Sanoohan sen nyt jo järkikin... vähimmäistaso äo 75, näennäiskorkeakoulustatus vain koska haluttiin saada suurempi osa väestöstä näennäiskorkeakoulutettua... AMK on amis!
AMK ei ole korkeakoulu!
ylpeä yliopistolaine
31
1108
Vastaukset
- Häpeäisit edes
Ole hiljaa, olet häpeäksi meille yliopistolaisille.
- ap.
Mutta miksei provoni vastauksia tule sähköpostiin?
- Urpo provoilee..
ap. kirjoitti:
Mutta miksei provoni vastauksia tule sähköpostiin?
Olisitko unohtanut klikata sen ruudun....
- ap.
Urpo provoilee.. kirjoitti:
Olisitko unohtanut klikata sen ruudun....
Se on ruksattu oletuksena enkä ole koskenut siihen...
- Koulu ei tee älyä
Haha, tuleva työtön maisteri siellä huutelee.
- nauransilmätpäästä
Mitä sanaa oi viisas yliopistolainen ei ymmärrä? ammattiKORKEAKOULU, siinähän tuo lukee, oikein isolla. Itse luen ammattikorkeassa ja pystyn hakemaan ammatteihin joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. AMK:sta saa sen.
- ei amis
Isolla lukee kylläkin AMMATTIkorkeaKOULU, amis!
- så här
ei amis kirjoitti:
Isolla lukee kylläkin AMMATTIkorkeaKOULU, amis!
Jos AMK on amis, niin yliopisto on OPISTO - yliOPISTO. Sama logiikka.
- opex
Valitettavasti joudun amk-opettajana toteamaan kyllä samansuuntaista kuin aloittaja. Ihan yksioikoinen asia ei silti ole.
Amk:n yliopistotasoisuus riippuu paljolti jopa opiskelijaryhmästä - sanoisin, että pahimpia ovat aikuiset, jotka ovat työttöminä päätyneet ammattikoulupohjalta ammattikorkeaan. Toisaalta saman opintosuunnan sisällä voi olla nuorisoryhmä, joka porskuttaa ihan ok. Toisaalta taas koulutustausta vaikuttaa todella paljon - ammattikoulupohjaisille tulijoille on usein huomattavasti vaikeampi opettaa vaadittavia asioita kuin lukiotaustaisille, ja erot taustatiedoissa voivat olla huimia. Myös laitos vaikuttaa. Amk:ssa, jossa itse opetan, on huippua oleva muotoiluinstituutti ja erinomainen taidekoulu. Näissä opiskeleva porukka on pääsääntöisesti kovatasoista - myös aikuiset (pl. taidekoulun aikuiset).
Amk:ssa - tai ei ainkaan omassa työpaikassani - ei myöskään tunnu eri laitosten välinen yhteistyö tai edes yhteydenpito toimivan erityisen hyvin. Kukin laitos vetää pitkälti omaa linjaansa. Tämän takia en enää ihmettele, että esim. kyseisessä muotoiluinsituutissa on ollut puhetta irrottautumisesta, jolloin koulu toimisi itsenäisesti ja amk:sta erillään.- opex
Niin, pitäähän tähän lisätä tietysti se, että eihän amk:ssa tehdä tutkimusta samalla tavalla kuin yliopistoissa. Tosin myönnettään, etteivät kaikki yliopistotkaan - tai tarkemmin niiden ainelaitokset - tee mitään perustutkimusta, kuten yliopistoilta soisi odottaa, vaan kyse on todella usein soveltavasta tutkimuksesta tai jopa tilaustutkimuksista. Tällaisia juttuja tehdään myös jonkin ammattikorkeissa. Eräs iso ero tietysti se, että amk:t eivät tarjoa maisteri- tai tohtoritason opintoja (ylemmät amk-tutkinnot ei tällaisia ole).
Ja vielä eräs iso ero: ammattikorkeat ovat kuntien (liikelaitosten) ylläpitämiä, ja tämä on kyllä todella syvältä. - Hihui,yu78oyu7lo
Tämähän on luonnollisesti vain oman putiikkisi ongelma. Lisäksi haluan huomauttaa, etteivät tuntemani yliopistoa käyvät ihmiset ole puhuneet omista laitoksistaan kovinkaan maireasti. :)
- Aikuinen AMK
opex kirjoitti:
Niin, pitäähän tähän lisätä tietysti se, että eihän amk:ssa tehdä tutkimusta samalla tavalla kuin yliopistoissa. Tosin myönnettään, etteivät kaikki yliopistotkaan - tai tarkemmin niiden ainelaitokset - tee mitään perustutkimusta, kuten yliopistoilta soisi odottaa, vaan kyse on todella usein soveltavasta tutkimuksesta tai jopa tilaustutkimuksista. Tällaisia juttuja tehdään myös jonkin ammattikorkeissa. Eräs iso ero tietysti se, että amk:t eivät tarjoa maisteri- tai tohtoritason opintoja (ylemmät amk-tutkinnot ei tällaisia ole).
Ja vielä eräs iso ero: ammattikorkeat ovat kuntien (liikelaitosten) ylläpitämiä, ja tämä on kyllä todella syvältä.Arvon opettaja,
meidän opiskelijoiden päämäärä onkin työllistyä eikä jäädä sinne koulun käytäville huuhailemaan sekä tekemään nollatutkimuksia. On myös ihmisiä joille on tärkeää rakentaa tätä yhteiskuntaa ja päästä oikeisiin töihin, ja AMK on siihen oivallinen lähtöpiste.
Tosin onkin varmaan turhaa olettaa, että jonkun taidekoulun ja muotoiluinsituutin ope ymmärtäisi jotakin siitä, että tässä yhteiskunnassa suurimman osan ihmisistä tulisi oikeasti jopa tuottaa jotakin. Siinä yliopistotasoisuus on aika toissijainen tehtävä, pääasia on mitä meille opetetaan ja onko se opetettu asia olennainen tässä yhteiskunnassa selviytymiseen.
Mitä tarkoittaa "kovatasoinen opiskelija" taidekoulussa? :D Kaikista meistä ei voi tulla Hugo Simbergejä.
Voitko sinä aidosti käsi sydämellä vakuuttaa "kovatasoiselle" opiskelijallesi, joka vuodattaa opintoihinsa sydänverensä, aikansa ja rahansa, että hän työllistyy opintojen jälkeen? - Vastasinpa minäkin
Olen opettaja ja kyllä AMK rinnastetaan Suomen koulutusjärjestelmässä korkeakoulututkintoihin. Toki suuntautumisasteissa on eroja, yliopistot/korkeakoulut valmentaa enemmän tieteeseen kun taas ammattikorkeakoulutus nimensä mukaisesti ammattiin. Korkekoulututkintoja molemmat ja molempia myös tarvitaan.
Oppilasaines on mitä on molemmissa koulutusväylissä (sekä yliopistossa/amk:ssa), on lahjakkaita ja ei niin lahjakkaita opiskelijoita. Normaaliälyllä pärjää sekä yliopisto-opinnoissa että ammattikorkeakouluopinnoissa. - Tiedän kyllä
opex kirjoitti:
Niin, pitäähän tähän lisätä tietysti se, että eihän amk:ssa tehdä tutkimusta samalla tavalla kuin yliopistoissa. Tosin myönnettään, etteivät kaikki yliopistotkaan - tai tarkemmin niiden ainelaitokset - tee mitään perustutkimusta, kuten yliopistoilta soisi odottaa, vaan kyse on todella usein soveltavasta tutkimuksesta tai jopa tilaustutkimuksista. Tällaisia juttuja tehdään myös jonkin ammattikorkeissa. Eräs iso ero tietysti se, että amk:t eivät tarjoa maisteri- tai tohtoritason opintoja (ylemmät amk-tutkinnot ei tällaisia ole).
Ja vielä eräs iso ero: ammattikorkeat ovat kuntien (liikelaitosten) ylläpitämiä, ja tämä on kyllä todella syvältä.Johan sinä "opex" alat ihan lakiakin vastaan kilvoittelemaan. Kyllähän ylemmät AMK-tutkinnot ovar master-tutkintoja niin lain kuin myös todistustekstien perusteella. Niin ainakin minun todistuksessani lukee. Ettet nyt ihan turhaan alkaisi inttämään, niin on minulla Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinnon, jonka tein tradenomitutkinnon jälkeen, lisäksi myös KTM tutkinto sekä vanha insinööritutkinto.
Mielestäni ylemmän AMK-tutkinnon ja maisteritutkinnon rinnastaminen on aivan paikallaan. Erilaisia ne ovat, mutta hyvinkin vaativuudeltaan toisiaan vastaavia . - opettaja vain
opex kirjoitti:
Niin, pitäähän tähän lisätä tietysti se, että eihän amk:ssa tehdä tutkimusta samalla tavalla kuin yliopistoissa. Tosin myönnettään, etteivät kaikki yliopistotkaan - tai tarkemmin niiden ainelaitokset - tee mitään perustutkimusta, kuten yliopistoilta soisi odottaa, vaan kyse on todella usein soveltavasta tutkimuksesta tai jopa tilaustutkimuksista. Tällaisia juttuja tehdään myös jonkin ammattikorkeissa. Eräs iso ero tietysti se, että amk:t eivät tarjoa maisteri- tai tohtoritason opintoja (ylemmät amk-tutkinnot ei tällaisia ole).
Ja vielä eräs iso ero: ammattikorkeat ovat kuntien (liikelaitosten) ylläpitämiä, ja tämä on kyllä todella syvältä.Täytyy oikoa virheellinen tieto. Tässä opex kommentissa mainitaan, ettei ylemmät amk:oot vastaa maisteritason opintoja.Itse asiassa vastaavat jo lainkin puitteissa.
Ilmeisesti tässä ei ole kyseessä oikea opettaja (opex -nimimerkki) kun perusasiat ovat hukassa. Oikea opettaja kyllä tuntee lain Suomen koulutusjärjestelmästä.
- highereduc....
Niin Korkeakoulusta onkin kyse ei yliopistosta vrt tutkimus.
Onkohan esim Saksassa samanlainen vääntö tästä asiasta, epäilen vankasti.
Korkeakoulukurssejakin on erilaisia.
Eli kansainvälisesti( EY) Suomen AMK tutkinto on korkeakoulututkinto. - Bonesss
AMK:t on alunperinkin lähteneet Saksasta, ei siellä väännetä tämmöistä turhaa :)
- lh+sh1980
Opex:- "Toisaalta taas koulutustausta vaikuttaa todella paljon - ammattikoulupohjaisille tulijoille on usein huomattavasti vaikeampi opettaa vaadittavia asioita kuin lukiotaustaisille, ja erot taustatiedoissa voivat olla huimia"
Ainakin AMK- sairaanhoitajakoulutuksessa meillä lähihoitajajilla oli järjestään paremmat taustatiedot ja "vaadittavat asiat" paremmin hallussa kuin lukiosta tulevilla. Itse lähihoitajasta saikuksi lukeneena vietin ekan puolitoistavuotta AMK:ssa haukotellen ja vanhaa toistaen.
Ainoa osa-alue, missä lukiolaiset olivat lähäreitä parempia oli kielet englanti ja ruotsi. Matematiikka oli käytännössä lääkelaskuja (laskimen käyttö kielletty) ja niissä pärjää kun hallitsee ensimmäisen asteen yhtälön, verrannon ja jakokulman.
Eli en allekirjoita väitettäsi.- entäs lh+insinööri?
Kaikki ammattikoulupohjaiset ei kuitenkaan hoitajakoulutuksessakaan ole lähihoitajia, vaan sairaanhoitajaksihan saa hakea vaikka olisi ensin opiskellut kampaajaksi tai autonasentajaksi. Sairaanhoitajakoulutukseen on kuitenkin nykyään hyvät pääsykokeet, jotka karsii pois ne, jotka eivät selviä opinnoista. Siksi teillä ei ole niin hankalaa kuin insinöörialoilla.
Insinöörikoulutuksessa matematiikka on monille ammattikoulusta tuleville tosi vaikeaa ja lukion lyhyellä matikallakin tulevat joutuvat ottamaan välillä tukikursseja. Kaikki ammattikoulupohjaiset tulijat eivät siis ole opiskelleet ensin teknistä alaa, vaan insinööriksi voi hakea lähihoitajakin. Insinööripuolen pääsykokeet on aika uusi juttu vielä eikä kaikki tälä hetkellä opiskelvat ole ollet päsykokeissa ollenkaan. Osa on päässyt opiskelemaan kun on ollut hyvä 2. asteen todistus, vaikka sieltä lähihoitajakoulusta. Mutta nyt me ollaan otettu hoitopuolesta mallia ja alettu pitää pääsykokeita, joten eiköhän meilläkin ala kohta olla parempi tilanne. - hohhoijaa väsyttää
entäs lh+insinööri? kirjoitti:
Kaikki ammattikoulupohjaiset ei kuitenkaan hoitajakoulutuksessakaan ole lähihoitajia, vaan sairaanhoitajaksihan saa hakea vaikka olisi ensin opiskellut kampaajaksi tai autonasentajaksi. Sairaanhoitajakoulutukseen on kuitenkin nykyään hyvät pääsykokeet, jotka karsii pois ne, jotka eivät selviä opinnoista. Siksi teillä ei ole niin hankalaa kuin insinöörialoilla.
Insinöörikoulutuksessa matematiikka on monille ammattikoulusta tuleville tosi vaikeaa ja lukion lyhyellä matikallakin tulevat joutuvat ottamaan välillä tukikursseja. Kaikki ammattikoulupohjaiset tulijat eivät siis ole opiskelleet ensin teknistä alaa, vaan insinööriksi voi hakea lähihoitajakin. Insinööripuolen pääsykokeet on aika uusi juttu vielä eikä kaikki tälä hetkellä opiskelvat ole ollet päsykokeissa ollenkaan. Osa on päässyt opiskelemaan kun on ollut hyvä 2. asteen todistus, vaikka sieltä lähihoitajakoulusta. Mutta nyt me ollaan otettu hoitopuolesta mallia ja alettu pitää pääsykokeita, joten eiköhän meilläkin ala kohta olla parempi tilanne.Kyllä nyt stan jauhetaan tosta matikasta! KAIKKI ALOITETAAN PERUSTEISTA!!! Jos sinit cosinit tangentit, a2 b2=c2 ja perus yhtälöitä ei osaa niin sit on vaikeeta! Sit on muukin matikka vaikeeta! Matikan opettaja sanoi "Osa on käynyt pitkän matikan lukiossa ja osa ei, mutta jokainen sen tulee täällä käymään."
TERVEISIN AMIS JA INSINÖÖRIOPISKELIJA! Mulla oli vielä muutama vuos työelämää ennen kun aloitin jotta kaikki amiksessa ja ylä-asteella opittu oli varmasti unohdettu! - Nuku enemmän
hohhoijaa väsyttää kirjoitti:
Kyllä nyt stan jauhetaan tosta matikasta! KAIKKI ALOITETAAN PERUSTEISTA!!! Jos sinit cosinit tangentit, a2 b2=c2 ja perus yhtälöitä ei osaa niin sit on vaikeeta! Sit on muukin matikka vaikeeta! Matikan opettaja sanoi "Osa on käynyt pitkän matikan lukiossa ja osa ei, mutta jokainen sen tulee täällä käymään."
TERVEISIN AMIS JA INSINÖÖRIOPISKELIJA! Mulla oli vielä muutama vuos työelämää ennen kun aloitin jotta kaikki amiksessa ja ylä-asteella opittu oli varmasti unohdettu!Onko jossain pelleamk:ssa muka niin että jos on kirjoittanut pitkän matikan, niin joutuu tekemään ne samat jutut uudestaan? Mahtaa olla tylsää jos osaa ne jo?
Meille opettaja sano, että insinööriopinnot perustuu niihin lukion kursseihin eikä niitten ole tarkoitus sisältyä amk-tutkintoon. Jos ei osaa, niin pitää ottaa tukikursseja. Meillä oli sen takia eri kurssit lyhyen käyneille ja pitkän matikan käyneille. Amislaiset oli omissa ryhmissään ja niillä oli enemmän tukiopetusta. Tukikurssit meni niillä vapaasti valittaviin, eli amislaiset ei käytännössä voineet otta muita vapaasti valittavia kuin matikan ja ruotsin tukikursseja. Amislaiset myös eteni opiskeluissa hitaammin, keskeytti enemmän ja valmistui myöhemmin.
- Tyhmä amis ja vielä tyhmempi AMKilainen
Ylpeä yliopistolainen lukee elämääkin tärkeämpää fysiikka 7 vuotta kun me tyhmät insinööri opiskelijat luemme vaan 4 vuotta. Valmistuessa me saamme työpaikan ja tienaamme aluksi noin 2500e/kk kun ylpeä yliopistolaisella on vielä 3 vuotta jäljellä tätä tärkeää fysiikkaa. 7 vuotta tulee täyteen ja ylpeä yliopistolainen on fysiikan maisteri! Onneksi olkoon!!!! Mut mitenkäs ne työt olikaan?? Pikku projekteja sillon tällön yliopistolta ja palkka opintotukeen verrattavaa tai parhaimillaan joudut ite maksumieheksi. Kun taas tyhmä insinööri tienaa jo 3000e/kk, ajelee firman autolla ja puhuu firman phelimeen firman piikkiin. Tyhmä insinööri asustelee omassa talossa sairaanhoitaja vaimonsa ja 2 lapsen kanssa kun fysikan maisteri makselee sossun ja kelan avustuksella 20m2 yksiötä.
- Parempi tienata kuin
Täysin samaa mieltä. Useimmiten tuntuu unohtuvan sellainen yksinkertainen totuus että yliopiston ja AMKin tarkoitus ei ole suinkaan koulun käyminen vaan TYÖLLISTYMINEN!!
AMK on ainakin omalla kohdallani osoittautunut tehokkaaksi työllistäjäksi, teoriaa kokeillaan käytännössä ja ollaan eri firmoihin yhteydessä. Saadaan jalansijaa.
Monet yliopistolaiset lukevat pelkkää teoriaa mutta kun pitäisi alkaa käytännön hommiin niin vierähtää silmäkulmasta kyynel. Monet sitten jäävätkin yliopistoille roikkumaan, "jos opiskelis vielä vähäsen"...
Opintojen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin edesauttaa ihmistä työelämään ja uraa rakentamaan - kaikki eivät voi jäädä yliopistoille tutkiskelemaan niinkin mielenkiintoisia (mutta kapitalistitaloudelle täysin hyödyttömiä) juttuja kuten filosofiaa ja naistutkimusta. - Mäkgaiveri
Luin diplomi-insinööriksi viidessä vuodessa. Opiskeluaikoina oli kaksi kesää töissä eri tehtailla. Parina viimeisenä kesänä olin suunnitteluhommissa insinööritoimistossa. Nyt olen ollut kolme vuotta samassa työpaikassa, johon tein diplomityön.
Diplomityön ansiosta pääsin kehitysinsinööriksi. Aloituspalkka oli 3440 €/kk (Ihan viimevuotinen Tekniikan akateemisten suosituspalkka), nyt siihen on tullut jonkun verran pakollisia pikku korotuksia. Työssä pääsen reissaamaan ulkomaita myöten (tosin ei ole aina plussaa).
Kannattaa siis verrata saman alan ihmisiä.
Kyllä minä ainakin sanosin, että pahimmillaan AMK-inssi voi olla valmistuessaan ihan kädetön mihinkään inssitason työhön, varsinkin jos on pohjalla vaikka joku lähihoitajan tutkinto. Harva ihan kädetön saa yliopistolla läpi fysiikkaa ja matiikkaa.
AMK:laiset tuntuvat hokevan mantraa "Työ opitaan töissä ja tärkeintä on asenne" ja tällä verukkeella ei sitten osata töihin tullessa mitään.
Huomaahan tuon koulutustasojen eron jo yritysten työilmoituksissa.
Ote Foster Wheelerin teräsrakennesuunnittelijan ilmoituksesta:
"Tehtävään sopiva koulutus on kone- tai rakennustekniikan DI (kokenut tai vastavalmistunut) tai insinööri AMK (vähintään kolmen vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä). Edellytämme tuntemusta rakenteiden mitoitusmenetelmistä tai kiinnostusta niiden oppimiseen. Englannin ja suomen kielen sujuva kirjallinen ja suullinen taito on myös edellytys tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen."
- tutkia?????
>>kaikki eivät voi jäädä yliopistoille tutkiskelemaan
- amktutkia
JK. AMK on korkeakoulu!!!
- -
Yliopisto ei ole korkeakoulu. LOL
- martta0
Mikä se amis sitten nykyään on?
- akateeminenamk
Ei se ainoastaan se tutkintonimike ole se ratkaiseva tekijä, kyllä se on usein se osaaminen jota halutaan,.
On myös yliopistotutkintoja joista työllistyy samoille tasoille kuin AMK:sta
JK: AMK= korkeakoulu, kukaan ei sitä ole yliopistoksi väittänytkään, vaikka AMK:n suorittanut saattaa osata enemmän (tai yhtäpaljon) kuin yliopistosta valmistunut - Tuliko nyt hyvä miel
Mutta onneksi sinunkin onneksi on suunnitteella et yliopistot hoitais vain maisterit ja amkit hoitais kandit. Joten sinunkin nero lapsesi joutuu todennäkösesti käymään ensin amk.n
BTW esim. tällänen vajaaälyinen insinööri opiskelija päästetään valmistuttuaan varmaan säälistä yliopistoon jatkamaan DI.ksi ja miettii et mistä pääsykokeista ne oikein puhuu? Elämästä häviää peräti yks vuos enemmän kun lukion kautta menneillä. Tosin vajaaälyinen insinööri on niin vajaa et tekee duunia siinä opiskelun sivussa. - hävettää puolestasi
Onko lääkitys unohtunut? Ei se ainakaan kohdallaan ole...säälittävä tapaus olet. Hanki elämä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 643710
- 663492
Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea
Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa913313SDP:n lyhyt selviytymisopas
1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p582732- 722550
- 562211
Keskisen kyläkaupassa Temun vaatteita myynnissä?
Siis mitä? Miksi siis ei itse tilaisi Temusta samoja.501380Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?411125Toivoisitko
Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit1171112Nanna Karalahti :Paljastus bisneksistä Jere Karalahden kanssa!
Ottanut yhteyttä seiskalehden toimittajaan ja kertonut totuuden yhteisestä Herotreeni-nimisestä verkkovalmenuksesta.1261088