Kokoomus aiko tehdä kuntaremontin!

Svekot tietysti vastaavat, että Ahneidenmaan hallintoasiat eivät kuulu Suomelle.

Se pitäneee muodollisesti paikkansa, mutta on eräs pointti.

Missään ei ole määrätty PALJON suomalaisten pitäisi tukea Ahneidenmaata verovaroillaan.
Nythän tuo maakunta saa eniten tukea henkeä kohti, vaikka on valtakunnan vaurain alue!

Eli rahahanat tiukenmmalle, jos kuntaremonttia ei synny. Johan alkaa affenoita kuntauudistus kiinnostamaan.

Hieman perustietoa!

Itse en näe Ahvenamaan ja Manner-Suomen taloudellista epätasapainoa johtuvaksi juuri kuntataloudesta vaan enimmältään itsehallinto-orgaanien aiheuttamista lisäkustannuksista ja ehkäpä yleisestikin valtion henkilöstön suuremmasta määrästä mantereeseen verraten. Tietenkin tulee alueellisdia tulonsiirtoja arvioitaessa ottaa huomioon maakunnan elinkeinotukien rakenne (maatalous, merenkulku) joka aiheuttaa eroa näissä suhteissa Manner-Suomeen nähden

Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Siis yhteenlaskien sairaanhoito mukaan lukien sen toimintamenot olisivat 147 miljoonaa 81 miljoonaa eli 228 miljoonaa ja siten 78 miljoonaan euroa suuremmat verrokkiin Savonlinnan nähden.

Erittäin mielenkiintoista on myös verrata Ahvenanmaan kunnissa olevan henkilöstön määrää ja ylipäätään julkisen sektorin henkilöstön määrää mantereen vastaavaan määrään. Nojaan tietoihin vuodelta 2008 (ÅSUB rapport 2009).

Ahvenanmaan kuntien henkilöstömäärä oli viimeisimmän selvityksen mukaan 1837 henkeä eli 67 henkilöä 1000 asukasta kohden ja 13,7 % koko työvoimasta. Manner-Suomessa lukumäärä oli noin 500.00 ja 96 henkilöä 1000 asukasta kohden. Näyttäisi näin ollen siltä, että kuntien henkilöstörakenne olisi Ahvenanmaalla jopa Manner-Suomea keveämpi. On kuitenkin muistettava se, että näihin lukuihin ei sisältyne maakunnallisen sairaanhoito-ja terveystoimen 1066 henkeä, Tarkistan asian. Muualla Suomessa vastaavat tehtävät kuuluvat kunnille ja kuntayhtymille. Olisi siten syytä todeta, että kunnallisen sektorin työvoimaosuus kokonaistyövoimasta nousee noin 2800 henkilöön eli hieman yli 100 henkilöön 1000 asukasta kohden eli hieman yli maan keskiarvon.

Pienten kuntien osalta näyttää olevan toiminallista yhteistoimintaa muun muassa koululaitoksen yhteisiä yksiköitä ja vanhusten hoitopaikkoja esimerkkeinä.

Kuitenkin tulee muistaa se, että koko julkisen sektorin, siis myös valtionhallinnon, huomioiden eroja on mantereen ja maakunnan välillä. Tätä tarkastellen julkisen sektorin palveluksessa on Manner-Suomessa 125 henkilöä 1000 asukasta kohden eli 23,6 % työvoimasta. Ahvenanmaalla julkisen sektorin osuus on 183 henkilöä 1000 asukasta kohden eli 37,1 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa vastaava suhde on 29,9 % työvoimasta.

Julkisen hallinnon henkilöstön määrällinen eroavuus pääosin johtunee ennen kaikkea näistä itsehallinto-orgaaneista (maakuntapäivistä, maakuntahallituksesta ja lääninhallituksesta) ja ylipäätänsä suuremmasta valtion hallinnon henkilöstön suhteellisesta määrästä mantereeseen nähden ei niinkään lukuisista kunnista.

Ioni¤ kirjoitti:

Hieman perustietoa!

Itse en näe Ahvenamaan ja Manner-Suomen taloudellista epätasapainoa johtuvaksi juuri kuntataloudesta vaan enimmältään itsehallinto-orgaanien aiheuttamista lisäkustannuksista ja ehkäpä yleisestikin valtion henkilöstön suuremmasta määrästä mantereeseen verraten. Tietenkin tulee alueellisdia tulonsiirtoja arvioitaessa ottaa huomioon maakunnan elinkeinotukien rakenne (maatalous, merenkulku) joka aiheuttaa eroa näissä suhteissa Manner-Suomeen nähden

Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Siis yhteenlaskien sairaanhoito mukaan lukien sen toimintamenot olisivat 147 miljoonaa 81 miljoonaa eli 228 miljoonaa ja siten 78 miljoonaan euroa suuremmat verrokkiin Savonlinnan nähden.

Erittäin mielenkiintoista on myös verrata Ahvenanmaan kunnissa olevan henkilöstön määrää ja ylipäätään julkisen sektorin henkilöstön määrää mantereen vastaavaan määrään. Nojaan tietoihin vuodelta 2008 (ÅSUB rapport 2009).

Ahvenanmaan kuntien henkilöstömäärä oli viimeisimmän selvityksen mukaan 1837 henkeä eli 67 henkilöä 1000 asukasta kohden ja 13,7 % koko työvoimasta. Manner-Suomessa lukumäärä oli noin 500.00 ja 96 henkilöä 1000 asukasta kohden. Näyttäisi näin ollen siltä, että kuntien henkilöstörakenne olisi Ahvenanmaalla jopa Manner-Suomea keveämpi. On kuitenkin muistettava se, että näihin lukuihin ei sisältyne maakunnallisen sairaanhoito-ja terveystoimen 1066 henkeä, Tarkistan asian. Muualla Suomessa vastaavat tehtävät kuuluvat kunnille ja kuntayhtymille. Olisi siten syytä todeta, että kunnallisen sektorin työvoimaosuus kokonaistyövoimasta nousee noin 2800 henkilöön eli hieman yli 100 henkilöön 1000 asukasta kohden eli hieman yli maan keskiarvon.

Pienten kuntien osalta näyttää olevan toiminallista yhteistoimintaa muun muassa koululaitoksen yhteisiä yksiköitä ja vanhusten hoitopaikkoja esimerkkeinä.

Kuitenkin tulee muistaa se, että koko julkisen sektorin, siis myös valtionhallinnon, huomioiden eroja on mantereen ja maakunnan välillä. Tätä tarkastellen julkisen sektorin palveluksessa on Manner-Suomessa 125 henkilöä 1000 asukasta kohden eli 23,6 % työvoimasta. Ahvenanmaalla julkisen sektorin osuus on 183 henkilöä 1000 asukasta kohden eli 37,1 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa vastaava suhde on 29,9 % työvoimasta.

Julkisen hallinnon henkilöstön määrällinen eroavuus pääosin johtunee ennen kaikkea näistä itsehallinto-orgaaneista (maakuntapäivistä, maakuntahallituksesta ja lääninhallituksesta) ja ylipäätänsä suuremmasta valtion hallinnon henkilöstön suhteellisesta määrästä mantereeseen nähden ei niinkään lukuisista kunnista.

Lue lisää

Jatkoa äskeiseen.

Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee ehdottomasti Ahvenanmaalla jossain määrin tiivistää, mutta on ennen kaikkea jatkettava kuntien yhteisten toimintojen kehittämistä. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Kuntien yhdistäminen kuitenkin vaikuttaa yleishallinnon kustannuksia vähentävästi kuntien keskushallinnon virkarakenteen tiivistyessä.
Saaristo on luonnollisesti ongelmallinen alue. Kunnallisten palvelujen järjestämisen suhteen se on varsin haasteellinen tilanne. Kun asutusta, joka tarvitsee kunnallisia palveluja, asuu liikenteellisesti rikkinäisellä saaristoalueilla, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan pitämään yllä enemmän toimintayksiköitä (kouluja, vanhainkoteja yms.) monessa paikassa ja pienempinä kuin pelkästään väestöpohjan kannalta ajatellen olisi tarkoituksenmukaista ja järkevää. Tästä kustannusongelmasta lienee esimerkki peruskouluopetuksen kustannus/oppilas Ahvenanmaalla, joka on noin 11.500 euroa.

Sinänsä kuntien yleishallinnon kustannukset maakunnassa ovat noin 9 miljoonaa, josta Maarianhaminan osuus noin 1,5 miljoonaa. Tämä osuus tulisi tietenkin huomattavissa kuntien yhdistyessä määrin pienenemään. Epäileväisempi olisin palvelutuotannon kustannusten suhteen. Nythän tietenkin tulisi edelleen kannustaa kuntia pitämään yhteisiä, kouluja, vanhainkoteja jne. silloin kun sellaisen järjestäminen on mahdollista. Aina se ei ole vain mahdollista. Tuskinpa saaristoalueen kuntalaiset haluaisivat kunnallisen päivähoidon olevan Maarianhaminassa tai että peruskoulun ala-asteelaiset matkustaisivat päivittäin Maarianhaminaan. Ymmärrän kyllä palvelutuottamisen lähtökohtaisen kustannushankaluuden; mutta ratkaisuja tehostamiseen tulee etsiä. Välttämättä se ei ole yhden kunnan ratkaisu, vaikkakin kuntarakenteen tiivistämiseen voi olla aihetta.

Olisikohan se itsehallinto piikki netti fennojen lihassa?