Koiran ulkoiluttajat ja heijastimet

Ajoneuvon kuljettajana pyöräilijän on huolehdittava siitä, että näkee eikä aja kenenkään päälle.

Tapaan joskus tuollaisen tilanteen (niitähän ei vain voi välttää kokonaan) jälkeen pysähtyä. Kerron koiran taluttajalle ihan rauhallisesti, että jommankumman on opittava kulkemaan samalla puolella. Jos koira ei opi, isännän on opittava.

Kerron myös, että jos minä törmään pyörällä siihen fleksiin, lemmikkiparalta todennäköisesi lähtee pää. Mustaa narua ei vain näe pimeässä asvalttia tai edes soratietä vasten.

Kokemus on opettanut varovaiseksi. Varsinkin kun pyörätiellä näyttää seisoskelevan joku ilman varsinaista tekemistä. Se yleensä tarkoittaa että jossain 5 metrin säteeellä on koira puskassa piilossa. Ja valmiina hyökkäämään ohittavan pyöräilijän perään.

Jos piski on tien toisella puolella ja sen omistaja toisella, niin mahdollisessa onnettomuustilanteessa kaikki vastuu on koiranomistajalla. Jos fillaristi kaatuu hihnaan, niin kyllä se on koiranomistaja mikä joutuu kuvettaan kaivamaan vahingonkorvauksia varten. Ei kevytliikenneväylää saa tukkia sen poikki kulkevalla talutushihnalla. Mitä kyllä nykyisin näkee valitettavan usein.

Fiksu koirantaluttaja ei ryntää poikkitien koiransa luo pyöräilijän eteen, eikä yritä vetää koiraansa itsensä luo samoin seurauksin.
Kannattaa siis heittää se kela koiran luo tai jos ei uskalla sitä tehdä niin kyykistyä ja painaa se naru tai hihna tien pintaan, jolloin pyörä kulkee sen yli eikä vahinkoa satu.
Nämä ovat tietysti vain hätäohjeita, sillä tosi fiksu koiranulkoiluttaja ei koskaa laske koiraansa tien toiselle puolelle.

Jalankulkijan velvollisuus on kulkea reunassa ja pitää eläin hallinnassa.

Laki sanoo: "Eläimet, joita kuljetetaan tiellä, on pidettävä kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle."

Eilen illalla, pimeässa ajaessani, totesin, kunka tärkeät heijastimet ovat myös kevyen liikenteeen väylällä liikkuvalle jalankulkijalle.
Kun väylän vieressä ajetaan autoilla, niin heijastimeton kävelijä on lähes näkymätön pyöräilijälle tietyissä olosuhteissa, eli silloin, kun auto tulee pyöräilijää vastaan.
Eikö kävelijät tajua, että pyöräilijään voi sattua, jos hän ajaa jalankulkijan päälle, vaikka itsestään eivät välitäkään