mielepiteitä kaivataan

En ole spk-ihmisiä mutta koiraihmisiä kylläkin.

Minkä ikäinen koira kyseessä? Sanoit että muutama kuukausi sitten otettu anoppisi luo eli oliko koira n. 9 viikkoinen kun näykkäsi maassa ollutta lastasi otsasta?

Sen ikäinen koira 9-12 viikkoa on aivan pentu, sukkien nakertelu "normaalia" ja hyppiminen myös. Mutta olet ainakin omasta mielestäni oikeassa kyllä siinä, että pennullekin pitää opettaa mitä saa tehdä ja mitä ei. Sille pitäisi sanoa "ei", kun hyökkii innoissaan lasta päin. Jos omistaja ei tee niin, voinet itse sanoa niin mikäli koira koettaa taas hyppiä lasta päin.

Pennun innostus suunnataan sitten muualle, leluihin jne. Kun tulee järsimään sukkiasi, pentua voi kieltää ja ottaa jokin lelu maasta ja suunnata pennun into siihen.

Anoppisi metodi kuulostaa siltä, että koettaa suunnata pennun huomion huonosta toiminnasta johonkin myönteiseen (näykkimisen sijaan leluun jne) mutta ei tehosta toimintaa kieltämällä/pistämällä rajoja. Minulla ei ole kokemusta tuosta metodista, että onnistuuko sillä kasvattaa ok koira - hieman epäilen koska jämeryys puuttuu.

Kyllä on meno kivaksi mennyt. Mutta älä huoli, koittaa se päivä anopillesekin jolloin ajattelee ainakin, että Ehkä se ei-sana olisi kannattanut opettaa. Ei tunnetusti nyt vieraiden näykkimisesti, ketä ne nyt kiinnostaa, mutta kun omaan otsaan napsahtaa, voipi herätä motivaatiokin. Tosin se voi olla jo myöhäistä silloin, mutta sinne vaan jatkoksi pitovaikeuskoirien vaihtojonoon.siellä on aina tilaa yhdelle.
Ja sinä pidä lapsi pois anopin ulottuvilta, ainakin silloin kun koira on paikalla, sanot nätisti, että lasta ei pelotella kurittomalla koiralla ja sillä siisti. Anoppia voi siis tavata, koiraa ehdottomasti ei.

Hei :) kiitos vastauksista. Koira oli 12 viikkoinen kun se tuli anoppilaan ja tämä näykkäisy tapahtui monta viikkoa myöhemmin. Kyllä on tällä koiran isännälläkin aina kasvot täynnä haavoja kun se koira puree. Koira on jo rikkonut minunkin kengän ja purrut mattoja jne. Kun koira tulee lähelleni niin annan ensin haistaa ja sitten rapsuttelen ja tämä vaan yrittää näykätä minuakin, näin se tekee kaikille. Unohdin kertoa sen että kun tämä koira näykkäsi tyttöä, anoppi sanoi että älä nosta tyttöä lattialta vaan koulutetaan koiraa tytön kautta. Juuri kun koira oli puraisemassa toisen kerran niin nappasin tytön pois ja lähdimme kotiin. Aion ystävällisesti sanoa että tyttö ei tule käymään jos koiraa ei kielletä puremasta.
Onneksi tyttö voi saada positiivisia koira kokemuksia vanhempieni suomenajokoirasta jota tyttö nyhtää kaksin käsin selkä karvoista,:) tämä koira kun tykkää siitäkin niin kovasti :D Koira vaan tulee iloiseksi kun joku "rapsuttaa"..
Mutta mitenköhän voisin muotoilla asian loukkaamatta anoppiani kumminkaan. Hän on muuten todella ihana ihminen :)

Vaikka on kuinka pentu, pennun ei saa ihmistä purra, sitä pitää pienestä asti opettaa, ja ei sana on ihan ehdoton joka koiran on osattava. Uskomatonta on että saksanpaimenkoiralle joka on ihan ehdottoman helppo koulutettava ei tuollaista asiaa opeteta. Hiiteen sellaiset jätä huomiotta opit, koira joka napsii ihmisiä naapasta on tappotuomion alla aikuisena. Koira voi satuttaa lapsen silmiä, tehdä pahoja arpia, puhumattakaan että pelottaa lapsen lopuksi ikää.
Itselläni on aina ollut koiria, ja lapsiakin 4, ja ei puhetta että koirat olisivat saaneet lapsen naamaan purra, tai esim tassulla läiskiä. Juuri ennenmainituista syistä.Tottakai lastakin on valvottava ettei ymmärtämättömyytään kiusaa tai satuta koiraa, mutta noin pientä lasta on koiralta suojeltava.
en ihan heti ymmärrä anoppisi ajatuksenjuoksua, koiraa ei totisesti opeteta lapsen kautta, omistaja on koiran ensisijainen opettaja, niin hyvässä kun pahassa. Anna anopin nyt kasvaa ja kasvattaa pentua ihan rauhassa, menette käymään sitten kun jotain edistystä on koiran kanssa tapahtunut ja ei tarvitse pelätä lapsen vammoja koiran kanssa.

Aika patti tilanne.
Mutta melko normaalia pennun käytöstä,naamsat näykätään kun halutaan leikkiä ja toisaalta sille suunnalle osoitetaan kiintymystäkin mutta yleensä ilman hampaita ;-)
Lapsen ollessa lattialla tilanne on siis aika otollinen nk leikkiin pyytämiseen ja toisaalta pentu esittää myös pientä "haastetta".Normaalia siis mutta ei hyväksyttävää.
Sukkien ja kenkien mattojen yms pureskelu on myös kovin normaalia, mutta ei hyväksyttävää.
Ei oiken käy selville tai ehkä et tiedä mitä koiran kanssa muuten puuhaillaan ne tiedot auttaisi myös hahmottamaan tilannetta.
Mitä tuohon pureskeluun tulee osa osoittaa sillä turhautumista, eli ei tapahdu mitään jännää... Siihen auttaa monesti aktiviteetin lisäys.
Osalla taas saattaa esiintymä tulla yli väsymyksestä,rauhoittuminen ja lepo ovat myös äärettömän tärkeitä. Tai vaihtoehtoisesti molemmat syyt.Lisäksi kun siihen yhdistää tuon leikkikaverin "haun" niin siinähän sitä.
Käytöstä pitäisi nyt ohjata haluttuun suuntaan eli siis kouluttaa.
Minä en myöskään tunne tuota kuvailtua metodia joissa käskysanaa ei käytetä ja heitellään vaan nameja, joten en siihen mitään kantaa voi ottaa,jos kerran kouluttajan ohjauksessa mennään niin sitten varmaan joku lopullinen tarkoitus on olemassa....
Myös ihmisellä koiran opettaminen on vierasta, joten en oikeen siihen metodiin osaa mitään sanoa.
Itsellä tulee kuitenkin herkästi mieleen että nyt positiiviella vahvistmisella(eli raksuilla)aikaan saadaan tilanne jossa tavasta muodostetaan hyväsytty toiminta malli(pureminen)
Miten itse olen tavannut pennunkanssa toimia niin olen "vaihtanut" puremisen kohteen niin sanottuun hyväksyttyyn leikkikaluun eli pehmoon tms vikuun tai vastaavaan.
Samalla lailla tuossa kuvailemassasi rapsutustilanteessa kielto ja sitten "vaihto" hyväksyttyyn lelun.
Onko kyseessä muuten ensimmäinen paimen?
Siinä tapauksessa suosittelisin lukemaan vaikka liitonsivut ja varsinkin rotumääritelmän yms.Vaikka teidän molempien kannattaa lukea,mutta ennen kaikkea omistajan,sinähän et voi oikein asialle mitään valitettavasti mutta lukeminen voi vähän auttaa sinuakin.
Lisäksi mukaan vaan paikalliseen koirakerhoon tai liiton alaosastoon ja pentukursseista hommaa eteenpäin.Myös kasvattajalta saanee ohjeita tarvittaessa.
Näin sähköisesti on vaikeaa antaa mitään muuta kuin vihjeitä miten asiaa voi mahdollisesti lähestyä. Jokainen koira on yksilö ja lähestymiskulmat sen mukaiset.
Lähes varmaa on kuitenkin se jos ei pentuna (mitään)opeta vaan odottaa että kyllä se ohi menee kun kasvaa ollaan melkovarmasti hakotiellä. Itselle ei ole tullut yhtään yhteiskuntakelpoista vastaan sillä metodilla,mutta ei se todista sitä ettenkö voisi olla väärässä.
Menestystä.

En tiedä ainuttakaan eläintä tai ihmisistä
joka kasvattamatta olisi johtanut hyvään tulokseen.Ja ei siinä hyvin käy tuon sakunkaan kanssa.Mutta se olkoon koiranomistajan häpeä ja huoli, koira menee joko kiertoon tai piikille.
Mutta lapsen etu ei ole olla koiran näykittävänä, ja on lapsen vanhempien asia huolehtia siitä.
Sinänsä on surullista että kenties hyvinkin potentiaalinen pentu pilataan aikuisen ihmisen typeryydellä.Pennulla olisi hyvä ja laadukas elämä edessä kun sen parasta kasvatusaikaa ei tahallaan pilattaisi.

Vaan, kukin tyylillään.

Koiralla kyllä riittää toimintaa, asuu maatilalla,pääsee paljon töihin mukaan ja leikkikaverina on 5 vuotias toinen koira. Ja kyllä rauhoitutaan välillä nukkumaankin ihan omaan nurkkaan.. Ja leikkii paljon ulkona kun voi olla vapaana irti. Joskus kun meinaa koiran näykkiminen ja riehuminen käydä liian hurjaksi touhuksi niin anoppi ottaa vaan koiran kiinni ja laittaa hihnaan, ja seisoo sen hihnan päällä ja jatkaa esim, ruoan laittoa..

Kysyin eilen anopilta että miksei tämä kiellä koiraa hyppimästä ja näykkimästä niin vastauksena sain että kun ei se ymmärrä sitä kumminkaan, ja se on turhaa.. :O

Sano anopille että rankaisee ja kieltää sitä samanaikaisesti. Jos se vaikka puree, ja sitä tartutaan sillon karvoista ja sanotaan ''ei''. Kohta se sit yhdistää ne asiat, ja ongelma on finito.

Täytyy tunnustaa että alan toivomaan että nuo kertomasi asiat eivät ole totta vaan tarua.
Näin sähköisesti edelleen on vaikeaa antaa mitään muuta kuin suuntaa antavia vihjeitä ja kertoa kuvaillun perustella omaa mielipidettä.
Mielenkiintoisia on käytössä olevat metodit,koirahan ei ymmärrä mitään mitä sille ei opeta, tai ymmärtää mutta niin kuin itse haluaa. Jos vielä kouluttajan ohjauksessa metodit käytössä niin vaikea sanoa mikä on tyylisuunta,joten jätetään edelleen kommentoimatta käytössä olevaa metodia.
Mutta oma mielipide on että kohta on tarjolla ongelmia ja paljon, ainut hyvä puoli on se ettei taajamassa.
SP vaatii niinkuin kaikki muutkin peruskoulutuksen vähintään ja muutoinki aktiivista tekemistä ja älyn käyttöä eli virikkeitä.Linja vielä vaikuttaa varsinkin SP;n kohdalla eli mikä on tausta,näyttely,seka,käyttö?
Tuossa kun tarkemmin kuvailit voi olla kyseessä pohjalla sekin että on "liikaa"tekemistä ikään nähden eli lepo on liian vähällä.
Tuo on kytkeminen yksi ns. vanhoista malleista koira kiinni kun riehuu, yksi niin sanottu negatiivisen rangaistuksen keinoista,otetaan siis pois jotain mitä on.
Se miten se tehdään onkin toinen juttu ja mitä siihen yhdistetään kolmas.
Käytössä on kaksi perus elemettiä koulutuksessa kuvailun mukaan eli vahvistaminen ja rangaistus jotenkin kuitenkin vaikuttaa siltä että loppuun noita ei viedä, vähän mennään sinnepäin mutta ei kuitenkaan.Koira yhdistää "vähän" väärin saamansa singnaalit.

Miten muten se "vanhakoira"tomii? Miten tulevat pennun kanssa "juttuun"?

Mutta kokonaisuutena mielenkiintoista on seurata juttua ja lopputuloksen kun joskus saisi tetää olisi vielä mielenkiintoisempaa,eli tilanne vuoden päästä. Voi olla että joutuu omia metodeja miettimään uudestaan jos lopputuluos on pelkästään tuolla mallilla hyvä.

Hei :) en ole tietenkään enää tapahtuman jälkeen antanut koiran tulla lähellekkään lasta, vaan pidän sylissä ja mennään sitten leikkimään toiseen huoneeseen koiran ulottumattomiin :) tämä vanha koira ei jaksa kauheasti sisällä kiinnostua pennusta, ulkona sitten tutkiivat paikkoja yhdessä. Anoppini kyllä rauhoittaa pennun hyvin välillä ja pentu meneekin ihan nukkumaan ja nukkuukin ihan rauhassa oman aikansa. Että kyllä koira lepääkin hyvin :) ja eläinlääkäri oli sanonut että tästä tulee normi saksanpaimenkoiraa isompi. Ja anoppi on monesti sanonut että on aika jääräpäinen koira. Heillä on ollut monta koiraa ennenkin tätä samaa rotua.

Mutta kiitos kun vastailitte, koska en itse tiennyt että onkohan tämä ihan järkevä koulutustapa. Omasta mielestäni kun ei sana pitää ruveta opettamaan heti pennusta lähtien. Pitää käydä viikonloppuna kylässä ja katsoa onko koira muuttunut yhtään.

No juu ei tuo kaiken kaikkiaan normi pennun touhuista poikkea.
Osa metodeista jolla ohjataan on vaan kovin "oudon"kuuloisia.
Itse olen samalla kannalla että EI sana on yksi ensimmäisiä opetettavia sanoja.

Ainiin, vielä sen että kyllä koiralla on paljon tälläisiä leluja mihin laitetaan raksuja ja sitten kun sitä pyöritellään niin sieltä niitä sitten saa. Ja ovat paljon erinlaisia pelejä missä piilotetaan jokin kiva juttu ja koiraa saa sen sitten etsiä. Mutta sitä koulutustapaa en täysin ymmärrä. Kouluttaja oli heitä neuvonut että aina kun tulee puremaan housun lahkeita, sukkia ja nylkyttämään jalkaa niin pitää vain olla paikallaan. Eipä ole kovin kiva kun koira hyppii vasten niin pitää tyttö pitää mahdollisimman ylhäällä, eikä kukaan tule koiraa kieltämään. Tiedän että jos rupee kauheesti heilumaan niin sehän ottaa sen että "nyt leikitää". Niin kerran kun koira rupesi siinä hyppimään niin sanoin jämäkästi ei! Ja työnsin jalalla pois, niin koira lopettikin. Mutta kun näin ei saa heillä tehdä niin ei sitten tehdä..

Jos sille koiralle ei tosiaan ole opetettu mitä se "ei" tarkoittaa, niin on parempi ettei ulkopuoliset ala käyttämään sitä, koira voi oppia että se on sana mitä hoetaan, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.

Paljonko esim lapsesi ymmärtää ja oppii jos sille satunnaisissa tilanteissa sanotaan "laula". Tai jos sulle itselle hoetaan jotain vieraskielistä sanaa, tyyliin kiinaksi tms. Eli se pitää sille koirallekin ensin opettaa riittävän hyvin, mitä se sana tarkoittaa, ja olisi siis pitänyt kertomasi mukaan opettaakin.

Itse ymmärrän johonkin rajaan asti tuon, että jähmetytään paikalleen kun tekee kiellettyä, pennun mielenkiinto lakkaa helposti kun ei saa toiminnallaan mitään positiivista toimintaa. Mutta raja tulee siinä vastaan, kun on isoksi kasvava rotu ja jos tekee jotakin mikä voi satuttaa (vieraita) ihmisiä. Huolehdi siis itse lapsen turvallisuudesta.

Mulla itsellä on pienempää rotua koira (aikuisena 6kg) ja pikkupentuna tykänny näykkiä ja pureskella sormia, en kieltänyt ja itsekseen loppunut jossain välissä, olisko ollut 1/2 vuotta tms.

http://www.faceplantstatus.com/faceplant-127 LOOOOL :DDD