Liikkeen kuvaaminen

Viittaan linkkiin, jonka joku tonne osas laittaa

http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_heinakuu/digitalbasics/01.asp

ton linkin kuvista voit pohtia, että tossa EF linssin tapauksessa, sun runko aina hukkaa 60 % objektiivin suunnasta kennolle tulevasta valosta, koska vain 40 % siitä osuu kamerasi APS-C kokoiselle kennolle.

Osta siis EF-S 55-250/4-5,6 noista kahdesta.

Saman tekee se EF 85mm, koska sekin on suunniteltu FF kennolliselle rungolle, eli sinun kennosi nappaa siitä valosta vain sen 40 %, mutta se on silti nopeampi kuin EF-S 55-250/4-5,6..

Kaikkein parhaiten saat liikkeen pysäytettyä nyt vaihtamalla ff kennolliseen runkoon, mutta jos et sitä tee, niin sitten suosittelen tuota EF-S 55-250/4-5,6 obuskaa...

Tai niin - osta molemmat EF 85mm ja EF-S 55-250/4-5,6

”päätarkoituksena on siis pysäyttää liike”
– valovoiman lisääminen ei pysäytä liikettä, mutta se helpottaa tähtäämistä ja tarkentamista.
– suuren aukon käyttö kuvatessa vaikeuttaa tarkennusta kun terävyysalue on kovin pieni. Esim 300mm, f/2,8, jos etäisyys on 5m niin syväterävyysalue on vain n. 3 cm. Eli vain hyvin litteä kohde (3cm) mahtuu terävyysalueelle ja sekin vain silloin jos tarkennus osuu tarkasti 5,01m etäisyydelle.
– liikkeen pysäyttämiseen autaa valon lisääminen (mm. salama) ja herkkyyden lisääminen (ISO) jolloin voidaan käyttää lyhyempää valotusaikaa.
– kameran liikkeen vakauttaminen auttaa kohteen liikkeen ysäyttämisessä (jalusta, monopod, stedycam yms varusteet)

Suuri valovoima on mielestäni kovin yliarvostettu objektiivin muihin ominaisuuksiin nähden (piirtokyky, kontrasti, värintoisto, aberraatio, vääristymät, valon tasaisuus, tarkennusnopeus yms)

kohde liikkeellä kirjoitti:

”päätarkoituksena on siis pysäyttää liike”
– valovoiman lisääminen ei pysäytä liikettä, mutta se helpottaa tähtäämistä ja tarkentamista.
– suuren aukon käyttö kuvatessa vaikeuttaa tarkennusta kun terävyysalue on kovin pieni. Esim 300mm, f/2,8, jos etäisyys on 5m niin syväterävyysalue on vain n. 3 cm. Eli vain hyvin litteä kohde (3cm) mahtuu terävyysalueelle ja sekin vain silloin jos tarkennus osuu tarkasti 5,01m etäisyydelle.
– liikkeen pysäyttämiseen autaa valon lisääminen (mm. salama) ja herkkyyden lisääminen (ISO) jolloin voidaan käyttää lyhyempää valotusaikaa.
– kameran liikkeen vakauttaminen auttaa kohteen liikkeen ysäyttämisessä (jalusta, monopod, stedycam yms varusteet)

Suuri valovoima on mielestäni kovin yliarvostettu objektiivin muihin ominaisuuksiin nähden (piirtokyky, kontrasti, värintoisto, aberraatio, vääristymät, valon tasaisuus, tarkennusnopeus yms)

Lue lisää

Kun himmenninaukkoa ja valotusaikaa käytetään yhdessä, kameraan tulevan valon määrä voidaan pitää vakiona. Jos käytät suurta himmenninaukkoa (pieni aukon numeroarvo), voit lyhentää valotusaikaa, ja silti kennoon osuu sama määrä valoa. Tällaisella yhdistelmällä voit nopeuttaa valotusaikaa

Lisäämällä valovoimaan voidaan käyttää lyhyempää valotusaikaa, joka taas toimii liikkeen pysäyttäjänä.

Jos f/2.8 ei riitä, voidaan käyttää vielä valovoimaisempaa objektiivia. 85 mm polttovälillä valovoimaa saa kaupasta aina f/1.2 asti

kun f/3.5 ei riitä kirjoitti:

Viittaan linkkiin, jonka joku tonne osas laittaa

http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_heinakuu/digitalbasics/01.asp

ton linkin kuvista voit pohtia, että tossa EF linssin tapauksessa, sun runko aina hukkaa 60 % objektiivin suunnasta kennolle tulevasta valosta, koska vain 40 % siitä osuu kamerasi APS-C kokoiselle kennolle.

Osta siis EF-S 55-250/4-5,6 noista kahdesta.

Saman tekee se EF 85mm, koska sekin on suunniteltu FF kennolliselle rungolle, eli sinun kennosi nappaa siitä valosta vain sen 40 %, mutta se on silti nopeampi kuin EF-S 55-250/4-5,6..

Kaikkein parhaiten saat liikkeen pysäytettyä nyt vaihtamalla ff kennolliseen runkoon, mutta jos et sitä tee, niin sitten suosittelen tuota EF-S 55-250/4-5,6 obuskaa...

Tai niin - osta molemmat EF 85mm ja EF-S 55-250/4-5,6

Lue lisää

Tuossa linkissä:
”Kun filmin sijasta käytetään lävistäjältään pienempää kennoa, käytettävissä on kapeampi kuvakulma – mikä kasvattaa polttoväliä.”

Tuo on pelkkää satuilua jossa ei ole siteeksikään totta. Tehtaassa objektiiviin rakennettua polttoväliä ei kyllä kasvateta kennoa pienentämällä vaikka joku ymmärtämätön hölmö on tuonne sellaisia kirjoitellut.
Hävettää maahantuojan puolesta, että tuota väärää tietoa ei oikaista.

Ensinnäkin sillä ei ole polttovälin kannalta mitään merkitystä onko kamerassa filmi vai ei. Polttoväli ei muutu vaikka filmin paikalla olisi paperi kuten joku retrokameran modifioija tuolla toisaalla kertoo.

Jos polttoväli kasvaa pikkukennoisessa niin palaako se takaisin alkuperäiseksi kun objektiivin irroittaa kamerasta?
Ennenvanhaan oli kameroita joissa ns. 120-filmille saattoi kuvata joko 6x9 tai 6x4,5 cm kuvia. kasvoiko niissäkin polttoväli kun kuvatiin ns. 645 kuvia vai koskeeko kasvu vain järjestelmädigikameroita?

Ehkä näin:
”Kun käytetään lävistäjältään kuvaympyrää pienempää filmiä, kennoa tms, kuvapinnalle toistuu kuvaympyrää kapeampi kuvakulma – mikä ei muuta polttoväliä.”

lyhyt valotusaika kirjoitti:

Kun himmenninaukkoa ja valotusaikaa käytetään yhdessä, kameraan tulevan valon määrä voidaan pitää vakiona. Jos käytät suurta himmenninaukkoa (pieni aukon numeroarvo), voit lyhentää valotusaikaa, ja silti kennoon osuu sama määrä valoa. Tällaisella yhdistelmällä voit nopeuttaa valotusaikaa

Lisäämällä valovoimaan voidaan käyttää lyhyempää valotusaikaa, joka taas toimii liikkeen pysäyttäjänä.

Jos f/2.8 ei riitä, voidaan käyttää vielä valovoimaisempaa objektiivia. 85 mm polttovälillä valovoimaa saa kaupasta aina f/1.2 asti

Lue lisää

No katsotaanpa minkä kokoinen liike mahtuu syväterävyysalueelle tuolla 85mm f/1,2 aukolla:
– etäisyys 3m syväterävyysalue on 5 cm
Jos tarkennus on vähänkään ”pielessä” niin mikään ei ole terävänä kuvassa
– etäisyys 5m syväterävyysalue on 15 cm

Eli pitää kuvata tuolla 85millisellä varsin kaukaa (ehkä 15 – 30m) jotta syväterävyysalue varmasti riittäisi.

kohde liikkeellä kirjoitti:

No katsotaanpa minkä kokoinen liike mahtuu syväterävyysalueelle tuolla 85mm f/1,2 aukolla:
– etäisyys 3m syväterävyysalue on 5 cm
Jos tarkennus on vähänkään ”pielessä” niin mikään ei ole terävänä kuvassa
– etäisyys 5m syväterävyysalue on 15 cm

Eli pitää kuvata tuolla 85millisellä varsin kaukaa (ehkä 15 – 30m) jotta syväterävyysalue varmasti riittäisi.

Lue lisää

Juu sitä mä oon täs miettiny, että millassen syväterävyyden voi sallia tällassessa tapauksessa - ite oon kallistumassa sille kannalle, että riittää, kun se tarkennus osuu jotenkin ja terävänä on jotain kohteesta, jota ollaan pysäyttämässä

Tämä ei tietenkään riitä kaikille, mutta vois kokeilla tätäkin. Eli olisin pysäyttämässä liikettä syväterävyyden kustannuksella.(kyllä näin saa tehdä)

Dol Biong kirjoitti:

Tuossa linkissä:
”Kun filmin sijasta käytetään lävistäjältään pienempää kennoa, käytettävissä on kapeampi kuvakulma – mikä kasvattaa polttoväliä.”

Tuo on pelkkää satuilua jossa ei ole siteeksikään totta. Tehtaassa objektiiviin rakennettua polttoväliä ei kyllä kasvateta kennoa pienentämällä vaikka joku ymmärtämätön hölmö on tuonne sellaisia kirjoitellut.
Hävettää maahantuojan puolesta, että tuota väärää tietoa ei oikaista.

Ensinnäkin sillä ei ole polttovälin kannalta mitään merkitystä onko kamerassa filmi vai ei. Polttoväli ei muutu vaikka filmin paikalla olisi paperi kuten joku retrokameran modifioija tuolla toisaalla kertoo.

Jos polttoväli kasvaa pikkukennoisessa niin palaako se takaisin alkuperäiseksi kun objektiivin irroittaa kamerasta?
Ennenvanhaan oli kameroita joissa ns. 120-filmille saattoi kuvata joko 6x9 tai 6x4,5 cm kuvia. kasvoiko niissäkin polttoväli kun kuvatiin ns. 645 kuvia vai koskeeko kasvu vain järjestelmädigikameroita?

Ehkä näin:
”Kun käytetään lävistäjältään kuvaympyrää pienempää filmiä, kennoa tms, kuvapinnalle toistuu kuvaympyrää kapeampi kuvakulma – mikä ei muuta polttoväliä.”

Lue lisää

"Hävettää maahantuojan puolesta, että tuota väärää tietoa ei oikaista."

Taitaa olla Canonille tärkein, että ihmiset ostaavat objektiiveja ja mitä arvokkaampia, sen parempi.

Miksi Canon siis puhuisi totta asioistaan, jos ihmiset totuutta kuullessaan tulisivat varovaisiksi ja jättäisivät kamerat kauppaan.

Sinulta on tainnut unohtua, että Canonin maahantuoja, samoin kuin myyjä, hyötyy jos asiakas saadaan ostamaan heidän tuotteitaan, vaikkei niitä tarvitsekaan.

bokehlicious kirjoitti:

Juu sitä mä oon täs miettiny, että millassen syväterävyyden voi sallia tällassessa tapauksessa - ite oon kallistumassa sille kannalle, että riittää, kun se tarkennus osuu jotenkin ja terävänä on jotain kohteesta, jota ollaan pysäyttämässä

Tämä ei tietenkään riitä kaikille, mutta vois kokeilla tätäkin. Eli olisin pysäyttämässä liikettä syväterävyyden kustannuksella.(kyllä näin saa tehdä)

Lue lisää

”Eli olisin pysäyttämässä liikettä syväterävyyden kustannuksella.(kyllä näin saa tehdä)”

Saapi, saapi, mutta samalla hankit siis ongelmia tarkennukseen, varsinkin jos kohteen etäisyys muuttuu.
Peilinheilutin lakkaa tarkentamasta heti kun peili alkaa nousta ja nopea kohde ehtii liikkua ”liikaa” ennen kuin suljin toimii.
Esin jos syväterävyysalue on tuo 3cm niin siinä ei kauan nokka tuhise kun kohde on siirtynyt terävyysalueen ulkopuolelle.

Päätin joskus pysäyttää pesäpallon ja mailan ”lennossa” n. 45 asteen kulmasta heti lyönnin jälkeen.
Sadoista yrityksistä yksikään ei onnistunut. Pallon nopeus oli muistaakseni yli 200 km/h ja se pyörii. Silloisessa kamerassani ei ollut lyhyempää valotusaikaa kuin 1/2000, objektiivin valovoima f/2,8.
Kuvien perusteella kuvittelin, että 1/4000 valotusaika olisi saattanut ”pysäyttää” jos valo olisi riittänyt.
Taidanpa yrittää uudelleen ensi kesänä pienemmällä aukolla ja tehokkaalla orjasalamalla joka on lähellä palloa.

kohde liikkeellä kirjoitti:

”Eli olisin pysäyttämässä liikettä syväterävyyden kustannuksella.(kyllä näin saa tehdä)”

Saapi, saapi, mutta samalla hankit siis ongelmia tarkennukseen, varsinkin jos kohteen etäisyys muuttuu.
Peilinheilutin lakkaa tarkentamasta heti kun peili alkaa nousta ja nopea kohde ehtii liikkua ”liikaa” ennen kuin suljin toimii.
Esin jos syväterävyysalue on tuo 3cm niin siinä ei kauan nokka tuhise kun kohde on siirtynyt terävyysalueen ulkopuolelle.

Päätin joskus pysäyttää pesäpallon ja mailan ”lennossa” n. 45 asteen kulmasta heti lyönnin jälkeen.
Sadoista yrityksistä yksikään ei onnistunut. Pallon nopeus oli muistaakseni yli 200 km/h ja se pyörii. Silloisessa kamerassani ei ollut lyhyempää valotusaikaa kuin 1/2000, objektiivin valovoima f/2,8.
Kuvien perusteella kuvittelin, että 1/4000 valotusaika olisi saattanut ”pysäyttää” jos valo olisi riittänyt.
Taidanpa yrittää uudelleen ensi kesänä pienemmällä aukolla ja tehokkaalla orjasalamalla joka on lähellä palloa.

Lue lisää

todella nopean liikkeen pysäyttäminen tehtiin monen videon(youtube) perusteella hämärässä nimenomaan salaman avulla - tai usein täysin pimeässä esim. 2 sekunnin valotusajalla ja valotus hoidettiin salamavalossa

syynä tähän, että salamalla saadaan helposti huomattavasti lyhyempi valotus kuin nopeimmallakaan sulkimella.

Niin eli odota, kunnes hämärää ja sitt vaan salamat käyttöön

vinkki kirjoitti:

todella nopean liikkeen pysäyttäminen tehtiin monen videon(youtube) perusteella hämärässä nimenomaan salaman avulla - tai usein täysin pimeässä esim. 2 sekunnin valotusajalla ja valotus hoidettiin salamavalossa

syynä tähän, että salamalla saadaan helposti huomattavasti lyhyempi valotus kuin nopeimmallakaan sulkimella.

Niin eli odota, kunnes hämärää ja sitt vaan salamat käyttöön

Lue lisää

Joo hämärässä ja pimeässä on lyöjän helppo osua palloon?

Kuvaan nimenomaan valoisana päivänä kun pieni valkoinen pilvenhattara on auringon edessä. En usko, että tarvitaan lyhyempää suljinaikaa kuin 1/4000.

Huom! salama toimii myös päivällä.

Sanoit taikasanan

"Runkoni vaihdan varmaan joskus parempaan"

Siinä tapauksessa kannattaa unohtaa nuo EF-S objektiivit, koska käytännössä ne jää hyllyyn, kun se parempi runko on hommattu.

"EF 85mm maksan valovoimasta jota en täysin saa käyttöön rungollani"

Sen valovoima on silti parempi kuin zoomin

Näyttää Canonilla olevan aika laiskasti mielenkiintoa panostaa noihin EF-S objektiiveihin. Tämä ilmeisesti, jotta saadaan varmistettua asiakkaan siirtymisen myöhemmin täyskennollisiin runkoihin.

Ensinnäkin
– syväterävyysalue on kääntäen neliöllisesti verrannollinen polttoväliin (CoC/fxf)

– syväterävyysalue on suoraan verrannollinen suurennukseen (etäisyys), se ei siis kasva suoraviivaisesti etäisyyden mukaan.
– hyperfokaalinen etäisyys on se jonka jälkeen silmä ei enää erota terävyyseroja

Syväterävyysalueen määrittely perustuu silmän erottelukykyyn, hajoamisympyrä (CoC, circle of confusion)

Pari kaavaa (joita on hankala kirjoittaa tänne)

DOF = F x F x D x c x fn : D–F / [{D x c fn F x F} x {F x F – D x c x fn}]
DOF=syväterävyysalue
F=polttoväli
D=etäisyys
c=hajoamisympyrä
fn=aukko

c2 (2*F2/df)*c - F4/(f2*u2) = 0
c = COC,
F = polttoväli,
d = syväterävyysalue,
f = aukko,
u = tarkennusetäisyys

(kahvitauolle)
jatkuu

Dol Biong kirjoitti:

Ensinnäkin
– syväterävyysalue on kääntäen neliöllisesti verrannollinen polttoväliin (CoC/fxf)

– syväterävyysalue on suoraan verrannollinen suurennukseen (etäisyys), se ei siis kasva suoraviivaisesti etäisyyden mukaan.
– hyperfokaalinen etäisyys on se jonka jälkeen silmä ei enää erota terävyyseroja

Syväterävyysalueen määrittely perustuu silmän erottelukykyyn, hajoamisympyrä (CoC, circle of confusion)

Pari kaavaa (joita on hankala kirjoittaa tänne)

DOF = F x F x D x c x fn : D–F / [{D x c fn F x F} x {F x F – D x c x fn}]
DOF=syväterävyysalue
F=polttoväli
D=etäisyys
c=hajoamisympyrä
fn=aukko

c2 (2*F2/df)*c - F4/(f2*u2) = 0
c = COC,
F = polttoväli,
d = syväterävyysalue,
f = aukko,
u = tarkennusetäisyys

(kahvitauolle)
jatkuu

Lue lisää

ainakin yksi kertomerkki (x) jäi pois
korjattu versio:

DOF = F x F x D x c x fn : D–F / [{D x c x fn F x F} x {F x F – D x c x fn}]

Tuo /-merkki tarkoitaa tässä ns. jakoviivaa
D–F on jakoviivan yläpuolella ja
[{D x c x fn F x F} x {F x F – D x c x fn}] on viivan alla

Eräs ns. yleinen terävyyden kriteeri (CoC)
– terävänä pidetään pisteen kuvaa, jonka halkaisija ei ole 1/30 mm (0,033 mm) suurempi.

Tämä (CoC) on ”hyvinkin pitkälle” ns makuasia joka riippuu mm. katseltavan kuvan koosta ja katseluetäisyydestä.
Lopputulosta mämmentää kaikki muut epäterävyyttä aiheuttavat seikat mm. liike-epäterävyys (kamera/kohde), objektiivin/kennon erotuskyky ja kontrasti jne.
Eli valmiista kuvasta on n. mahdoton päätellä mikä on epäterävyysalueesta johtuvaa ja mikä muista syistä (kenno, objektiivi, tulostin) tullutta epäterävyyttä.

Useissa järjestelmäkameroissa on vipu tms. syväterävyysalueen tarkistusta varten.

Matematiikka on kivaa ja kehittävää muillekin kuin insinöörille.

Mistähän se tulee, että matemaatikot ja insinöörit on usein taitavia valokuvaajia (rytmitaju, sommittelu, rajaus)?

Dol Biong kirjoitti:

ainakin yksi kertomerkki (x) jäi pois
korjattu versio:

DOF = F x F x D x c x fn : D–F / [{D x c x fn F x F} x {F x F – D x c x fn}]

Tuo /-merkki tarkoitaa tässä ns. jakoviivaa
D–F on jakoviivan yläpuolella ja
[{D x c x fn F x F} x {F x F – D x c x fn}] on viivan alla

Eräs ns. yleinen terävyyden kriteeri (CoC)
– terävänä pidetään pisteen kuvaa, jonka halkaisija ei ole 1/30 mm (0,033 mm) suurempi.

Tämä (CoC) on ”hyvinkin pitkälle” ns makuasia joka riippuu mm. katseltavan kuvan koosta ja katseluetäisyydestä.
Lopputulosta mämmentää kaikki muut epäterävyyttä aiheuttavat seikat mm. liike-epäterävyys (kamera/kohde), objektiivin/kennon erotuskyky ja kontrasti jne.
Eli valmiista kuvasta on n. mahdoton päätellä mikä on epäterävyysalueesta johtuvaa ja mikä muista syistä (kenno, objektiivi, tulostin) tullutta epäterävyyttä.

Useissa järjestelmäkameroissa on vipu tms. syväterävyysalueen tarkistusta varten.

Matematiikka on kivaa ja kehittävää muillekin kuin insinöörille.

Mistähän se tulee, että matemaatikot ja insinöörit on usein taitavia valokuvaajia (rytmitaju, sommittelu, rajaus)?

Lue lisää

Hyperfokaalisesta
Objektiivin polttoväli on yleensä hyvin pieni (paitsi makrokuvissa) etäisyyteen nähden. Esim maisemakuvauksessa sen voi jättää huomiotta jolloin saadaan kaava (nyrkkisääntö):

Hyperfokaalinen etäisyys = polttoväli x polttoväli /aukko x 1/30

DOL BIONG kirjoitti:

Hyperfokaalisesta
Objektiivin polttoväli on yleensä hyvin pieni (paitsi makrokuvissa) etäisyyteen nähden. Esim maisemakuvauksessa sen voi jättää huomiotta jolloin saadaan kaava (nyrkkisääntö):

Hyperfokaalinen etäisyys = polttoväli x polttoväli /aukko x 1/30

Lue lisää

p.s.
Huom!

Esim diffraktio voi aiheuttaa niin suuren hajoamisympyrän, että mikään kohta kuvassa ei täytä CoC -vaatimusta
Joten pienen aukon käyttö ei useinkaan tuota ”säännönmukaista” terävyysaluetta käytännössä.

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Tällä voi helposti laskea noita syväterävyyksiä

”- niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin”

Joopa joo
Kuvan rajaaminen vaikuttaa syväterävyysalueeseen, että sellaista viisautta.
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin valovoimaa
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin polttoväliä

Kaikki on totta mitä ”yhes ketjus” keskusteltiin, kyllä kannattaa kattella ketjuja?

020 kirjoitti:

”- niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin”

Joopa joo
Kuvan rajaaminen vaikuttaa syväterävyysalueeseen, että sellaista viisautta.
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin valovoimaa
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin polttoväliä

Kaikki on totta mitä ”yhes ketjus” keskusteltiin, kyllä kannattaa kattella ketjuja?

Lue lisää

Sitt keskusteltiin yhes ketjus kennon koon vaikutuksista - niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin

"Joopa joo
Kuvan rajaaminen vaikuttaa syväterävyysalueeseen, että sellaista viisautta."

Kennon koon pienentäminen ei tarkoita kuvan rajaamista sellaisessa tapauksessa, jossa käytetään myös pienemmän kennon kameralle suunniteltua objektiivia, esim. Micro Four Thirds standardin mukaisia objektiiveja.

Ei tarvi rajata mitään, kun objektiivi on jo valmiiksi suunniteltu juurikin pienemmälle kennolle.

020 kirjoitti:

”- niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin”

Joopa joo
Kuvan rajaaminen vaikuttaa syväterävyysalueeseen, että sellaista viisautta.
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin valovoimaa
Yhes ketjus kennon koko muuttaa objektiivin polttoväliä

Kaikki on totta mitä ”yhes ketjus” keskusteltiin, kyllä kannattaa kattella ketjuja?

Lue lisää

ahem, kennon koko ei muuta objektiivin polttoväliä. se on ja pysyy mikä objektiivin kyljessä lukee. Ainoastaan efektiivinen polttoväli muuttuu ;)

Johnnymale kirjoitti:

ahem, kennon koko ei muuta objektiivin polttoväliä. se on ja pysyy mikä objektiivin kyljessä lukee. Ainoastaan efektiivinen polttoväli muuttuu ;)

Laita siitä vielä joku kaava tänne tuolta linkistä - ettei mee tyhjän jauhantaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format

Depth of field kirjoitti:

Sitt keskusteltiin yhes ketjus kennon koon vaikutuksista - niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin

"Joopa joo
Kuvan rajaaminen vaikuttaa syväterävyysalueeseen, että sellaista viisautta."

Kennon koon pienentäminen ei tarkoita kuvan rajaamista sellaisessa tapauksessa, jossa käytetään myös pienemmän kennon kameralle suunniteltua objektiivia, esim. Micro Four Thirds standardin mukaisia objektiiveja.

Ei tarvi rajata mitään, kun objektiivi on jo valmiiksi suunniteltu juurikin pienemmälle kennolle.

Lue lisää

”Sitt keskusteltiin yhes ketjus kennon koon vaikutuksista - niin sillä on vaikutusta syväterävyysalueeseenkin”
”Kennon koon pienentäminen ei tarkoita kuvan rajaamista ”

—haittaaks se, jokainen saa tietty keskustella ja uskoa ihan mitä haluaa, mutta on typerää tyrkyttää sitä totena muille

Vain niille joita totuus asissa kiinnostaa:
Syväterävyysalueeseen vaikuttaa vain
– polttoväli (pitempi polttoväli=lyhyempi syväterävyysalue)
– kuvautumissuhde (etäisyys), erityisen pieni terävyysalue on makrokuvauksessa, suuri tarkennusetäisyys=suuri syväterävyysalue
– aukko (pieni aukko=laaja syväterävyysalue

”Ei tarvi rajata mitään”
—ihme temppuja sulla
Selitäppä vielä miten se objektiivin muodostama pyöreä kuva muuttuu suorakulmaiseksi kun ”Ei tarvi rajata mitään”. Ihanko itsestään?
Vai tuleeko sieltä ”standardin mukaisesta objektiivista” nelikulmainen kuva joka on kennon kokoinen?

Depth of field kirjoitti:

Laita siitä vielä joku kaava tänne tuolta linkistä - ettei mee tyhjän jauhantaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format

Lue lisää

Mitään ”efektiivistä” polttoväliä ei ole olemassa.

Tuo objektiivin polttovälin muuttuminen on yhtä järjetön väite kuin, että ”silmälasien efektiivinen polttoväli (diopteri) muuttuu jos kayttäjällä on pienemmät silmät.
Suurisilmäisille ja pienisilmäisille on erikseen suunnitellut standardin mukaiset linssit ja croppikertoimet?
Silmälasien valovoima kasvaa jos käyttäjällä on ff kokoiset verkkokalvot?

ihan kivoja satuja kirjoitti:

Mitään ”efektiivistä” polttoväliä ei ole olemassa.

Tuo objektiivin polttovälin muuttuminen on yhtä järjetön väite kuin, että ”silmälasien efektiivinen polttoväli (diopteri) muuttuu jos kayttäjällä on pienemmät silmät.
Suurisilmäisille ja pienisilmäisille on erikseen suunnitellut standardin mukaiset linssit ja croppikertoimet?
Silmälasien valovoima kasvaa jos käyttäjällä on ff kokoiset verkkokalvot?

Lue lisää

Linkissä käsitelläänkin:

Sensor size and depth of field

Three possible depth of field comparisons between formats are discussed, applying the formulae derived in the article on depth of field. Considering the case with the same subject distance and angle of view for both formats,

so the DOFs are in inverse proportion to the absolute aperture diameters d1 and d2. Using the same absolute aperture diameter for both formats with the “same picture” criterion (equal angle of view, magnified to same final size) is equivalent to adjusting the f-number in proportion to crop factor. This means that if the shutter speed is fixed the exposure is changed by the adjustment of the f-number required to equalise depth of field, (f-number being reduced inversely with the crop factor, and aperture area as the square of the crop factor). Since the sensor area increases as the square of the crop factor, at equal depth of field and the same shutter speed all sensors receive the same light flux, whatever their size.
Alternatively, we might compare the depth of field of sensors receiving the same photometric exposure. In that case, with a fixed shutter speed the ratio of depths of field is given as

where l1 and l2 are the characteristic dimensions of the format, and thus l1 / l2 is the relative crop factor between the sensors. It is this result that gives rise to the common opinion that small sensors yield greater depth of field than large ones.
A third alternative is to consider the depth of field given by the same lens in conjunction with different sized sensors. The change in depth of field is brought about by the requirement for a different degree of enlargement to achieve the same final image size. In this case the ratio of depths of field becomes

ihan kivoja satuja kirjoitti:

Mitään ”efektiivistä” polttoväliä ei ole olemassa.

Tuo objektiivin polttovälin muuttuminen on yhtä järjetön väite kuin, että ”silmälasien efektiivinen polttoväli (diopteri) muuttuu jos kayttäjällä on pienemmät silmät.
Suurisilmäisille ja pienisilmäisille on erikseen suunnitellut standardin mukaiset linssit ja croppikertoimet?
Silmälasien valovoima kasvaa jos käyttäjällä on ff kokoiset verkkokalvot?

Lue lisää

Kyllä se vain tehdään jokaiselle ihmiselle omat linssit. Ainakin kaikki ovat odotttaneet pari, kolme viikkoa uusia laseja. Eikä toisen laseilla näe hyvin, joskus ei ollenkaan. Olen monta kertaa kokeiilut muiden laseja.
Tietenkin pienisilmäiset käyttävät pienempiä pokia ja linssejä, älä puhu tuollaisia. Onkos sinulla ollut yhtäkään silmälaseja?

Silmälaseja käyttävä kirjoitti:

Kyllä se vain tehdään jokaiselle ihmiselle omat linssit. Ainakin kaikki ovat odotttaneet pari, kolme viikkoa uusia laseja. Eikä toisen laseilla näe hyvin, joskus ei ollenkaan. Olen monta kertaa kokeiilut muiden laseja.
Tietenkin pienisilmäiset käyttävät pienempiä pokia ja linssejä, älä puhu tuollaisia. Onkos sinulla ollut yhtäkään silmälaseja?

Lue lisää

”Onkos sinulla ollut yhtäkään silmälaseja?”

Onhan noita tuossa hyllyssä ja yhdet omassa päässäkin n. 30v. Työkseni olen niitä käsitellyt useita vuosia. Meidän myymälässä ei ole erikseen croppisilmälaseja pienisilmäisille.

”Tietenkin pienisilmäiset käyttävät pienempiä pokia ja linssejä”
—ihanko totta, aikuisten oikeasti
Onko niissä pienissä silmissä ja pienissä linsseissä croppivalovoima vai se tavallinen?
Kulkeeko pienisilmäiset aina ikäänkuin hämärässä kun niillä on pienempi valovoima?
Näkeekö oikein suurilla silmillä ja suurilla silmälaseilla paremmin hämärässä?

ollut yhtäkään? kirjoitti:

”Onkos sinulla ollut yhtäkään silmälaseja?”

Onhan noita tuossa hyllyssä ja yhdet omassa päässäkin n. 30v. Työkseni olen niitä käsitellyt useita vuosia. Meidän myymälässä ei ole erikseen croppisilmälaseja pienisilmäisille.

”Tietenkin pienisilmäiset käyttävät pienempiä pokia ja linssejä”
—ihanko totta, aikuisten oikeasti
Onko niissä pienissä silmissä ja pienissä linsseissä croppivalovoima vai se tavallinen?
Kulkeeko pienisilmäiset aina ikäänkuin hämärässä kun niillä on pienempi valovoima?
Näkeekö oikein suurilla silmillä ja suurilla silmälaseilla paremmin hämärässä?

Lue lisää

Käytätkö yksiteho- vai monitehosilmälaseja?

Johnnymale kirjoitti:

ahem, kennon koko ei muuta objektiivin polttoväliä. se on ja pysyy mikä objektiivin kyljessä lukee. Ainoastaan efektiivinen polttoväli muuttuu ;)

"efektiivinen polttoväli"... jos lopetettaisiin polttovälien sotkeminen ja sanottaisiin kuvakulma?

ihan kivoja satuja kirjoitti:

Mitään ”efektiivistä” polttoväliä ei ole olemassa.

Tuo objektiivin polttovälin muuttuminen on yhtä järjetön väite kuin, että ”silmälasien efektiivinen polttoväli (diopteri) muuttuu jos kayttäjällä on pienemmät silmät.
Suurisilmäisille ja pienisilmäisille on erikseen suunnitellut standardin mukaiset linssit ja croppikertoimet?
Silmälasien valovoima kasvaa jos käyttäjällä on ff kokoiset verkkokalvot?

Lue lisää

Tää oli paras!!!! Hitto ku sattuu mahaan ku nauratta !!!!

Muuttuuko polttoväli jos sen objektiivin heittä järveen?
Tai tunkee per...seen?

Mulla on laskettu toi aika hyvin exel - tiedostossa.

Huomasin, että käytännössä vain se valovoima määrää syväterävyysalueen.

Perusteluna, että kun otat esim. ihmisestä kuvan, voit laskea, että korkeudeksi tulee 2 metriä. Nyt voit laskea, millä etäisyydellä sinun tulee seistä minkäkin polttovälin kanssa.

objektiivi laskettu etäisyys syväterävyys
EF 24 mm f/1.4L II USM 1,37 0,27
EF 35mm f/1.4L USM 2,00 0,27
EF 50 mm f/1.2L USM 2,86 0,27
EF 85 f/1.2L II USM 4,86 0,27

tuossa suora copypaste tuosta tiedostosta, jossa
laskettu etäisyys on se etäisyys, jonka matkan päässä seisot kameran kanssa,
syväterävyys on tuon linkin laskurin antama lukema f/1.4 arvolla

Depth of field kirjoitti:

Mulla on laskettu toi aika hyvin exel - tiedostossa.

Huomasin, että käytännössä vain se valovoima määrää syväterävyysalueen.

Perusteluna, että kun otat esim. ihmisestä kuvan, voit laskea, että korkeudeksi tulee 2 metriä. Nyt voit laskea, millä etäisyydellä sinun tulee seistä minkäkin polttovälin kanssa.

objektiivi laskettu etäisyys syväterävyys
EF 24 mm f/1.4L II USM 1,37 0,27
EF 35mm f/1.4L USM 2,00 0,27
EF 50 mm f/1.2L USM 2,86 0,27
EF 85 f/1.2L II USM 4,86 0,27

tuossa suora copypaste tuosta tiedostosta, jossa
laskettu etäisyys on se etäisyys, jonka matkan päässä seisot kameran kanssa,
syväterävyys on tuon linkin laskurin antama lukema f/1.4 arvolla

Lue lisää

”Huomasin, että käytännössä vain se valovoima määrää syväterävyysalueen.”

Tämä on ylivoimaisesti keskustelun ”suurin viisaus”
Kyllä se Exel tekeekin ihmeitä!

Täsät seuraa tietenkin kysymyksiä:
– määrääkö myös croppivalocoima syväterävyysalueen?
– miksi syväterävyysalue näyttää suuremmalta jos himmentää?

Exel? kirjoitti:

”Huomasin, että käytännössä vain se valovoima määrää syväterävyysalueen.”

Tämä on ylivoimaisesti keskustelun ”suurin viisaus”
Kyllä se Exel tekeekin ihmeitä!

Täsät seuraa tietenkin kysymyksiä:
– määrääkö myös croppivalocoima syväterävyysalueen?
– miksi syväterävyysalue näyttää suuremmalta jos himmentää?

Lue lisää

Siinähän kyselet

Depth of field kirjoitti:

Siinähän kyselet

Joo mulla olis näitä lisääkin
– miksi makrossa on niin kuhean pieni syväterävyyslue, määrääkö sekin valovoimasta?
– miksi terävyysalue on suuri jos kohde on kaukana, mitä sanoo Exel tästä?
– miksi valovoima mun laajakulmassa suuren teävyysalueen?

=R5^2*J5*S5*T5*(J5-R5)/((R5^2 J5*S5*T5)*(R5^2-J5*S5*T5))

"Joku kun veisi tuon vielä niin pitkälle, että samalla saisi sieltä 10 m etäisyydeltä sen alan, mikä kuvaan mahtuu niin itse ei tarvitsisi laskea linssin kuvakulman kautta."

tuo 10 metriä soluun J5

solu J5: takennusetäisyys metreinä
solu R5: polttoväli metreinä
solu S5: sumenemisympyrän läpimitta metreinä
solu T5: aukkoluku

löysin vähän lisää teoriaa:

http://digifaq.info/digi_omat/rants/syvaa.html

Ulostuiko sulta taas copypaste exelistä?

Jos osaat tarkentaa niin ”muutamia satasia” ja valovoimaa vaihtoehto olisi ehkä Samyang 85 mm f/1,4