Riippumatta Jyrki Järvilehto nimisen ex kilpa-ajajan syyllisyydestä, se turma osoittaa tarvetta venetekniikalle jollaista on oltu liittämässä autoihin.
Ensinnäkin paikan mukaan reagoiva nopeudenrajoitin, vapaaehtoisena tai ei. Veneiden nopeusrajoituksia on vaikeampi huomata kuin autojen, silloin harvoin kun vesille sellainen on, rantakyltin avulla.
Rantaan ja toisiin veneisiin törmäämisen estin.
Automatisoitu vene samassa mielessä kuin automatisoitu auto. Tämä avaa vesiliikennettä pieniin kuljetuksiin aivan eri tavalla kuin nykyään. Kuskiton vene saattaa kymmen- tai satakertaistaa veden kautta siirtymisen. Varsinkin jos voi kuljettaa polkupyörän tai jos rannassa odottaa kuskiton auto.
Käsittääkseni paikallaan olevien pienien esteiden paikallistaminen vedestä on sellainen asia jota on mahdoton tehdä laser-lidarilla, tutkalla tai ultraäänianturilla, eli ainoa mahdollisuus on kamera ja mutkikas raskas ohjelmisto.
Kuskiton vene voi kulkea myös purjeiden avulla jos nopeudella ei niin paljon väliä. Ne purjeet eivät välttämättä ole samanlaisia kuin nykyisissä purjeveneissä.
Kumpi on helpompi toteuttaa: kuskiton auto vai kuskiton vene?
Kumpaan on helpompi järjestää langaton nettiyhteys (ehkä sille ainoalle sisällä olijalle jonka ei tarvitse keskittyä ajamiseen)?
JJ Lehdon veneturma kertoo venetekniikan tarpeesta
40
262
Vastaukset
- saumatonta
Onko mielekästä olla langattomassa yhteydessä siihen ajokunnottomaan matkustajaan? Kuskiton vene ja veneetön kuski -yhdistelmään.
Ajatus GPS:ään perustuvasta veneiden nopeusrajoittimesta on periaatteessa hyvä. Toteutusta kuitenkin haittaa lyhyiden, liukuvien veneiden perusongelma. Tällainen lyhyt vene voi ajaa hyvin hitaasti, n. soutuveneen vauhtia runkonopeudella, mutta heti sen jälkeen, nopeutta nostettaessa, alkaa melko suuri käyttökelvoton alue, jossa vene kulkee nokka pystyssä, tekee paljon rantoja haittaavia aaltoja ja polttoaineen kulutus on hyvin suuri. Vasta kun nopeus saavuttaa liuku- (plaani-) nopeuden, nokka laskee alas, aallonmuodostus ja polttoaineenkulutus pienenevät. Mutta tämä nopeus (esim. 30 solmua) saattaa sitten jo olla vaarallisen suuri mutkaisille ja kapeille osuuksille. Siksi käytännössä juuri muita nopeusrajoituksia ei voi vesillä olla kuin tuo tuttu 10km/h (n. 6 solmua), joka sekin on monille lyhyille veneille liian suuri.
Lyhyt, liukuva vene on oikeastaa aika surkea kulkuneuvo. Polttoaineenkulutus lliukunopeudella, plaanissa 6-10x suurempi kuin vastaavalla henkilöautolla, edellä kuvatulla käyttökelvottomalla alueella, nokka pystyssä, jopa 30x suurempi.
Runkonopeudella kulkeva, pitkähkö uppoamavene olisi parempi, taloudellisempi kulkuneuvo, mutta se on monille liian hidas ja liian kookas ahtaisiin venesatamiin. Niitä valmistetaan enään vähän, valitettavasti.
Purjevene on virkistyskäytöön ehdottomasti moottorivenettä mielekkäämpi, mutta lyhyille matkoille, ahtaan saariston yhteysveneeksi moottorivene on melko korvaamaton.
"Kumpi on helpompi toteuttaa: kuskiton auto vai kuskiton vene?"
Ehdottomasti auto. Veneessä haittaa mm. vielä sivutuuliherkkyys esim ahtailla satama-alueella liikuttaessa. Niissä olosuhteissa veneen paikoittaminen on paljon vaikeampaa kuin esim. auton taskupysäköinti. Auto on paljon deterministisempi laite. Molemmissa on sama konenäköä edellyttävä tarve huomioida muu liikenne ja esteet. GPS on vain apu, ei ratkaisu.- maaäyriäinen,.
Miten estetään "aivottomat kuskit"???
maaäyriäinen,. kirjoitti:
Miten estetään "aivottomat kuskit"???
se on mahdollista sitten kun veneen omat aivot osaavat tunnistaa, että toiminnassa ei ole järkeä: pakkosulkevat virran ja hälyyttävät viranomaiset.
- Hektokaarna318
Siis väitätkö että jos piirretään käyrä auton ja veneen kilometrikulutuksesta nopeuden suhteen, auto on joka nopeudella tehokkaampi vai että nopeuden alittaessa jonkun rajan, vene on tehokkaampi eli käyrät risteävät? Tämä jos oletetaan siihen nopeuteen optimoitu auto ja vene, eikä sama auto ja vene joita vain hidastetaan.
Millä aallokolla ja millä vastatuulella tai myötätuulella ja millä lastilla?
Jotenkin tuntuu että todennäköisesti veneet ovat autoja kauempana fysiikan lakien sallimasta tehokkuudesta. Veneitä on maailmassa vähemmän kuin autoja, joten on vähemmän painetta ja mahdollisuutta kehittää veneiden runkoja. Ilman aallokkoakin veneen eteneminen ilman ja veden rajalla on mutkikkaampi asia kuin auton ilmanvastus.
Samoja moottoreita ja potkureita käytetään hyvin erilaisiin veneisiin eri yhdistelmillä joten nopeuden ja pyörimisnopeuden suhteet ovat mitä sattuu ja ainakin osassa tapauksista kauempana optimista kuin mitä voisi. Asiaa auttaisi edes vähän jos lapakulmia voisi säätää niin kuin joissain lentokoneissa, mutta en ole ainakaan itse koskaan nähnyt sellaista venepotkuria (silloin kun ne ovat näkyvissä julkisella paikalla).
Veneen sivutuulessa paikoittava algoritmi on yksinkertaisempi jos vene voi laskea veteen sivupotkurit. Hektokaarna318 kirjoitti:
Siis väitätkö että jos piirretään käyrä auton ja veneen kilometrikulutuksesta nopeuden suhteen, auto on joka nopeudella tehokkaampi vai että nopeuden alittaessa jonkun rajan, vene on tehokkaampi eli käyrät risteävät? Tämä jos oletetaan siihen nopeuteen optimoitu auto ja vene, eikä sama auto ja vene joita vain hidastetaan.
Millä aallokolla ja millä vastatuulella tai myötätuulella ja millä lastilla?
Jotenkin tuntuu että todennäköisesti veneet ovat autoja kauempana fysiikan lakien sallimasta tehokkuudesta. Veneitä on maailmassa vähemmän kuin autoja, joten on vähemmän painetta ja mahdollisuutta kehittää veneiden runkoja. Ilman aallokkoakin veneen eteneminen ilman ja veden rajalla on mutkikkaampi asia kuin auton ilmanvastus.
Samoja moottoreita ja potkureita käytetään hyvin erilaisiin veneisiin eri yhdistelmillä joten nopeuden ja pyörimisnopeuden suhteet ovat mitä sattuu ja ainakin osassa tapauksista kauempana optimista kuin mitä voisi. Asiaa auttaisi edes vähän jos lapakulmia voisi säätää niin kuin joissain lentokoneissa, mutta en ole ainakaan itse koskaan nähnyt sellaista venepotkuria (silloin kun ne ovat näkyvissä julkisella paikalla).
Veneen sivutuulessa paikoittava algoritmi on yksinkertaisempi jos vene voi laskea veteen sivupotkurit.En todellakaan väitä, että kategoisesti, jotenkin periaatteessa, vene olisi epätaloudellisempi kuin auto. Vanha, n. 10m pitkä keskimoottorillinen fiskari voi hyvinkin päihittää henkilöauton. Samoin sähkömoottorilla varustettu hyvä soutuvene. Mutta kritisoin 5-6m pitkiä 30-100hv perämoottorilla varustettuja liukuvia veneitä, jotka ovat tämänhetken myydyimpiä, lähinnä henkilöauton kuljetuskapasiteettia vastaavia vesikulkuneuvoja. Minulla on itsellä "Leningradin Busteri", Master 500. Lisäksi olen meloja. Tunnen hyvin vesillä liikkumisen realiteetit. Nämä liukuvat "vesien henkilöautot" häviävät aivan joka nopeudella (kummallakaan, veneellä t. autolla ei juuri ole mielekästä liikkua alle kävelynopeuden) henkilöautolle, vieläpä reilusti.
Vene voidaan optimoida taloudellisuuden suhteen, mutta sellaisilla veneillä ei ole kysyntää, enään, tai ainakaan vielä. Purjeveneessä on järkeä, samoin kajakissa.Hektokaarna318 kirjoitti:
Siis väitätkö että jos piirretään käyrä auton ja veneen kilometrikulutuksesta nopeuden suhteen, auto on joka nopeudella tehokkaampi vai että nopeuden alittaessa jonkun rajan, vene on tehokkaampi eli käyrät risteävät? Tämä jos oletetaan siihen nopeuteen optimoitu auto ja vene, eikä sama auto ja vene joita vain hidastetaan.
Millä aallokolla ja millä vastatuulella tai myötätuulella ja millä lastilla?
Jotenkin tuntuu että todennäköisesti veneet ovat autoja kauempana fysiikan lakien sallimasta tehokkuudesta. Veneitä on maailmassa vähemmän kuin autoja, joten on vähemmän painetta ja mahdollisuutta kehittää veneiden runkoja. Ilman aallokkoakin veneen eteneminen ilman ja veden rajalla on mutkikkaampi asia kuin auton ilmanvastus.
Samoja moottoreita ja potkureita käytetään hyvin erilaisiin veneisiin eri yhdistelmillä joten nopeuden ja pyörimisnopeuden suhteet ovat mitä sattuu ja ainakin osassa tapauksista kauempana optimista kuin mitä voisi. Asiaa auttaisi edes vähän jos lapakulmia voisi säätää niin kuin joissain lentokoneissa, mutta en ole ainakaan itse koskaan nähnyt sellaista venepotkuria (silloin kun ne ovat näkyvissä julkisella paikalla).
Veneen sivutuulessa paikoittava algoritmi on yksinkertaisempi jos vene voi laskea veteen sivupotkurit.Tuuli ja aallokko on hyvä jättää tarkastelun ulkopuolelle. Puhutaan nyt tyynistä, suojaisista olosuhteista.
- Arrakis
Yusa kirjoitti:
En todellakaan väitä, että kategoisesti, jotenkin periaatteessa, vene olisi epätaloudellisempi kuin auto. Vanha, n. 10m pitkä keskimoottorillinen fiskari voi hyvinkin päihittää henkilöauton. Samoin sähkömoottorilla varustettu hyvä soutuvene. Mutta kritisoin 5-6m pitkiä 30-100hv perämoottorilla varustettuja liukuvia veneitä, jotka ovat tämänhetken myydyimpiä, lähinnä henkilöauton kuljetuskapasiteettia vastaavia vesikulkuneuvoja. Minulla on itsellä "Leningradin Busteri", Master 500. Lisäksi olen meloja. Tunnen hyvin vesillä liikkumisen realiteetit. Nämä liukuvat "vesien henkilöautot" häviävät aivan joka nopeudella (kummallakaan, veneellä t. autolla ei juuri ole mielekästä liikkua alle kävelynopeuden) henkilöautolle, vieläpä reilusti.
Vene voidaan optimoida taloudellisuuden suhteen, mutta sellaisilla veneillä ei ole kysyntää, enään, tai ainakaan vielä. Purjeveneessä on järkeä, samoin kajakissa.Aika oleellista veneen taloudellisuudelle on juuri se, onko kyseessä ns. liukuva vene vai uppoamarunkoinen. Uppoamarunkoinen tarvitsee vain hyvin pienen konetehon kulkeakseen ns. runkonopeuttaan. Jos uppoamarunkoinen vene varustetaan ylitehoiselle moottorilla, niin nopeus ei juuri kasva, mutta polttoaineen kulutus nousee pilviin.
Liukuva vene taas tarvii hyvin suuren konetehon, jotta se pääsee liukukynnyksen ylitse. Liukuvalle veneelle onkin tyypillistä se, että vene kulkee taloudellisimmin nimenomaan juuri sen kulkiessaan liussa. Nimenomaan liukuvat veneet ovat hyvin epätaloudellisia autoihin verrattuna, johtuen pitkälti juuri liukukynnyksen ylittämisestä johtuvasta suuresta konetehosta, sekä siitä että pyörillä kulkevan auton vierintävastus on paljon pienempi kuin veden ja veneen pohjan välinen kitka.
Luulen kyllä, että veneidenkin taloudellisuudessa olisi silti paljonkin parannettavaa jos siihen vain tosissaan kiinnitettäisiin huomiota. Veneitä on paljon vähemmän kuin autoja, lisäksi veneet ovat yleensä suunniteltu huvikäyttöön ja ennenkaikkea niillä ajetaan paljon vähemmän kuin autoilla. Niimpä ei ole niin suurta tarvetta kinnittää huomiota niiden polttoainetalouteen.
Toisaalta voidaan ajatella myös suuria laivoja, jotka nimenomaan ovat uppoamarunkoisia (kantosiipialuksia ja joitakin pika-aluksia lukuunottamatta). Ne ovat hyvinkin taloudellisia autoihin verrattuna. Jos ajatellaan, että suuri tankkeri saattaa kuljettaa vaikkapa 200 000 t öljyä kerralla, niin tarvittaisiin ainakin 5000 rekka-autoa kuljettamaan sama lasti.
Muuten ihan kiva huomata, että täällä on muitakin melontaa harrastavia. Itselläni on Skerray-merkkinen muovikajakki. Arrakis kirjoitti:
Aika oleellista veneen taloudellisuudelle on juuri se, onko kyseessä ns. liukuva vene vai uppoamarunkoinen. Uppoamarunkoinen tarvitsee vain hyvin pienen konetehon kulkeakseen ns. runkonopeuttaan. Jos uppoamarunkoinen vene varustetaan ylitehoiselle moottorilla, niin nopeus ei juuri kasva, mutta polttoaineen kulutus nousee pilviin.
Liukuva vene taas tarvii hyvin suuren konetehon, jotta se pääsee liukukynnyksen ylitse. Liukuvalle veneelle onkin tyypillistä se, että vene kulkee taloudellisimmin nimenomaan juuri sen kulkiessaan liussa. Nimenomaan liukuvat veneet ovat hyvin epätaloudellisia autoihin verrattuna, johtuen pitkälti juuri liukukynnyksen ylittämisestä johtuvasta suuresta konetehosta, sekä siitä että pyörillä kulkevan auton vierintävastus on paljon pienempi kuin veden ja veneen pohjan välinen kitka.
Luulen kyllä, että veneidenkin taloudellisuudessa olisi silti paljonkin parannettavaa jos siihen vain tosissaan kiinnitettäisiin huomiota. Veneitä on paljon vähemmän kuin autoja, lisäksi veneet ovat yleensä suunniteltu huvikäyttöön ja ennenkaikkea niillä ajetaan paljon vähemmän kuin autoilla. Niimpä ei ole niin suurta tarvetta kinnittää huomiota niiden polttoainetalouteen.
Toisaalta voidaan ajatella myös suuria laivoja, jotka nimenomaan ovat uppoamarunkoisia (kantosiipialuksia ja joitakin pika-aluksia lukuunottamatta). Ne ovat hyvinkin taloudellisia autoihin verrattuna. Jos ajatellaan, että suuri tankkeri saattaa kuljettaa vaikkapa 200 000 t öljyä kerralla, niin tarvittaisiin ainakin 5000 rekka-autoa kuljettamaan sama lasti.
Muuten ihan kiva huomata, että täällä on muitakin melontaa harrastavia. Itselläni on Skerray-merkkinen muovikajakki.Minulla on neljäs kajakki. Ensimmäinen oli venäläinen Taimen-rättikaksikko. Toinen on itse suunnittelmani ja valmistamani Baldur-stripperikaksikko. Kolmas oli suomalaista suunnittelua, virolaista valmistusta oleva meriyksikkö, Seacat. Sillä olen melonut kaikkein eniten, mutta se oli minulle llian pieni. Lisäsin siihen itse active-kumilätkäperäsimen. Viime keväänä vaihdoin Seacatin hieman isompaan, Viviane Activeen. Se on pidempi, hieman kapeampi, puhdikkaammalla rytmillä selvästi nopeampi kuin Seacat. Mutta ensimmäisten satojen kilometrien ajan se tuntui vieraalta, huteralta, ei ikäänkuin totellut kehon kieltä.
Kajakin vaihtaminen oli henkisesti raskasta. yli 5000:n melontakilometrin aikana kajakista tulee osa omaa kehoa. Siihen kiintyy. Auton vaihtaminen on siihen verrattuna pikku juttu. Vasta viime kuukausien aikana Viviane on alkanut tuntua "omalta", melkein 1000 melontakilometrin jälkeen.- Arrakis
Yusa kirjoitti:
Minulla on neljäs kajakki. Ensimmäinen oli venäläinen Taimen-rättikaksikko. Toinen on itse suunnittelmani ja valmistamani Baldur-stripperikaksikko. Kolmas oli suomalaista suunnittelua, virolaista valmistusta oleva meriyksikkö, Seacat. Sillä olen melonut kaikkein eniten, mutta se oli minulle llian pieni. Lisäsin siihen itse active-kumilätkäperäsimen. Viime keväänä vaihdoin Seacatin hieman isompaan, Viviane Activeen. Se on pidempi, hieman kapeampi, puhdikkaammalla rytmillä selvästi nopeampi kuin Seacat. Mutta ensimmäisten satojen kilometrien ajan se tuntui vieraalta, huteralta, ei ikäänkuin totellut kehon kieltä.
Kajakin vaihtaminen oli henkisesti raskasta. yli 5000:n melontakilometrin aikana kajakista tulee osa omaa kehoa. Siihen kiintyy. Auton vaihtaminen on siihen verrattuna pikku juttu. Vasta viime kuukausien aikana Viviane on alkanut tuntua "omalta", melkein 1000 melontakilometrin jälkeen.Se on totta, kajakki on vähän kuin lapanen tai saapas. Siitä tulee lopulta osa omaa kehoasi. Tämä Skerray on minulla ensimmäinen oma kajakkini, takana on sillä noin 3000 melontakilometriä.
- Toinen totuus
Kyseinen onnettomuus osoittaa pelkästään tarvetta sille, että tehokkaat veneet pitäisi ehdottomasti varustaa alkolukolla. Ei millekään muulle.
80km/h nopeutena kun rajoitus ja kohtuullinen nopeus olisi 5km/h on vankilatuomion arvoinen selvinpäinkin, vaikka mitään onnettomuutta ei tapahtuisi.
- maaäyriäinen,.
Yusa:
>>80km/h nopeutena kun rajoitus ja kohtuullinen nopeus olisi 5km/h on vankilatuomion arvoinen selvinpäinkin, vaikka mitään onnettomuutta ei tapahtuisi - Ei käytännössä
Eihän sitä nyt kaikkia ihmisiä pystytä valvomaan tuollalailla, utopiaa. Ja julmetun kalliiksikin tulisi laitteet, ja ne olisi helppo kiertää. Jotain suhteellisuuden tajua kehiin, vaikka suoli24:ssä ollaankin.
Kiertäminen olisi samaa vaikeutta kuin rekkojen ajopiirturien ohittaminen ja yhtä rangaistavaa. Hinta vastaisi kännykän ja autonavigaattorin summaa.
- Foliota vain
Yusa kirjoitti:
Kiertäminen olisi samaa vaikeutta kuin rekkojen ajopiirturien ohittaminen ja yhtä rangaistavaa. Hinta vastaisi kännykän ja autonavigaattorin summaa.
Folio päälle, alta eurolla selviää. Ja sinäkö sen yli satasen hinnan jokaiselle moottoriveneilijälle maksat? Plus muut loputtomat kulut jota valvomiseen liittyisi.
Vesillä näkee harvoin poliiseja, ja sen folion repäisee 5 min pois ennen kuin poliisit on paikalla. Näiltä Mikko Mallikkailta jotka haluaa leikkiä tiedettä puuttuu täysin maalaisjärki. Lääkitys ylivilkkauteen ja höpinät vähenee.
- airfoil joka ei kirj
Kuskiton vene??
Minusta se kipparina oleminen on se elämys jota veneilyllä haetaan. Veneen keula suojaa hyvin onnettumuuksissa, menee yli niin sanoakseni. ja hidastuvuusvoimat ovat suhteellisen pienet. Tosin usein vene alkaa upota ja kuolintapaukset littyyvät usein noihin ilmiöihin, kun ollaan ilman pelastusliivejä. Itse törmäys vaikka ajettaisiin rantakivikkoon harvoin tappaa tai edes aiheuttaa vakavia vammoja.
JJ tapauksessa ajettiin siltaa, jossa keulan muoto ei enää auttanutkaan. On ollut villin näköistä ajaa moiseen ränniin ja siltaa sillä nopeudella.
Sillan pielet ovat leikkautuneet rakenteisiin, vaikka keula olisi mennyt hieman ohi pielestä. Viistoilla kivillä ei olisi tuotakaan tapahtunut.
Veneillessä on tilaa törttöillä ja vahingot tulevat vain itselle.. Ei siihen kannata mitään estotoimia alkaa suunnittelemaan.
Miksei polkupyöriin laiteta apurattaita pakolliseksi moni kaatumisonnettumuus vältettäisiin.. Miksi jalkineisiin ei ole pakollisia nastat. niin paljon liukastumisvammoja jäisi pois.
Humalainen mies soitti tienkäyttäjän linjalle eilen ja valitti kuinka linja-autopysäkki on jäinen.. hiekoittajan kysyessä hiekoitus ohjeita, (löytääkseen juuri tuon pysäkin) kysyessä oli vastaus, "Soitin yleisen turvallisuuden takia, jos linja-autosta ulosastessa kaatuu on aivot pellolla". Ei tullut vissiin soittajalle mieleen että selvin päin on helpompi liikkua liukaallakin kelillä.
Siis ei mitään automaattisia veneitä eikä laivoja. mieluummin nastat ja apurattaat polkuryöriin ja niin kalja pois ja alkot kiinni. tupakka pois kaupoista kokonaan. Säästyy paljon enemmän ihmishenkiä kuin jollakin venenavigoinnilla.
Joo moottorikelkoillakin kuolee paljon enemmän ihmisiä, kun ajetaan rantakivikkoon täysillä.
Hieman suihteellisuustajua Please..- alta pois
En kannata ylenenmääräistä kontrollia, mutta se veneen viisto keula voi kyllä olla eduksi sen veneen kyydissä oleville mutta ei törmäyksen kohteena olevalle uhriveneelle ja siinä oleville henkilöille.
Kyllä veneen kanssa voi törmätä muihin vesilläliikkujiin ja sitä kyllä tapahtuukin. Ehdointahdoin törttöilijät on pidettävä pois vesiltä. Se, että veneen tietokoneaivot joskus tulevaisuudessa valvoisivat kuskin toimintaa ja tarpeen vaatiessa puuttuisivat siihen olisi toivottavaa. Mutta ensin tämä tulee maanteille, pikemmin kuin moni uskookaan.
- seadog
Sanoisin että kuskiton auto on kuitenkin huomattavasti helpompi toteuttaa. Autolla on selkeä kulku ura jota seurata konenäön keinoin. GPS ei ole niin tarkka mitä antonavigaattorin käyttäjälle vaikuttaisi. Veneessä vastaava usein tarkempi laite tekee helposti kymmenen jopa 100 metrin virheen sijainnissa. Autonavigaattori valitsee lähimmän tieuran ja olettaa että kulkusuunta on tieuran mukainen. Veneen automatisointia vaikeuttaa myös se että aallokon mukaan ei ole mahdollista kulkea mihin suuntaa hyvänsä. Aallokko ja sen jatkuva muutos tulee myös ottaa huomioon kulku uran valinnassa. Kyse on vähän kuin siitä miten saataisiin auton eteneminen automatisoitua puuttomassa epätasaisessa maastossa. Myöskin esteiden havaitseminen aallokossa voisi olla ongelmallista, miten esimerkiksi automaattisesti havaita aaltoja pienempi kajakki ja tunnistaa se kohteeksi joka on väistettävä. Rantaan törmääminen on varmastikin kohtuullisen helposti estettävissä mutta tämä ei olekaan ensisijainen ongelma eikä ehkä tarpeenkaan jos pidättäydytään vain karttaan merkityillä reiteillä, toisaalta suurta osaa käytetyistä reiteistä ei ole merkitty karttaan tai muutoinkaan. Suuri ongelma olisi vedenalaiset kivat joita niitäkään ei ole kartta aineistoissa täysin kattavasti mukana. Ympäristö myös muuttuu, jäät siirtelevät kiviä ja hiekkapenkereet liikkuvat veden alla virtauksien ja myrskyjen seurauksena.
Vene ei myöskään ole mitenkään järkevä kulkuneuvo autoon verrattuna henkilö kuljetuksissa, polttoainetalous on surkea tai sitten vauhti hyvin hidas ja verrattavissa lähinnä polkupyörään. Suojaisissa satamissa automaattinen kulku olisi ehkä mahdollista jo nykyiselläkin tekniikalla, mutta vaatisi veneeltä kalliita laitteita. Jo nyt on olemassa järjestelmiä joka pitää veneen paikoillaan tuulesta ja virtauksista huolimatta ja kääntää venettä paikoillaan. Tällaiset järjestelmät vaativat veneeltä kuitenkin kehittynyttä elektroniikkaa ja useampia moottoreita liikutteluun.Näinhän ne asiat ovat, ei paljon lisättävää. Paitsi, että Suomessa huomattava osa veneilystä tapahtuu virallisten väylien ulkopuolella ahtaassa saaristossa ja lahdissa, joissa rantaan, matalikolle tai merkitsemättömille kiville ajaminen on oleellinen riski, eteenkin liukunopeudella ja sivutuulissa. Siis riski ihmiskuskillekin ja koneelle paljon vaikeampaa kuin auton ajotiellä, omalla kaistalla pitäminen.
Mutta minulla on eläkeiän koittaessa suunnitelmana rakentaa purjekatamaraani, jossa olisi automaattiohjaukseen sopivat siipipurjeet. Tarkoitus olisi sillä korvata suurimman osan pääasunnon ja mökin välisistä automatkoista. Kyllä siihen tulee autopilotti, jota käytettäessä kipparille jää maisemien ihailu ja poikkeusesteiden, kuten melojakavereiden ja veneestä pudonneiden juoppojen ajoissa havaitseminen. Nykyinen 1,5h automatkan on tarkoitus vaihtua koko päivän kestäväksi venematkaksi, mutta "kun on vesillä, on jo perillä". Matkan saaristoinen loppuosa tehtäisiiin tietysti käsiohjauksessa.- 19+19
Veneen paikallaan pitämiseen on ollut perinteinen keino jossa ei tarvita elektroniikkaa. Purjevene niinsanotusti laitetaan piihin purjetrimmillä.
Yusan muuten kannattaa käytännössä kokeilla purjehtimista enemmän ennenkuin alkaa rakennusprojektin, ettei turhaan kalliisti pety erikoiseen siipipurjekattiinsa, esim. siipipurjeiden rajoitettuun trimmaamiseen ja katin tunnottomuuteen. 19+19 kirjoitti:
Veneen paikallaan pitämiseen on ollut perinteinen keino jossa ei tarvita elektroniikkaa. Purjevene niinsanotusti laitetaan piihin purjetrimmillä.
Yusan muuten kannattaa käytännössä kokeilla purjehtimista enemmän ennenkuin alkaa rakennusprojektin, ettei turhaan kalliisti pety erikoiseen siipipurjekattiinsa, esim. siipipurjeiden rajoitettuun trimmaamiseen ja katin tunnottomuuteen."Veneen paikallaan pitämiseen on ollut perinteinen keino jossa ei tarvita elektroniikkaa. Purjevene niinsanotusti laitetaan piihin purjetrimmillä."
Jep, keskustelun valtaosa on kyllä käsitellyt moottoriveneitä.
"Yusan muuten kannattaa käytännössä kokeilla purjehtimista enemmän ennenkuin alkaa rakennusprojektin, ettei turhaan kalliisti pety erikoiseen siipipurjekattiinsa, esim. siipipurjeiden rajoitettuun trimmaamiseen ja katin tunnottomuuteen."
Ehdottomasti. Purjehduskokemukseni on liian vähäistä. Ja tarkoitus on kyllä lisäksi tehdä katista 1/4 purjehtiva pienoismalli, jolla ominaisuuksia testataan. Siipipurjeen ilmeisiä puutteita, esim myötäisessä, pitää täydentää muilla menetelmillä. Spinnun tilalla voi olla esim tietokoneen ohjaama leija, joita eräs saksalaisyhtiö tekee rahtialuksiin.
http://www.skysails.info/english/skysails-marine/skysails-propulsion-for-cargo-ships/
Mutta se tuskin on suuri synti, että minua kiinnostaa enemmän tulevaisuuden tekniikka kuin perinneveneet.- 19+9
Yusa kirjoitti:
"Veneen paikallaan pitämiseen on ollut perinteinen keino jossa ei tarvita elektroniikkaa. Purjevene niinsanotusti laitetaan piihin purjetrimmillä."
Jep, keskustelun valtaosa on kyllä käsitellyt moottoriveneitä.
"Yusan muuten kannattaa käytännössä kokeilla purjehtimista enemmän ennenkuin alkaa rakennusprojektin, ettei turhaan kalliisti pety erikoiseen siipipurjekattiinsa, esim. siipipurjeiden rajoitettuun trimmaamiseen ja katin tunnottomuuteen."
Ehdottomasti. Purjehduskokemukseni on liian vähäistä. Ja tarkoitus on kyllä lisäksi tehdä katista 1/4 purjehtiva pienoismalli, jolla ominaisuuksia testataan. Siipipurjeen ilmeisiä puutteita, esim myötäisessä, pitää täydentää muilla menetelmillä. Spinnun tilalla voi olla esim tietokoneen ohjaama leija, joita eräs saksalaisyhtiö tekee rahtialuksiin.
http://www.skysails.info/english/skysails-marine/skysails-propulsion-for-cargo-ships/
Mutta se tuskin on suuri synti, että minua kiinnostaa enemmän tulevaisuuden tekniikka kuin perinneveneet.Mittava projekti ja toivottavasti onnistuu. Purjeveneellehän mitä mainioin keli on sellainen jossa moottoriveneet, puhumattakaan kanootit ja pienveneet pysyvät rannassa. Purjeita pitää pystyä myös pienentämään jopa tosi pieniksi, ja vaihtamaan myrskypurjeiksikin. Kannattaa ottaa huomioon.
19+9 kirjoitti:
Mittava projekti ja toivottavasti onnistuu. Purjeveneellehän mitä mainioin keli on sellainen jossa moottoriveneet, puhumattakaan kanootit ja pienveneet pysyvät rannassa. Purjeita pitää pystyä myös pienentämään jopa tosi pieniksi, ja vaihtamaan myrskypurjeiksikin. Kannattaa ottaa huomioon.
Niin, ja tässä voi ottaa sen huomioon, että tuuleen käännetyn siipipurjeen vastus on merkittävästi pienempi kuin tyhjän, pyöreän tai sivutuuleen suuntautuvan ovaaliprofiilisen maston vastus. Siksi kovaa siipipurjetta ei ole mitään tarvetta laskea tai kaataa paitsi vesiltä nostamisen yhteydessä. Käsitykseni toistaiseksi perustuvat vain toisten kokemuksiin, mutta tarkoitus on pian hankkia omia.
- 4+16
Yusa kirjoitti:
Niin, ja tässä voi ottaa sen huomioon, että tuuleen käännetyn siipipurjeen vastus on merkittävästi pienempi kuin tyhjän, pyöreän tai sivutuuleen suuntautuvan ovaaliprofiilisen maston vastus. Siksi kovaa siipipurjetta ei ole mitään tarvetta laskea tai kaataa paitsi vesiltä nostamisen yhteydessä. Käsitykseni toistaiseksi perustuvat vain toisten kokemuksiin, mutta tarkoitus on pian hankkia omia.
Turhan monilla vaan loppuu ikä ennenkuin tulee valmista perinteisissäkin tunnetun suunnittelijan piirtämissä projekteissa. Itsetehtyjen myyminen on aina vaikeampaa ja myyntihinta huonompi, varsinkin noin erikoisten.
- merimeloja ...
19+9 kirjoitti:
Mittava projekti ja toivottavasti onnistuu. Purjeveneellehän mitä mainioin keli on sellainen jossa moottoriveneet, puhumattakaan kanootit ja pienveneet pysyvät rannassa. Purjeita pitää pystyä myös pienentämään jopa tosi pieniksi, ja vaihtamaan myrskypurjeiksikin. Kannattaa ottaa huomioon.
Merikajakilla mennään vielä sellaisessa kelissä jossa useimmat huviveneet etsivät jo hätäsatamaa. Hullunrohkea ei pidä tietenkään olla mutta merikajakin merikelpoisuus varmasti yllättää monen asiaan vihkiytymättömän.
4+16 kirjoitti:
Turhan monilla vaan loppuu ikä ennenkuin tulee valmista perinteisissäkin tunnetun suunnittelijan piirtämissä projekteissa. Itsetehtyjen myyminen on aina vaikeampaa ja myyntihinta huonompi, varsinkin noin erikoisten.
"Turhan monilla vaan loppuu ikä ennenkuin tulee valmista perinteisissäkin tunnetun suunnittelijan piirtämissä projekteissa."
Tietysti näin on, mutta monet jopa rakentavat itse talonsa. Siinä kuluu tunteja moninkertaisesti stitch and glue -katamaraniin tekoon verrattuna. Luin äskettäin kuvauksen, jossa joku valmistui 10kk aikana.
"tsetehtyjen myyminen on aina vaikeampaa ja myyntihinta huonompi, varsinkin noin erikoisten. "
Sain eilen joululahjaksi Pirkka Leinon "Unelmien puuveneet" -kirjan. Sen alkusanoissa kirjoittaja kertoo:
"...Veneillä on ollut epäilemättä duuri merkitys heidän elämässään. Kyse on ulkopuolisesta varmaan erikoiselta vaikuttavasta suhteesta elottomaan esineeseen. Veneen omistaneelle tuolla esineellä kuitenkin eittämättä on sielu. Suhteen erityisyyttä kuvaa hyvin se, että äärimmäisissä tapauksissa vaihtoehtona veneen myymiselle on saatettu jopa harkita sen upottamista tai polttamista."
Ei silloin pohdiskella myyntihintaa. Ei tilannetta voi verrata autonvaihtoon. Sama asetelma minulla oli viime kevään kajakinvaihdossa. Tärkeintä oli, että kajakki sai uuden arvostavan kodin. Tunsin itseni petturiksi, joka hylkäsi uskollisen ystävän. Terveisiä vain Turkuun.merimeloja ... kirjoitti:
Merikajakilla mennään vielä sellaisessa kelissä jossa useimmat huviveneet etsivät jo hätäsatamaa. Hullunrohkea ei pidä tietenkään olla mutta merikajakin merikelpoisuus varmasti yllättää monen asiaan vihkiytymättömän.
Jep, mutta "jokasäänmelojien" kajakkien merikelpoisuus on pääasiassa melojan korvien välissä, mm. pikkuaivoissa. Kovassa kelissä kajakki on väline, merikelpoisuus on taito, jopa synnyinlahja. Kaikista ei tule "jokasäänmelojaa" vaikka miten harjoittelisi.
Yusa kirjoitti:
"Turhan monilla vaan loppuu ikä ennenkuin tulee valmista perinteisissäkin tunnetun suunnittelijan piirtämissä projekteissa."
Tietysti näin on, mutta monet jopa rakentavat itse talonsa. Siinä kuluu tunteja moninkertaisesti stitch and glue -katamaraniin tekoon verrattuna. Luin äskettäin kuvauksen, jossa joku valmistui 10kk aikana.
"tsetehtyjen myyminen on aina vaikeampaa ja myyntihinta huonompi, varsinkin noin erikoisten. "
Sain eilen joululahjaksi Pirkka Leinon "Unelmien puuveneet" -kirjan. Sen alkusanoissa kirjoittaja kertoo:
"...Veneillä on ollut epäilemättä duuri merkitys heidän elämässään. Kyse on ulkopuolisesta varmaan erikoiselta vaikuttavasta suhteesta elottomaan esineeseen. Veneen omistaneelle tuolla esineellä kuitenkin eittämättä on sielu. Suhteen erityisyyttä kuvaa hyvin se, että äärimmäisissä tapauksissa vaihtoehtona veneen myymiselle on saatettu jopa harkita sen upottamista tai polttamista."
Ei silloin pohdiskella myyntihintaa. Ei tilannetta voi verrata autonvaihtoon. Sama asetelma minulla oli viime kevään kajakinvaihdossa. Tärkeintä oli, että kajakki sai uuden arvostavan kodin. Tunsin itseni petturiksi, joka hylkäsi uskollisen ystävän. Terveisiä vain Turkuun.Käsittelin tätä (alkuperäisen aiheen sivujuonnetta) aihetta blogissani tänään. Jatkan asiasta varmaan myöhemmin. Asiallinen kritiikki tietysti tervetullutta, mielummin blogin kommenttina kuin täällä.
http://akvama-ajattelua.blogspot.com/2011/12/do-it-yourself.html
- Minä tässä
"GPS ei ole niin tarkka mitä antonavigaattorin käyttäjälle vaikuttaisi. Veneessä vastaava usein tarkempi laite tekee helposti kymmenen jopa 100 metrin virheen sijainnissa"
Gps:n tarkkuutta voidaan parantaa käyttämällä kahta antennia, ja ne tarvitaan myös paikallaanolevan veneen kulkusuunnan toteamiseen.
Kyllä tähän tekniikka on olemassa - ja käytössäkin, ammattimerenkulussa;
gps tutkat sähkökompassit radiopaikannus. Näitä kun on useampia päällekkäisiä, kuten ruotsinlaivassa useampi tutka, on paikkatieto aika luotettavaa. Myös reitittävä autopilotti on jo monessa huviveneessäkin!
Googlatkaa Volvo IPS tai katsokaa video: http://youtu.be/vtBRLdN5gJw"Googlatkaa Volvo IPS "
Joo, olisi hieno, mutta luvattu 30% taloudellisuusetu ei riitä mihinkään. Haluan ainakin 90% nykyiseen. Lisäksi minulla on nykyisin 3km venesatamasta mökille, eli ei kannata mitä tahansa tähän matkaan investoida. Ajattelin käyttää ensi kesänä paljon sähköperämoottoria soutuveneen kanssa ja välillä kajakkia. Kajakilla teen kyllä yleensä paljon pidempiä lenkkejä.
- Hektokaarna318
Mitä jos vene voisi mennä talveksi 3 kuukauden ajaksi Itämerelle jäitä pakoon ettei tarvitse nostaa maihin ja varastoida. Kuinka paljon polttoainetta se paikallaan pysyminen vaatisi? Jos paljon, sitten veneeseen voi laittaa extratankkeja jotta polttoaine riittää talven yli.
Edes gps:ää ei välttämättä tarvita, koska tähdistä ja Kuusta suunnistus ja paikannus antaa riittävän tarkkuuden väliaikaisesti.
Pohjaan kertyvä levä pitää irrottaa esim. veteen pudotettavalla automaattisella levänleikkaaja-sukelluslaitteella jonka paino olisi esim. pari kiloa.
Nämä tekniikat tietysti vaativat kehittynyttä tietotekniikkaa.- 2+14
Teräsveneet talvehtivat usein satamissa jäissä, ja nostetaan ylös pohjatöitä varten muutaman vuoden välein, mutta muuten kannattaa nostaa ylös turhaan vettymästä ja metalliosiltaan ruostumasta, jos ei käytetä.
Ennemmin kannattaisi laittaa veneen ympärille koneellinen vedenkierto pitämään ympäristö sulana kuin ajaa venettä merellä. Ettäkö avomerelle jäitä pakoon..Ei olisi ikinä tullut mieleen. Kuinkas sitten jos onkin kovempi talvi jää leviää tanskansalmiin saakka tai tuulee kovasti on pakkasta.. on allokkoa, jäätä kertyy... Plubs....
Ja sitten tulee se Tapanin myrsky hieman eteläisemmällä reitillä ja taas plubs..
Ajatus on kyllä etten sanoisi typerimmästä päästä.. Oletan että nämä alukset menevät sillä automaattiohjauksellasi vonottamaan talveksi. Kuinka tähdillä ohjatut veneet osaavat isäntien luo, kun satamat ovat sulaneet?
Kone joka käy ja käy.. on altis särkymään, palamaan. Sammunut kone on yhtä kuin haaksirikko.. alus ajautuu sinne minne sattuu tuuli työntämään.. Tyhjiä toiminta kuntoisia veneitä ulappa täynnä. Mikä apaja varkaille...
Eipä ihme ettei tullut mieleen.- vähän pyydetty
airfoil kirjoitti:
Ettäkö avomerelle jäitä pakoon..Ei olisi ikinä tullut mieleen. Kuinkas sitten jos onkin kovempi talvi jää leviää tanskansalmiin saakka tai tuulee kovasti on pakkasta.. on allokkoa, jäätä kertyy... Plubs....
Ja sitten tulee se Tapanin myrsky hieman eteläisemmällä reitillä ja taas plubs..
Ajatus on kyllä etten sanoisi typerimmästä päästä.. Oletan että nämä alukset menevät sillä automaattiohjauksellasi vonottamaan talveksi. Kuinka tähdillä ohjatut veneet osaavat isäntien luo, kun satamat ovat sulaneet?
Kone joka käy ja käy.. on altis särkymään, palamaan. Sammunut kone on yhtä kuin haaksirikko.. alus ajautuu sinne minne sattuu tuuli työntämään.. Tyhjiä toiminta kuntoisia veneitä ulappa täynnä. Mikä apaja varkaille...
Eipä ihme ettei tullut mieleen.Joo kyllä sitä kannattaisi edes ihan vähän miettiä ennenkuin alkaa kirjpittamaan.
- tuoh tunut
Suomesta halutaa sosialistimaa, jossa päätösvalta on yksinään valtiolla?
Älkää hyvät ihmiset antako sitä ainoota joka jokaisella ihmisellä on, eli omaa vapauttanne pois.
Veneilyssä ei voi mikään törmäyssuoja toimia. Saati auto ohjaukset ym."Älkää hyvät ihmiset antako sitä ainoota joka jokaisella ihmisellä on, eli omaa vapauttanne pois."
Syytä vain niitä vapauksien väärinkäyttäjiä, joille omat oikeudet kulkevat toisten ihmisten turvallisuuden ja merien rauhan edellä. Ilman heitä ei olisi mitään tarvetta edes nopeusrajoituksiin. Sama asetelma maanteillä.- Ei todellakaan näin
Äläpäs huoli, nämä on näitä maalaisjärjettömien huuhailijoiden märkiä unia. Eihän tuo nyt käytännössä edes voi toimia. Yksinkertaisesti maksumiestä ei löydy, eikä tekniikkaakaan.
Ja koko järjetön ajatus että kaikkea voi kontrolloida ja kaikki onnettumuudet voi estää on kyllä jälkeenjääneen lapsen tasolla. Mutta eikait sille mitään voi jos vähäväkisille valahtaa aina kehnot housuun kun iltapäivälehdissä vähän onnettomuuksista puhutaan.
Tuli ostettua lehti Suuret Koneet,, oli vissiin ekanumero kun ilmestyi. Siinä oli juttua konttilaivoista ja niissä oli automaattiohjausta aika tavalla.. ja tutkaseuranta viimeisintä huutoa jossa tutkat "keskustelevat" noin 70km sätellä muiden vastaavien laitteiden kanssa, jolloin voidaan ohjasmanoveerit suorittaa pienin poikkeuksin ja hyvissä ajoin..
Taidan tilata lehden,, ei paha hinta, hieman mahtipontisesti kirjoitettu, mutta menettelee
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh731910Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971653- 1471197
- 59688
- 198652
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6636Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako190551- 54537
- 46488
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462