalintoihin ja työllistymiseen."

No aivan varmasti vaikuttaa!

Verkostoituminen ja kansainvälisyys ovat erityisesti liike-elämässä tärkeitä ja nimen omaan ne ovat syitä miksi myös niin monet suomenkieliset hakeutuvat Hankenille.

http://www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Hanken-Svenska-handelshogskolan/Opiskelijatarinat

Myönnän toki että meillä suruilla historiallisista syistä on jonkin verran etumatkaa mutta ei se millään pakkokeinoilla kapene vaan se etumatka on teidän suomenkielisten kirittävä umpeen omilla avuillanne eikä vaatia kevennyksiä ja händäreitä että "pärjäisitte".

Yhteiskunta ja viranomainen voi harrastaa positiivista syrjintää mutta markkinatalous ja liike-elämä ei.

Se epäsuhta yliopistokoulutuksessa ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä, josta nyt niin kovin jankutetaan on siis väestöön suhteutettuna alle prosentin!
Se epäsuhta syntyy jo ennen koulun päättymistä koska suurempi osa ruotsinkielisistä hakeutuu lukioon ja suurempi osa myös hakeutuu yliopistoon.

Jos ette osaa ruotsia niin ihan kaikki ovat eivät teille elämässänne aukene mutta omapahan asianne ja siitähän te päätätte ihan itse. .

jokkex kirjoitti:

"Tuossa edellä ainakin kirjoitat että "suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä". Suomenkielisiä mitä, ekonomeja? Suomenkielisiä 10 ruotsinkielisiä 30, niin minä sen ymmärtäisin."

Kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä:

Suomenkielisiä 10 ja ruotsinkielisiä 40.

Kolminkertainen määrä:

Suomenkielisiä 10 ja ruotsinkielisiä 30.

Lue lisää

Ankdamilla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää Suomessa yleisesti puhuttavaa valtakieltä.

Ankdam kirjoitti:

"Tjaah, eiköhän se ole niin että myös tausta ja suhteet vaikuttavat opiskeluvalintoihin ja työllistymiseen."

No aivan varmasti vaikuttaa!

Verkostoituminen ja kansainvälisyys ovat erityisesti liike-elämässä tärkeitä ja nimen omaan ne ovat syitä miksi myös niin monet suomenkieliset hakeutuvat Hankenille.

http://www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Hanken-Svenska-handelshogskolan/Opiskelijatarinat

Myönnän toki että meillä suruilla historiallisista syistä on jonkin verran etumatkaa mutta ei se millään pakkokeinoilla kapene vaan se etumatka on teidän suomenkielisten kirittävä umpeen omilla avuillanne eikä vaatia kevennyksiä ja händäreitä että "pärjäisitte".

Yhteiskunta ja viranomainen voi harrastaa positiivista syrjintää mutta markkinatalous ja liike-elämä ei.

Se epäsuhta yliopistokoulutuksessa ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä, josta nyt niin kovin jankutetaan on siis väestöön suhteutettuna alle prosentin!
Se epäsuhta syntyy jo ennen koulun päättymistä koska suurempi osa ruotsinkielisistä hakeutuu lukioon ja suurempi osa myös hakeutuu yliopistoon.

Jos ette osaa ruotsia niin ihan kaikki ovat eivät teille elämässänne aukene mutta omapahan asianne ja siitähän te päätätte ihan itse. .

Lue lisää

Kyse on myös laajemmasta kysymyksestä, kun Suomessakin koulutus periytyy voimakkaasti, vaikka meillä on ilmainen koulutus. Teoriassa sosiaaliset syyt voivat hidastaa "meritokratiaa", kun kaikki eivät osaa käyttää kykyjään. Sen sijaan verkostoitua voi muuallakin kuin Hankenilla, mutta olet oikeassa ettei asioita sosialisoimalla ratkaista.

stom hew tox pain ky kirjoitti:

hahaha sinä se varmaan olet oikea malli esimerkki "monipuolisesta ja hyödyllisestä ammattilaisesta". Oletkohan kynää raskaampaa esinettä elämäsi aikana nostanut. Kehtaat silti hävyttömästi vaatia muilta työhön liittyviä asioita.

Ruotsin valtio tietysti rahoittaa viidettä kolonnaansa täällä. Sen ei luulisi olevan uutinen edes kaltaisellesi tahvolle.

Lue lisää

"Oletkohan kynää raskaampaa esinettä elämäsi aikana nostanut."

Olen toki!! Sähkövatkaintakin olen käyttänyt! :-)

Mikä ihmeen viides kolonna se Ruotsilla täällä muka on?? Emme me suomenruotsalaiset ole mikään Ruotsin viides kolonna! On se niin vaikeata fennon ymmärtää että suomalainen voi puhua muutakin kuin suomea!!
Ja tuosta tahvosta puheen ollen .. niin kukahan se oikeesti on tahvo?

Ankdam kirjoitti:

Väitätkö todella että Aalto Yliopiston Kauppakorkeakouluun ja Turun Yliopiston Kauppakorkeakouluun hyväksytään vuosittain yhteensä vain n. 75 kauppatieteilijää?

Netti fenno: "Kun ruotsinkielisiä ekonomeja valmistuu suhteessa kolme kertaa enemmän kuin suomenkielisiä, totta ihmeessä tämä vaikuttaa siihen, että heitä on myös enemmän liike-elämässä."

"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Hanken otti vuonna 2010 sisään 223 opiskelijaa ja se jaettuna kolmella tekee n. 75 opiskelijaa.

Niitä Hankenin paikkoja voi toki olla enemmän suhteessa ruotsinkieliseen väestön määrään mutta että totaaliseen määrään .. no eikä ole!!
Tuollainen matematiikka ja totuuden vääristely on juuri sitä niin tyypillistä fennoa!!!!

Unohtakaa pakkoruotsi, opetelkaa edes laskemaan!!!!

Lue lisää

http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml

Kuka täällä on mistään välttämättömyydestä puhunut? Minä puhun omien mahdollisuuksien parantamisesta änkyröinnin sijaan.

Taas tuo sana "pärjää"!
Menestyjän tavoite ei ole "pärjääminen" vaan tavoitteen tulee olla se että on muita parempi tai edes yhtä hyvä.

Ankdam kirjoitti:

Kuka täällä on mistään välttämättömyydestä puhunut? Minä puhun omien mahdollisuuksien parantamisesta änkyröinnin sijaan.

Taas tuo sana "pärjää"!
Menestyjän tavoite ei ole "pärjääminen" vaan tavoitteen tulee olla se että on muita parempi tai edes yhtä hyvä.

Lue lisää

"Oman aloitusviestini pointtihan nimen omaan oli se että liike-elämän ruotsinkielisyys on hyvä syy opiskella ruotsia", Ankdam valistaa.

Änkyräsvekot (siis Ankdamin käyttämän änkyräfenno-ilmaisun vastinsana ja siten käytettävyytensä pyhittänyt tässä yhteydessä) ovat kautta aikain käyttäneet tuota perustelua: koulutus on ruotsinkielistä, joten opiskelkaa ruotsia; liike-elämä on ruotsinkielistä, opiskelkaa ruotsia; opetusministeriö jakaa, on jakanut, kaupallisen korkeakoulutuksen ruotsinkielisiksi opiskelupaikoiksi 15-25 prosenttia kaikista alan paikoista, joten opiskelkaapa ruotsia.

Miksi opetusministeriö noin tekee? Siten muka kompensoidaan ruotsinkielisen koulutuksen vajaus muilla aloilla, hoitoalalla esimerkiksi. Niin on Ankdam selittänyt toisaalla jättäen häveliäästi juuri hoitoalan ja muut vähemmän "tuottoisat" alat mainitsematta.

Ankdamin todistelu kulkee tätä rataa: meille, ruotsia osaaville, opetusministeriö on jakanut ylimääräisiä opiskelupaikkoja niin ja niin paljon, tavoitelkaa niitä, parantakaa mahdollisuuksianne päästäksenne niille paikoille. Vanhaa 1800-lukulaista hapatusta hämmennetään taikinaan vielä 2000-luvulla.

Tiettävästi "änkyräsvekot" aikoinaan havittelivat lääkärikoulutuksesta itselleen saman suuruista osuutta kuin kaupallisesta koulutuksesta. Sellaiseen kompensaatioon äyräpääläiset "änkyrät" eivät suostuneet: 5 prosentin osuus saa riittää, ei enempää. "Änkyräsvekot" keksivät uuden vastajuonen, mutta se onkin toinen juttu.

Ankdam kirjoitti:

Kuka täällä on mistään välttämättömyydestä puhunut? Minä puhun omien mahdollisuuksien parantamisesta änkyröinnin sijaan.

Taas tuo sana "pärjää"!
Menestyjän tavoite ei ole "pärjääminen" vaan tavoitteen tulee olla se että on muita parempi tai edes yhtä hyvä.

Lue lisää

Mutta yrityksissähän tarvitaan venäjää ja muita maailmankieliä osaavia, ruotsia osaavia on jo tarpeeksi, kun hallituksissakin joka neljäs on ruotsinkielinen. Vai pitääkö daamin kannanotto tulkita siten, että nepotismi rehottaa ja siksi pitäisi osata ruotsia ? Kun hallituksen jäsen on ruotsinkielinen,ruotsin osaaminen riittää kompetenssiksi työntekijälle..Eiköhän nuo hallitukset sitäpaitsi toimi suomeksi ja englanniksi...

Ankdam kirjoitti:

Kuka täällä on mistään välttämättömyydestä puhunut? Minä puhun omien mahdollisuuksien parantamisesta änkyröinnin sijaan.

Taas tuo sana "pärjää"!
Menestyjän tavoite ei ole "pärjääminen" vaan tavoitteen tulee olla se että on muita parempi tai edes yhtä hyvä.

Lue lisää

Sitä en epäile yhtään ettetkö sinä luulisi olevasi "muita parempi".

pois pakkoruotsi! kirjoitti:

Mutta yrityksissähän tarvitaan venäjää ja muita maailmankieliä osaavia, ruotsia osaavia on jo tarpeeksi, kun hallituksissakin joka neljäs on ruotsinkielinen. Vai pitääkö daamin kannanotto tulkita siten, että nepotismi rehottaa ja siksi pitäisi osata ruotsia ? Kun hallituksen jäsen on ruotsinkielinen,ruotsin osaaminen riittää kompetenssiksi työntekijälle..Eiköhän nuo hallitukset sitäpaitsi toimi suomeksi ja englanniksi...

Lue lisää

Ilman muuta tarvitaan maailmankieliä osaavia, tosin ei hallituksissa mutta varsinkin suorittavassa portaassa.

Minä puhun neljää kieltä sujuvasti, kahta muuta kohtuullisen hyvin ja ymmärrän lisäksi paria muutakin kieltä joten tosi kiva jos sinäkin opiskelet ja osaat niitä maailmankieliä.

Omassa ruotsinkielisessä tuttavapiirissäni ei tule mieleeni ketään joka osaisi pelkästään ruotsia, kyllä se menee niin että lähes kaikki surut osaavat vähintään suomea ja ruotsia ja valtaosa kolmea kieltä eli ruotsia, suomea ja englantia ja usein lisäksi vielä muita kieliä.

Omasta ruotsinkielisestä perhepiiristäni löytyy sujuva puhuja kahdeksalle eri kielelle. Kuis teillä kun nyt noin maailmankieliä mainostat ruotsin kielen kustannuksella?

Lähiruotsi on englannin ohella suomen tärkein vieras kieli!

Ankdam kirjoitti:

Ilman muuta tarvitaan maailmankieliä osaavia, tosin ei hallituksissa mutta varsinkin suorittavassa portaassa.

Minä puhun neljää kieltä sujuvasti, kahta muuta kohtuullisen hyvin ja ymmärrän lisäksi paria muutakin kieltä joten tosi kiva jos sinäkin opiskelet ja osaat niitä maailmankieliä.

Omassa ruotsinkielisessä tuttavapiirissäni ei tule mieleeni ketään joka osaisi pelkästään ruotsia, kyllä se menee niin että lähes kaikki surut osaavat vähintään suomea ja ruotsia ja valtaosa kolmea kieltä eli ruotsia, suomea ja englantia ja usein lisäksi vielä muita kieliä.

Omasta ruotsinkielisestä perhepiiristäni löytyy sujuva puhuja kahdeksalle eri kielelle. Kuis teillä kun nyt noin maailmankieliä mainostat ruotsin kielen kustannuksella?

Lähiruotsi on englannin ohella suomen tärkein vieras kieli!

Lue lisää

hehehe hyvähän se on netissä osata kun translator ohjelmia ja spell checkeriä käyttää. Et sinä ketään huijaa kiero mustalaisten hevoskauppiaiden jälkeläinen.

Ankdam kirjoitti:

Ilman muuta tarvitaan maailmankieliä osaavia, tosin ei hallituksissa mutta varsinkin suorittavassa portaassa.

Minä puhun neljää kieltä sujuvasti, kahta muuta kohtuullisen hyvin ja ymmärrän lisäksi paria muutakin kieltä joten tosi kiva jos sinäkin opiskelet ja osaat niitä maailmankieliä.

Omassa ruotsinkielisessä tuttavapiirissäni ei tule mieleeni ketään joka osaisi pelkästään ruotsia, kyllä se menee niin että lähes kaikki surut osaavat vähintään suomea ja ruotsia ja valtaosa kolmea kieltä eli ruotsia, suomea ja englantia ja usein lisäksi vielä muita kieliä.

Omasta ruotsinkielisestä perhepiiristäni löytyy sujuva puhuja kahdeksalle eri kielelle. Kuis teillä kun nyt noin maailmankieliä mainostat ruotsin kielen kustannuksella?

Lähiruotsi on englannin ohella suomen tärkein vieras kieli!

Lue lisää

Lähiruotsi on englannin ohella suomen tärkein vieras kieli! >
Globalisaation oloissa kaikki kielet alkavat olla lähikieliä.
Yhden pienen lähikielen liiallinen korostaminen haittaa Suomen asemaa globalisaatiossa. Ruotsissa laajan kielitaidon merkitys kansantalouden kilpailukyvylle on huomattu, mikä antaakin Ruotsille kilpailuedun.
Kyllä tuttavapiiriini taitaa kuulua kaikkien maailmankielten osaajia, ainakin heidän lapsistaan on kasvamassa kovaa vauhtia kaksikielisiä suomalaisia: Suomi-englanti, suomi-venäjä, suomi-japani, suomi-espanja, suomi-hindi, suomi-kiina, suomi-saksa, suomi-ranska ja taitaapi naapurinsedän lapset olla suomi-thai-kaksikielisiä..
Ulkomaalaisten naiminen onkin ainoa mahdollisuus saada Suomeen laajempaa kieliosaamista, kun poliitikkomme eivät tajua kielipolitiikasta muuta kuin, että "ruotsin asemaa ei saa heikentää"..Nykypolitiikan vallitessa suomi-ruotsi-kaksikieliset nostetaan jalustalle nauttimaan ansiotonta arvonnousua. Kaikki muu kaksikielisyys on toisarvoista. Vain virallinen kelpaa ja jyrää muut alleen. Milloin Suomi alkaa arvostaa laajaa, monipuolista kaksikielisyyttä ?

pois pakkoruotsi! kirjoitti:

Lähiruotsi on englannin ohella suomen tärkein vieras kieli! >
Globalisaation oloissa kaikki kielet alkavat olla lähikieliä.
Yhden pienen lähikielen liiallinen korostaminen haittaa Suomen asemaa globalisaatiossa. Ruotsissa laajan kielitaidon merkitys kansantalouden kilpailukyvylle on huomattu, mikä antaakin Ruotsille kilpailuedun.
Kyllä tuttavapiiriini taitaa kuulua kaikkien maailmankielten osaajia, ainakin heidän lapsistaan on kasvamassa kovaa vauhtia kaksikielisiä suomalaisia: Suomi-englanti, suomi-venäjä, suomi-japani, suomi-espanja, suomi-hindi, suomi-kiina, suomi-saksa, suomi-ranska ja taitaapi naapurinsedän lapset olla suomi-thai-kaksikielisiä..
Ulkomaalaisten naiminen onkin ainoa mahdollisuus saada Suomeen laajempaa kieliosaamista, kun poliitikkomme eivät tajua kielipolitiikasta muuta kuin, että "ruotsin asemaa ei saa heikentää"..Nykypolitiikan vallitessa suomi-ruotsi-kaksikieliset nostetaan jalustalle nauttimaan ansiotonta arvonnousua. Kaikki muu kaksikielisyys on toisarvoista. Vain virallinen kelpaa ja jyrää muut alleen. Milloin Suomi alkaa arvostaa laajaa, monipuolista kaksikielisyyttä ?

Lue lisää

"Milloin Suomi alkaa arvostaa laajaa, monipuolista kaksikielisyyttä ?"

Kukapa sitä ei arvostaisi jo ihan tänä päivänäkin! Koomista vain tuo netti fennojen puolustelu kielitaidottomuudelleen etteivät he osaa maailmankieliä koska joutuvat opiskelemaan ruotsia.

Kuitenkin ruotsinkieliset osaavat niitä maailmankieliäkin paremmin ja useammin kuin suomenkieliset vaikka joutuvat opiskelemaan ruotsia huomattavasti vaikeampaa kieltä, eli suomea ja huomattavasti paljon enemmän kuin suomenkieliset kohtalontoverinsa ruotsia.

Ankdam kirjoitti:

"Milloin Suomi alkaa arvostaa laajaa, monipuolista kaksikielisyyttä ?"

Kukapa sitä ei arvostaisi jo ihan tänä päivänäkin! Koomista vain tuo netti fennojen puolustelu kielitaidottomuudelleen etteivät he osaa maailmankieliä koska joutuvat opiskelemaan ruotsia.

Kuitenkin ruotsinkieliset osaavat niitä maailmankieliäkin paremmin ja useammin kuin suomenkieliset vaikka joutuvat opiskelemaan ruotsia huomattavasti vaikeampaa kieltä, eli suomea ja huomattavasti paljon enemmän kuin suomenkieliset kohtalontoverinsa ruotsia.

Lue lisää

"Kukapa sitä ei arvostaisi jo ihan tänä päivänäkin! Koomista vain tuo netti fennojen puolustelu kielitaidottomuudelleen etteivät he osaa maailmankieliä koska joutuvat opiskelemaan ruotsia."

Saman olen minäkin havainnut. Liäksi tänne kirjoittelee usein kaikenlaista "maisteria", "opettajaa" yms. ja kun olen kysellyt omasta kielitaidosta, on mykistyminen ollut nopeaa...

Minä osaan sujuvaa englantia (=puhelytyöläinen suomi ja englanti), ruotsia kohtuu hyvin ja saksaa tyydyttävästi.

Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia, en englantia, ja fennnojen puheista huolimatta kaikki eivät ruotsissa englantia puhu, vaan helpotus on ollut huomattava, kun olen osoittanut ruotsin taitoni. Siinä on "pakko"ruotsi osoittanut hyötynsä. Myös Suomessa minulla on joitakin tuttavia, joiden kanssa kommunikointikieleksi on vakiintunut ruotsi. Suomea kun eivät kauheasti osaa. Sellaisiakin on.

Kielitaito paranee vain kieltä käyttämällä kieltä!.

Mutta, koko ruotsi-keskustelussahan on kyse ihan muusta kuin kielivalinnoista. Se on osa tämänhetkistä Persu-suomea. Parempia aikoja odotellessä...

jfk1967 kirjoitti:

"Kukapa sitä ei arvostaisi jo ihan tänä päivänäkin! Koomista vain tuo netti fennojen puolustelu kielitaidottomuudelleen etteivät he osaa maailmankieliä koska joutuvat opiskelemaan ruotsia."

Saman olen minäkin havainnut. Liäksi tänne kirjoittelee usein kaikenlaista "maisteria", "opettajaa" yms. ja kun olen kysellyt omasta kielitaidosta, on mykistyminen ollut nopeaa...

Minä osaan sujuvaa englantia (=puhelytyöläinen suomi ja englanti), ruotsia kohtuu hyvin ja saksaa tyydyttävästi.

Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia, en englantia, ja fennnojen puheista huolimatta kaikki eivät ruotsissa englantia puhu, vaan helpotus on ollut huomattava, kun olen osoittanut ruotsin taitoni. Siinä on "pakko"ruotsi osoittanut hyötynsä. Myös Suomessa minulla on joitakin tuttavia, joiden kanssa kommunikointikieleksi on vakiintunut ruotsi. Suomea kun eivät kauheasti osaa. Sellaisiakin on.

Kielitaito paranee vain kieltä käyttämällä kieltä!.

Mutta, koko ruotsi-keskustelussahan on kyse ihan muusta kuin kielivalinnoista. Se on osa tämänhetkistä Persu-suomea. Parempia aikoja odotellessä...

Lue lisää

"Minä osaan sujuvaa englantia (=puhelytyöläinen suomi ja englanti), ruotsia kohtuu hyvin ja saksaa tyydyttävästi."

Perustele vielä pakkoruotsi... ai mutta ethän sinä ajatustyöläinen ollutkaan.

Pitäiskö olla ihan lakimääryksenä niin, että missään yrityksessä ei hallituspaikoista saa olla enempää kuin 5 % suomenruotsalaisilla. Miten vauhtia ylimoitetun ruotsalaisuuden alasajamiseksi vaikka yrityselämän hallituspaikkojen suhteen lisättäisiin?

Koljake kirjoitti:

Pitäiskö olla ihan lakimääryksenä niin, että missään yrityksessä ei hallituspaikoista saa olla enempää kuin 5 % suomenruotsalaisilla. Miten vauhtia ylimoitetun ruotsalaisuuden alasajamiseksi vaikka yrityselämän hallituspaikkojen suhteen lisättäisiin?

Lue lisää

Joo, lisäksi kaikilla pitäisi olla sama palkka ja omaisuudet pitäisi tasata. Rikkaiden rahat käytettäisiin kestävyysvajeeseen, koska he ovat kaikki ruotseja tai muuten vieraita.

t.t. kirjoitti:

Joo, lisäksi kaikilla pitäisi olla sama palkka ja omaisuudet pitäisi tasata. Rikkaiden rahat käytettäisiin kestävyysvajeeseen, koska he ovat kaikki ruotseja tai muuten vieraita.

Lue lisää

Mutta jos siinä menee vahingossa suomenkielisiä rikkaita?

Kolajake kirjoitti:

Mutta jos siinä menee vahingossa suomenkielisiä rikkaita?

Haitanneko tuo?

Lisäksi Ankdam pitää itsestään selvänä, että yritysten hallituksissa olevat surut vaativat ruotsin taitoa, eli Ankdam itse todistaa, että suomenruotsalaisuus ja pakkoruotsin vaatiminen kulkevat käsi kädessä.

Täh?
Jos palavelevat tiällä, osaavat kyllä laskuttaa ihan oikeasti.