Eurojohtajat rakentavat kiivaasti Euroopan Yhdysvaltoja

Eurojohtajat rakentavat kiivaasti Euroopan Yhdysvaltoja


'EU:n uusi imperiumi-juoni', otsikoi The Telegraph. Lehden mukaan Euroopan presidentiksi nimitetty Herman Van Rompuy on esittänyt Euroopan Unionin yhteistä valtiovarainministeriötä, joka valvoisi EU-jäsenmaiden verotusta ja varainkäyttöä. Aiheellista onkin kysyä, jättikö Suomi juuri Euroopan Yhdysvaltojen mentävän aukon perustuslakiin?

Toimittaja: Riikka Söyring
24.10.2011, Verkkomedia.org



Eurojohtajat rakentavat kiivaasti Euroopan Yhdysvaltoja

Euroopan Unionin johto kaavailee uutta velkaministeriötä entisen byrokratian päälle. Velkaministeriön olisi tarkoitus valvoa jäsenmaiden taloutta ja verotusta.

The Telegraphin mukaan Iso-Britannian täytyy päättää nyt suhteestaan Euroopan Unioniin. Lehden mukaan ehdotus velkaministeriöstä on selvä merkki eurojohtajien haaveesta perustaa uusi Euroopan Yhdysvallat.

Suomalaisille lähes kokonaan tuntemattomaksi jätetty EU:n presidentti Herman Van Rompuy. Presidentti on nimitetty virkaan ilman demokraattista prosessia.



Suunnitelma lyödään tyrmistyneiden kansalaisten äimisteltäväksi juuri, kun samaisten johtajien yhdessä pankkien kanssa kokoon keittämä euroalueen kriisi on saanut entistä suuremmat mittasuhteet: IMF on ilmoittanut, ettei se osallistu Kreikan seuraavan tukipaketin kustannuksiin. Kreikan velka on tällä hetkellä 232 miljardia puntaa (£232 billion).

IMF:n sopivasti annettu ilmoitus aiheuttanee uuden paniikin markkinoilla ja pahentaa euroalueen kriisiä.

Jäsenvaltioissa ministerit ovat valvoneet öitään yrittäen keksiä tapaa pelastaa romahtava euro. Velkaministeriön perustamisen ja laajan skaalan pelastuspaketin alkukuluiksi arvioidaan 1.75 biljoonaa puntaa (£1.75 trillion.).

EU-huippukokouksen asialista paljastaa, että velkojien ja luotottajapankkien ei tarvitse ottaa takkiinsa juuri nimeksikään. Saatavien poispyyhkimistä tai velkojen kohtuullistamista ei mainittavasti tapahdu. Sijoittavastuu-retoriikka oli vain unelmahöttöä.

Sopimustekstin epäilyttäviä kohtia ovat:

1) Euroopan keskuspankin valtaoikeuksiin tai rooliin ei sopimustekstissä kajota. Liputetaan 'hintavakautta', josta huolehtiminen ei edes kuulu keskuspankkien perinteiseen toimenkuvaan.

Keskuspankit luotiin 1700-luvulla viimekäden lainanantajiksi.

Ajatus siitä, että keskuspankkien päätehtävänä olisi manipuloida yhtä muuttujaa – hintatasoa – on sekä uusi että harhainen, The Telegraphin Evans-Pritchard sanoo.


2) Todellisuudessa ei olla muodostamassa rahaunionia. Ei eurobondeja, ei talouksien yhdistämistä, ei isoja tulonsiirtoja. Sen sijaan "six-pack -ehdotus" tiiviimmästä EU:n taloudellisesta hallinnoinnista tähtää kansallisten tulo- ja menoarvioiden (ja eläkkeiden, työn hinnan, työehtojen, verotulojen käytön) entistä kiinteämpään valvontaan EU:n taholta.

Kyse on siis edelleen ja johdonmukaisesti poliittisen unionin, Euroopan imperiumin, pystyttämisestä, jota hallitukset edistävät finanssikriisin, vakausvälineiden, perustuslakien rikkomisten ja ilman kansanäänestystä tehdyn velkaannuttamisen varjolla kaikissa EU-valtioissa.

Ambrose Evans-Pritchard sanoo: "Sopimusehdotuksen tavoitteena on painostaa ja pakottaa niukkuustyranniaa EU-valtioihin, ei jakaa jäsenvaltioiden velkarasitusta."

Näin Saksa ymmärtää sanan rahaunioni. Se tarkoittaa muille jäsenmaille kansallisen itsenäisyyden menettämistä yhtä nimenomaista tarkoitusta varten. Deflaatiota edistävä, puolueettomuutta heikentävä valuvika jää koskemattomana paikalleen EMU-rahajärjestelmään.


3) Pysyvä bail-out -rahasto (EVM) ilmoitetaan alkavaksi kesäkuusta 2013, ilman tarkkaa päivämäärää. Tempun tarkoituksena on sallia nykyisen 440 tuhannen miljoonan euron sekä ERVV:n ja EVM:n toimia yhtaikaa. Näin pelastuskoneiston kerrotaan saavan enemmän tulivoimaa.

Ellei ihmeitä tapahdu kuulemme pian lisää väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n käytäntöön ottamisesta, Kreikan velkakirjoja ostaneiden tahojen (kuten Suomen valtion) rahallisten menetysten suuruudesta sekä pankkien pääomittamiseen tarvittavista summista.

Toistaiseksi puhutaan vain 80 tuhannesta miljoonasta eurosta, joka ei mitenkään riitä.


Samaan aikaan Britanniassa kytee kapina: Tory-puolue on jakautumassa kahtia. Osa parlamentaarikoista - arviolta 60-70 henkeä, mahdollisesti jopa 100 henkeä, mikä olisi kolmannes puolueen edustajista - tukee People´s Pledge -kansanliikettä, joka vaatii kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Kansanäänestystä vaativa adressi keräsi nopeasti yli 100 000 nimeä, ja 80 000 ihmistä on sitoutunut äänestämään vain sellaista ehdokasta parlamenttiin, joka tukee kansanäänestyksen järjestämistä.

Pääministeri Cameron yrittää uhkailulla ja suostuttelulla saada puoluettaan kuriin.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/8843785/New-euro-empire-plot-by-Brussels.html

http://blogs.telegraph.co.uk/finance/ambroseevans-pritchard/100012749/sedan-again-as-germany-imposes-terms/



http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=1602