Lakiteksti ja poliisi

Otteita tuomarinohjeista
Koska tuomarilla on Jumalan käsky tuomita oikein, niin on hänen kaikin voimin pyrkiminen tietämään mikä oikeus on. Sillä niin kuin se ei kelpaa saarnaajaksi, joka ei tiedä, mitä Raamatussa on kirjoitettuna ja mikä sen perustus ja tarkoitus on, samoin se ei kelpaa tuomariksi, joka ei tiedä mitä laissa on ja mikä sen perustus ja tarkoitus on ja miten niitä on käytettävä.
Samoin hänen myös tulee muistaa tuomarinviran olevan asetetun yhteisen kansan hyödyksi eikä tuomarin omaksi hyödyksi.


Jumala ei salli väkivallan jäädä rankaisematta, varsinkin kun sitä harjoittavat ne, joiden virkansa puolesta pitäisi sitä estää.


Tuomarin pitää tarkasti tuntea laki, jonka mukaan hänen tulee tuomita, sillä laki pitää hänellä olla ohjeena.
Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.
Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Poliisilaki 7.4.1995/493

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset

2 §
Poliisin toiminnan yleiset periaatteet

Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen.

Poliisin toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.

Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin poliisin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen.

*******Tämän tyyppinen lakiteksti on vain ja ainoastaan(sisäministeriön=poliisi) toimesta laadittu siten, että sillä voidaan legitimoida poliisin "ennaltaehkäisevä"****



Ei sisäministeriön toimesta Suomessa säädetä yhtään lakia, se on yksinomaan Eduskunnan oikeus. Asetuksen sisäministeriö kyllä voi antaa, mutta vain lakiin perustuvan.
Ilmeisesti Eduskunta halusi po. lain säätäessään rajoittaa anarkistien riehumista ja rikoisentekomahdollisuutta.

Koska sana "ilmeinen" vastaa suunnilleen sanoja: "silminnähtävä; riidaton; varma; hyvällä syyllä uskottava", on tekstin sisältö ilmeisen järjetön. Naamioitumisen ilmeinen tarkoitus on naamioituminen, mikä sinällään ei ole laitonta, eli todennäköisyys on 1. Miten sen sijaan mitataan tarkoitusta ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta? Sana ilmeinen edellyttäisi, että todennäköisyys olisi 1 tai lähellä sitä. Tilastomatemaattisesti? Onko poliisilla jokin salainen todennäköisyysmittari? Kristallipallo tai tunne munissa eivät ole oikein kelvollisia menetelmiä... Erikoisesti yksittäistapauksessa todennäköisyys sille, että naamioituneella henkilöllä on tarkoitus ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta voi olla mitä vain väliltä 1 ja 0.

Tahalliseen tai tahattomaan virhetulkintaan perustuva perusoikeuksien rajoittaminen(mikä luultavasti onkin poliisin tarkoitus) ja perustuslain rikkominen on vakava asia, ja seuraamuksien tulisi olla sen mukaisia.

Kumma kyllä, samanlaista kukkuluurua on paljon erikoisesti sisäministeriön(poliisin) hallinnonalaan kuuluvissa laeissa. Suuri ongelma on tietysti myös se, että (pimitetyissä)sananselityksissä (esim. HE) sanoille annetaan sellaisia merkityssisältöjä joita niillä ei oikeasti ole.

Eduskunnan oikeusasiamies on antanut sisäministeriölle huomautuksen siitä, että ministeriö on jättänyt täyttämättä 40 sitten säädetyn velvollisuuden virkamerkin vahvistamisesta parkkipirkoille.

Sisäministeriö ei ole vahvistanut virkamerkkiä kunnallisille pysäköinninvalvojille, vaikka asia säädettiin ministeriön tehtäväksi jo vuonna 1970.

Ministeriön pitää ilmoittaa vuoden loppuun mennessä, mihin toimiin se on ryhtynyt.

Ministeriö on täyttänyt asetuksen vaatimuksen vain päättämällä parkkipirkkojen virkapuvusta ja tunnusmerkistä. Ministeriö selitti laiminlyöntiä sillä, että pelkästä virkamerkistä säätäminen ei olisi luontevaa ja että se halusi lykätä asian harkittavaksi pysäköinninvalvontaa koskevan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Oikeusasiamies ei pidä selitystä hyväksyttävänä. Hänen mukaansa ministeriö myös vähätteli virkamerkin merkitystä.

http://www.youtube.com/watch?v=A2oj5MbOScw&feature=player_detailpage

Naamiohuvit (ital. Un ballo in maschera) on Giuseppe Verdin 23. ooppera. Se sai kantaesityksensä Rooman Teatro Apollossa 17. helmikuuta 1859. Verdi sävelsi Naamiohuvit Antonio Somman kirjoittamaan librettoon. Ooppera on vakava, kuten kaikki muutkin Verdin oopperat kahta lukuun ottamatta. Naamiohuvit pohjautuu kuningas Kustaa III:n salamurhaan 1792, ja siinä esiintyy myös Kustaa III:n surmannut Jacob Johan Anckarström. Juonella ei kuitenkaan ole historiallista todellisuuspohjaa. Oopperassa on kolme näytöstä.

kammotus