Miksei äitiä saa sanoa huonoksi äidiksi?

Ööh, siis, minä olen siis huono äiti, koska olen syöttänyt lapsilleni purkkisoseita vauva-aikana?
Eikö siihen äitiyteen kuuluu muutakin kuin ruoka?

Minä se olen todella "huono"äiti en koskaan imettänyt, soseita olen syöttänyt, karkkia ostanut arkenakin....voi voi kyllä olen HUONO...miksi sitten lapsi on tasapainoinen nuori, hyvä koulussa ei koskaan terveysongelmia ei allergioita, hoikka tulevaisuuttaan ahkerasti suunnitteleva nuori. No kai siksi kun sen mutsi oli niin helvatin huono.....Tulipahan kirjoitettua kirjoitusten kaatopaikalle kerran minunkin.

Oonko mieki huono öiti kun oon käyttänyt lapsillani toisten vanhoja vaatteita etten oo ostanu uusia?

Että mä tiedän, olenko mä ollut huono. Kivaa, että joku tässä maailmassa osaa määritellä niin hyvin huonon äidin.

Ei se tietenkään tarkoita, että äiti olisi huono muilla osa-alueilla, mutta selkeästi äitiä ei saa missään asiassa sanoa huonoksi, koska heti hermostuitte!

Täälä liittyy joukkoon yks huono äiti!! En ole imettänyt, useimmiten vauvana sai purkkiruokaa, käytän kierrätysvaatteita, joskus hermosun kun lapsi kiukuttelee ja saatan jop ärähtää, kaipaan välillä olla yksin... mitähän tuosta pikkutytöstä tuleekaan...?!?

Olenko väittänyt olevani joku jumala? Itse olen myös huono äiti sillä osa-alueella, että huudan joskus lapsilleni ´, kun hermostun ja se on täysin väärä tapa toimia.

Miksi on niin vaikea myöntää olevansa joissan asioissa huono/hyvä. Tuntuu, että jos äiti kertoo olevansa huono joko sitä painaa tuhoton syyllisyys ja sitten muilta ihmisiltä haetaan myötätuntoa. Onko lapset meille myös "välineitä" korottaa omaa asemaa tai itsetuntoa?


iksei saisi olla joskus yksin? Miksi kierrätysvaatteet on "huono asia", miksi syyllistyt juuri noista asioista?

No huh. Kyllä se huono äiti on jotain ihan muuta. Millä tavalla purkkiruoan antaja on huono äiti?

Entäs äidit jotka antavat lapselleen ainoastaan valmiita hampurilaisia ruuaksi?


Ihmettelenpä vaan miksi äidit eivät osaa/halua keittää itse tervellisiä peruna,porkkana soseita vaan antavat tehdasruokaa. Varsinkin kun äidit ovat vielä yleensä tässä vaiheessa lastensa kanssa kotona. Facebookissa on kyllä aikaa roikkua.

Tämä oli vain minun oma mielipiteeni. Enkä nimennyt ketään.

Minä nyt olen vain mies, mutta vähän tuntuu siltä että joku valmisruoka, jos lapsi pysyy terveenä, ei tosiaankaan ole sen kokoluokan juttu josta pitäis vetää johtopäätöksiä ja tuomioita.

TOSI HUONO ÄITI (tai ISÄ, miten vain) voisi mielestäni varata niille väkivaltaisille, persoonallisuushäiriöisille, päihdeongelmaisille jne. tyypeille. Niitäkin nimittäin on, sekä äideissä ja isissä.

Minusta tuntuu että juuri tämä hyvä/huono äiti-ajattelu saattaa olla monella taustalla kun/jos iskee masennus jne...

Äitimyytti elää edelleen vahvana, onko sitten niin että hyvä äiti

imettää väh 6kk, mielellään 1v
antaa lapsen nukkua vierellään
ei käy missään, ettei lapsi joudu olemaan isän/isovanhemien/kummien jne hoidossa
pysyy kotiäitinä kunnes lapsi on väh 3v (tottakai rahaa senverran säästössä että asutaan omakotitalossa eikä vuokralla kerrostalossa missä ei ole edes oma piha ja hiekkalaatikko)
laittaa jokaisen aterian lapselle itse
siivoaa, talo on puhdas aina
tarjoaa lapselle virikkeitä (laulaa, askartelee, lukee satuja, leipoo yhdessä, ulkoilee)
pysyy rauhallisena aina, ei korota ääntään

Riittääkö sitten se että joku näistä ei toteudu jotta voidaan leimata "huonoksi äidiksi"?

Huono äiti sitten
menee töihin kun lapsi on vasta 9kk, koska on taloudellisesti pakko
antaa purkkiruokaa koska ei ehdi kokkailla
korottaa ääntään lapselle, saattaa jopa huutaa kun turhautuu
asuu kerrostalossa
tahtoo joskus jopa käydä vihteellä ystävien kanssa

miten niin ei saa? Kaikkihan on huonoja äitejä, koko ajan joku haukkuu ja jokainen äiti saa nuo haukut edes kerran ylleen. Taitaa paremminki tuo hyvä äiti termi olla tabu kun äitejä koko ajan niin arvostellaan ja ollaan sitten niin huonoja että.
Hyi saamari äitejä jotka antaa lapsille tarkoitettua purkkiruokia! Hävetkäää =)
Alko naurattaa, heh...

Tääki alottaja alko haukkuu äitejä ja sitten vielä ihmettelee että miksi ei saisi sanoa huonoksi äidiksi =) saahan sitä sanoa, mutta muista, että teet sen vain jotta tuntisit itsesi paremmaksi ;)

itseäni kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo p*skaa jos joku arvostelee minun tapaani ja valintojani lapsien kasvatuksen suhteen. Minä annoin lapsilleni myös kaupasta ostettuja purkkiruokia, enkä todellakaan ole huono sen takia, sanoipa kuka tahansa toisin. Sanoohan se järkikin että tuo ei tee kenestäkään huonoa äitiä :D

koska se äitiys on naisille sisimmissään se tärkein juttu, vaikka olisivatkin ns. uranaisia. Mutta tottahan se on, että kaikki eivät ole yhtä hyvä äitejä, aivan samalla lailla kuin kaikki eivät ole yhtä hyviä työntekijöitä, ystäviä tai vaimoja, olisi naurettavaa sanoa samalla lailla että kaikki me olemme yhtä hyvä työntekijöitä, ystäviä, vaimoja/miehiä, vaikka näin ei ole. On ihan naurettavaa kun jotkut uraäidit väittää, että "ihan yhtä hyvä äiti minäkin olen kuin naapurin kotiäiti", vaikka näen lastani vain 1-2h illassa. Riittää, kun olen riittävän hyvä äiti, minulla on elämässä myös muita prioriteetteja äitiyden lisäksi. Ylpeä olen niistä asioista, joissa olen äitiydessä onnistunut: molempia imetin 6-7kk, olin kahden pienen kanssa kotona 3,5 vuotta, tein pääsääntöisesti ruoat itse ja tarjosin virikkeitä ja rakkautta lapsille, enkä vienyt esikoista 1,5 v tarhaan vaikka molemmat heräilivät öisin. Siitä en ole ylpeä, että olen sortunut huutamaan lapsille, olen joskus tukistanut esikoista ja nuorimmainen joutuu mielestäni liian aikaisin hoitoon (vajaa 2v on silloin) koska rahat ei enää riitä, mutta tiedän sisimmässäni, että olen parhaani yrittänyt äitinä. Ehkä se huono omatunto äideillä johtuu siitä, että he itse tietävät, että tekevät jossakin asiassa väärin lapsen kannalta tai että he eivät ole yrittäneet parhaansa.

Se huono omatunto johtuu ympäristön asettamista kriteereistä hyvälle äidille. Tulisi olla sitä ja tätä niin sitten vasta olet hyvä äiti.

Tuo purkkiruokaesimerkki on minusta ihan pöllö, mut periaatteessa oon samaa mieltä, että äiteihin kohdistuva kritiikki saa kyllä väen hämmentävän nopeasti takajaloilleen, kuin äitiys olisi jotain pyhää, toisin kuin esimerkiksi se isyys.

Tämä mantra "jokainen äiti on omalle lapselleen paras" on ihan kuvottava. Äitien valintoja äiteinä saa minusta kritisoida ihan siinä missä isien, vaimojen, aviomiesten, ystävien, työntekijöiden... jos nyt ylipäätään kenenkään valintoja tarvitsee kritisoida. Kun äitiä kritisoidaan, reaktio on usein hyvin vahva puolustus ("purkkiruoka on vähintään yhtä terveellistä", "pinnasänky on varmasti turvallisin". "kyllä 2-vuotias jo vaatii päiväkodin virikkeitä"), vaikka ehkä joskus voisi sanoa, että juu, ei tämä ehkä ole se kaikista ihanteellisin ratkaisu, mutta so what, ei tarvitse olla täydellinen ollakseen RIITTÄVÄN HYVÄ? Ei tarvitse puolustella sitä että huutaa lapselle, ei se sitä oikeaksi tee, voi todeta että nyt ei mennyt oppikirjan mukaan, en ole täydellinen, vaan riittävän hyvä. Ja ehkä ensi kerralla osaan hillitä itseni, yritän ainakin :)

Minä ainakin haukun huonoiksi äideiksi ne, jotka eivät ole läsnä lapselle, vaan vievät liian aikaisin ulkopuoliseen hoitoon niin idiooottimaisen asian kun raha takia. Kenenkään ei todellakaan suomessa ole pakko mennä töihin vanhempainrahakauden jälkeen. Se on oma arvovalinta. Hengissä täällä selviää ne varhaisvuodet muutenkin, kukaan ei nälkään/ kylmyyteen tms suomessa kuole. Ja ei todellakaan voi olla hyvä äiti jos näkee pientä lasta pari tuntia illassa.. Nuo muut on sitten aina kompromisseja. Ei voi tehdä aina kaikkea täydellisesti. Joutuu valitsemaan mihin panostaa.

Hei Larissa, oletko sinä itse äiti?

Kysyy äiti, joka syöttää pojalleen (n, 10 kk) kaupan soseita, koska poika ei syö itsetehtyjä soseita (kokeiltu on....) ja toinen lapsi tulossa (LA 15.1.2012).

Pitääkö muita sitten ryhmitellä huonoiksi ja vähemmän huonoiksi?
Miksi me niin tekisimme?
Harva äiti varmaan tarkoituksella hoitaa lapsensa huonosti. Siitähän kärsisivät kaikki.

Kyllä äitejäkin saa arvostella. Minä olen huono äiti, taloustilanteen takia teen töitä kellon ympäri tarvittaessa, jääkaapista löytyy valmisruokia, pullaa ei ole leivottu kuukauteen, vanhin tyttäreni on ilmoittanut olevansa äiditön, siivous on rempallaan, pyykkiä löytyy pesemättä, kissanhiekkalaatikko on putsaamatta tältä päivältä, viikon pyykit on viikkaamatta, olen pistänyt lasten isän pihalle ja jättänyt sinne, en soita teinille joka päivä, poliisit pysäytti tien päällä, sosiaalitädit epäilevät käytöstäni...kuitenkin nuorimmainen sanoi illalla rakastavansa ja kömpi kainaloon nukkumaan. Elikkä ulkopuolisten silmissä olen huono äiti, mutta lasteni silmissä olen paras paitsi sen yhden, joka ei minua äidikseen tunnusta.

Kyllä vuokra-asunnon saa ihan kelvollisesltakin alueelta. ja ihan tolkku ihminen minustakin tuli vaikka kerrostalovuokralähiössä kasvoinkin; ja kyllä siellä hissi haisi tuon tuo tuostakin kuselle.. ja pari kertaa piti soittaa poliisi naapuriin. jos elintaso on alunperin oikein mitoitettu eikä ole mitään isoja autolainoja tms kulutusluottoja taloutta rasittamassa kun lapsi syntyy niin on aika helppoa pienipalkkaisenkin perheessä jäädä kotihoidontuelle.. ja siihen asuntolainaan saa 2 vuodeksi helposti lyhennysvapaata. miksi lapsen pitäisi kärsiä siitä, että pitää olla 200 neliöinen lukaali ja 2 mersua pihassa? ja kerran vuodessa ulkomaille päästävä? (noin niiku kärjistetysti). Pienelle lapselle riittää perushoito, läsnäolo ja ilmaiset virikkeet.

Joo, onhan valmisruuat suorastaan myrkkyä lapselle, mutta jos äiti ei osaa edes laittaa ruokaa, (koska hänellä on ollut vielä huonompi äiti, joka ei ole mitään opettanut), niin onhan parempi, ettei lasta tapeta nälkään?

Minusta huono äiti on tunteeton ja kylmä. Sellaisen äidin hoivissa lapsi sairastuu ja jää yhteiskunnan elätettäväksi koko iäkseen.

Huono äiti on myös epätasapuolinen lapsiaan kohtaan. Esikoinen nostetaan jalustalle ja seuraava jätetään vaille huomiota, kun äiti ei enää jaksa "toistosta" innostua ja isäkin on mieluummin omilla teillään.

Olisikohan aloitettava siitä päästä, että ensin harkitaan, millainen on "hyvä äiti" ja tutkitaan sitten naapureittemme käytös.
Itse tietenkin tiedämme hyvän äitiyden vaatimukset, mutta jos ja kun paljastuu, että kaikilla ei tätä tietoa ole, niin leimaammeko heidät huonoiksi äideiksi tietämättömyyden perusteella?
Otetaan vaikka ne valmisruuat. Jos äiti kuvittelee, että lastenruokapurkit todella sisältävät tutkitusta raaka-aineista valmistettuja lastenruoka-annoksia, joissa ei ole lisäaineita eikä liikaa suolaa, niin onko hän vain tyhmä kun uskoo mainostajia, vai onko huono äiti, koska syöttää oikeaksi luulemiaan ruokia lapsellensa?

Eikö tästä olekaan vastuussa tunnottomat valmisruokien valmistajat, jotka valehtelevat suoraan ja väittävät tekevänsä tutkittuja ruokia ja kirjoittavat tuoteselostuksiin puutaheinää? Kun asia on hyvien äitien tiedossa, niin eikö olisi oikein ja kohtuullista, että he alkaisivat kampanjoida valmisruokia vastaan ja järjestäytyisivät painostusryhmäksi ajamaan lasten asiaa ja valistamaan huonoja äitejä!

Monet äidit ovat huonoja tietämättään.

Mun mielestä äiti voi tietysti olla monella tavalla huono, mutta jos pääasiallisin huonous äidissä on valmisruokien käyttäminen, ja muut osa-alueet onnaa hyvin, niin semmoinen äiti on minusta loppupeleissä aikast hyvä äiti!!!

Elikkä minusta nyt aloittaja vähän turhaan asiaan takertuu...

Laajennetaan asiaa vähän:
Miksei lähimmäistä saa sanoa huonoksi ihmiseksi?

Onko ihmisyys ja huonot ihmiset edelleen tabu yhteiskunnassamme? Onko ihmisyys niin hieno asia?

Kyllä toista äitiä pitää saada sanoa huonoksi. Ihan vaan sen takia, että tuntisi itsensä edes jotakuta paremmaksi.

Ei saa sanoa, ettei äiti masennu ja tapa lapsiaan. Tästä käytetään nimitystä "laajennettu itsemurha". Jopa joku "asiantuntija" käytti tätä sanankuvotusta lehtihaastattelussa. Oksettavaa.

Nooo kokeillaan...


Mielestäni huonoja äitejä on sellaiset ihmiset jotka näkevät jonkinlaista tarvetta arvostella/luokitella toisten ihmsiten valintoja...

Katsotaan kolahtaako kalikka ja älähtääkö koira?

Ja tuo on muuten ihan rehellinen mielipiteeni, ksoka äiti omalla esimerkillään kasvatusvastuussa olevana antaa laspelleen esimerkin siitä, että muiden ihmisten elämiä on lupa arvostella ja luokitella oman moraalikäsityksen mukaisiin lokeroihin hyviksi tai huonoiksi.

Ei valmisruoat huonoa äitiä tee. Teillä ei oikeesti taida olla mitään kokemusta siitä minkälainen on oikeesti huono äiti /isä...

Kyllähän sitä saa haukkua vaikka koko ihmiskuntaa paskaksi yksilö kerrallaan, kuka kieltää?

Harvinaisen tyhmä sitä vaan saa olla, että vielä sen jälkeen ihmettelee, kun kaverin naama on kurtussa ja lähikaupassa ei tervehditä enää.

Sitä kun vaan sanoi rehellisen mielipiteensä! Eikö muka saa?

Kasvappa aikuiseksi, Larrissa. Aikuisuuteen ja hyvään äitiyteen kuuluu tietty nöyryys ja kyky nähdä metsä puilta.

Jos "tosi huonoon äitiyteen" riittää se, että syöttää lapsillensa purkkiruokaa, mitäs haukkumia olet varannut lapsensahakkaajia, pedofiileja, lapsensahylkääjiä, alkoholisteja ja narsisteja varten? Ihan mielenkiinnosta kyselen, oikeasti! Heitäppä muutama nimitys.

Ihan sikapaska-äidit?

Suurhirviö-äidit?

Jään jännityksellä odottamaan.

Minulla on ollut huono äiti.
Tämä ei ole provo. Tulen saamaan tonnikaupalla paskaa niskaani tästä, mutta olen vihdoinkin päättänyt että avaan suuni, vaadin saada tulla, ja tulen, näkyväksi!

Minun äidilläni (ja isällä, muttta nyt puhutaan äideistä) oli 7 lasta, 4 tyttöä ja 3 poikaa. Hän käytti seksuaalisesti hyväkseen minua ja kahta veljeä sekä yhtä siskoa. Yksityiskohtiin en mene, ne on privaatteja.
Halusin vain sanoa että TODELLA HUONOJA ÄITEJÄ ON, on aina ollut ja ikävä kyllä tulee olemaan. Tämä asia on tabu. Ainahan se on isä, eno, setä isosisä jne joka käyttää tytärtään hyväksi, eihän aiti nyt tokikaan koskaan...!!!

Tiedän, että häntä itseään on hyväksikäytetty kun hän oli lapsi, mutta se ei oikeuta jatkamaan sitä omiin lapsiin! SE EI OLE MIKÄÄN ANTEEKSIPYYNTÖ!

Minulla on kaksi lasta joten voisin iskeä kynteni heihin ja sanoa että niin mutta kun muakin on kohdeltu näin! Tiedän, etttä hän oli syvästi sairas. Onneksi kuollut muutama vuosi sitten vaikka meillä ei ollut kontaktia kymmeneen vuoteen ennen hänen kuolemaansa. Hautajaisiin en mennyt enkä muistanut muutenkaan. Katkera en ole. Anteeksi en anna. Olen vain jotenkin ohitttanut hänet ja jättänyt sivuun. Hänestä ei ollut äidiksi. Se tekee uskomattoman kipeää, ja sitä tuskaa saan terapiassa käsitellä, onneksi.

Miksi isä ei puuttunut asiaan, on toinen jutttu. Halusin vain sanoa, että kyllä näitä kelvottomia äitejä löytyy.

Hyvä Avohaava,

itseäni hyväksikäytti isä.

Pedofiiliäidit ovat vielä iso tabu yhteiskunnassamme ja olet erittäin urhea, kun tuot rohkeasti esille omat kokemuksesi. Olet varmasti tottunut saamaan kakkaa niskaasi, kun puhut lapsuudestasi.

Itselläkin on kokemusta tästä. Etenkin kristillisten kuuntelijoiden vakioreaktio on ollut pelästynyt ja täysin selkärangasta lähtevä:

"Sinun-pitää-antaa-sille-anteeksi!!"

En anna anteeksi, en koskaan. Sitä päivää ei tule. Anteeksiantamattomuus ei tarkoita katkeruutta, vaan tässä tapauksessa omanarvontuntoa. Ihminen, jota ei ole lapsena raiskattu, ei ole kelvollinen paasaamaan minulle anteeksiantamuksesta.

Tsemppiä sinulle!

Ohhoh hoijaa ! Meillä Suomessa on purkkiruuatkin niin hyvin kontrollissa, että lapselle ei ole mitään vaaraa niistä, pääasiahan on, että lapsi saa ruokaa. Minulla nuorimmainen ei suostunut syömään muuta kuin purkkipöperöä kolmevuotiaaksi saakka. Kyse ei ollut keittotaidoistani tai viitseliäisyydestä, aina tarjosin ensin itse tehtyä. Hyvin on lasten kroppa ja päänuppi kehittyneet. Nykyään täysi-ikäiset lapseni kilvan tilailevat minun kokkauksiani kun tulevat perheineen kyläilemään, että kyse ei ollut taidoistani vaan jostain mitä ei osata selittää, mutta purkkiruoat ovat ihan hyviä ja terveellisiä.

En siis ole huono äiti, olenhan huolehtinut siitä, että lapseni saa riittävästi ruokaa päivittäin, jossain päin maailmaa lapset saavat korkeintaan desin riisiä päivässä ja se on vähän se.

En ainakaan suosittele, että menet kenellekkään äidille sanomaan, että hän on huono äiti. Miksi niin pitäisi sanoa ja mitä ajattelet sen hyödyttävän? Jos haluat äidille huonon mielen, niin siinä tapauksessa, mutta miksi muuten? Isästä ihan sama. Itse kuukauden ikäisen pojan äitinä olen tuntenut ihan itse olevani huono ja epäonnistunut äiti. Ei siinä enää tarvita ketään ulkopuolista asiasta sanomaan. Synnytys ei onnistunut normaalisti, eikä myöskään imetys raastavista yrityksistä huolimatta.. kyllä, olen täysin epäonnistunut äitinä.... mutta kuitenkin maailman paras äiti minun lapselleni, niin kuin anoppi minulle sanoi. Äitiys on herkkä aihealua, joten kannattaa miettiä.

esikoisen aikaan näemmä olin huono äiti: lapseni sai pääasiassa ruuan purkista :) nyttemmin kuopuksen synnyttyä olen kokenut valaistumisen, ja tein kaikki ruuat ihan itse :)

näin sitä huonostakin voi hyvä tulla :)

http://www.youtube.com/watch?v=6228tQxSUUg&feature=youtube_gdata

eh tuota AP:ltä kysyn nyt vaan sen verran että meinasitkos että lapses pärjää pelkällä maidolla vauva aikana? jos soseet on kerta niin vaarallisis amitä annat ymmärtää niin miksi niitä on sitte kaupan hyllyillä? tai sitte tämä on ihan järkyttävän surkeasti onnisttunut PROVO

Yhtä hyvinhän mies voi valmistaa ruuan lapselleen, kun nainen hoitaa lasta,

Nuorilla äideillä on yleensä paljon töitä lasten tiimoilta.Työtä on myös ajatteleminen, miten lapsen olisi hyvä olla.Aivan turhaa syyllistää herkkiä äitejä, jotka valtaosin hoitavat ja huolehtivat hyvin lapsistaan.

Voi härregyyd!

Purkkiruoat ja ei liity mitenkäään hyvään tai huonoon aitiyteen.

Hyvä äiti; yrittää parhaansa, hoivaa, ruokkii, rakastaa, opettaa, ohjaa...

huono äiti; ei välitä missä lapsi on ja kenen kanssa, ei välitä saako lapsi ruokaa, ajatelee VAIN itseään (jokainen saa joskusolla itsekäs olematta huono äiti), huono äiti on alkoholin suurkuluttaja (lapsilla aina turvaton olo alkoholin vaikutuksen alaisena olevan seurassa....

Äitiys on niin monisäikeinen juttu, joku äiti lämmittää purkkiruokaa (joissa muuten enemmän vitamineeja kuin tavallisessa ruoassa), jotta ehtii leikkiä lastensa kanssa.. Joku tekee oikeaa ruokaa koska tahtoo antaa lapsilleen ihanan makuelämyksen ja hoitaa lapsian näin. Minä teen oikean ruoan koska meillä ei ole edes varaa osta purkissa olevaa ruokaa tai muutakaan valmisruokaa..


Kyllä huonon äidin tunnistaa, mutta yksikään normaaliäiti ei ole huono, siihen tarvitaan vähän enemmän kuin purkkiruoan lämmitys.

Miehet ovat vaan kateellisia kun äidit on niin hyviä, ja itse ei ole. Mitäs lähdette lätkimään, siitäs saatte, kun jätätte lapset, ja luulette että muuall aon parempaa, mutta ei ole ie ole.

Miksi ketään saisi sanoa HUONOKSI? Jokainen elää omaa elämäänsä.
Kukapa tarkoituksella elää huonosti?

siksi ei saa sanoa huonoksi äidiksi, koska jokainen on varmasti jollain tavalla hyvä äiti. ei sitä voi mitata esim sillä, että antaako vauvalle kaupan soseita.

saan esikoiseni keväällä ja valmistaudun huonoon äitiyteen, kun aion syöttää kaupan soseita ;)

Eiköhän se ole niin, että me kaikki äidit ollaan niitä hyviä äitejä.Oma äitini oli aikanaan mulle paras äiti mitä voi olla ja tunnen , että mun tyttäreni on myös sitä mieltä, että olen paras äiti mitä hän voi saada. Äidinrakkautta ei voi mistään ostaa, se vain on olemassa. Rakkaus ja äiti ne ovat sama sana.!!!!!

Tervehdys

Huonoja äitejä on, mutta joka päivä ei ehdi tehdä ruokaa.

Ystävällisin terveisin

Helmi L

Perfektionisti ei ole hyvä äiti! Sitä tässä aloittaja nyt hakee, että äitien pitäisi olla perfektionisteja.

Hyvällä äidillä on elämän arvot ja maalaisjärki kohdillaan, hän rakastaa ja nauttii lapsistaan, sellainen äiti on hyvä, ennemmin kuin perfektionisti!!!

Onko?
Onko huono äiti se, joka ei kykene alateitse synnyttämään?
Onko huono äiti se, kenen rinnoista ei vuolaasti maito virtaa, eikä myyntiinkään riitä?
Onko huono äiti se, joka pienimmällä äitispäivärahalla lapsen maailmaan laittaa?
Onko huono äiti se, joka katsoo vaipoista edullisimman tarjouksen? Käyttää kertakäyttövaippoja?
Onko huono äiti se, joka vauvalleen antaa purkkiruokaa, jos ei itse osaa/jaksa aina tehdä kotiruokaa?
Onko huono äiti se, joka ei lapselleen osta luomuruokaa, luomuvaatteita?
Onko huono äiti se, joka ei aina jaksa isälle hymyillä ja seurustelee pienen vauvansa kanssa tiiviisti?
Onko huono äiti se joka isän päästää baariin kaljoille, vai se joka ei päästä?
Onko huono äiti se, joka nukkuu päikkärit lapsen kanssa, vai se joka tekee suursiivouksen vauvan nukkuessa päiväunilla?
Onko huono äiti se, joka kerää luonnosta marjoja perheen syötäväksi ollen pois perheen luota vai se joka ei kerää ollen kotona perheen kanssa?
Tätä vois jatkaa loputtomiin aivan kaikesta!
Olkaa hyvällä omalla tunnolla juuri sellaisia äitejä kuin olette, kun lapsi kasvaaja voi hyvin, silloin olette riittävän hyviä äitejä!

kylläpä omat tunnot kolkuttaa.. Päästän teidät pahasta: KYLLÄ TE KAKAROILLENNE KELPAATTE!



Onko ketään joka tekisi itse pääasiassa ruuat lapsilleen? (en ota mitään kantaa onko hyvä vai huono) Tuntuu vaan oudolta, että kaikki syöttävät vauvoille valmisruokaa.

Tämän takia äitiä ei saa sanoa huonoksi äidiksi koska lastensuojelu, eli äidinsuojeluvirasto on niin päättänyt. Vika on aina miehessä oli niin taikka näin.

http://www.hs.fi/kotimaa/Nainen pahoinpiteli miestään ja vauvaansa Kuusamossa/a1305552496795

Kaikki ihmiset syövä joskus purkkiruokia. Purkissa on suolakurkut, punajuuret, joitakin pasta kastikkeita, hillosipulia, mehuja, olut on purkissa....olemme siis kaikki huonoja ihmisiä, kun käytämme purkissa olevia elintarvikkeita.

pää pointti taisi olla tämä huonot äidit ja heidän arvostelu ei niinkään se purkkiruoka joka oli kirjoittajan oma mielipide...

te jauhatte pelkästä purkkiruuasta.. onko huono omatunto??

Samaa mietin kuin edellinen kirjoittaja. Ovatko äidit niin yksinkertaisia, etteivät he osaa keskustella asioista yleisesti, vaan tarttuvat johonkin purkkiruokaan?

Hakekaa provonne ny jo jostain muualta

Lapsi saa sanoa äitiään huonoksi. Kuten myös isäänsä niin kuin oma lapseni tekee. Muilla ei pitäis olla sanavaltaa vanhemmuuden arvostelemisessa.

Kerrankin joku viitsii kyseenalaistaa tätä äitimyyttiä :)

Tuntuu, että yleinen ajatus on se, kaikki, joiden synnytyselimet osoittautuvat toimiviksi, olisivat hyviä äitejä. Näin ei ole, eikä jokainen äiti ole varmasti paras mahdollinen äiti lapselleen.

Hyvää äitiyttä on se, että tuntee lapsensa, ja osaa kasvattaa lapsen tukien tämän yksilöllistä kehitystä. Hyvään äitiyteen mahtuu minun mielestäni myös valtava määrä virheitä, jotka tarvittaessa osaa myöntää myös lapselleen ja pyytää anteeksi lapselta silloin, kun asiaan olisi aihetta.

Vanhemmuus ei ole kiinni siitä, miten paljon tai vähän käyttää aikaansa lapsen kanssa, vaan siitä, miten merkityksellistä se lapsen kanssa vietetty aika on.

Esimerkki:
Äiti lähtee lastensa kanssa lomalle. Vuokrataan mökki jostain järven rannasta, jotta lapset pääsevät uimaan. Ostetaan vähän parempaa ruokaa, kuin normaalisti syödään.
Sitten äiti kutsuu muutaman kaverinsa mökille koko viikoksi, äiti ja kaverit vetää räkäkännin joka päivä, äiti avautuu lapsilleen siitä miten raskaita he jaksavat aina olla ja käskyttää lapsia tekemään ruokaa kun on sitä kovalla rahalla ostanut.
Lapset pysyttelevät järvessä, että äiti saa uskoa että lapsilla on ihan *****tin kivaa. Reissun lopuksi äiti kyselee että kai kaikilla nyt oli kivaa, ja kertoo tuhannetta kertaa miten älyttömän kallis mökki oli. Lapset ihastelevat äidin panostusta, koska niin kuuluu tehdä, mutta huokaisevat sisäänpäin että onneksi sekin koetus on nyt ohi.

Sitten tulee lasten vuoro lomailla isän kanssa. Isä on koko kesän kiireinen, mutta talvella on sitten aikaa lomaillakin. He lähtevät päiväksi laskettelemaan. He näkevät harvoin laskettelun lomassa, mutta aina törmätessään heitetään huulta ja naureskellaan. Isä pysyy vesiselvänä koko päivän. Eväitä on pakattu reissuun mukaan, mutta isä vie lapset laskettelukeskuksen ravintolaan syömään, kun kerran on reissuun lähdetty. Lapset saavat valita vielä karkkipussitkin. Vitsiä heitetään joka välissä, perheen sisäisiä "inside" juttuja. Kaikkia naurattaa, ja hymy pysyy korvissa vielä seuraavallakin viikolla.

Äiti kuluttaa aikaa lastensa kanssa kyllä, koska se on "hyvää äitiyttä". Isä taas on läsnä, vaikkakin vähemmän aikaa kerrallaan.

Kumpi loma kuulostaa kivemmalta?

Minusta isi voittaa :)

Ja se nyt oli vain yksi esimerkki, samoin kuin se purkkiruoka, älkää takertuko. Ei kenenkään elämä ole koskaan pelkkää lomaa juu, tuo vain osoittaa hyvin sen miten kyseiset vanhemmat panostivat lapsiinsa.
Isillä oli kiire töissä, että tulee leipää pöytään ja lapsille vaatteet päälle. Kuitenkin hän oli läsnä lapsilleen aina, kun oli paikalla. Äiti taas oli kyllä aina paikalla, mutta ei koskaan läsnä.

Hyvä larrissa rakas,
purkkiruokako tekee huonon äidin? Kaikki lapset eivät suostu edes muuta syömään, vaikka kuinka yrittäisit. Ja vaikka olet yrittänyt, tekee tämä sinun logiikkasi, myös siitä toisia vaihtoehtoja kokeilleista äideistä huonoja äitejä, vain koska omat soseet eivät lapsesta alas menneet, mutta purkkiruoka maistui....

Minä olen nähnyt huonoja äitejä, otetaan esimerkkejä minun mielestäni huonoista äideistä/vanhemmista:
Vanha naapurini. Molemmat lapsen vanhemmista täysin alkoholisoituneita. Vaimo ja lapsi joutuu henkensä kaupalla lähtemään väliin pariksi päiväksi pakoon. Joka kk poliisit selvittelemässä perheriitoja yömyöhällä, jolloin se ala-aste ikäinenkin poika vain toikkaroittee ihmettelemässä vanhempiensa ja poliisien toimia....
Aikoinaan nuori naisenalku, teki ensimmäisen lapsensa 17 vuotiaana, hommasi rikkaan miehen, joka sitten lähti, kun se kolmas lapsi olikin jo jonkun muun... Ikinä tämä äiti ei ole itseään kouluttanut mitenkään, töitä ei ole tehty päivääkään. Lapsia on se 3, mutta koskaan heitä ei näy. Ala-ikäinen poika vahtii kakaroita, sillä välin kun nainen on "tienaamassa" makuuhuoneessa vähän ylimääräistä... Sitten voikin ottaa auton alle, mennä paikalliseen. Juoda muutaman ja lähteä autolla ajamaan kotia päin. Elätetään itsensä ja lapsensa valheilla, säälillä ja huoraamalla.

Nämä on niitä tapauksia, mihin tekisi mieli puuttua, sillä kyseessä on oikeasti huonot ja välinpitämättömät vanhemmat. Mutta edes sosiaaliviranomaiset eivät suostu mitään tekemään...

Joten onko vielä purkkiruokaa syöttävä saatana-äiti pahasta, vai onko hän vain rakastava äiti, joka parhaansa yrittää. Oma äitini ainakin oli juuri tuo rakastava, vaikka meille purkkiruokaa vauvana syötti, myöhemmällä iällä olikin sitten jo jokapäiväinen oikea kotiruoka, mutta pitänee mennä sanomaan äidille kuinka huono hän on ollut aikoinaan kaikkien meidän neljän lapsen kohdalla, vaikkakin kaikista meistä sisaruksista on tullut täysin järkeviä nuoria aikuisia, joilla elämä on hyvällä mallillaan. KIITOS ÄITI!

Olen ollut 2 vuotta ja 6 kuukautta äiti. Olen tullut siihen tulokseen, että HYVÄ äiti on utopiaa. Aina löytyy joku, jonka mielestä tekemisesi ja valintasi ovat väärin. Jos sinä voit koko äiti urasi tehdä kaikki kaikkien silmissä oikein ja saat vain kiitosta, onnittelen!

Minun lapsilla on aina ollut kotiruoka pöydässä, tarkat nukkumaanmenoajat, iltapuuro, iltapesu ja iltasatu, harrastukset on mietitty tarkkaan ja hoidettu yhdessä, olen tuntenut kaverit, opettanut kotitöitä, on ollut sopivasti vastuuta ja paljon huolenpitoa. Molemmat polttaa vaikka meillä ei tupakoida, kumpikin on tullut monesti kännissä kotiin ja nyt jo aikuiseksi tullut lopetti koulun kesken. Olen pettynyt, enkä tiedä mihin, kun kaikki piti olla hienosti. Jos soseet muuttaisi oikeasti asioita paremmaksi, se oliskin hienoa. Lapset tietysti tarvitsee kaiken parhaan mitä kukin voi antaa mutta ne lopuksi valitsee itse. Kyllä ne kuulemma arvostaa äitiä, kiitos siitä.

Olen huono äiti. Ainakin jos nyt annan aloittajan provosoida itseäni, kuten nyt kävikin. :)
Olen kahden lapsen yksinhuoltaja, 2 ja 4 vuotiaat.
Lapseni ovat vauva-aikana syöneet korviketta ja purkkiruokia. Kaksi vuotiaani saattaa vieläkin saada sellaisen kiireisenä päivänä, joskus jopa ihan siitä perkista suoraan. :O
Meillä ei ehkä olla joka päivä ulkoiltu klo 10-11.30, vaan saatettu viettää koko päivä sisällä. (siis kauheaa...)
Lapsillani ei ole suurinkaan osa vaatteista uusia, vaan kirpputoreilta, ystäviltä ja sukulaisilta saatuja/ostettuja.
Lapseni eivät ole käyneet perhekerhoissa, muskareissa tai muissa semmoisissa. (eivät siis harrasta JO jotain...)
Meillä katsotaan päivittäin tv:tä ja dvd:eitä, joskus enemmän joskus vähemmän mutta siltikin.
Päiväunet nukutaan yleensä yhdessä, äitin sängyssä, kaikki omiin viltteihin kääriytyneenä.
Eikä meillä ole kovinkaan usein kliinisesti puhdasta...
Isompi lapsi on muutaman päivän viikosta päiväkodissa. Niin aatelkaa, minä olen silti kotona. hui....

Mutta kuitenkin, lapsillani on joka päivä ollut ruokaa pöydässä, useampaankin otteeseen. ;) He ovat puhtaita ja ehjissä vaatteissa, eivätkä palele ulkona. He tutustuvat innolla uusiin ihmisiin ja asioihin ja paikkoihin.He ovat tyytyväisiä ja iloisia ja tasapainoisia. Meillä saattaa olla sotkuista, mutta meillä rakastetaan. Meillä tavataan ystäviä ja sukulaisia, iloitaan yhdessä. Meillä näytetään tunteet, ilot surut pettymykset, nauretaan ja itketään, ja kyllä, meillä myös huudetaan. Meillä ollaan yhdessä, viis siitä vaikka saarioisten äidit ois tehny tän päivän ruuan ja muutama villakoira juoksentelee karkumatkalla ja pyykito vat unohtuneet koneeseen eilen. Ja kyllä minä väsyn joskus, ja laitan lapset mummolaan hoitoon, ja niistä hetkistä nauttivat kaikki, erityisesti lapset. Ja kyllä minä kiroan joskus, kun menee hermot. Tai pakenen parvekkeelle savukkeelle jos kirosanatkaan eivät auta.
Mutta minä olen läsnä

Se on se kuuluisa äitimyytti, jonka mukaan kaikki äidit on jotain h...vetin sankareita, hyviä ihmisiä, sädekehä pään päällä.

Just uusimmassa Eeva-lehdessä Katriina Honkanen kertoon kuinka oma äiti murensi hänen itsetuntonsa.

Siksihän niitä lapsia ilmeisesti tehdään, että omat traumat saadaan siirrettyä lapsille.

JOKAINEN ÄITI ON JOSKUS MYÖS HUONO ÄITI. JA SE ON IHAN ELÄMÄÄN KUULUVA ASIA.
SAIRAASEEN TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELUUN KUULUU JUURI SE AJATTELU ETTÄ TÄLLAISETKIN HÖLMÖYDET ON PAKKO OTTAA ESILLE KUN EI OLE MUUTA MISTÄ KEKSII SANOMISTA.

Mua kiinnostaisi tietää miten se purkkiruokien syöttäminen (joka oli aloittajan suurin paheksunnan aihe) näkyy näiden lasten elämänlaadussa, kun he ovat aikuisia. Ovatko he fyysisesti tai henkisesti sairaampia kuin kotisoseella syötetyt? Ovatko he onnettomampia, epäonnistuvatko he ihmissuhteissaan, ajautuvatko he itsemurhiin? Onko heillä huonompi suuntavaisto, likinäköä, normaalia runsaampaa kainalohikeä, lukihäiriö, ummetusta tai lohkeilevat kynnet? Tuleeko heistä empatiakyvyttömiä narsisteja, alkoholisteja, narkkareita, kouluampujia tai sosiaalipummeja?

Mihin kaikkeen HUONO ÄITI ajaakaan lapsensa, kun hän syöttää tälle purkkiruokaa? Mikä tieteellinen tutkimus kertoisi meille sen?

Jokainen äiti on hyvä ja ainoa paras äiti lapselleen :)
Silloinkin kun luopuu lapsestaan tämän parhaaksi..

On eri asia olla oikeasti huono äiti -- tai tehdä vain joitain asioita eri tavalla kuin muut.
On eri asia tehdä huonoja asioita jotka haittaavat suoraan lapsen hyvinvointiin, tai tehdä vain asioita jotka eivät vaikuta suoraan, ja johon lapsi voi itse vaikuttaa isompana..
Suoraan vaikuttavat, huonot äidit:
- alkoholismi
- väkivalta
- henkinen kiusaaminen
- hyljeksintä, syrjintä tms..

Ei suoraan, ei vakavia:
- syöttääkö valmisruokaa vai ei (toki olisi hyvä ettei syöttäisi aina valmisruokaa)
- pukeeko mekon aina vai vain housut
- syöttääkö itse vai antaako lapsen syödä sormillaan

jne.. mielipidetekijät.

Nykyiset vauvanruoat ovat kuitenkin niin terveellisiä, että jos purkkivauvanruoasta sairastuisi, olisi Suomessa sairaita lapsia paljon..

Huonoksi äitiksi sanominen on todella tunteisiin käyvää, ja sellaista pitäisi välttyä sanomasta viimeiseen asti.

Sitäpaitsi jokainen voi muuttaa tapansa ja saada anteeksi, ne huonot äiditkin.
Ja jokaisen täydellisen äidin pitäisi tajuta, ettei olekaan täydellinen vaan tekee itsekin jotakin väärin... väkiselläkin:)

Mielestäni ei saa puhua hyvästä ja huonosta, on vain asioita jotka kaipaavat parannusta, itsensä kehittämistä.

Jos aletaan ajatella kärjistetysti niin olisin varmaan megahuono äiti..
Sain lapsen 16-vuotiaana, en ollut käynyt koulua, oma kasvu kesken, olen yhteiskunnan armoilla taloudellisesti,, lista jatkuu.

Jos ajatellaan toiselta kantilta olen oikein hyvä äiti. Tyydytän lapseni perustarpeet, annan rakkauta, läheisyyttä, rajoja ja hyväksyntää parhaani mukaan. Käyn koulua uhmaikäisen lapsen kanssa eläen, jotta pääsisin töihin ja saisin ansaittua rahani itse. Menetän ehkä joskus malttini enkä aina jaksa olla parhaani, se on elämää ja sen hyväksyn. Enpä minä mikään muumimamma olekkaan..

Kumminko on, sano sinä.. Muistakaa ettei kaikki ole aina mustavalkoista.