Suomalaisten elatussuhteista

pääkaupunkiseudulle kehitetään, sinne muuttaville uusia työpaikkoja?

Mistä... kirjoitti:

pääkaupunkiseudulle kehitetään, sinne muuttaville uusia työpaikkoja?

Annan vastauksen kysymykseesi jo avauksessani:


>>Tutkimuksen laatijat tähdentävät, että nykyinen talouskasvu perustuu osaamiseen ja innovaatioihin enemmän kuin kiinteään pääomaan. Osaaminen ja innovaatiot synnyttävät työpaikkoja, ne lisäävät asuntojen tarvetta ja kasvattavat asuntovarallisuuden arvoa jne. Kun vaurautta tuovat teollisuus- ja liikelaitokset kuten kehitystä kasvattava tutkimuskin sijoittuvat sinne, missä ne näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi, ne vetävät puoleensa osaavinta väkeä ja synnyttävät uusia innovaatioita ja vauraus alueella kasvaa

vientiyritysten varassa olevat alueet menestuvät heikosti:

Nyt kannattaa satsata erityisesti kotimaisen energian tuotantoon, mutta sitä ei tietenkään ole kaupungeissa.

Lähde tuohon? Vai onko se luotettavin lähde, oma pää?

jomppe-vaari kirjoitti:

Lähde tuohon? Vai onko se luotettavin lähde, oma pää?

http://www.tem.fi/?105033_m=102276&s=4760

Linkkiä pukkaa. kirjoitti:

http://www.tem.fi/?105033_m=102276&s=4760

Tuossahan kerrotaan vain kasvusta kuten työttömyyden alentumisestakin vain prosentuaalisesti. Jos lähtökohta on ollut kovin alhainen, näuyttää suurelta pienikin parannus, joka toki on hyvä asia, mutta ei siitä vieläsuurta pottia kerry. Ei likimainkaan sellaista, kuin kertyy pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja muilla rintamailla, joiden varassa paljolti Suomi edelleen porskuttaa ja nuo rintamaat edelleen varmasti joutuvat vahvasti tukemaan sitä Kepulandiaa, jossa onnekisi hieman näyttäisi kasvua tapahtuneen.

Joo, todellakin olen saanut elää sen verran vaativan elämän, että olen joutunut kaikkeen toimintaani hankkimaan paljon tietoja, kun niissä tehtävissäni ei olisi ollut mahdollista menestyä vain oman päänsä tuottamien kuvitelmien varassa. Tuollainen on sitten jäänyt tavaksi minulle niin, että vielä eläkevaarinakin pyrin hankkimaan tietoja eri aloilta, jopa esitysteni pohjaksi täällä. Sellaista vaivaa ei tarvitse täällä nähdä kepulaisen, joka on koko elämänsä seilannut vain oman päänsä varassa, eikä ole tainnut kovin hyvin mennä koskaan.

jomppe-vaari kirjoitti:

Joo, todellakin olen saanut elää sen verran vaativan elämän, että olen joutunut kaikkeen toimintaani hankkimaan paljon tietoja, kun niissä tehtävissäni ei olisi ollut mahdollista menestyä vain oman päänsä tuottamien kuvitelmien varassa. Tuollainen on sitten jäänyt tavaksi minulle niin, että vielä eläkevaarinakin pyrin hankkimaan tietoja eri aloilta, jopa esitysteni pohjaksi täällä. Sellaista vaivaa ei tarvitse täällä nähdä kepulaisen, joka on koko elämänsä seilannut vain oman päänsä varassa, eikä ole tainnut kovin hyvin mennä koskaan.

Lue lisää

hehe heheee, vai vaativan buahhahhaahaa, onko tuohon itse tarvinnut koskaan mitään sijoittaa, jos esikunnan nurkissa on pääsyt lopulta mappeja arkistoimaan.
Tidonhankintaa joutuu jokainen suorittamaan, jos meinaa opiskella.
Se on taas toinen asia, mihin niitä hankkimiaan tietojaan ja taitojaan on voinut sitten käyttää, ja kehittää omalta osaltaan toistenkin tiedonsaantia, kuin myös kehittymään omassa työssään.
Ei sitä ilman mielikuvistuta voi edes tietoa omaksua, ja nittä kehittää edelleen omien kuvitelmiensa kautta.
Kyllä se kuule gubbe, niin on asia, että maailman kehitys perustuu juuri noiden oman päänsä kuvietelmien kautta eläviin.
Jatkuva toisten kopiointi, ei vie kehitystä eteen päin, ja jonkun oman pään kuvitelmista se se tämä koko kehitys on lähtenyt etenemään.

Kyllä teitä kopioijia riittää, mutta eipä teistä näy olevan mitään uutta tuottamaan. eikä ole ollut koskaan.
Sinunlaisien paikaallaan junnaavien siitting bullien takia kehitys pyshtyisi kokonaan pyörimään vanhaa samaa ympyräänsä.
Joo, nyt on käyty tämä ohjesääntö läpi, otetaanpa tuosta tuo toinen mitähän siinä sanotaan...
Muisteleppas sitä keinus kasaamistakin. Niin meni pollemme kavio kavion eteen, kun piti lähtä kauppaan kyselemään ohjeita oikein kameran kanssa.
Hyödyllisiksi idiooteiksikaan ei tuollaisia voine nimittää, mutta toisista hyötyviksi kylläkin. Kuten demari yleensäkin on, ja mihin koko demariaate perustuu, kun sen oikein tulkitsee.
Toki kaltaisesi ovat demariaatten kannalta hyödyllisiä idioottejakin.

Mitä väliä sillä on, kenen tuotannosta on kyse. Pääasiahan tässäkin on itse asia eli se, miten omaisuusvaranto jakautuu Suomessa maakunnittain.

Kun katselee tuota näkymää, on tosiaan vaikea tulla siihen johtopäätökseen, että Syrjä-Suomi elättäisi pääkaupunkiseutua ja eteläistä Suomea. Tällaistahän eräät kepulaiset ovat tavan takaa pyrkineet täällä väittämään.

jomppe-vaari kirjoitti:

Joo, todellakin olen saanut elää sen verran vaativan elämän, että olen joutunut kaikkeen toimintaani hankkimaan paljon tietoja, kun niissä tehtävissäni ei olisi ollut mahdollista menestyä vain oman päänsä tuottamien kuvitelmien varassa. Tuollainen on sitten jäänyt tavaksi minulle niin, että vielä eläkevaarinakin pyrin hankkimaan tietoja eri aloilta, jopa esitysteni pohjaksi täällä. Sellaista vaivaa ei tarvitse täällä nähdä kepulaisen, joka on koko elämänsä seilannut vain oman päänsä varassa, eikä ole tainnut kovin hyvin mennä koskaan.

Lue lisää

Niin olet saanut elää heikkolahjaisen aliupseerin surkean elämän, se on nähty ja kuultu, kun tyhmyyttäsi olet itsesi täällä esitellyt....;)

Mielipidepankki kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, kenen tuotannosta on kyse. Pääasiahan tässäkin on itse asia eli se, miten omaisuusvaranto jakautuu Suomessa maakunnittain.

Kun katselee tuota näkymää, on tosiaan vaikea tulla siihen johtopäätökseen, että Syrjä-Suomi elättäisi pääkaupunkiseutua ja eteläistä Suomea. Tällaistahän eräät kepulaiset ovat tavan takaa pyrkineet täällä väittämään.

Lue lisää

Kuulehan nyt sinäkin, kun sinulle suomennetaan tuokin käppyrä, kun ette itse ymmärrä siitä mitään.
käänähän taas tuo juttusi toisnpäin niin siinä on totuus.
Mistä se pääkaupunki on ne rahansa pieraisut, jos ei Helsingin ulkopuolelta, jonne se ohjaa konttoreidensa kautta rahavirrrat. Totta helkutissa tuo silloin saadann tuolta näyttämään.
Missä teillä demareila on totuus? Vatiiko demarius vain sen, että totuuslohko puuttu, kun valehtelevat jatkuvasti, ja kaikista asioista.
En yhtään ihmettele miksi demut ja kokkareet haluavat estää virastojen siirtoa, sekä tyhjentää maaseudun, kun ne reppanat ei muuten tulisi toimeen.
Kyllä sitten, maaseudulle rahavirtojakin ohjaillaan, kunhan kaikki pellot, ja metsät ovat joidenkin Walhroosien omistuksessa, jotta ne voi orjiaan pitää jätteistä sotketulla ruoka-annospalkalla.
Sitten on helppo hesanslummiin kuskata kallista ruokaa, ja parhaat osat syövät itse, Sekä myyvät Venäjälle ja Saksaan.

Virta Tajunta kirjoitti:

Kuulehan nyt sinäkin, kun sinulle suomennetaan tuokin käppyrä, kun ette itse ymmärrä siitä mitään.
käänähän taas tuo juttusi toisnpäin niin siinä on totuus.
Mistä se pääkaupunki on ne rahansa pieraisut, jos ei Helsingin ulkopuolelta, jonne se ohjaa konttoreidensa kautta rahavirrrat. Totta helkutissa tuo silloin saadann tuolta näyttämään.
Missä teillä demareila on totuus? Vatiiko demarius vain sen, että totuuslohko puuttu, kun valehtelevat jatkuvasti, ja kaikista asioista.
En yhtään ihmettele miksi demut ja kokkareet haluavat estää virastojen siirtoa, sekä tyhjentää maaseudun, kun ne reppanat ei muuten tulisi toimeen.
Kyllä sitten, maaseudulle rahavirtojakin ohjaillaan, kunhan kaikki pellot, ja metsät ovat joidenkin Walhroosien omistuksessa, jotta ne voi orjiaan pitää jätteistä sotketulla ruoka-annospalkalla.
Sitten on helppo hesanslummiin kuskata kallista ruokaa, ja parhaat osat syövät itse, Sekä myyvät Venäjälle ja Saksaan.

Lue lisää

Taas kepulien valheellista aivopesua. Ihan tiedoksi että jos esim. Kihniössä on jonkin firman yksi tuotantolaitos niin yhteisöverosta maksetaan tällöin henkilöstömäärän mukainen osuus myös Kihniölle ei Helsingille vaikka pääkönttori sijaitsisi Helsingissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, kenen tuotannosta on kyse. Pääasiahan tässäkin on itse asia eli se, miten omaisuusvaranto jakautuu Suomessa maakunnittain.

Kun katselee tuota näkymää, on tosiaan vaikea tulla siihen johtopäätökseen, että Syrjä-Suomi elättäisi pääkaupunkiseutua ja eteläistä Suomea. Tällaistahän eräät kepulaiset ovat tavan takaa pyrkineet täällä väittämään.

Lue lisää

Älä muuta sa!

Kyllä se tosiaan vaatisi virtuaalisia taitoja vääntää asia toiseksi kuin mitä se on, mutta näkyypä vain joku kepulainen yrittävän.

Ja tuohon alkupointtiisi: kyllä kepulaiselle on väliä sillä, kuka sanoo, jos jonkin asian sanoo kepulainen ja ei-kepulainen täsmälleen samalla tavalla, kepulainen sanoma on ehdotonta totuutta ja sen toisen sanoma silkkaa valhetta;))

uusi presidentti ymmärtää ja suosittelee maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisen koko kansan hyväksi.

Ei sitä hyvinvointia mistään muualta voi ammentaa. :)))

Toivottavasti... kirjoitti:

uusi presidentti ymmärtää ja suosittelee maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisen koko kansan hyväksi.

Ei sitä hyvinvointia mistään muualta voi ammentaa. :)))

Siis kaikki Kainuun ja Lapin metsät hakkuuseen ja Etelä-Pohjanmaan pellot tehokkaampaa viljelyyn ja niin saatavat tulot jaettava koko kansalle, niinkö? Sitä kai lähinnä voidaan katsoa tuon sanomasi tarkoittavan. Mutta eipä se taitaisi paljoonkaan riittää, ja mitä sitten Lapissa ja Kainuussa, kun metsät on hakattu?

jomppe-vaari kirjoitti:

Siis kaikki Kainuun ja Lapin metsät hakkuuseen ja Etelä-Pohjanmaan pellot tehokkaampaa viljelyyn ja niin saatavat tulot jaettava koko kansalle, niinkö? Sitä kai lähinnä voidaan katsoa tuon sanomasi tarkoittavan. Mutta eipä se taitaisi paljoonkaan riittää, ja mitä sitten Lapissa ja Kainuussa, kun metsät on hakattu?

Lue lisää

Tosiaankin. Sehän se olis parasta, että maaseudun kaikki tuotanto ja sen tulokset sosialisoitaisiin Helsinkiläisten hyväksi!

Aivan niinku toveri Lipposen ajatus oli.

Ymmärsin toki lähteessäni sanotun, myös niistä näkökulmista joita toit esille, mutta tuskinpa olisin saanut aikaiseksi tällaista keskustelua, jos vain niihin olisin pitäytynyt. Kun ne sitä paitsi ovat yksipuolista näkemystä, eikä ainakaan paremmin totuutta vastaavia kuin minun esille tuomani tulkintani.

Kyllä tuosta esityksestäni on hyvin ymmärrettävissä, mistä suomalaiset elävät, ja missä se heitä elättävä on. Tietysti se on siellä, minne muuttovoitto tulee, ja vähiten sitä on siellä, missä on muuttotappiota. Tietenkin vientituotantoamme tehdään noissa tehtaissa, mutta eipä niitä paljon siellä Kepulandiassa sijaitse, ja esim. Kymenlaakson melko korkea varallisuus on niiden tuomaa, kuten totesin. Mutta missä sitä tuotantoa suunnitellaan, missä on aivot, joita tarvitaan kaiken kasvun ja kehityksen taakse? Ei tarvinne kertoa.

Vienti on meille tietysti tärkeää, jopa elintärkeää – vaikka joku tuossa edellä sen merkityksen pyrkii mitätöimään – mutta tärkeää on tuontikin ja myös tuontitavaroiden kulutus, se panee rahaa kiertoon ja kiertävä raha poikii aina uutta paremmin kuin paikallaan oleva. Missähän sitä rahaa kiertoon pannaan eniten? Ei tarvinne vastata siihenkään.

Eipä näytä siltä, että Uusimaa olisi ”tippunut kelkasta” missään suhteessa, mutta totta kai prosentuaalinen kasvu joillakin muilla alueilla voi olla korkeampaa, kun lähtökohta on paljon alhaisempi, mutta kertyvä potti jää siitä huolimatta kovin pieneksi Uudellamaalla kertyvän rinnalla. Ja sitä muuallakin parantunutta kertymää ovat auttaneet juuri Uudenmaan ja muiden rintamaiden ihmiset niillä varsin mittavilla tulonsiirroilla, joita näiltä alueilta on kauan tapahtunut.

jomppe-vaari kirjoitti:

Ymmärsin toki lähteessäni sanotun, myös niistä näkökulmista joita toit esille, mutta tuskinpa olisin saanut aikaiseksi tällaista keskustelua, jos vain niihin olisin pitäytynyt. Kun ne sitä paitsi ovat yksipuolista näkemystä, eikä ainakaan paremmin totuutta vastaavia kuin minun esille tuomani tulkintani.

Kyllä tuosta esityksestäni on hyvin ymmärrettävissä, mistä suomalaiset elävät, ja missä se heitä elättävä on. Tietysti se on siellä, minne muuttovoitto tulee, ja vähiten sitä on siellä, missä on muuttotappiota. Tietenkin vientituotantoamme tehdään noissa tehtaissa, mutta eipä niitä paljon siellä Kepulandiassa sijaitse, ja esim. Kymenlaakson melko korkea varallisuus on niiden tuomaa, kuten totesin. Mutta missä sitä tuotantoa suunnitellaan, missä on aivot, joita tarvitaan kaiken kasvun ja kehityksen taakse? Ei tarvinne kertoa.

Vienti on meille tietysti tärkeää, jopa elintärkeää – vaikka joku tuossa edellä sen merkityksen pyrkii mitätöimään – mutta tärkeää on tuontikin ja myös tuontitavaroiden kulutus, se panee rahaa kiertoon ja kiertävä raha poikii aina uutta paremmin kuin paikallaan oleva. Missähän sitä rahaa kiertoon pannaan eniten? Ei tarvinne vastata siihenkään.

Eipä näytä siltä, että Uusimaa olisi ”tippunut kelkasta” missään suhteessa, mutta totta kai prosentuaalinen kasvu joillakin muilla alueilla voi olla korkeampaa, kun lähtökohta on paljon alhaisempi, mutta kertyvä potti jää siitä huolimatta kovin pieneksi Uudellamaalla kertyvän rinnalla. Ja sitä muuallakin parantunutta kertymää ovat auttaneet juuri Uudenmaan ja muiden rintamaiden ihmiset niillä varsin mittavilla tulonsiirroilla, joita näiltä alueilta on kauan tapahtunut.

Lue lisää

juttu kertoo selkeästi Uudenmaan varallisuuden muodostuvan lähinnä älyttömän korkeasta tonttimaan hinnasta, jota Helsingin kaltaiset kunnat pönkittävät nihkeällä kaavoituspolitiikallaan. Tästä seuraa mielettömän kalliit asuntojen hinnat suhteessa tavallisesta työstä saatavaan palkkaan.

Jokunen päivä sitten tuli TV:stä juttu, jonka mukaan esim. rakennustyöläisellä ei ole varaa tulla Helsinkiin töihin kalliin asumisen vuoksi. Siksi parakeissa kärvistelevät virolaiset ja venäläiset miehet tekevät pääosin nekin työt.

Viime viikolla Hesari kertoi yli kymmenen prosentin helsinkiläisisistä elävän toimeentulotuen varassa. Siis yli 40 000 helsinkiläistä muiden elätettävänä !!

Lisäksi noin 20% helsinkiläisistä on kaltaisiasi mitääntuottamattomia eläkeläispötkyjä. Siis pyöreästi 80 000 muiden elätettävää lisää !!

Ja siihen vielä lisäksi lapset ja imeväiset päälle. Kovin kapeilla hartioilla se helsinkiläinen "hyvinvointi" lepää. Taitaa ne maakunnista tulevat/tulleet metsärahat olla melko monen helsinkiläisperheen hyvinvoinnin tausta ;)

Kuten tilastot todistavat maakuntien Suomi on elinvoimamme ja kasvun moottori.

jomppe-vaari kirjoitti:

Ymmärsin toki lähteessäni sanotun, myös niistä näkökulmista joita toit esille, mutta tuskinpa olisin saanut aikaiseksi tällaista keskustelua, jos vain niihin olisin pitäytynyt. Kun ne sitä paitsi ovat yksipuolista näkemystä, eikä ainakaan paremmin totuutta vastaavia kuin minun esille tuomani tulkintani.

Kyllä tuosta esityksestäni on hyvin ymmärrettävissä, mistä suomalaiset elävät, ja missä se heitä elättävä on. Tietysti se on siellä, minne muuttovoitto tulee, ja vähiten sitä on siellä, missä on muuttotappiota. Tietenkin vientituotantoamme tehdään noissa tehtaissa, mutta eipä niitä paljon siellä Kepulandiassa sijaitse, ja esim. Kymenlaakson melko korkea varallisuus on niiden tuomaa, kuten totesin. Mutta missä sitä tuotantoa suunnitellaan, missä on aivot, joita tarvitaan kaiken kasvun ja kehityksen taakse? Ei tarvinne kertoa.

Vienti on meille tietysti tärkeää, jopa elintärkeää – vaikka joku tuossa edellä sen merkityksen pyrkii mitätöimään – mutta tärkeää on tuontikin ja myös tuontitavaroiden kulutus, se panee rahaa kiertoon ja kiertävä raha poikii aina uutta paremmin kuin paikallaan oleva. Missähän sitä rahaa kiertoon pannaan eniten? Ei tarvinne vastata siihenkään.

Eipä näytä siltä, että Uusimaa olisi ”tippunut kelkasta” missään suhteessa, mutta totta kai prosentuaalinen kasvu joillakin muilla alueilla voi olla korkeampaa, kun lähtökohta on paljon alhaisempi, mutta kertyvä potti jää siitä huolimatta kovin pieneksi Uudellamaalla kertyvän rinnalla. Ja sitä muuallakin parantunutta kertymää ovat auttaneet juuri Uudenmaan ja muiden rintamaiden ihmiset niillä varsin mittavilla tulonsiirroilla, joita näiltä alueilta on kauan tapahtunut.

Lue lisää

politiikalla nimenomaan pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan.
Sitäpaitsi maalla avuvat pärjäävät paljon vähemmällä rahalla kuin kaupungeissa asuvat.

Sitten esimerkki: Minä olen eläkeläinen kuten sinäkin (tosin eläke on paljon pienempi) mutta olen valmistanut tänä syksynä ja talvena noin 100 mottia halkoja.

Yksi motti kuivia koivuhalkoja vastaa noin 2-300 litraa öljyä, elikkä öljyn hinnassa laskettuna se on monta tuhatta euroa.
Mitä hyödyllistä sinä teet eläkkeellä ollessasi?

jomppe-vaari kirjoitti:

Ymmärsin toki lähteessäni sanotun, myös niistä näkökulmista joita toit esille, mutta tuskinpa olisin saanut aikaiseksi tällaista keskustelua, jos vain niihin olisin pitäytynyt. Kun ne sitä paitsi ovat yksipuolista näkemystä, eikä ainakaan paremmin totuutta vastaavia kuin minun esille tuomani tulkintani.

Kyllä tuosta esityksestäni on hyvin ymmärrettävissä, mistä suomalaiset elävät, ja missä se heitä elättävä on. Tietysti se on siellä, minne muuttovoitto tulee, ja vähiten sitä on siellä, missä on muuttotappiota. Tietenkin vientituotantoamme tehdään noissa tehtaissa, mutta eipä niitä paljon siellä Kepulandiassa sijaitse, ja esim. Kymenlaakson melko korkea varallisuus on niiden tuomaa, kuten totesin. Mutta missä sitä tuotantoa suunnitellaan, missä on aivot, joita tarvitaan kaiken kasvun ja kehityksen taakse? Ei tarvinne kertoa.

Vienti on meille tietysti tärkeää, jopa elintärkeää – vaikka joku tuossa edellä sen merkityksen pyrkii mitätöimään – mutta tärkeää on tuontikin ja myös tuontitavaroiden kulutus, se panee rahaa kiertoon ja kiertävä raha poikii aina uutta paremmin kuin paikallaan oleva. Missähän sitä rahaa kiertoon pannaan eniten? Ei tarvinne vastata siihenkään.

Eipä näytä siltä, että Uusimaa olisi ”tippunut kelkasta” missään suhteessa, mutta totta kai prosentuaalinen kasvu joillakin muilla alueilla voi olla korkeampaa, kun lähtökohta on paljon alhaisempi, mutta kertyvä potti jää siitä huolimatta kovin pieneksi Uudellamaalla kertyvän rinnalla. Ja sitä muuallakin parantunutta kertymää ovat auttaneet juuri Uudenmaan ja muiden rintamaiden ihmiset niillä varsin mittavilla tulonsiirroilla, joita näiltä alueilta on kauan tapahtunut.

Lue lisää

Valitettavasti todistelet vain lisää tuota ymmärtämättömyyttäsi. Mikään yritys ei elä pelkillä pääkonttorin aivoilla. Kyllä se on se tuotanto josta se raha tulee. No, aivoviennistä puhutaan, mutta silloin tarkoitetaan vähän eri asiaa. Tuotannosta tuleva raha sitten elättää näitä yritysten pääkonttoreiden juristeja, kirjanpitäjiä, suunnittelijoita yms. Heti kun tuotanto (=vienti) notkahtaa myös pääkonttorin ovi heilahtaa monelle toimihenkilölle.

Tuo avauksessasi referoima juttu itse asiassa sisältää syynkin siihen miksi Uusimaa on jäämässä taloukasvumme vauhdissa peränpitäjäksi, tai on siis jo jäänyt. Asuntojen korkeat hinnat toki kaunistavat tuota kansallisvarallisuustilastoa Uudenmaan kohdalla, mutta kääntöpuolella korkeat asuntojen hinnat jarruttavat muuttoa alueelle, ihmisillä ei kertakaikkiaan ole varaa maksaa Helsingin asuntohintoja. Yritykset ovat alkaneet reagoimaan tähän aluksi tuotannollisen toiminnan (tehtaiden ym) siirtämisellä kauemmaksi, eikä kauaa mene kun myös yritysten tukitoiminnot (siis ne "aivot") siirtyvät pois pääkaupunkiseudulta.

Fysiikasta tuttu (tosin ei sinulle) massan hitauden laki toimii tässä liikkeen suunnan vaihtumisessa ja sokeuttaa kaltaisesi luulojen varassa elävän, mutta jos ja kun suunta muuttuu niin samainen massan hitauden laki alkaa kiihdyttää ilmiötä. Kun BKT:n kasvun hitaus on jo tilastollisesti todennettu, niin voidaan sanoa suunnan jo muuttuneen ja nyt vain seuraamme millä kiihtyvyydellä muuttoliike alkaa suuntautua muihin kasvukeskuksiin - ja millä kiihtyvyydellä yritystoiminta alueellistuu.

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat julkisen sektorin sisäistä, joten niillä ei kansallisvarallisuuden tai tuotannon kasvun kanssa ole juurikaan tekemistä. Julkisten palvelujen tuottaminen lisää toki BKT;tä, mutta tilastollisesti Uusimaa on julkisten palvelujen (siis verovarojen) suurin käyttäjä. Taas suoraan väkimäärästä johdettuna.

Sinun kannattaa lukea muutama kansantalouden perusopas ennekuin ryhdyt näihin avauksiisi joissa valitettavasti olet ennakkolulojesi viemänä pahasti pihalla

Kyseinen Hesarin kirjoitti:

juttu kertoo selkeästi Uudenmaan varallisuuden muodostuvan lähinnä älyttömän korkeasta tonttimaan hinnasta, jota Helsingin kaltaiset kunnat pönkittävät nihkeällä kaavoituspolitiikallaan. Tästä seuraa mielettömän kalliit asuntojen hinnat suhteessa tavallisesta työstä saatavaan palkkaan.

Jokunen päivä sitten tuli TV:stä juttu, jonka mukaan esim. rakennustyöläisellä ei ole varaa tulla Helsinkiin töihin kalliin asumisen vuoksi. Siksi parakeissa kärvistelevät virolaiset ja venäläiset miehet tekevät pääosin nekin työt.

Viime viikolla Hesari kertoi yli kymmenen prosentin helsinkiläisisistä elävän toimeentulotuen varassa. Siis yli 40 000 helsinkiläistä muiden elätettävänä !!

Lisäksi noin 20% helsinkiläisistä on kaltaisiasi mitääntuottamattomia eläkeläispötkyjä. Siis pyöreästi 80 000 muiden elätettävää lisää !!

Ja siihen vielä lisäksi lapset ja imeväiset päälle. Kovin kapeilla hartioilla se helsinkiläinen "hyvinvointi" lepää. Taitaa ne maakunnista tulevat/tulleet metsärahat olla melko monen helsinkiläisperheen hyvinvoinnin tausta ;)

Kuten tilastot todistavat maakuntien Suomi on elinvoimamme ja kasvun moottori.

Lue lisää

>>Lisäksi noin 20% helsinkiläisistä on kaltaisiasi mitääntuottamattomia eläkeläispötkyjä

jomppe-vaari kirjoitti:

>>Lisäksi noin 20% helsinkiläisistä on kaltaisiasi mitääntuottamattomia eläkeläispötkyjä

Rehillistä tytä tehneet ovat eläkkeensä ansainneet, mutta sinä plommitakkinen aliupseerireppana et.
Et ole päivääkään tehnyt rehellistä tuottavaa työtä....

Taas pihalla kirjoitti:

Valitettavasti todistelet vain lisää tuota ymmärtämättömyyttäsi. Mikään yritys ei elä pelkillä pääkonttorin aivoilla. Kyllä se on se tuotanto josta se raha tulee. No, aivoviennistä puhutaan, mutta silloin tarkoitetaan vähän eri asiaa. Tuotannosta tuleva raha sitten elättää näitä yritysten pääkonttoreiden juristeja, kirjanpitäjiä, suunnittelijoita yms. Heti kun tuotanto (=vienti) notkahtaa myös pääkonttorin ovi heilahtaa monelle toimihenkilölle.

Tuo avauksessasi referoima juttu itse asiassa sisältää syynkin siihen miksi Uusimaa on jäämässä taloukasvumme vauhdissa peränpitäjäksi, tai on siis jo jäänyt. Asuntojen korkeat hinnat toki kaunistavat tuota kansallisvarallisuustilastoa Uudenmaan kohdalla, mutta kääntöpuolella korkeat asuntojen hinnat jarruttavat muuttoa alueelle, ihmisillä ei kertakaikkiaan ole varaa maksaa Helsingin asuntohintoja. Yritykset ovat alkaneet reagoimaan tähän aluksi tuotannollisen toiminnan (tehtaiden ym) siirtämisellä kauemmaksi, eikä kauaa mene kun myös yritysten tukitoiminnot (siis ne "aivot") siirtyvät pois pääkaupunkiseudulta.

Fysiikasta tuttu (tosin ei sinulle) massan hitauden laki toimii tässä liikkeen suunnan vaihtumisessa ja sokeuttaa kaltaisesi luulojen varassa elävän, mutta jos ja kun suunta muuttuu niin samainen massan hitauden laki alkaa kiihdyttää ilmiötä. Kun BKT:n kasvun hitaus on jo tilastollisesti todennettu, niin voidaan sanoa suunnan jo muuttuneen ja nyt vain seuraamme millä kiihtyvyydellä muuttoliike alkaa suuntautua muihin kasvukeskuksiin - ja millä kiihtyvyydellä yritystoiminta alueellistuu.

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat julkisen sektorin sisäistä, joten niillä ei kansallisvarallisuuden tai tuotannon kasvun kanssa ole juurikaan tekemistä. Julkisten palvelujen tuottaminen lisää toki BKT;tä, mutta tilastollisesti Uusimaa on julkisten palvelujen (siis verovarojen) suurin käyttäjä. Taas suoraan väkimäärästä johdettuna.

Sinun kannattaa lukea muutama kansantalouden perusopas ennekuin ryhdyt näihin avauksiisi joissa valitettavasti olet ennakkolulojesi viemänä pahasti pihalla

Lue lisää

Nyt osui tosi pahasti ;)

Taas pihalla kirjoitti:

Valitettavasti todistelet vain lisää tuota ymmärtämättömyyttäsi. Mikään yritys ei elä pelkillä pääkonttorin aivoilla. Kyllä se on se tuotanto josta se raha tulee. No, aivoviennistä puhutaan, mutta silloin tarkoitetaan vähän eri asiaa. Tuotannosta tuleva raha sitten elättää näitä yritysten pääkonttoreiden juristeja, kirjanpitäjiä, suunnittelijoita yms. Heti kun tuotanto (=vienti) notkahtaa myös pääkonttorin ovi heilahtaa monelle toimihenkilölle.

Tuo avauksessasi referoima juttu itse asiassa sisältää syynkin siihen miksi Uusimaa on jäämässä taloukasvumme vauhdissa peränpitäjäksi, tai on siis jo jäänyt. Asuntojen korkeat hinnat toki kaunistavat tuota kansallisvarallisuustilastoa Uudenmaan kohdalla, mutta kääntöpuolella korkeat asuntojen hinnat jarruttavat muuttoa alueelle, ihmisillä ei kertakaikkiaan ole varaa maksaa Helsingin asuntohintoja. Yritykset ovat alkaneet reagoimaan tähän aluksi tuotannollisen toiminnan (tehtaiden ym) siirtämisellä kauemmaksi, eikä kauaa mene kun myös yritysten tukitoiminnot (siis ne "aivot") siirtyvät pois pääkaupunkiseudulta.

Fysiikasta tuttu (tosin ei sinulle) massan hitauden laki toimii tässä liikkeen suunnan vaihtumisessa ja sokeuttaa kaltaisesi luulojen varassa elävän, mutta jos ja kun suunta muuttuu niin samainen massan hitauden laki alkaa kiihdyttää ilmiötä. Kun BKT:n kasvun hitaus on jo tilastollisesti todennettu, niin voidaan sanoa suunnan jo muuttuneen ja nyt vain seuraamme millä kiihtyvyydellä muuttoliike alkaa suuntautua muihin kasvukeskuksiin - ja millä kiihtyvyydellä yritystoiminta alueellistuu.

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat julkisen sektorin sisäistä, joten niillä ei kansallisvarallisuuden tai tuotannon kasvun kanssa ole juurikaan tekemistä. Julkisten palvelujen tuottaminen lisää toki BKT;tä, mutta tilastollisesti Uusimaa on julkisten palvelujen (siis verovarojen) suurin käyttäjä. Taas suoraan väkimäärästä johdettuna.

Sinun kannattaa lukea muutama kansantalouden perusopas ennekuin ryhdyt näihin avauksiisi joissa valitettavasti olet ennakkolulojesi viemänä pahasti pihalla

Lue lisää

Eipä sinun kanssasi kannata enää jatkaa, kun näyt vain janttautuvan samaan, jonka perusteet ovat uskoakseni kestämättömiä. Aika sen näyttää, kumpi meistä on oikeassa; meneekö Kepulandia ohi pääkaupunkiseudusta ja muista rintamaista niin, että täällä nähdään vain vilkkuvat perävalot, vai jääkö se Kepulandia yhä kauemmas jälkeen näistä alueista. Uskon, että varmasti jää, jos se ei täältä saa apua. ja se avunsaanti kyllä pakosta vähenisi, jos kepu pääsisi halunsa mukaan myös näitä alueita kuppaamaan ja kurjistamaan.

Näin on näreet???? kirjoitti:

Rehillistä tytä tehneet ovat eläkkeensä ansainneet, mutta sinä plommitakkinen aliupseerireppana et.
Et ole päivääkään tehnyt rehellistä tuottavaa työtä....

maleksiminen ja siitä kolmekymmentä vuotta eläkettä nostaminen ei todellakaan ole tuottanut tälle yhteiskunnalle yhtään mitään. Vain vahinkoa.

Palvelusektori ja julkinen sektori tuovat uutta jaettavaa yhteiskuntaan. Palvelusektori kierrättää rahaa, luo työllisyyttä ja tuottaa verotuloja julkista sektoria varten, joka sitten näillä rahoilla voi kouluttaa uutta väkeä mm. vientiteollisuuden tarpeisiin, tehdä infrastruktuuri-investointeja kuten teitä ja satamia mm. vientiteollisuuden tarpeisiin. Ilman näitä toimenpiteitä meillä ei olisi mitään erityisen merkittävää vientiteollisuutta olemassakaan.

Mutta kyllä vientiteollisuus tärkeä asia on ja sitä meidän tulee edistää. Sen edistämisessä asutuksen keskittäminen ja rakenteelliset muutokset ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä. Teollistuminen oli nimenomaan se, joka aikaansai valtaisan maaltapaon sotien jälkeen. Suomelle se oli erinomainen asia, kun saatoimme näin jättää maatalousyhteiskunnan taaksemme. Pula-ajat olivat sen myötä taaksejäänyttä elämää.

Pääkaupunkiseutu ja siihen läheisesti kytkeytyvä osa Uuttamaata tuottaa edelleen noin kolmanneksen maan BKT:sta. Kasvuvauhti on tyrehtynyt, mikä johtuu Nokia-klusterin heikentymisestä. Silloin kun tämä klusteri alkoi 90-luvulla vahvistua, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kasvuvauhti olivat ihan omaa luokkaansa. Koko maan kannalta on tietysti suuri etu, jos Nokian heikentymisen myötä kehittyy uusia innovaatioita. Tähän on edellytyksiä, koska se väki, joka Nokia-innovaatioitakin on ollut tuottamassa, ei ole häipynyt minnekää. Pääkaupunkiseudulla on edelleen runsaasti osaamispääomaa ja sitä toivotaan lisää esim. Aalto-yliopiston myötä. Helsingin sijainti on myös Itämeri-kaupunkina hyvin optimaalinen, kun sieltä on suunnilleen yhtä lyhyt matka Pietariin, Tallinnaan ja Tukholmaan. Periferioilta puuttuu tämä luonnollinen yhteys kohden kansainvälistymistä.

Tietysti on erinomainen asia, että muissa maakunnissa ei ole taannuttu vaan kyetty pinnistelemään edelleen kasvuvauhdissa. Niissäkin on hyvä muistaa, että kasvu tulee maakuntien keskittymistä, ei mistään haja-alue-Suomesta. Maatalousvaltainen osa Suomea nielee edelleen rahoja pohjattamaan kitaansa kykenemättä tuottamaan mitenkään mainittavasti tähän laitettuihin panoksiin verrattuna.

Pirkanmaalla veturina on Tampere, Keski-Suomessa Jyväskylä, Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja muu rannikkokaista, mihin on paakkaantunut teollisuutta sekä Kymessä samalla tapaa asutukseltaan tiheä rannikkokaista. Kaikissa näissä kuntauudistuksenkin lähtökohtana olevat työssäkäyntialueet ovat talouden vetureina, ei suinkaan maatalousvaltainen haja-asutusalue.

Kaivosteollisuuden kasvu ja matkailun lisääntyminen ovat hienoja asioita. Niiden ympärille Lappia voidaankin rakentaa. Se tarkoittaa vaan sitä, että jänkhät pitää unohtaa ja asettua sinne Saariselän, Ylläs-Pallaksen ja Levin maisemiin. Kyllä se paljon Lapissa käyneenä aika surkealta näiden matkailukeskittymien ulkopuolella näyttää.

jomppe-vaari kirjoitti:

Eipä sinun kanssasi kannata enää jatkaa, kun näyt vain janttautuvan samaan, jonka perusteet ovat uskoakseni kestämättömiä. Aika sen näyttää, kumpi meistä on oikeassa; meneekö Kepulandia ohi pääkaupunkiseudusta ja muista rintamaista niin, että täällä nähdään vain vilkkuvat perävalot, vai jääkö se Kepulandia yhä kauemmas jälkeen näistä alueista. Uskon, että varmasti jää, jos se ei täältä saa apua. ja se avunsaanti kyllä pakosta vähenisi, jos kepu pääsisi halunsa mukaan myös näitä alueita kuppaamaan ja kurjistamaan.

Lue lisää

..mistään ohimenosta tai puppaamisesta ole kysymys, vaan siitä, että kaikilla alueilla tullaan hyvin toimeen ja vilä omillaan.

Vanhalla sotilaalla on vain tappaminen mielessä. :((

Keskustan.. kirjoitti:

politiikalla nimenomaan pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan.
Sitäpaitsi maalla avuvat pärjäävät paljon vähemmällä rahalla kuin kaupungeissa asuvat.

Sitten esimerkki: Minä olen eläkeläinen kuten sinäkin (tosin eläke on paljon pienempi) mutta olen valmistanut tänä syksynä ja talvena noin 100 mottia halkoja.

Yksi motti kuivia koivuhalkoja vastaa noin 2-300 litraa öljyä, elikkä öljyn hinnassa laskettuna se on monta tuhatta euroa.
Mitä hyödyllistä sinä teet eläkkeellä ollessasi?

Lue lisää

Ehkä Kepun politiikalla pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan. Tulokset ovat vaan kovin karua katseltavaa. Nimenomaan hyvin harvoissa maaseutukunnissa tullaan toimeen omillaan. Niiden osuus valtionosuuksien tasauksesta on selvästi suurin. Monissa kunnissa jopa suurempi kuin omien verotulojen. Lisäksi näihin kuntiin virtaa maatalous- ja aluetukirahoja eli siis muiden maksamaa rahaa.

Maalla asuvat voivat pärjätä paremmin taloudellisesti lähinnä kolmesta syystä. Asuminen on maalla jossain määrin halvempaa (erityisesti asunnon hankkimiskulut ja vuokrat). Toinen syy voi olla vähäisempään elintasoon tyytyminen (markkinahoukutuksia ei ole paljon). Kolmas tekijä saattaa olla mainitsemasi omavaraisuus, jos työlle ei lasketa hintaa. Toisaalta taas markkinoiden pienuus eli kilpailun puute ja pitkät välimatkat lisäävät kuluja.

Yksi motti koivuhalkoja ei missään tapauksessa ole monen tuhannen euron arvoinen kasa puita. Pääkaupunkiseudulla myyvät irtomotin sellaisen keskimääräiseen 70 euron hintaan, mikä on tietysti sekin jo melkoinen kiskurihinta. Siitä eivät kaikki myyjät halua edes maksaa veroja ja vaativatkin sen vuoksi käteismaksua. Itse pyrinkin tekemään omat puuni mökillä ja tuomaan niitä sitten paluumatkalla sen verran, kun takakonttiin mahtuu, ellei peräkärryä satu olemaan mukana.

Puiden hyötykäyttö ja öljyn korvaaminen riippuu kylläkin sitten lämmityslaitteista. En tunne öljynpolttimia, mutta epäilen, että niissä voitaisiin öljy noin vain vaihtaa puuhun. Itse lämmitän puilla varaavaa takkaa, jolloin säästöä tulee siitä, että pitää peruslämpöä hieman alhaisempana kuin muuten. Se tarkoittaa kyllä silloin sitä, että puilla lämmittämisen pitää olla talvikaudella säännöllistä. Olen kokiellut myös takan lämmittämistä pelleteillä ja ihan hyvin sekin toimii. Pelletit ovat siitä mukavia, että ne ovat siististi säkeissä eivätkä vaadi suuria tiloja.

Taas pihalla kirjoitti:

Valitettavasti todistelet vain lisää tuota ymmärtämättömyyttäsi. Mikään yritys ei elä pelkillä pääkonttorin aivoilla. Kyllä se on se tuotanto josta se raha tulee. No, aivoviennistä puhutaan, mutta silloin tarkoitetaan vähän eri asiaa. Tuotannosta tuleva raha sitten elättää näitä yritysten pääkonttoreiden juristeja, kirjanpitäjiä, suunnittelijoita yms. Heti kun tuotanto (=vienti) notkahtaa myös pääkonttorin ovi heilahtaa monelle toimihenkilölle.

Tuo avauksessasi referoima juttu itse asiassa sisältää syynkin siihen miksi Uusimaa on jäämässä taloukasvumme vauhdissa peränpitäjäksi, tai on siis jo jäänyt. Asuntojen korkeat hinnat toki kaunistavat tuota kansallisvarallisuustilastoa Uudenmaan kohdalla, mutta kääntöpuolella korkeat asuntojen hinnat jarruttavat muuttoa alueelle, ihmisillä ei kertakaikkiaan ole varaa maksaa Helsingin asuntohintoja. Yritykset ovat alkaneet reagoimaan tähän aluksi tuotannollisen toiminnan (tehtaiden ym) siirtämisellä kauemmaksi, eikä kauaa mene kun myös yritysten tukitoiminnot (siis ne "aivot") siirtyvät pois pääkaupunkiseudulta.

Fysiikasta tuttu (tosin ei sinulle) massan hitauden laki toimii tässä liikkeen suunnan vaihtumisessa ja sokeuttaa kaltaisesi luulojen varassa elävän, mutta jos ja kun suunta muuttuu niin samainen massan hitauden laki alkaa kiihdyttää ilmiötä. Kun BKT:n kasvun hitaus on jo tilastollisesti todennettu, niin voidaan sanoa suunnan jo muuttuneen ja nyt vain seuraamme millä kiihtyvyydellä muuttoliike alkaa suuntautua muihin kasvukeskuksiin - ja millä kiihtyvyydellä yritystoiminta alueellistuu.

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat julkisen sektorin sisäistä, joten niillä ei kansallisvarallisuuden tai tuotannon kasvun kanssa ole juurikaan tekemistä. Julkisten palvelujen tuottaminen lisää toki BKT;tä, mutta tilastollisesti Uusimaa on julkisten palvelujen (siis verovarojen) suurin käyttäjä. Taas suoraan väkimäärästä johdettuna.

Sinun kannattaa lukea muutama kansantalouden perusopas ennekuin ryhdyt näihin avauksiisi joissa valitettavasti olet ennakkolulojesi viemänä pahasti pihalla

Lue lisää

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat erinomainen mittari, kun halutaan nähdä, missä päin maata toimitaan taloudellisesti kannattavasti ja missä ei. Tässä suhteessa valtionosuuksien tasausjärjestelmän tulonsiirtoluvut ovat aivan verrattomia. Ne mittaavat kuntien asukkaiden ja yritysten veronmaksukyä suhteessa toisiinsa. Tässä veratilussa pääkaupunkiseutu ja eteläiset taajamat ovat pärjänneet varsin hyvin erityisesti verrattuna maatalousvaltaiseen osaan Suomea.

Toiveesi pääkaupunkiseudun kuolemasta lienee kovasti ennenaikainen. Vähän aikaa sitten Hesarissa oli juttu, jonka mukaan ihmisiä on alkanutkin taas kiinnostaa muutto keskustan kerrostaloalueille ns. Nurmijärvi-ilmiön jälkeen. Ihmiset havaitsivat, ettei himmelialueilla ollut sosiaalista elämää, virikkeitä ja muita palveluja samaan mittaan kuin keskustoissa. Suomessa kasvanut kaupunkilaissukupolvi ei enää ihastukaan metsäläisyyteen vaan haluaa olla niin sanotusti ihmisten ilmoilla.

Maan talousveturin taantuma johtuu Nokia-klusterin merkityksen rajusta vähentymisestä (alasajosta). Jää nähtäväksi, kuinka hyvin se toipuu ja tuleeko sen tilalle mahdollisesti jotain uutta. Se on varsin todennäköistä, koska maan henkisestä pääomasta, siitä aivokapisteetin kärjestä, suuri osa on keskittynyt nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Muiden maiden kehitys antaa kyllä paljon osviittaa suunnasta eikä se suinkaan ole haja-asutuksen kasvu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Palvelusektori ja julkinen sektori tuovat uutta jaettavaa yhteiskuntaan. Palvelusektori kierrättää rahaa, luo työllisyyttä ja tuottaa verotuloja julkista sektoria varten, joka sitten näillä rahoilla voi kouluttaa uutta väkeä mm. vientiteollisuuden tarpeisiin, tehdä infrastruktuuri-investointeja kuten teitä ja satamia mm. vientiteollisuuden tarpeisiin. Ilman näitä toimenpiteitä meillä ei olisi mitään erityisen merkittävää vientiteollisuutta olemassakaan.

Mutta kyllä vientiteollisuus tärkeä asia on ja sitä meidän tulee edistää. Sen edistämisessä asutuksen keskittäminen ja rakenteelliset muutokset ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä. Teollistuminen oli nimenomaan se, joka aikaansai valtaisan maaltapaon sotien jälkeen. Suomelle se oli erinomainen asia, kun saatoimme näin jättää maatalousyhteiskunnan taaksemme. Pula-ajat olivat sen myötä taaksejäänyttä elämää.

Pääkaupunkiseutu ja siihen läheisesti kytkeytyvä osa Uuttamaata tuottaa edelleen noin kolmanneksen maan BKT:sta. Kasvuvauhti on tyrehtynyt, mikä johtuu Nokia-klusterin heikentymisestä. Silloin kun tämä klusteri alkoi 90-luvulla vahvistua, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kasvuvauhti olivat ihan omaa luokkaansa. Koko maan kannalta on tietysti suuri etu, jos Nokian heikentymisen myötä kehittyy uusia innovaatioita. Tähän on edellytyksiä, koska se väki, joka Nokia-innovaatioitakin on ollut tuottamassa, ei ole häipynyt minnekää. Pääkaupunkiseudulla on edelleen runsaasti osaamispääomaa ja sitä toivotaan lisää esim. Aalto-yliopiston myötä. Helsingin sijainti on myös Itämeri-kaupunkina hyvin optimaalinen, kun sieltä on suunnilleen yhtä lyhyt matka Pietariin, Tallinnaan ja Tukholmaan. Periferioilta puuttuu tämä luonnollinen yhteys kohden kansainvälistymistä.

Tietysti on erinomainen asia, että muissa maakunnissa ei ole taannuttu vaan kyetty pinnistelemään edelleen kasvuvauhdissa. Niissäkin on hyvä muistaa, että kasvu tulee maakuntien keskittymistä, ei mistään haja-alue-Suomesta. Maatalousvaltainen osa Suomea nielee edelleen rahoja pohjattamaan kitaansa kykenemättä tuottamaan mitenkään mainittavasti tähän laitettuihin panoksiin verrattuna.

Pirkanmaalla veturina on Tampere, Keski-Suomessa Jyväskylä, Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja muu rannikkokaista, mihin on paakkaantunut teollisuutta sekä Kymessä samalla tapaa asutukseltaan tiheä rannikkokaista. Kaikissa näissä kuntauudistuksenkin lähtökohtana olevat työssäkäyntialueet ovat talouden vetureina, ei suinkaan maatalousvaltainen haja-asutusalue.

Kaivosteollisuuden kasvu ja matkailun lisääntyminen ovat hienoja asioita. Niiden ympärille Lappia voidaankin rakentaa. Se tarkoittaa vaan sitä, että jänkhät pitää unohtaa ja asettua sinne Saariselän, Ylläs-Pallaksen ja Levin maisemiin. Kyllä se paljon Lapissa käyneenä aika surkealta näiden matkailukeskittymien ulkopuolella näyttää.

Lue lisää

Koetappa sinäkin erottaa kaksi asiaa. BKT ja vientiteollisuus. Uudellamaalla on edelleen niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti suuri BKT muuhun maahan verrattuna. Suhteellinen osuus kuitenkin supistuu huimaa vauhtia kun kasvun veturit ovatkin nyt perusteollisuudessa, ITC ja palvelusektorien hiipuessa.

Vientiteollisuus tuo sen rahan jota palvelusektori kierrättää ja josta julkinen sektori kustannetaan.

Avaaja rinnasti ymmärtämättömyyttään kaksi eri asiaa. Varallisuusarvot ja tulonlähteet. Varallisuusarvojen nousu esim asuntojen hintojen nousun vuoksi ei tuo uutta jaettavaa kansantalouteen. Jos sinä olet maksanut 1990 luvulla asunnostasi 200 000 euroa (silloisina markkoina) ja sen arvo on nyt 400 000, olet kyllä tuplannut varallisuutesi, mutta samalla tulosi ovat saattaneet pudota esim eläköitymisen seurauksena. Varallisuutesi tuplaantuminen ei siis tuo sinulle uutta tuloa ennenkuin myyt varallisuutesi.

Vientiteollisuus on joka tuo tuota tuloa kansantalouteen riippumatta siitä mihin päin maata varallisuutemme on keskittynyt. Noista tuloista sitten virtaa rahaa eri puolille maata, eniten pääkaupunkiseudulle jossa toimii paljon business to business palvelusektorin yrityksiä ja pääkonttoreita. Tuotannollinen toiminta, siis uutta tuloa tuottava, pääkaupunkiseudulla hiipuu. Yksi syy sille on juuri nuo varallisuusarvojen nousut, ihmisillä ei ole enää varaa ostaa uutta asuntoa tai hankkia tonttia alueelta kun hinnat ovat karanneet tavallisen duunarin tavoittamatomiin. Tuotanto siirtyy ensin muualle, ja jos etenkin Helsingin käsittämättömän typerä (kiitos vihreiden) kaupunkisuunnittelu jatkuu, niin kohta pääkonttoreiden on mentävä perässä jotta ne saavat tarvitsemansa toimihenkilötyövoiman palkattua.

Kirjoitan tätä huolestuneena helsinkiläisenä, en minään kepulaisena kepulandian ylistäjänä kuten näytät luulevan, ja kuten Kapi tollikka jokaisen hänelle vasta-argumentin laittavan leimaa.

Kyseinen Hesarin kirjoitti:

juttu kertoo selkeästi Uudenmaan varallisuuden muodostuvan lähinnä älyttömän korkeasta tonttimaan hinnasta, jota Helsingin kaltaiset kunnat pönkittävät nihkeällä kaavoituspolitiikallaan. Tästä seuraa mielettömän kalliit asuntojen hinnat suhteessa tavallisesta työstä saatavaan palkkaan.

Jokunen päivä sitten tuli TV:stä juttu, jonka mukaan esim. rakennustyöläisellä ei ole varaa tulla Helsinkiin töihin kalliin asumisen vuoksi. Siksi parakeissa kärvistelevät virolaiset ja venäläiset miehet tekevät pääosin nekin työt.

Viime viikolla Hesari kertoi yli kymmenen prosentin helsinkiläisisistä elävän toimeentulotuen varassa. Siis yli 40 000 helsinkiläistä muiden elätettävänä !!

Lisäksi noin 20% helsinkiläisistä on kaltaisiasi mitääntuottamattomia eläkeläispötkyjä. Siis pyöreästi 80 000 muiden elätettävää lisää !!

Ja siihen vielä lisäksi lapset ja imeväiset päälle. Kovin kapeilla hartioilla se helsinkiläinen "hyvinvointi" lepää. Taitaa ne maakunnista tulevat/tulleet metsärahat olla melko monen helsinkiläisperheen hyvinvoinnin tausta ;)

Kuten tilastot todistavat maakuntien Suomi on elinvoimamme ja kasvun moottori.

Lue lisää

Kyllä tyhmyys on taas saavuttanut huippunsa edellisessä kirjoituksessa.

Jos jollekkin maksetaan toimentulotukea ei se tarkoita että tämän henkilön kaikki eläminen maksettaisiin toimeentulotuella vaan se tarkoittaa että tämänhenkilön palkasta tai esim. eläkkeestä ei riitä riittävästi elämiseen. Toisin sanoen nämä 80000 henkeä eivät ole muiden elätettävinä vaan osa heidän kustannuksistaan katetaan muiden maksamilla veroilla. Ja koska edellinen kirjoittaja on noin kolmevuotiaan lapsen kehitysasteella niin kerrottakoon että toimeentulotuen rahoitus tulee puoliksi kunnallisverosta.

Mitä tulee tilastoihin niin kannattaa lukea tilastoja eikä Kepulien väärentämiä aivopesuprosyyreitä. Tilastojen mukaan pk-seutu on suomen taloudellsesti vahvin alue ja pk-seudulta kerätään selkeästi eniten valtion veroja suhteessa menoihin, joten pk-seutu on ns. nettomaksaja. Tilastoihin kannattaa tutustua tilastokeskusken sivustoilla eikä kepuliroistojen tupailloissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehkä Kepun politiikalla pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan. Tulokset ovat vaan kovin karua katseltavaa. Nimenomaan hyvin harvoissa maaseutukunnissa tullaan toimeen omillaan. Niiden osuus valtionosuuksien tasauksesta on selvästi suurin. Monissa kunnissa jopa suurempi kuin omien verotulojen. Lisäksi näihin kuntiin virtaa maatalous- ja aluetukirahoja eli siis muiden maksamaa rahaa.

Maalla asuvat voivat pärjätä paremmin taloudellisesti lähinnä kolmesta syystä. Asuminen on maalla jossain määrin halvempaa (erityisesti asunnon hankkimiskulut ja vuokrat). Toinen syy voi olla vähäisempään elintasoon tyytyminen (markkinahoukutuksia ei ole paljon). Kolmas tekijä saattaa olla mainitsemasi omavaraisuus, jos työlle ei lasketa hintaa. Toisaalta taas markkinoiden pienuus eli kilpailun puute ja pitkät välimatkat lisäävät kuluja.

Yksi motti koivuhalkoja ei missään tapauksessa ole monen tuhannen euron arvoinen kasa puita. Pääkaupunkiseudulla myyvät irtomotin sellaisen keskimääräiseen 70 euron hintaan, mikä on tietysti sekin jo melkoinen kiskurihinta. Siitä eivät kaikki myyjät halua edes maksaa veroja ja vaativatkin sen vuoksi käteismaksua. Itse pyrinkin tekemään omat puuni mökillä ja tuomaan niitä sitten paluumatkalla sen verran, kun takakonttiin mahtuu, ellei peräkärryä satu olemaan mukana.

Puiden hyötykäyttö ja öljyn korvaaminen riippuu kylläkin sitten lämmityslaitteista. En tunne öljynpolttimia, mutta epäilen, että niissä voitaisiin öljy noin vain vaihtaa puuhun. Itse lämmitän puilla varaavaa takkaa, jolloin säästöä tulee siitä, että pitää peruslämpöä hieman alhaisempana kuin muuten. Se tarkoittaa kyllä silloin sitä, että puilla lämmittämisen pitää olla talvikaudella säännöllistä. Olen kokiellut myös takan lämmittämistä pelleteillä ja ihan hyvin sekin toimii. Pelletit ovat siitä mukavia, että ne ovat siististi säkeissä eivätkä vaadi suuria tiloja.

Lue lisää

väittänytkään, että 1 motti koivuhalkoja olisi tuhansien arvoinen.

Sanoin, että 1 motti kuivaa koivuhalkoa vastaa energiamäärältään noi 2-300 litraa oljyä.

Laske siitä minkä verran 100 kuutioa halkoja korvaa tuontiöljyä.

Sitä halkomotin hintaa sinun ei tarvitse miettiä, eikä sitä mitä minä sillä saan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehkä Kepun politiikalla pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan. Tulokset ovat vaan kovin karua katseltavaa. Nimenomaan hyvin harvoissa maaseutukunnissa tullaan toimeen omillaan. Niiden osuus valtionosuuksien tasauksesta on selvästi suurin. Monissa kunnissa jopa suurempi kuin omien verotulojen. Lisäksi näihin kuntiin virtaa maatalous- ja aluetukirahoja eli siis muiden maksamaa rahaa.

Maalla asuvat voivat pärjätä paremmin taloudellisesti lähinnä kolmesta syystä. Asuminen on maalla jossain määrin halvempaa (erityisesti asunnon hankkimiskulut ja vuokrat). Toinen syy voi olla vähäisempään elintasoon tyytyminen (markkinahoukutuksia ei ole paljon). Kolmas tekijä saattaa olla mainitsemasi omavaraisuus, jos työlle ei lasketa hintaa. Toisaalta taas markkinoiden pienuus eli kilpailun puute ja pitkät välimatkat lisäävät kuluja.

Yksi motti koivuhalkoja ei missään tapauksessa ole monen tuhannen euron arvoinen kasa puita. Pääkaupunkiseudulla myyvät irtomotin sellaisen keskimääräiseen 70 euron hintaan, mikä on tietysti sekin jo melkoinen kiskurihinta. Siitä eivät kaikki myyjät halua edes maksaa veroja ja vaativatkin sen vuoksi käteismaksua. Itse pyrinkin tekemään omat puuni mökillä ja tuomaan niitä sitten paluumatkalla sen verran, kun takakonttiin mahtuu, ellei peräkärryä satu olemaan mukana.

Puiden hyötykäyttö ja öljyn korvaaminen riippuu kylläkin sitten lämmityslaitteista. En tunne öljynpolttimia, mutta epäilen, että niissä voitaisiin öljy noin vain vaihtaa puuhun. Itse lämmitän puilla varaavaa takkaa, jolloin säästöä tulee siitä, että pitää peruslämpöä hieman alhaisempana kuin muuten. Se tarkoittaa kyllä silloin sitä, että puilla lämmittämisen pitää olla talvikaudella säännöllistä. Olen kokiellut myös takan lämmittämistä pelleteillä ja ihan hyvin sekin toimii. Pelletit ovat siitä mukavia, että ne ovat siististi säkeissä eivätkä vaadi suuria tiloja.

Lue lisää

Selvennykseksi: Pinokuutiometri (motti) kuivaa koivupilkettä vastaa energialtaan 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Kiintokuutio koivua vastaa noin puolitoistakertaisesti pinokuutiota. Kiintokuutiossa koivua siis on tuo kirjoittajan mainitsema kahden kolmensadan öljylitran energia.

Lämmitysöljyn hinta on euron paikkeilla, joten tuo sinun polttopuustakiskurihintana pitämä 70 euroa on noin puolet vastaavan öljyenergian hinnasta. Öljypolttimen hyötysuhde on toki parempi joka hieman tasoittaa laskelmaa.

Maalla omatoimisesti omasta metsästään polttopuun tekevä maksaa vain moottorisahan ja mahdollisen kuljetuksen kustannukset. Hintaa tulee muutama euro motille jos vaikkapa naapuri hoitaa kuljetuksen traktorillaan ja metsäkärryllään. Kun maaseudun asuntoihin kuuluu lähes poikkeuksetta leivinuuni ja puulämmitteinen sauna, syntyy myös merkittävää sähkön säästöä sähköuunin ja -kiukaan käyttäjiin. Ja lämmityspolttoaine on kaupanpäälle hiilineutraalia.

Maaseudun omavaraisuus ei rajoitu lämmitykseen. Kaikilla on ainakin jonkinmoinen kasvimaa, useilla kunnon puutarha (marjapensaat ym), kalastus on yleistä, metsällä käydään ja saalistakin saadaan (hirviporukoissa voi yksi mies saada satoja kiloja lihaa), marjapaikat löytyvät läheltä, sieniäkin osataan käyttää ja niin edelleen. Ei se ole vähäisempään elintasoon tyytymistä jos syö hirven paistia kanttarellikastikkeessa brasialaisen naudanpaistin ja punaviinikastikkeen sijaan. Tai vastapyydettyä kuhaa norjalaisen pakasteturskafileen sijaan. Päinvastoin, se on parempaa elämänlaatua vähintäänkin samalla elintasolla. Elämänlaatuun kun kuuluu myös se uunin miellyttävä lämpö talvipakkasilla ja puukiukaan sähkökiuasta leppeämmät löylyt.

Onko markkinahoulutukset sitten elintasoa? Onko elintason mittari tosiaankin se, että naisväki kulkee Luis Vuitton laukku kädessään? Kuluttaminenko se sinun elintasosi mittari on? Taidat olla demari, joille naapuria parempi auto, komeampi turkki tai isompi TV ruutu on tärkeintä. Sivistyneille ihmisille (= ei demareille) kuluttaminen ei ole elintason mittari.

Työskentelen täällä PK-seudulla erään suurehkon kotimaisen yrityksen tuotekehitysosastolla, yrityksen liikevaihdosta yli 90% tulee ulkomailta. Onko tosiaan niin että minä en tuota mitään eli eikö tosiaankaan tuotteiden ja palveluiden hinnoissa ole mukana hallinto-, suunnittelu- ja tuotekehitys yms. osuutta. Toiseksi jos täällä ei tuoteta täten mitään niin miten ihmeessä nuo tuotteet ja pelvelut ilman tuotekehitystä syntyvät tai ilman myyntiorganisaatiota saadaan myytyä ja miksi minulle yleensä maksetaan palkkaa?. Eli toisin kysyen onko ihan sama sijaitseeko esim. Nokian, Koneen, Fortumin, Stora Enson, Metson, Huhtamäen, YIT:n, Sanoma:n, Tieto Enatorin, Fazerin...pääkonttorit ja hallinto-, tuotekehitys sekä suunnitteluosastot yms. Suomessa vai ulkomailla vain ovatko ne kokonaan turhia?


Niin, muuten on se ihme juttu että koko maailman suurin kansantalous (USA) on voimakkaasti alijäämäinen ja kaiken lisäksi palveluyhteiskunta, eihän tämä ole mahdollista kepulistien mukaan.

jomppe-vaari kirjoitti:

Ymmärsin toki lähteessäni sanotun, myös niistä näkökulmista joita toit esille, mutta tuskinpa olisin saanut aikaiseksi tällaista keskustelua, jos vain niihin olisin pitäytynyt. Kun ne sitä paitsi ovat yksipuolista näkemystä, eikä ainakaan paremmin totuutta vastaavia kuin minun esille tuomani tulkintani.

Kyllä tuosta esityksestäni on hyvin ymmärrettävissä, mistä suomalaiset elävät, ja missä se heitä elättävä on. Tietysti se on siellä, minne muuttovoitto tulee, ja vähiten sitä on siellä, missä on muuttotappiota. Tietenkin vientituotantoamme tehdään noissa tehtaissa, mutta eipä niitä paljon siellä Kepulandiassa sijaitse, ja esim. Kymenlaakson melko korkea varallisuus on niiden tuomaa, kuten totesin. Mutta missä sitä tuotantoa suunnitellaan, missä on aivot, joita tarvitaan kaiken kasvun ja kehityksen taakse? Ei tarvinne kertoa.

Vienti on meille tietysti tärkeää, jopa elintärkeää – vaikka joku tuossa edellä sen merkityksen pyrkii mitätöimään – mutta tärkeää on tuontikin ja myös tuontitavaroiden kulutus, se panee rahaa kiertoon ja kiertävä raha poikii aina uutta paremmin kuin paikallaan oleva. Missähän sitä rahaa kiertoon pannaan eniten? Ei tarvinne vastata siihenkään.

Eipä näytä siltä, että Uusimaa olisi ”tippunut kelkasta” missään suhteessa, mutta totta kai prosentuaalinen kasvu joillakin muilla alueilla voi olla korkeampaa, kun lähtökohta on paljon alhaisempi, mutta kertyvä potti jää siitä huolimatta kovin pieneksi Uudellamaalla kertyvän rinnalla. Ja sitä muuallakin parantunutta kertymää ovat auttaneet juuri Uudenmaan ja muiden rintamaiden ihmiset niillä varsin mittavilla tulonsiirroilla, joita näiltä alueilta on kauan tapahtunut.

Lue lisää

Voi hellan tuuteli tentään, kun miäkin noin ymmälsin, mutua kun ymmältin ten titten vatta kun mnulle telitettin. kyllä minä tiltikin olin vähän oikiasaki, kun minä kuitenkin otatin ite tuon pottittaaa tinne laaamatttuopittoonikin, minä haluan että minä taitin homiota, ja nee luulit minua viitatki.
Kylllä minä kuitenki nyt toivon, ettei titä näkit minun tutut, kun mie ylitin nille vain näyttää, että minä olen viitataampi kuin ne muut.

kiitot hoitotäti, kun telitit minulle atian miinä panen ten minun piväkiljan väliin talteen ja voin titten toveleile titä näyttää ninkö te olit minin omaa kiljottamaa. te on jekku, ykt vanha ukkiki on monetti jo utkonu.

trruuuut kirjoitti:

Kyllä tyhmyys on taas saavuttanut huippunsa edellisessä kirjoituksessa.

Jos jollekkin maksetaan toimentulotukea ei se tarkoita että tämän henkilön kaikki eläminen maksettaisiin toimeentulotuella vaan se tarkoittaa että tämänhenkilön palkasta tai esim. eläkkeestä ei riitä riittävästi elämiseen. Toisin sanoen nämä 80000 henkeä eivät ole muiden elätettävinä vaan osa heidän kustannuksistaan katetaan muiden maksamilla veroilla. Ja koska edellinen kirjoittaja on noin kolmevuotiaan lapsen kehitysasteella niin kerrottakoon että toimeentulotuen rahoitus tulee puoliksi kunnallisverosta.

Mitä tulee tilastoihin niin kannattaa lukea tilastoja eikä Kepulien väärentämiä aivopesuprosyyreitä. Tilastojen mukaan pk-seutu on suomen taloudellsesti vahvin alue ja pk-seudulta kerätään selkeästi eniten valtion veroja suhteessa menoihin, joten pk-seutu on ns. nettomaksaja. Tilastoihin kannattaa tutustua tilastokeskusken sivustoilla eikä kepuliroistojen tupailloissa.

Lue lisää

Osmo on taas niin touhuissaan, ettei nakkisormet kykene seuraamaan timanttina leiskuvan älyn juoksua ;)))

Onko sinulle jotenkin jäänyt epäselväksi, että eläkkeet maksetaan yhteiskunnan varoista vastikkeettomasti?

Minä olen aina luullut, että kunnallisverokin on yhteiskunnan rahaa :)

huolestunut helsinki kirjoitti:

Koetappa sinäkin erottaa kaksi asiaa. BKT ja vientiteollisuus. Uudellamaalla on edelleen niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti suuri BKT muuhun maahan verrattuna. Suhteellinen osuus kuitenkin supistuu huimaa vauhtia kun kasvun veturit ovatkin nyt perusteollisuudessa, ITC ja palvelusektorien hiipuessa.

Vientiteollisuus tuo sen rahan jota palvelusektori kierrättää ja josta julkinen sektori kustannetaan.

Avaaja rinnasti ymmärtämättömyyttään kaksi eri asiaa. Varallisuusarvot ja tulonlähteet. Varallisuusarvojen nousu esim asuntojen hintojen nousun vuoksi ei tuo uutta jaettavaa kansantalouteen. Jos sinä olet maksanut 1990 luvulla asunnostasi 200 000 euroa (silloisina markkoina) ja sen arvo on nyt 400 000, olet kyllä tuplannut varallisuutesi, mutta samalla tulosi ovat saattaneet pudota esim eläköitymisen seurauksena. Varallisuutesi tuplaantuminen ei siis tuo sinulle uutta tuloa ennenkuin myyt varallisuutesi.

Vientiteollisuus on joka tuo tuota tuloa kansantalouteen riippumatta siitä mihin päin maata varallisuutemme on keskittynyt. Noista tuloista sitten virtaa rahaa eri puolille maata, eniten pääkaupunkiseudulle jossa toimii paljon business to business palvelusektorin yrityksiä ja pääkonttoreita. Tuotannollinen toiminta, siis uutta tuloa tuottava, pääkaupunkiseudulla hiipuu. Yksi syy sille on juuri nuo varallisuusarvojen nousut, ihmisillä ei ole enää varaa ostaa uutta asuntoa tai hankkia tonttia alueelta kun hinnat ovat karanneet tavallisen duunarin tavoittamatomiin. Tuotanto siirtyy ensin muualle, ja jos etenkin Helsingin käsittämättömän typerä (kiitos vihreiden) kaupunkisuunnittelu jatkuu, niin kohta pääkonttoreiden on mentävä perässä jotta ne saavat tarvitsemansa toimihenkilötyövoiman palkattua.

Kirjoitan tätä huolestuneena helsinkiläisenä, en minään kepulaisena kepulandian ylistäjänä kuten näytät luulevan, ja kuten Kapi tollikka jokaisen hänelle vasta-argumentin laittavan leimaa.

Lue lisää

Teet tarpeettoman jyrkän eron BKT:n ja vientiteollisuudeen, palvelusektorin ja vientiteollisuuden sekä julkisen sektorin ja vientiteollisuuden välille. Vientisektori on hyvin riippuvainen sekä palvelusektorista että julkisesta sektorista. Ilman niitä mitään vientiä ei olisi. Ihmiset pitää kouluttaa, heidän terveydestään pitää huolehtia, työvoimalle pitää rakentaa asuntoja ja vientiyrityksille teitä, rautateita, lentoliikennettä ja satamia. Ja kaiken lisäksi nämä asiat pitää saada ensin kuntoon ennen kuin mikään vientituote suuressa mittakaavassa liikahtaa minnekään. Samoin palvelusektorin pitää huolehtia sen vientisektorin monista tarpeellisista tukipalveluista kuten maksuliikenteestä, kirjanpidosta, tehdastilojen siivoamisesta, työntekijöiden ruokkimisesta jne. Ilman näitä homma ei onnistu.

Edellä mainittujen syiden vuoksi on melkoista vääristelyä kertoa, että vientisektori yksin toisi uutta tuloa kansantalouteen. Se tuloutetaan toki vientisektorin kautta, mutta viennin tuottamisessa on ollut paljon muidenkin alojen panosta mukana, joista vientiyritykset, sen työntekijät ja julkinen sektori kustantavat osan. Ennen kuin yrityksen tuote on liukuhihnalla, se on vaatinut lisäksi paljon suunnittelu- ja tuontikehityspanoksia sekä pääomia. Näin ollen se tila, missä tuota vientituotetta sitten tehdastyönä tuotetaan, on vain osa prosessia. Joillain aloilla tämä osa kotimaassa tehtynä on koettu jopa kannattamattoma, minkä vuoksi bulkkityö on ulkoistettu usein ulkomaille. Nokian kännykkäkokoomot ovat tästä hyvä esimerkki, jolloin nähdään, että vientituotteen osalta moni muu työ on tehdastyötä arvokkaampaa. Ja tällä konseptillahan pääkaunkiseutu alkoi kasvaa vahvemmin kuin muu 1990-luvun laman hellittäessä.

Varasllisuusarvoilla on myös jakoarvoa, toisin kuin sanot. Yhdysvaltojen talous perustuu hyvin suuressa määrin juuri tälle ajatukselle ja silti se on pysynyt maailmantalouden veturina. Varallisuusarvoja vastaan nimittäin kellä tahansa on mahdollisuus saada lainaa, joka menee kulutukseen ja investointeihin. Näin ollen Uudellamaalla asuvilla on paljon suurempi potentiaali uusinvetointeihin ja kulutuksen kasvattamiseen kuin Lapin asukkaalla. Kun otit asunnot esille, hyvin yksinkertainen tulovaikutus syntyy jo pelkästään siitä, että vuokraa asunnon. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnot menevät kuin kuumille kiville ja niistä saa hyvän vuokran, kun taas jossain periferiassa on turha yrittääkään vuokrata asuntoa jostain muutenkin tyhjillään olevasta kerrostalosta.

En olisi kovin huolissani Helsingin tulevaisuudesta. Tällaisen kaupungin vetovoima on kuitenkin ylivertainen maansisäisesti kuten on nähty. Se houkuttelee monenlaista yritystoimintaa, myös vientiyrityksiä ja erityisen korkean osaamisen vientiyrityksiä, joissa tehdashallit ovatkin Nokian tapaan enemmän historiaa, siis sijaitsevat Kiinassa ja muissa BRICS-maissa.

Lisäksi maan sisäinen työnjako ei ole lainkaan pahasta, kunhan jätetään idioottimainen aluepolitiikka syrjään. Tehdastuotantoa voidaan aivan hyvin keskittää esim. Tampereelle, Lahteen ja Jyväksylään, kun vain ymmärretään, ettei sitä kannata minnekään takahikiälle raahata, sanoivatpa kepulit mitä hyvänsä.

tilastokeskusken ??? kirjoitti:

Osmo on taas niin touhuissaan, ettei nakkisormet kykene seuraamaan timanttina leiskuvan älyn juoksua ;)))

Onko sinulle jotenkin jäänyt epäselväksi, että eläkkeet maksetaan yhteiskunnan varoista vastikkeettomasti?

Minä olen aina luullut, että kunnallisverokin on yhteiskunnan rahaa :)

Lue lisää

Ei taida olla kaikki helmet kaulassa ...

Tottakai kunnallisveron tuotto on yhteyskunnan rahaa, Helsingissä vaan kunnallsiveron maksavat helsinkiläiset eivät maalaiset eli helsinkiläisten toimeentulotukea eivät siis maksa maalaiset toisin kuin maalaisten toimeentulotuet, niiden maksamiseen osallistuu vahvasti myös helsinkiläiset koska ovat ns. nettomaksajia valtion veroissa.

12+2 kirjoitti:

Työskentelen täällä PK-seudulla erään suurehkon kotimaisen yrityksen tuotekehitysosastolla, yrityksen liikevaihdosta yli 90% tulee ulkomailta. Onko tosiaan niin että minä en tuota mitään eli eikö tosiaankaan tuotteiden ja palveluiden hinnoissa ole mukana hallinto-, suunnittelu- ja tuotekehitys yms. osuutta. Toiseksi jos täällä ei tuoteta täten mitään niin miten ihmeessä nuo tuotteet ja pelvelut ilman tuotekehitystä syntyvät tai ilman myyntiorganisaatiota saadaan myytyä ja miksi minulle yleensä maksetaan palkkaa?. Eli toisin kysyen onko ihan sama sijaitseeko esim. Nokian, Koneen, Fortumin, Stora Enson, Metson, Huhtamäen, YIT:n, Sanoma:n, Tieto Enatorin, Fazerin...pääkonttorit ja hallinto-, tuotekehitys sekä suunnitteluosastot yms. Suomessa vai ulkomailla vain ovatko ne kokonaan turhia?


Niin, muuten on se ihme juttu että koko maailman suurin kansantalous (USA) on voimakkaasti alijäämäinen ja kaiken lisäksi palveluyhteiskunta, eihän tämä ole mahdollista kepulistien mukaan.

Lue lisää

Katos vaan. Kirjoitin juuri itse samaan aikaan osin ihan samoista asioista samalla tavoin. Minusta ainakin kirjoitat ihan asiaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehkä Kepun politiikalla pyritään siihen, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan. Tulokset ovat vaan kovin karua katseltavaa. Nimenomaan hyvin harvoissa maaseutukunnissa tullaan toimeen omillaan. Niiden osuus valtionosuuksien tasauksesta on selvästi suurin. Monissa kunnissa jopa suurempi kuin omien verotulojen. Lisäksi näihin kuntiin virtaa maatalous- ja aluetukirahoja eli siis muiden maksamaa rahaa.

Maalla asuvat voivat pärjätä paremmin taloudellisesti lähinnä kolmesta syystä. Asuminen on maalla jossain määrin halvempaa (erityisesti asunnon hankkimiskulut ja vuokrat). Toinen syy voi olla vähäisempään elintasoon tyytyminen (markkinahoukutuksia ei ole paljon). Kolmas tekijä saattaa olla mainitsemasi omavaraisuus, jos työlle ei lasketa hintaa. Toisaalta taas markkinoiden pienuus eli kilpailun puute ja pitkät välimatkat lisäävät kuluja.

Yksi motti koivuhalkoja ei missään tapauksessa ole monen tuhannen euron arvoinen kasa puita. Pääkaupunkiseudulla myyvät irtomotin sellaisen keskimääräiseen 70 euron hintaan, mikä on tietysti sekin jo melkoinen kiskurihinta. Siitä eivät kaikki myyjät halua edes maksaa veroja ja vaativatkin sen vuoksi käteismaksua. Itse pyrinkin tekemään omat puuni mökillä ja tuomaan niitä sitten paluumatkalla sen verran, kun takakonttiin mahtuu, ellei peräkärryä satu olemaan mukana.

Puiden hyötykäyttö ja öljyn korvaaminen riippuu kylläkin sitten lämmityslaitteista. En tunne öljynpolttimia, mutta epäilen, että niissä voitaisiin öljy noin vain vaihtaa puuhun. Itse lämmitän puilla varaavaa takkaa, jolloin säästöä tulee siitä, että pitää peruslämpöä hieman alhaisempana kuin muuten. Se tarkoittaa kyllä silloin sitä, että puilla lämmittämisen pitää olla talvikaudella säännöllistä. Olen kokiellut myös takan lämmittämistä pelleteillä ja ihan hyvin sekin toimii. Pelletit ovat siitä mukavia, että ne ovat siististi säkeissä eivätkä vaadi suuria tiloja.

Lue lisää

Jospa kepun politiikan tavoitteena tosiaan olisi, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan, niin heti minäkin sitä politiikkaa kannattaisin. Mutta pyrkimystä omillaan toimeentuloon ei edusta sellainen, että kepu pyrkii hilaamaan sinne mm. verontasausjärjestelmän avulla yhä enemmän rahaa, joka voitaisiin käyttää koko maata paremmin hyödyttäen siellä, minne se on kertynytkin. Eikä omillaan toimeentuloon liioin kuulu pyrkimys siirtää sinne laitoksia sieltä, missä niillä on luontaisesti paremmat toimintaedellytykset; varmasti huonompaa tulosta ne laitokset siellä tekevät.

Mielipidepankki kirjoitti:

Palvelusektori ja julkinen sektori tuovat uutta jaettavaa yhteiskuntaan. Palvelusektori kierrättää rahaa, luo työllisyyttä ja tuottaa verotuloja julkista sektoria varten, joka sitten näillä rahoilla voi kouluttaa uutta väkeä mm. vientiteollisuuden tarpeisiin, tehdä infrastruktuuri-investointeja kuten teitä ja satamia mm. vientiteollisuuden tarpeisiin. Ilman näitä toimenpiteitä meillä ei olisi mitään erityisen merkittävää vientiteollisuutta olemassakaan.

Mutta kyllä vientiteollisuus tärkeä asia on ja sitä meidän tulee edistää. Sen edistämisessä asutuksen keskittäminen ja rakenteelliset muutokset ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä. Teollistuminen oli nimenomaan se, joka aikaansai valtaisan maaltapaon sotien jälkeen. Suomelle se oli erinomainen asia, kun saatoimme näin jättää maatalousyhteiskunnan taaksemme. Pula-ajat olivat sen myötä taaksejäänyttä elämää.

Pääkaupunkiseutu ja siihen läheisesti kytkeytyvä osa Uuttamaata tuottaa edelleen noin kolmanneksen maan BKT:sta. Kasvuvauhti on tyrehtynyt, mikä johtuu Nokia-klusterin heikentymisestä. Silloin kun tämä klusteri alkoi 90-luvulla vahvistua, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kasvuvauhti olivat ihan omaa luokkaansa. Koko maan kannalta on tietysti suuri etu, jos Nokian heikentymisen myötä kehittyy uusia innovaatioita. Tähän on edellytyksiä, koska se väki, joka Nokia-innovaatioitakin on ollut tuottamassa, ei ole häipynyt minnekää. Pääkaupunkiseudulla on edelleen runsaasti osaamispääomaa ja sitä toivotaan lisää esim. Aalto-yliopiston myötä. Helsingin sijainti on myös Itämeri-kaupunkina hyvin optimaalinen, kun sieltä on suunnilleen yhtä lyhyt matka Pietariin, Tallinnaan ja Tukholmaan. Periferioilta puuttuu tämä luonnollinen yhteys kohden kansainvälistymistä.

Tietysti on erinomainen asia, että muissa maakunnissa ei ole taannuttu vaan kyetty pinnistelemään edelleen kasvuvauhdissa. Niissäkin on hyvä muistaa, että kasvu tulee maakuntien keskittymistä, ei mistään haja-alue-Suomesta. Maatalousvaltainen osa Suomea nielee edelleen rahoja pohjattamaan kitaansa kykenemättä tuottamaan mitenkään mainittavasti tähän laitettuihin panoksiin verrattuna.

Pirkanmaalla veturina on Tampere, Keski-Suomessa Jyväskylä, Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja muu rannikkokaista, mihin on paakkaantunut teollisuutta sekä Kymessä samalla tapaa asutukseltaan tiheä rannikkokaista. Kaikissa näissä kuntauudistuksenkin lähtökohtana olevat työssäkäyntialueet ovat talouden vetureina, ei suinkaan maatalousvaltainen haja-asutusalue.

Kaivosteollisuuden kasvu ja matkailun lisääntyminen ovat hienoja asioita. Niiden ympärille Lappia voidaankin rakentaa. Se tarkoittaa vaan sitä, että jänkhät pitää unohtaa ja asettua sinne Saariselän, Ylläs-Pallaksen ja Levin maisemiin. Kyllä se paljon Lapissa käyneenä aika surkealta näiden matkailukeskittymien ulkopuolella näyttää.

Lue lisää

Aivan erinomainen puheenvuoro, täyttä järkevää asiaa kaikki ja hyvin sanottu. Mukavasti täydennät ja tuet avaustani ja tuot framille uusiakin ulottuvuuksia, huomionarvoisia kaikki. Tuo kannattaisi lukea ja miettiä lukemaansa tuonkin, joka toistuvasti höpöttää meidän elävän vain metsästä ja sieltä saatavan viennistä. Niinhän ei ole ollut enää aikoihin, jos itse asiassa koskaan. Kyllähän metsän myynti elättää myyjää ja arvoa toki on metsätuotteiden jalostuksella ja sen antamalla työllä, mutta ne entiset kotimaiset puutavarafirmat kun ovat yhdistyneet kansainvälisiksi jättiläisiksi, niiltä ei taida enää paljonkaan euroja meille herua, ja suurin osa niiden tuotannostakin tapahtuu muualla kuin meillä, jossa tehtaita suljetaan.

Ihan oikein kiinnität huomiota, että ei yksin pääkaupunkiseutu vaan myös eräät muut keskukset maassamme ovat osaamisemme ja sitä kautta taloutemme ja hyvinvointimme vetureita, ja niitä tulisi tukea. Mutta kepun politiikka ei kyllä pyri siihen, vaan pikemmin se pyrkii kuppaamaan niitä kaikkia, kuten pääkaupunkiseutuakin.

Lapissa myös lähimenneisyyden vuosikymmeninä paljon matkailleena yhdyn myös täysin näkemykseesi nyky-Lapista, mutta ehkä hiukan haikeana muistan myös 1950-luvun alkupuolen Lappia, jossa silloin olin 1,5 vuotta – kaksi talvea ja osittain kahta kesääkin – savotoilla ja metsäkämpillä, välikesänä myös Lapin jätkiä suonkuivauspiirin töissä tarpoen. Pallaksella oli Lapin ainoa jonkinlainen hiihtokeskus tunturihotelleineen – toinen jo tuolloin, kun saksalaiset olivat vetäytyessään räjäyttäneet ennen sotia rakennetun hotellin , mutta Ylläs kohosi autiona pienen Äkäslompolon kylän sivulla ja pieni Sirkan kylä oli autioiden Levin ja Kätkän välimaastossa. Silloin tosiaan Lappi eli metsistä ja elätti muutakin Suomea, myös antamallaan työllä, sillä noillakin savotoilla oli paljon miehiä ympäri Suomen. Nythän Lapin tärkein elinkeino on varmaan turismi, mutta ilmastostamme ja etäisyydestämmekin johtuen sen sesongit ovat varsin rajalliset verrattuna useimpiin Euroopankin maihin, puhumattakaan maailman varsinaisista turistiparatiiseista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuntatalouden tulonsiirrot ovat erinomainen mittari, kun halutaan nähdä, missä päin maata toimitaan taloudellisesti kannattavasti ja missä ei. Tässä suhteessa valtionosuuksien tasausjärjestelmän tulonsiirtoluvut ovat aivan verrattomia. Ne mittaavat kuntien asukkaiden ja yritysten veronmaksukyä suhteessa toisiinsa. Tässä veratilussa pääkaupunkiseutu ja eteläiset taajamat ovat pärjänneet varsin hyvin erityisesti verrattuna maatalousvaltaiseen osaan Suomea.

Toiveesi pääkaupunkiseudun kuolemasta lienee kovasti ennenaikainen. Vähän aikaa sitten Hesarissa oli juttu, jonka mukaan ihmisiä on alkanutkin taas kiinnostaa muutto keskustan kerrostaloalueille ns. Nurmijärvi-ilmiön jälkeen. Ihmiset havaitsivat, ettei himmelialueilla ollut sosiaalista elämää, virikkeitä ja muita palveluja samaan mittaan kuin keskustoissa. Suomessa kasvanut kaupunkilaissukupolvi ei enää ihastukaan metsäläisyyteen vaan haluaa olla niin sanotusti ihmisten ilmoilla.

Maan talousveturin taantuma johtuu Nokia-klusterin merkityksen rajusta vähentymisestä (alasajosta). Jää nähtäväksi, kuinka hyvin se toipuu ja tuleeko sen tilalle mahdollisesti jotain uutta. Se on varsin todennäköistä, koska maan henkisestä pääomasta, siitä aivokapisteetin kärjestä, suuri osa on keskittynyt nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Muiden maiden kehitys antaa kyllä paljon osviittaa suunnasta eikä se suinkaan ole haja-asutuksen kasvu.

Lue lisää

Noinhan se on, juuri noin, mitä valtionosuuksien tasaussiirtojen todistavuuteen tulee.

Taisin itsekin lukea tuon Hesarin jutun ja onhan taidettu kertoa muuallakin, että kerrostaloasumisella kantakaupungilla olisi taas suurta vetovoimaa. En sitä toisaalta ihmettele, mutta itse kyllä aion asua täällä Paloheinässä niin kauan kuin selviydyn niistä vähäisistä ulko- ja muista töistä, joita tällainen asumismuoto edellyttää. Olinhan kerran aikeissa siirtyä jo palvelutaloon, mutta kun poikani alkoi vinoilla, että "jos haluat meistä nopeammin eroon päästä, muuta vain palvelutaloon, siellä kun ainoat puheenaiheet ovat suolen toiminta, sairaudet ja kuolemat, niin et sinä kauan sitä kestä". No, kyllä jälkipolveni on ihan vakavissaankin minulle sanonut, että heitä pois ajatukset palvelutalosta, saathan sinä kaikkia palveluita rahalla myös nykyiseen kotiisi, ja sinulla on kyllä varaa niihin". Samoissa akatuksissa heidän kanssansa kyllä olen, asiaa ajateltuani.

Ja onhan tämä Paloheinä ihmisten ilmoilla, vajaan puolen tunnin matkan päässä Stadin lkeskustasta ja samalla etäisyydellä Hedlsinki-Vantaan lentoasemasta, mikäpä täällä asuessa. Käsittääkseni varsin samankaltaisella alueella asut sinäkin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Teet tarpeettoman jyrkän eron BKT:n ja vientiteollisuudeen, palvelusektorin ja vientiteollisuuden sekä julkisen sektorin ja vientiteollisuuden välille. Vientisektori on hyvin riippuvainen sekä palvelusektorista että julkisesta sektorista. Ilman niitä mitään vientiä ei olisi. Ihmiset pitää kouluttaa, heidän terveydestään pitää huolehtia, työvoimalle pitää rakentaa asuntoja ja vientiyrityksille teitä, rautateita, lentoliikennettä ja satamia. Ja kaiken lisäksi nämä asiat pitää saada ensin kuntoon ennen kuin mikään vientituote suuressa mittakaavassa liikahtaa minnekään. Samoin palvelusektorin pitää huolehtia sen vientisektorin monista tarpeellisista tukipalveluista kuten maksuliikenteestä, kirjanpidosta, tehdastilojen siivoamisesta, työntekijöiden ruokkimisesta jne. Ilman näitä homma ei onnistu.

Edellä mainittujen syiden vuoksi on melkoista vääristelyä kertoa, että vientisektori yksin toisi uutta tuloa kansantalouteen. Se tuloutetaan toki vientisektorin kautta, mutta viennin tuottamisessa on ollut paljon muidenkin alojen panosta mukana, joista vientiyritykset, sen työntekijät ja julkinen sektori kustantavat osan. Ennen kuin yrityksen tuote on liukuhihnalla, se on vaatinut lisäksi paljon suunnittelu- ja tuontikehityspanoksia sekä pääomia. Näin ollen se tila, missä tuota vientituotetta sitten tehdastyönä tuotetaan, on vain osa prosessia. Joillain aloilla tämä osa kotimaassa tehtynä on koettu jopa kannattamattoma, minkä vuoksi bulkkityö on ulkoistettu usein ulkomaille. Nokian kännykkäkokoomot ovat tästä hyvä esimerkki, jolloin nähdään, että vientituotteen osalta moni muu työ on tehdastyötä arvokkaampaa. Ja tällä konseptillahan pääkaunkiseutu alkoi kasvaa vahvemmin kuin muu 1990-luvun laman hellittäessä.

Varasllisuusarvoilla on myös jakoarvoa, toisin kuin sanot. Yhdysvaltojen talous perustuu hyvin suuressa määrin juuri tälle ajatukselle ja silti se on pysynyt maailmantalouden veturina. Varallisuusarvoja vastaan nimittäin kellä tahansa on mahdollisuus saada lainaa, joka menee kulutukseen ja investointeihin. Näin ollen Uudellamaalla asuvilla on paljon suurempi potentiaali uusinvetointeihin ja kulutuksen kasvattamiseen kuin Lapin asukkaalla. Kun otit asunnot esille, hyvin yksinkertainen tulovaikutus syntyy jo pelkästään siitä, että vuokraa asunnon. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnot menevät kuin kuumille kiville ja niistä saa hyvän vuokran, kun taas jossain periferiassa on turha yrittääkään vuokrata asuntoa jostain muutenkin tyhjillään olevasta kerrostalosta.

En olisi kovin huolissani Helsingin tulevaisuudesta. Tällaisen kaupungin vetovoima on kuitenkin ylivertainen maansisäisesti kuten on nähty. Se houkuttelee monenlaista yritystoimintaa, myös vientiyrityksiä ja erityisen korkean osaamisen vientiyrityksiä, joissa tehdashallit ovatkin Nokian tapaan enemmän historiaa, siis sijaitsevat Kiinassa ja muissa BRICS-maissa.

Lisäksi maan sisäinen työnjako ei ole lainkaan pahasta, kunhan jätetään idioottimainen aluepolitiikka syrjään. Tehdastuotantoa voidaan aivan hyvin keskittää esim. Tampereelle, Lahteen ja Jyväksylään, kun vain ymmärretään, ettei sitä kannata minnekään takahikiälle raahata, sanoivatpa kepulit mitä hyvänsä.

Lue lisää

Juuri näin.

12+2 kirjoitti:

Työskentelen täällä PK-seudulla erään suurehkon kotimaisen yrityksen tuotekehitysosastolla, yrityksen liikevaihdosta yli 90% tulee ulkomailta. Onko tosiaan niin että minä en tuota mitään eli eikö tosiaankaan tuotteiden ja palveluiden hinnoissa ole mukana hallinto-, suunnittelu- ja tuotekehitys yms. osuutta. Toiseksi jos täällä ei tuoteta täten mitään niin miten ihmeessä nuo tuotteet ja pelvelut ilman tuotekehitystä syntyvät tai ilman myyntiorganisaatiota saadaan myytyä ja miksi minulle yleensä maksetaan palkkaa?. Eli toisin kysyen onko ihan sama sijaitseeko esim. Nokian, Koneen, Fortumin, Stora Enson, Metson, Huhtamäen, YIT:n, Sanoma:n, Tieto Enatorin, Fazerin...pääkonttorit ja hallinto-, tuotekehitys sekä suunnitteluosastot yms. Suomessa vai ulkomailla vain ovatko ne kokonaan turhia?


Niin, muuten on se ihme juttu että koko maailman suurin kansantalous (USA) on voimakkaasti alijäämäinen ja kaiken lisäksi palveluyhteiskunta, eihän tämä ole mahdollista kepulistien mukaan.

Lue lisää

Kuittaanpa tuon minäkin ja voin sanoa, että aivan samoin asian näen, kuten näkyy näkevän Sinulle jo vastannut Mielipidepankkikin. Nuo avoimet kysymyksesi kaipaisivat selittävää vastausta kepuleilta, mutta etpä taida sellaista saada;))

1+13 kirjoitti:

Ei taida olla kaikki helmet kaulassa ...

Tottakai kunnallisveron tuotto on yhteyskunnan rahaa, Helsingissä vaan kunnallsiveron maksavat helsinkiläiset eivät maalaiset eli helsinkiläisten toimeentulotukea eivät siis maksa maalaiset toisin kuin maalaisten toimeentulotuet, niiden maksamiseen osallistuu vahvasti myös helsinkiläiset koska ovat ns. nettomaksajia valtion veroissa.

Lue lisää

viisaus kasautunut kaulallesi..

En tullut missään väittäneeksi, jotta maakuntien Suomi maksaa helsinkiläisten toimeentulotuet mutta se ei näitä pikku veitikoita näy haittaavan :)))

Mutta samasta kansantalouden kassasta ne ovat poissa ja velkaa otetaan velanpäälle hyvän hallituksemme suosiollisilla toimilla.

jomppe-vaari kirjoitti:

Jospa kepun politiikan tavoitteena tosiaan olisi, että maaseudullakin tullaan toimeen omillaan, niin heti minäkin sitä politiikkaa kannattaisin. Mutta pyrkimystä omillaan toimeentuloon ei edusta sellainen, että kepu pyrkii hilaamaan sinne mm. verontasausjärjestelmän avulla yhä enemmän rahaa, joka voitaisiin käyttää koko maata paremmin hyödyttäen siellä, minne se on kertynytkin. Eikä omillaan toimeentuloon liioin kuulu pyrkimys siirtää sinne laitoksia sieltä, missä niillä on luontaisesti paremmat toimintaedellytykset; varmasti huonompaa tulosta ne laitokset siellä tekevät.

Lue lisää

Mistä olet saanut päähäsi että Kepu pyrkii hilaamaan vastikkeetonta rahaa maaseudulle?

Muistanet presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen ja Lipposen puheet. Vai onko dementia niin pitkällä ettet edes noita muutaman viikon takaisia puheita muista. Jos muistat niin kerroppa mitä mieltä SDP:n presidenttiehdokas oli syrjäseutujen kohtalosta.

Muistatko kenen johtama hallitus loi tämän nykyisen valtionosuuksien tasauksen?

Muistatko kuka valtionvarainministeri viimeisinä työpäivinään päätti satojen miljoonien tiehankkeista maakuntiin ja jätti pääkaupunkiseudun tiet ja radat vaille rahoitusta.

Kerroppa kenen johtama hallitus korjaili tuon edeltäjänsä virheet ja Kehäteiden, Marja-radan ja Länsimetron rakentaminen saatiin käyntiin?

Annappa vastaus noihin kysymyksiin niin keskustellaan sitten tarkemmin

Mielipidepankki kirjoitti:

Teet tarpeettoman jyrkän eron BKT:n ja vientiteollisuudeen, palvelusektorin ja vientiteollisuuden sekä julkisen sektorin ja vientiteollisuuden välille. Vientisektori on hyvin riippuvainen sekä palvelusektorista että julkisesta sektorista. Ilman niitä mitään vientiä ei olisi. Ihmiset pitää kouluttaa, heidän terveydestään pitää huolehtia, työvoimalle pitää rakentaa asuntoja ja vientiyrityksille teitä, rautateita, lentoliikennettä ja satamia. Ja kaiken lisäksi nämä asiat pitää saada ensin kuntoon ennen kuin mikään vientituote suuressa mittakaavassa liikahtaa minnekään. Samoin palvelusektorin pitää huolehtia sen vientisektorin monista tarpeellisista tukipalveluista kuten maksuliikenteestä, kirjanpidosta, tehdastilojen siivoamisesta, työntekijöiden ruokkimisesta jne. Ilman näitä homma ei onnistu.

Edellä mainittujen syiden vuoksi on melkoista vääristelyä kertoa, että vientisektori yksin toisi uutta tuloa kansantalouteen. Se tuloutetaan toki vientisektorin kautta, mutta viennin tuottamisessa on ollut paljon muidenkin alojen panosta mukana, joista vientiyritykset, sen työntekijät ja julkinen sektori kustantavat osan. Ennen kuin yrityksen tuote on liukuhihnalla, se on vaatinut lisäksi paljon suunnittelu- ja tuontikehityspanoksia sekä pääomia. Näin ollen se tila, missä tuota vientituotetta sitten tehdastyönä tuotetaan, on vain osa prosessia. Joillain aloilla tämä osa kotimaassa tehtynä on koettu jopa kannattamattoma, minkä vuoksi bulkkityö on ulkoistettu usein ulkomaille. Nokian kännykkäkokoomot ovat tästä hyvä esimerkki, jolloin nähdään, että vientituotteen osalta moni muu työ on tehdastyötä arvokkaampaa. Ja tällä konseptillahan pääkaunkiseutu alkoi kasvaa vahvemmin kuin muu 1990-luvun laman hellittäessä.

Varasllisuusarvoilla on myös jakoarvoa, toisin kuin sanot. Yhdysvaltojen talous perustuu hyvin suuressa määrin juuri tälle ajatukselle ja silti se on pysynyt maailmantalouden veturina. Varallisuusarvoja vastaan nimittäin kellä tahansa on mahdollisuus saada lainaa, joka menee kulutukseen ja investointeihin. Näin ollen Uudellamaalla asuvilla on paljon suurempi potentiaali uusinvetointeihin ja kulutuksen kasvattamiseen kuin Lapin asukkaalla. Kun otit asunnot esille, hyvin yksinkertainen tulovaikutus syntyy jo pelkästään siitä, että vuokraa asunnon. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnot menevät kuin kuumille kiville ja niistä saa hyvän vuokran, kun taas jossain periferiassa on turha yrittääkään vuokrata asuntoa jostain muutenkin tyhjillään olevasta kerrostalosta.

En olisi kovin huolissani Helsingin tulevaisuudesta. Tällaisen kaupungin vetovoima on kuitenkin ylivertainen maansisäisesti kuten on nähty. Se houkuttelee monenlaista yritystoimintaa, myös vientiyrityksiä ja erityisen korkean osaamisen vientiyrityksiä, joissa tehdashallit ovatkin Nokian tapaan enemmän historiaa, siis sijaitsevat Kiinassa ja muissa BRICS-maissa.

Lisäksi maan sisäinen työnjako ei ole lainkaan pahasta, kunhan jätetään idioottimainen aluepolitiikka syrjään. Tehdastuotantoa voidaan aivan hyvin keskittää esim. Tampereelle, Lahteen ja Jyväksylään, kun vain ymmärretään, ettei sitä kannata minnekään takahikiälle raahata, sanoivatpa kepulit mitä hyvänsä.

Lue lisää

Ýhdysvaltain esimerkkisi olikin oikein hieno. Siellähän asuntoja lainoitettiin tolkuttomasti, ja hinnat nousivat. Varallisuus lisääntyi ja lainaa otettiin sitä varallisuutta vastaan. Lopulta valtio joitui pelastamaan tuon touhun jäljiltä paitsi pankkeja, myös tukemaan autoteollisuutta ja montaa muuta teollisuuden alaa. Koko maailmantalous romahti. Sitä pelastetaan nyt meidänkin valtion velkaantumisen kustanuksella. Yhdysvallat on valtiona maailman velkaisin, ja on vain ajan kysymys kun uusi romahdus on väistämätön

Hienoa, että otit noin hyvän esimerkin siitä, mitä varallisuuden kasvulla voidaan saada aikaan, silloin kun se on velkavetoista ja perustuu omaisuuserien arvon nousuun.

Helsingin vetovoimaa nakertaa se, ettei työssäkäyvän lapsiperheen ole varaa asua kaupungissa. Ja työssäkäyvä lapsiperhe on se kansantalouden ydinyksikkö, joka toisaalta tekee lisäarvoa työpaikoilla ja samalla kuluttaa paljon eli pitää kysyntää yllä. Helsinki on kehittymässä kaupungiksi, jossa asuvat toisaalta hyvin rikkaat ja toisaalta toimeentulotukien varassa elävät. Tavallinen työssäkäyvä muuttaa muualle. Yritysten on pakko reagoida siihen, ettei työvoima tulee enää Helsinkiin, siispä yritysten on mentävä sinne missä on työvoimaa. Ei se tarkoita Rautavaaraa, vaan aluksi esim Hyvinkäätä, myöhemmin vieäkin kauempana Helsingistä olevia kaupunkeja.

Helsingin asema kansantalouden veturina heikkenee koko ajan jos kaupungin poliitiikkaan ei saada jotakuta joka ajattelee muutakin kuin gryndereiden etua.

Tuo missä järjestyksessä tuotanto ja sitä tukevat toiminnot pitää olla, on vähän tuollainen kana ja muna asetelma. Peruslähtökohta on kuitenkin se, että ensin on saatava tehtyä niitä tuotteita maailmanmarkkinoille ennekuin saamme yhtään euroa tuloa. Siitä tulosta sitten osa kulkeutuu perusinfran rahoittamiseen, niihin b2b tukipalveluihin joita luettelit, ja julkiselle sektorille. Se, että joku infrahanke rakennetaan velaksi, tarkoittaa vain sitä, että käytämme ennakkoon olettamamme tulot.

Erityisen huolestuttavaa on tämänhetkinen tilanne Suomessa, jossa valtio ottaa suoranaista syömävelkaa. Jos kasvun veturi olisi Helsinki, kuten annat olettaa, ja jos aiomme maksaa velat, on se mahdotonta taloudessa joka ei tuo uutta tuloa järjestelmään vaan pyörittää olemassa olevaa (sitähän tuo kuvaamasi talous on). Silloinhan velkaosuuden maksu on pois siitä mitä pyöritetään. Siksi on tärkeää, että vientimaakuntien ja siellä olevien yritysten kasvulle luodaan edellytykset jotta sitä kautta siirtyy pääkaupunkiseudun talouden pyörittämiseen lisärahaa - ja voimme kuitata edes osan veloista jättämättä niitä jälkipolville kuitenkaan oman hyvinvointimme kärsimättä. Lipponen tämän ymmärsi ja puhui vaalikampanjassaan voimakkaasti alueiden kehityksestä, Lipponenhan jo pääministerinä ajoi voimakkaasti maakuntien kehittämistä, mm alueellistamista linjatessaan.

Armeijassa kirjoitti:

maleksiminen ja siitä kolmekymmentä vuotta eläkettä nostaminen ei todellakaan ole tuottanut tälle yhteiskunnalle yhtään mitään. Vain vahinkoa.

Siinäpä maanpuolustushenkinen puheenvuoro, varmaan kepulaisuutta aidoimmillaan! No, kun nyt huomasin tuon, niin todettakoon, että kyllä minä maleksin jo pikkupojasta alkaen monissa pienviljelystilan töissä, vähän yli kymmenvuotiaana kuorin jo keväisin - koulun päätyttä ja hieman sen ohellakin - prpseja lanssissa ja kesäisin enoni apulaisena metsätöissä, lähinnä propsimetsässä ja halonhakkuussa, yhden talven ehdin olla hänelle myös "vänkärinä" tukinajossa hevosella, ja sitten maleksin muutamia vuosia täällä Stadissa elantoani tienaten, sen jälkeen vielä 1,5 vuotta ennen sotaväkeä Lapin suurilla savotoilla. Ja armeijassa sittne maleksin 25 vuotta monissa eri joukko-osastoissa ja monenlaisissa tehtävissä, 3,5 vuotta myös YK-joukoissa maailmanrauhaa turvaamassa. Ja sotilasurani jälkeen vielä maleksin 18 vuotta talonpoikain omistamalla Valiolla ei kai ihan arvottomissa hommissa, kun niistä varsin hyvin maksoivat.

Joten kaikkiaan 47 vuotta maleksin jo ansiotöissäkin, ja nyt olen maleksinut jo 13 vuotta nauttien siitä työurasta eläkettä, joka on mahdollistanut myös maleksimistani maailmalla, 3-4 kertaa vuodessa matkoilla, jotka ovat suuntautuneet kaikkiin muihin maanosiin, paitsi ei vielä toistaiseksi Australiaan eikä Antarktisille. Että tällaista maleksimista se on elämäni ollut ja on edelleen. Miten siellä?

jomppe-vaari kirjoitti:

Siinäpä maanpuolustushenkinen puheenvuoro, varmaan kepulaisuutta aidoimmillaan! No, kun nyt huomasin tuon, niin todettakoon, että kyllä minä maleksin jo pikkupojasta alkaen monissa pienviljelystilan töissä, vähän yli kymmenvuotiaana kuorin jo keväisin - koulun päätyttä ja hieman sen ohellakin - prpseja lanssissa ja kesäisin enoni apulaisena metsätöissä, lähinnä propsimetsässä ja halonhakkuussa, yhden talven ehdin olla hänelle myös "vänkärinä" tukinajossa hevosella, ja sitten maleksin muutamia vuosia täällä Stadissa elantoani tienaten, sen jälkeen vielä 1,5 vuotta ennen sotaväkeä Lapin suurilla savotoilla. Ja armeijassa sittne maleksin 25 vuotta monissa eri joukko-osastoissa ja monenlaisissa tehtävissä, 3,5 vuotta myös YK-joukoissa maailmanrauhaa turvaamassa. Ja sotilasurani jälkeen vielä maleksin 18 vuotta talonpoikain omistamalla Valiolla ei kai ihan arvottomissa hommissa, kun niistä varsin hyvin maksoivat.

Joten kaikkiaan 47 vuotta maleksin jo ansiotöissäkin, ja nyt olen maleksinut jo 13 vuotta nauttien siitä työurasta eläkettä, joka on mahdollistanut myös maleksimistani maailmalla, 3-4 kertaa vuodessa matkoilla, jotka ovat suuntautuneet kaikkiin muihin maanosiin, paitsi ei vielä toistaiseksi Australiaan eikä Antarktisille. Että tällaista maleksimista se on elämäni ollut ja on edelleen. Miten siellä?

Lue lisää

Siis itsekkin myönnät ettei päivääkään rehellistä tuottavaa työätä. Pelkää puuhastelua suojatyöpaikoissa....;)

jomppe-vaari kirjoitti:

Siinäpä maanpuolustushenkinen puheenvuoro, varmaan kepulaisuutta aidoimmillaan! No, kun nyt huomasin tuon, niin todettakoon, että kyllä minä maleksin jo pikkupojasta alkaen monissa pienviljelystilan töissä, vähän yli kymmenvuotiaana kuorin jo keväisin - koulun päätyttä ja hieman sen ohellakin - prpseja lanssissa ja kesäisin enoni apulaisena metsätöissä, lähinnä propsimetsässä ja halonhakkuussa, yhden talven ehdin olla hänelle myös "vänkärinä" tukinajossa hevosella, ja sitten maleksin muutamia vuosia täällä Stadissa elantoani tienaten, sen jälkeen vielä 1,5 vuotta ennen sotaväkeä Lapin suurilla savotoilla. Ja armeijassa sittne maleksin 25 vuotta monissa eri joukko-osastoissa ja monenlaisissa tehtävissä, 3,5 vuotta myös YK-joukoissa maailmanrauhaa turvaamassa. Ja sotilasurani jälkeen vielä maleksin 18 vuotta talonpoikain omistamalla Valiolla ei kai ihan arvottomissa hommissa, kun niistä varsin hyvin maksoivat.

Joten kaikkiaan 47 vuotta maleksin jo ansiotöissäkin, ja nyt olen maleksinut jo 13 vuotta nauttien siitä työurasta eläkettä, joka on mahdollistanut myös maleksimistani maailmalla, 3-4 kertaa vuodessa matkoilla, jotka ovat suuntautuneet kaikkiin muihin maanosiin, paitsi ei vielä toistaiseksi Australiaan eikä Antarktisille. Että tällaista maleksimista se on elämäni ollut ja on edelleen. Miten siellä?

Lue lisää

Onhan siellä armeijassa tarpeellista poruukkaakin: Sinä et kuulunut niihin, olit pikkunilkki konttorirotta. Valiollakin on oikeaa työtä tekeviä, sielläkin sinä olit konttorirotta, eikö vaan. Rottakoulu pätevöitti sinut rottahommiin, kun muut ikäisesi miehet tekivät oikeita töitä

jomppe-vaari kirjoitti:

Aivan erinomainen puheenvuoro, täyttä järkevää asiaa kaikki ja hyvin sanottu. Mukavasti täydennät ja tuet avaustani ja tuot framille uusiakin ulottuvuuksia, huomionarvoisia kaikki. Tuo kannattaisi lukea ja miettiä lukemaansa tuonkin, joka toistuvasti höpöttää meidän elävän vain metsästä ja sieltä saatavan viennistä. Niinhän ei ole ollut enää aikoihin, jos itse asiassa koskaan. Kyllähän metsän myynti elättää myyjää ja arvoa toki on metsätuotteiden jalostuksella ja sen antamalla työllä, mutta ne entiset kotimaiset puutavarafirmat kun ovat yhdistyneet kansainvälisiksi jättiläisiksi, niiltä ei taida enää paljonkaan euroja meille herua, ja suurin osa niiden tuotannostakin tapahtuu muualla kuin meillä, jossa tehtaita suljetaan.

Ihan oikein kiinnität huomiota, että ei yksin pääkaupunkiseutu vaan myös eräät muut keskukset maassamme ovat osaamisemme ja sitä kautta taloutemme ja hyvinvointimme vetureita, ja niitä tulisi tukea. Mutta kepun politiikka ei kyllä pyri siihen, vaan pikemmin se pyrkii kuppaamaan niitä kaikkia, kuten pääkaupunkiseutuakin.

Lapissa myös lähimenneisyyden vuosikymmeninä paljon matkailleena yhdyn myös täysin näkemykseesi nyky-Lapista, mutta ehkä hiukan haikeana muistan myös 1950-luvun alkupuolen Lappia, jossa silloin olin 1,5 vuotta – kaksi talvea ja osittain kahta kesääkin – savotoilla ja metsäkämpillä, välikesänä myös Lapin jätkiä suonkuivauspiirin töissä tarpoen. Pallaksella oli Lapin ainoa jonkinlainen hiihtokeskus tunturihotelleineen – toinen jo tuolloin, kun saksalaiset olivat vetäytyessään räjäyttäneet ennen sotia rakennetun hotellin , mutta Ylläs kohosi autiona pienen Äkäslompolon kylän sivulla ja pieni Sirkan kylä oli autioiden Levin ja Kätkän välimaastossa. Silloin tosiaan Lappi eli metsistä ja elätti muutakin Suomea, myös antamallaan työllä, sillä noillakin savotoilla oli paljon miehiä ympäri Suomen. Nythän Lapin tärkein elinkeino on varmaan turismi, mutta ilmastostamme ja etäisyydestämmekin johtuen sen sesongit ovat varsin rajalliset verrattuna useimpiin Euroopankin maihin, puhumattakaan maailman varsinaisista turistiparatiiseista.

Lue lisää

Ai että vielä oikeen LAPINtuntijakin noilla meriiteillä?
Näkyy olevan samalla asiantijatasolla kaikki ns.tutkielmasi/avauksesi, tai paremminkin SYVÄLTÄluotauksesi.

Sinä et näy edes ymmärtävän sitäkään, että Lapin asukkaat näyttävän näkevän paremmin "pääkaupunkiseudunkin" asiat kuin sinä itse.

Vaari näkyy olevan siinä käsityksessä että muut ovat "vain paikallaan asuvia" itseensä verrattuna.
iih ja pyh. nykytasossa sinä olet korkeintaan välttävästi nähnyt maailmaa.
Ihmisethän pistäytyy nykyään ihan vain "iltapalla" ulkomailla.
Tuubiin ja menoksi. Ei siinä matkatoimistoja, eikä oppaita tarvi, kun on kielipää....

Älä viitsi! Kyllä Jomppe ihan aito hesalainen intelletkuelli on.

Sen "koiran" lopetus on kansan käsissä, ja hyvältähän nyt näyttää, vaikkei sitä voida tehdä yhtä äkkiä kuin ruokkivaa kättä purevalle rakille tehtäisiin. Mutta vaalit kerrallaan, ei se lopettaminen niinkään kovin kauan enää kestä.

jomppe-vaari kirjoitti:

Sen "koiran" lopetus on kansan käsissä, ja hyvältähän nyt näyttää, vaikkei sitä voida tehdä yhtä äkkiä kuin ruokkivaa kättä purevalle rakille tehtäisiin. Mutta vaalit kerrallaan, ei se lopettaminen niinkään kovin kauan enää kestä.

Lue lisää

kuitenkin horsmatupsu ehtii kapitollon peräreiän kohdalle hyvinkin kasvaa ;)))

Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, vientitulokeitaiden tuoton pitäisi näkyä noilla maakuntapaikkakunnilla hyvänä elintasona ja erinomaisena veronmaksukykynä. Erinomainen veronmaksukyky tarkoittaa puolestaan sitä, että kunnat pystyvät tuottamaan palvelunsa omilla verotuloillaan ja antamaan kuntalaisille laadukkaita palveluja pienellä kuntaveroprosentilla. Tällainen alue kykenee myös houkuttelemaan uutta väkeä, koska työttömyys ei tietty silloin tuntematon suure.

Mutta todellisuus ei vaan tunnu noilla mittareilla oikein vastaavaan väitteitäsi. Pääkaupunkiseutu on ollut se, joka on melkein vuodesta toiseen houkuttanut lisäväkeä ja sellaisinakin aikoina, jolloin valtion toimintoja ei ole yhtään lisätty sinne vaan päinvastoin jopa vähennetty. Jokin hyvin olennainen kyllä mättää tuossa laskelmassasi, kun todellisuus eli mainistemani asiat ovat toisenlaisia. Mitään sellaista hokkuspokkustaloutta ei ole olemassa, että tuotanto tapahtuisi toisaalla, mutta sen hedelmät kerättäisiinkin ihan muualla.

Edellisen teksitn kirjoittaja ei ole oikein tietoinen talouden mekenismeista, sinällään tässä ei ole mitään ihmeellistä koska näinhän on ihan yleisestikin.

En viitsi ja jaksa saati ehdi tässä alkaa kertomaan kansantalouden perusasioita mutta sen verran voin todeta että pitäisi lopettaa puhuminen Suomesta jonain yksikkönä tyyliin "Uutta tuloa Suomi saa vain perustuotannosta ja vientiteollisuudesta". Suomen valtio kerää tuloja verottamalla ja muilla tulonhankintamenetelmillä, ei ole olemassa mitään uutta tuloa tai vanhaa tuloa vaan valtion tuloja, kansantalous on taas eri asia ja tätä ilmeisesti kirjoittaja tarkoitti. Jos ajatellaan että kirjoittaja tarkoitti että Suomessa toimivat yritykset ja yhetisöt skä työntekijät saavat yhteismäärällsiesti lisää tuloja vain näistä on sekin täyttä potaskaa, myös muulla viennillä kuin teollisuustuotteilla saadaan lisärahaa kansantalouteen kuten myös omistanmiselle eli esim. ulkomaisen yrityksen osingoilla. Myös kotimaisella kysynnällä ja kotimaisen tuotannon tehostamisella saadaan rahaa lisää jakoon, myös rahoitusinstrumenteilla saadaan rahaa lisää kansantalouteen (näinhän tälläkin hetkellä tehdään, eihän näitä pankkien lainarahoja ole olemassa vaan ainoastaan vakavaraisuusvaatimusten mukainen osuus).

ps. Luxenburgissa ei ole mitään teollisuutta eikä teollisuusvientiä, kuyitenkin kansantaloudessa on siellä eniten rahaa / kapita, miten se on mahdollista?

Huomaan Mielipidepankin vastanneen sinulle niin hyvin, jottei minun tarvitse sitä täydentää, kun samoin näen asian, olen varmakin, että asia on juuri niin. Sinun kannattaisi lueke myös nuo Mielipidepankin puheenvuorot tuolta ylempää, niissä on täyttä tiukkaa tosiasiaa, joka perustellusti mitätöi sinun näkemyksiäsi

13+2 kirjoitti:

Edellisen teksitn kirjoittaja ei ole oikein tietoinen talouden mekenismeista, sinällään tässä ei ole mitään ihmeellistä koska näinhän on ihan yleisestikin.

En viitsi ja jaksa saati ehdi tässä alkaa kertomaan kansantalouden perusasioita mutta sen verran voin todeta että pitäisi lopettaa puhuminen Suomesta jonain yksikkönä tyyliin "Uutta tuloa Suomi saa vain perustuotannosta ja vientiteollisuudesta". Suomen valtio kerää tuloja verottamalla ja muilla tulonhankintamenetelmillä, ei ole olemassa mitään uutta tuloa tai vanhaa tuloa vaan valtion tuloja, kansantalous on taas eri asia ja tätä ilmeisesti kirjoittaja tarkoitti. Jos ajatellaan että kirjoittaja tarkoitti että Suomessa toimivat yritykset ja yhetisöt skä työntekijät saavat yhteismäärällsiesti lisää tuloja vain näistä on sekin täyttä potaskaa, myös muulla viennillä kuin teollisuustuotteilla saadaan lisärahaa kansantalouteen kuten myös omistanmiselle eli esim. ulkomaisen yrityksen osingoilla. Myös kotimaisella kysynnällä ja kotimaisen tuotannon tehostamisella saadaan rahaa lisää jakoon, myös rahoitusinstrumenteilla saadaan rahaa lisää kansantalouteen (näinhän tälläkin hetkellä tehdään, eihän näitä pankkien lainarahoja ole olemassa vaan ainoastaan vakavaraisuusvaatimusten mukainen osuus).

ps. Luxenburgissa ei ole mitään teollisuutta eikä teollisuusvientiä, kuyitenkin kansantaloudessa on siellä eniten rahaa / kapita, miten se on mahdollista?

Lue lisää

Luxemburgissa on mm ArcelorMittal yhtiö. Otappa selvää mitä se tekee. No helpotetaan, Euroopan suurin teräksen tuottaja. Joten teollisuusvientiä on.

Varsinainen Luxemburgin vientituote on pankkisalaisuus ja pankkitoiminnan kontrolloimattomuus. Alle puolen miljoonan asukkaan maassa on 26 000 pankkialalla työskentelevää. Otappa selvää miksi. No helpotetaan. Maa on veroparatiisi joka ei noudata EU:n avoimmuussäädöksiä ja jonka kautta mm. diktaattorit, terroristijärjestöt ym kierrättävät rahojaan.

Luxemburgissa on myös iso joukko EU:n instituutioita, mm. komission henkilokuntaa, EY-tuomioistuin, Eurostatin (tilastokeskus) yksiköitä jne. Siis sinunkin maksamista veroista EU:lle siirretyillä rahoilla maksettavia tomintoja.

Kansantalous, yritystalous ja valtiontalous meni sinulla nyt niin sikinsokin etten ymmärtänyt mitä missäkin tarkoitit, joten hieman vaikeaa siihen on vastata. Kansantaloudessa vain positiivinen maksutase tuo lisää uutta rahaa. Siinä päätekijä on vaihtotaseen ylijäämä, joka siis saadaan viennin kautta. Pääomavirrat ovat yleensä kytketty investointeihin, eli jos ulkomaalaiset investoi tänne, saamme vientituloa vastaavaa pääomatuloa, jos taas suomalaiset investoivat muualle, menetämme pääomia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, vientitulokeitaiden tuoton pitäisi näkyä noilla maakuntapaikkakunnilla hyvänä elintasona ja erinomaisena veronmaksukykynä. Erinomainen veronmaksukyky tarkoittaa puolestaan sitä, että kunnat pystyvät tuottamaan palvelunsa omilla verotuloillaan ja antamaan kuntalaisille laadukkaita palveluja pienellä kuntaveroprosentilla. Tällainen alue kykenee myös houkuttelemaan uutta väkeä, koska työttömyys ei tietty silloin tuntematon suure.

Mutta todellisuus ei vaan tunnu noilla mittareilla oikein vastaavaan väitteitäsi. Pääkaupunkiseutu on ollut se, joka on melkein vuodesta toiseen houkuttanut lisäväkeä ja sellaisinakin aikoina, jolloin valtion toimintoja ei ole yhtään lisätty sinne vaan päinvastoin jopa vähennetty. Jokin hyvin olennainen kyllä mättää tuossa laskelmassasi, kun todellisuus eli mainistemani asiat ovat toisenlaisia. Mitään sellaista hokkuspokkustaloutta ei ole olemassa, että tuotanto tapahtuisi toisaalla, mutta sen hedelmät kerättäisiinkin ihan muualla.

Lue lisää

Olet jo saanut vastauksen ...

...lukemattomissa vastineissa tähän:
-"Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, vientitulokeitaiden tuoton pitäisi näkyä noilla maakuntapaikkakunnilla hyvänä elintasona ja erinomaisena veronmaksukykynä."
Pääkonttorit ja keskusvirastot verotetaan kehä-kolmosen sisäpuolella. Jos maakunnista kuihtuu vientituloja tuottava teollisuus ehtyvät pääkaupunkiseudunkin verotulot ja koko kansantalous kutistuu kasvavan syömävelan takia.
Ps.Luin ketjun läpi ja sisälsihän se jälleen mielipuolipunikin ja kapivaarin osalta sitä
tavan omaisen typerää puoluepoliittista räkytystäkin, eli KEPULIKURNUTUSTA.

jomppe-vaari kirjoitti:

Huomaan Mielipidepankin vastanneen sinulle niin hyvin, jottei minun tarvitse sitä täydentää, kun samoin näen asian, olen varmakin, että asia on juuri niin. Sinun kannattaisi lueke myös nuo Mielipidepankin puheenvuorot tuolta ylempää, niissä on täyttä tiukkaa tosiasiaa, joka perustellusti mitätöi sinun näkemyksiäsi

Lue lisää

Hohhohhoooooooo

Huomaan Kapin saaneen asiaosaamisessaan 100 - 0 pataansa, joten minun ei tarvitse sitä täydentää, hehehehheeeeeeee

Huomaan Kapin saatuaan 100 - 0 pataansa menneen Mielipuolipunikin selän taakse tämän pe***ttä nuolemaan, hahhahhaaaaa tuota ruskeakielistä reppanaa jolla omat kyvyt eivät riittäneet keskusteluun.

Luxemburgista kirjoitti:

Luxemburgissa on mm ArcelorMittal yhtiö. Otappa selvää mitä se tekee. No helpotetaan, Euroopan suurin teräksen tuottaja. Joten teollisuusvientiä on.

Varsinainen Luxemburgin vientituote on pankkisalaisuus ja pankkitoiminnan kontrolloimattomuus. Alle puolen miljoonan asukkaan maassa on 26 000 pankkialalla työskentelevää. Otappa selvää miksi. No helpotetaan. Maa on veroparatiisi joka ei noudata EU:n avoimmuussäädöksiä ja jonka kautta mm. diktaattorit, terroristijärjestöt ym kierrättävät rahojaan.

Luxemburgissa on myös iso joukko EU:n instituutioita, mm. komission henkilokuntaa, EY-tuomioistuin, Eurostatin (tilastokeskus) yksiköitä jne. Siis sinunkin maksamista veroista EU:lle siirretyillä rahoilla maksettavia tomintoja.

Kansantalous, yritystalous ja valtiontalous meni sinulla nyt niin sikinsokin etten ymmärtänyt mitä missäkin tarkoitit, joten hieman vaikeaa siihen on vastata. Kansantaloudessa vain positiivinen maksutase tuo lisää uutta rahaa. Siinä päätekijä on vaihtotaseen ylijäämä, joka siis saadaan viennin kautta. Pääomavirrat ovat yleensä kytketty investointeihin, eli jos ulkomaalaiset investoi tänne, saamme vientituloa vastaavaa pääomatuloa, jos taas suomalaiset investoivat muualle, menetämme pääomia.

Lue lisää

Montakos kaivosta niillä olikaan Luxembourgissa, siitähän täsä oli kysymys. Eli tuolla aikasemmissa teksteissä annetiin ymmärtään että kaivokset ne on ne jotka tuo vaurautta, ei omistus eikä etenkään pääkonttorit jotka ovat turhia. Aikaisemmissa tekstissä myöskin vöitettiin että ainoastaan TEOLLISUUSVIENTI tuo lisää jaettavaa, ei siis rahoitusala. Laitappa linkki tuohon tekstiisi "diktaattorit, terroristijärjestöt ym kierrätävät rahojaan", tiedän kyllä että muutama diktaattori on näin tehnyt, mutta todisteet varmaan löytyy sinulta noihin terroristijärjestöihin.

19+14 kirjoitti:

Montakos kaivosta niillä olikaan Luxembourgissa, siitähän täsä oli kysymys. Eli tuolla aikasemmissa teksteissä annetiin ymmärtään että kaivokset ne on ne jotka tuo vaurautta, ei omistus eikä etenkään pääkonttorit jotka ovat turhia. Aikaisemmissa tekstissä myöskin vöitettiin että ainoastaan TEOLLISUUSVIENTI tuo lisää jaettavaa, ei siis rahoitusala. Laitappa linkki tuohon tekstiisi "diktaattorit, terroristijärjestöt ym kierrätävät rahojaan", tiedän kyllä että muutama diktaattori on näin tehnyt, mutta todisteet varmaan löytyy sinulta noihin terroristijärjestöihin.

Lue lisää

Äläpäs nyt pane sanoja toisten suuhun. Vientituotannosta on puhuttu tulojen lähteenä. Toisena tuloja tuovana on esitetty alkutuotanto, johon kaivoksetkin kuuluu. Ja metsä. Joissakin maissa öljy tai hiili jne. Eri mailla on erilaiset vientituotteet.

Väitit : "Luxenburgissa ei ole mitään teollisuutta eikä teollisuusvientiä". Pitihän tuollainen tietämättömyys korjata. Katsos kun olen siellä paljonkin työasioissa liikkunut ja siten maan tunnen. Samalla kerroin mistä maan varallisuus on syntynyt. Kun sitä kysyit. Pitäähän kysyjälle vastata.

Eikä missään ole sanottu etteikö pankkiosaaminen voisi ja saisi olla tuottavaa. Luxemburgissa on pidetty pankkisalaisuus niin tiukkana, että siellä voidaan hoitaa myös verottajalta piiloon jäävää rahaliikennettä (joku sitä rahanpesuksi kutsuisi ,-)) Kun yritysveroja ei käytännössä ole, pankkien ja rahoituslaistosten ei juurikaan tarvitse avata liiketoimintaansa viranomaisille

Ei mikään estä Suomessa tekemästä samaa, vapauttaa yritykset lähes kokonaan veroista ja sallia rahoitusyritysten pitää liiketoimintansa salaisena. Mutta niin kauan kun elämme nyt voimassa olevien lakiemme mukaan, meidän pankkisektorilla ei ole mahdollisuutta kilpailla veroparatiisien kanssa. Siis emme saa sieltä tuloja.

Kova on Kapilla kaipaus Väyryseen kun koko ajan tuossakin pitää hokea jotain Väyrysestä.

Mikä se saa miehen noin sairaan kiihkeästi juuri Väyrystä kaipaamaan että tuossakin jutussa joka toisessa lauseessa jotain hänestä pitää kirjoittaa, vaikka on käåsittelevinään Haaviston ja Niinistön keskustelua?

Väyrysessä on varmasti jotain sellaista miehistä vetovoimaa joka saa kapin sekaisin Paavosta.

Haavisto on sata kertaa sotilaallisempi. kuin heikkolahjainen aliupseeri evp kapi???? Näin näreet????

Eipä kyennyt jomppe "homppe" vaari taaskaan asiakeskustelua jatkamaan, tällä kertaa piti paeta Mielipidepankin selän taakse kun omat avut loppuivat.

Ahkera päivystyspäivä Kapilla kuitenkin taas on ollut. Tekstin valmistelu alkoi jo kuuden maissa (kapin kun pitää oikolukuohjelmalla tarkistaa ylipitkät sepustukset) ja kopiointihan se taaskin oli. Kuinkas muuten. Hesarista, kuinkas muutenkaan. Väyrystäkin Kapilla on ollut niin ikävä, että arvioidessaan kakkoskierroksen ehdokkaiden TV väittelyä, puhuu Väyrysestä enemmän kuin noista ohjelmassa esiintyneistä.

Mikä sairaus saa vanhan miehen päivystämään kymmenen vuotta yhtä ja samaa politiikan palstaa, vaikka ei ymmärrä politiikasta mitään. Mikä saa hänet törkyilemään ja kaunaamaan muille kirjoittajille pahemmin kuin murrosikäinen pojankloppi.

Päivystyspäivä täys? kirjoitti:

Eipä kyennyt jomppe "homppe" vaari taaskaan asiakeskustelua jatkamaan, tällä kertaa piti paeta Mielipidepankin selän taakse kun omat avut loppuivat.

Ahkera päivystyspäivä Kapilla kuitenkin taas on ollut. Tekstin valmistelu alkoi jo kuuden maissa (kapin kun pitää oikolukuohjelmalla tarkistaa ylipitkät sepustukset) ja kopiointihan se taaskin oli. Kuinkas muuten. Hesarista, kuinkas muutenkaan. Väyrystäkin Kapilla on ollut niin ikävä, että arvioidessaan kakkoskierroksen ehdokkaiden TV väittelyä, puhuu Väyrysestä enemmän kuin noista ohjelmassa esiintyneistä.

Mikä sairaus saa vanhan miehen päivystämään kymmenen vuotta yhtä ja samaa politiikan palstaa, vaikka ei ymmärrä politiikasta mitään. Mikä saa hänet törkyilemään ja kaunaamaan muille kirjoittajille pahemmin kuin murrosikäinen pojankloppi.

Lue lisää

muualla, eurooppalaisissa sivistysvaltioissa kyseenalaisteta maaseudun elinkeinojen ja olemassaolon oikeutta.

Ei suomessakaan minkään puolueen poliitikot ole ottaneet sen tyyppistä asennetta maaseutua kohtaan kuin Kapo ja MPP.

Siis Kapo on sairas ja yksinäinen ukko, joka nauttii provoiluista ja kirjoittaa sellaisia avuksia mitä ei kukaan voi hyväksyä.

Ilolla odotan päivää kun teet rikosilmoituksen palstasta. Olethan niin moneen herjaukseen itse syyllistynyt, muusta vihakirjoittelusta puhumattakaan, että olisi mukava nähdä kuinka äijää viedään kuulusteluihin

No, ehkä oikeuslaitos viimeistään psykiatrin lausunnot luettuaan antaisi osaltasi jutun raueta ja ohjaisi sinut toisenlaisten viranomaisten huomaan.

Juristi pankki kirjoitti:

Ilolla odotan päivää kun teet rikosilmoituksen palstasta. Olethan niin moneen herjaukseen itse syyllistynyt, muusta vihakirjoittelusta puhumattakaan, että olisi mukava nähdä kuinka äijää viedään kuulusteluihin

No, ehkä oikeuslaitos viimeistään psykiatrin lausunnot luettuaan antaisi osaltasi jutun raueta ja ohjaisi sinut toisenlaisten viranomaisten huomaan.

Lue lisää

Minähän sanoin, että en aio mitään rikosilmoitusta tehdä, vaan jätän tuollaisen puskista roiskimisen omaan arvoonsa. Siis arvottomuuteensa. Mutta minä odotan mielenkiinnolla sitä, kun kepu aikoo tehdä rikosilmoituksen minusta siksi, että olen rohjennut sitä kritisoida, kyseenalaistaen, että se olisi puolueista parhaiten edistänyt kaikkien suomalaisten etua. Mutta millä perusteilla se voisi niin tehdä, kenen kunniaa olisin loukannut, kun kepu vuoroin Kiviniemen, vuoroin Väyrysen, Pekkarisen ja Kaunistonkin kovin erilaisia kasvoja käyttävänä on tosiasiassa yhtä kasvoton kuin nuo puskista ruiskivat reppanatkin.

Keillähän muuten olisi suurempi mahdollisuus joutua niiden "toisenlaisten viranomaisten" huomaan, jos joku psykiatri lukisi täällä minun juttujani ja niihen tulleita roiskaisuja ja saisi asiasta päättää? Mutta tuskinpa kukaan psykiatri välittäisi teistä puskaruikku-reppanoista yhtään enempää kuin minäkään.

jomppe-vaari kirjoitti:

Minähän sanoin, että en aio mitään rikosilmoitusta tehdä, vaan jätän tuollaisen puskista roiskimisen omaan arvoonsa. Siis arvottomuuteensa. Mutta minä odotan mielenkiinnolla sitä, kun kepu aikoo tehdä rikosilmoituksen minusta siksi, että olen rohjennut sitä kritisoida, kyseenalaistaen, että se olisi puolueista parhaiten edistänyt kaikkien suomalaisten etua. Mutta millä perusteilla se voisi niin tehdä, kenen kunniaa olisin loukannut, kun kepu vuoroin Kiviniemen, vuoroin Väyrysen, Pekkarisen ja Kaunistonkin kovin erilaisia kasvoja käyttävänä on tosiasiassa yhtä kasvoton kuin nuo puskista ruiskivat reppanatkin.

Keillähän muuten olisi suurempi mahdollisuus joutua niiden "toisenlaisten viranomaisten" huomaan, jos joku psykiatri lukisi täällä minun juttujani ja niihen tulleita roiskaisuja ja saisi asiasta päättää? Mutta tuskinpa kukaan psykiatri välittäisi teistä puskaruikku-reppanoista yhtään enempää kuin minäkään.

Lue lisää

En puhu Kepusta. Sinä herjaat muita ihmisiä. Kun sinä kaytät muista termiä "puskaruikku-reppana" niin miksi sinusta ei voi käyttää vaikkapa "vaippahousu-tollikka". Ihan saman tason herjaus se on.

Koetappa siis ymmärtää, ettet ole muiden yläpuolella tässäkään asiassa, vaikka naamasi paljastaen muille törkyilet.

Jos nettomaksajuus viittaa vähänkin positiivisesti kepuun, niin sekään ei kelpaa tällä palstalla, vaan muuttuu päinvastaiseksi joidenkin "vakiasujien" kirjoituksissa.
"Itsetutkijana", olen tämän palstan käyttäymisestä tullut siihen tulokseen.
Minä olen puolueeton täysin. No melkein kuitenkin, kannatan rehellistä tasarvoista oikeudenmukaisuutta joka suhteessa, mutta kun sen nimistä puoluetta kun ei ole, niin katson itseni puolueettomaksi.
Tai jotain sinne päin....

Hemskatin hyvän puheenvuoron olet käyttänyt, ja niin asiantuntevan tuntuisesti, että en ollenkaan loukkaannu, vaikka sanot argumenttieni ontuneen. Vahvistathan kuitenkin todeksi avaukseni ydinsanoman, eli että ”rikas etelä on nettomaksaja”, siis muulle Suomelle, eritoten ns. Kepulandialle.

Kun en ole edes aliaktuaari ja ”tilastotieteilijän” kokemukseni rajoittuvat lähinnä vain viimeisessä palveluspaikassani sotilaana eli Pääesikunnassa ja myöhemmin Valion isännöitsijänä yhteistoiminnassa atk-keskuksiemme viisaiden kanssa tekemiimme nykyisyyttä sekä tulevaisuutta kartoittaviin ”prognooseihin”. Mutta tällä asiassa puutteellisella taustallakin ymmärrän sanomasi ja sen tarkoituksen. Enkä rohkene epäillä, etteikö olisi niin kuin sanot.

Tuo linkkisi näkyy kyllä kuvaavan jo seitsemän vuoden takaista tilannetta, mutta tuskinpa trendi siitä paljonkaan on muuksi muuttunut. Ainakaan metsien ja maa-alueiden suhteellinen arvo ei varmaan ole tuosta kasvanut, muutos – jos sitä on ollut – lienee päinvastainen, ja korkeamman teknologian osuus on todennäköisesti kasvanut. Huomioni kiintyy erityisesti siihen, että rakennukset – asuinrakennukset ja muut rakennukset – muodostavat puolet kansallisomaisuudestamme, ja niitähän tietysti on eniten kaupungeissa ja muissa rintamaiden taajamissa. Kun siihen lisätään vielä rakennettu ympäristö ja maa- ja vesirakenteet, päästäänkin jo lähes kolmeen neljäsosaan varallisuudestamme. Siis metsien ja muiden luonnonvarojemme osuus jää kovin pieneksi sen rinnalla.

Kiitoksia mielenkiintoisesta tiedosta! Kun olet ”uusi tuttavuus”, niin utelias olin, että menin nikkisi kautta profiilillesi, ja siellä näin Sinun käyttäneen monia muitakin hyviä puheenvuoroja myös muualla kuin tällä kepupalstalla. Pitäisiköhän minunkin alkaa keskustella enemmän niillä, sillä sieltähän tämän ”nettidebattöörin” urani aikoinaan aloitin, lähinnä historian palstalta ja myös maailman menoa -palstalta, jossa näyt keskustelleen. Piristävä ilmestys olet kuitenkin myös täällä!

jomppe-vaari kirjoitti:

Hemskatin hyvän puheenvuoron olet käyttänyt, ja niin asiantuntevan tuntuisesti, että en ollenkaan loukkaannu, vaikka sanot argumenttieni ontuneen. Vahvistathan kuitenkin todeksi avaukseni ydinsanoman, eli että ”rikas etelä on nettomaksaja”, siis muulle Suomelle, eritoten ns. Kepulandialle.

Kun en ole edes aliaktuaari ja ”tilastotieteilijän” kokemukseni rajoittuvat lähinnä vain viimeisessä palveluspaikassani sotilaana eli Pääesikunnassa ja myöhemmin Valion isännöitsijänä yhteistoiminnassa atk-keskuksiemme viisaiden kanssa tekemiimme nykyisyyttä sekä tulevaisuutta kartoittaviin ”prognooseihin”. Mutta tällä asiassa puutteellisella taustallakin ymmärrän sanomasi ja sen tarkoituksen. Enkä rohkene epäillä, etteikö olisi niin kuin sanot.

Tuo linkkisi näkyy kyllä kuvaavan jo seitsemän vuoden takaista tilannetta, mutta tuskinpa trendi siitä paljonkaan on muuksi muuttunut. Ainakaan metsien ja maa-alueiden suhteellinen arvo ei varmaan ole tuosta kasvanut, muutos – jos sitä on ollut – lienee päinvastainen, ja korkeamman teknologian osuus on todennäköisesti kasvanut. Huomioni kiintyy erityisesti siihen, että rakennukset – asuinrakennukset ja muut rakennukset – muodostavat puolet kansallisomaisuudestamme, ja niitähän tietysti on eniten kaupungeissa ja muissa rintamaiden taajamissa. Kun siihen lisätään vielä rakennettu ympäristö ja maa- ja vesirakenteet, päästäänkin jo lähes kolmeen neljäsosaan varallisuudestamme. Siis metsien ja muiden luonnonvarojemme osuus jää kovin pieneksi sen rinnalla.

Kiitoksia mielenkiintoisesta tiedosta! Kun olet ”uusi tuttavuus”, niin utelias olin, että menin nikkisi kautta profiilillesi, ja siellä näin Sinun käyttäneen monia muitakin hyviä puheenvuoroja myös muualla kuin tällä kepupalstalla. Pitäisiköhän minunkin alkaa keskustella enemmän niillä, sillä sieltähän tämän ”nettidebattöörin” urani aikoinaan aloitin, lähinnä historian palstalta ja myös maailman menoa -palstalta, jossa näyt keskustelleen. Piristävä ilmestys olet kuitenkin myös täällä!

Lue lisää

Tervehdys taasen,
Asia on niinkuin epäilinkin, eli suoranaista tilastoa ei löydy alueiden välisistä rahan nettovirtaamista eli siitä, kuka elättää ja ketä. Yhdistelemällä eri tilastoja voisi haun suorittaa, mutta se maksaisi maltaita, koska se edellyttäisi tilastokeskuksen ostopalveluiden käyttämistä.
Lähinnä kuvaavin yksittäinen tilastointi ko kyssäriin on tässä: Valtion tulot ja menot alueittain:
http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/index.html
, mutta ilmaiseksi ei näihinkään tilastoihin helposti pääse.
Erikoinen huomio linkin kuvausosiosta: "Tilastokeskus on jakanut valtion tilinpäätöksen alueittain vuodesta 1978 lähtien parillisilta vuosilta. Joka toisen vuoden on katsottu riittävän, koska selvityksellä ei ole varsinaista suhdannepoliittista luonnetta."
Mielestäni ontuva peruste nykytilanteessa, kun tilastoinnin päätarkoitus on kuitenkin tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Väite, että nettomaksajat löytyvät lähinnä etelän suurista keskuksista, pitää silti edelleen varmasti paikkansa.
Helekatin kylymä ulukona :-)

maakaasu kirjoitti:

Tervehdys taasen,
Asia on niinkuin epäilinkin, eli suoranaista tilastoa ei löydy alueiden välisistä rahan nettovirtaamista eli siitä, kuka elättää ja ketä. Yhdistelemällä eri tilastoja voisi haun suorittaa, mutta se maksaisi maltaita, koska se edellyttäisi tilastokeskuksen ostopalveluiden käyttämistä.
Lähinnä kuvaavin yksittäinen tilastointi ko kyssäriin on tässä: Valtion tulot ja menot alueittain:
http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/index.html
, mutta ilmaiseksi ei näihinkään tilastoihin helposti pääse.
Erikoinen huomio linkin kuvausosiosta: "Tilastokeskus on jakanut valtion tilinpäätöksen alueittain vuodesta 1978 lähtien parillisilta vuosilta. Joka toisen vuoden on katsottu riittävän, koska selvityksellä ei ole varsinaista suhdannepoliittista luonnetta."
Mielestäni ontuva peruste nykytilanteessa, kun tilastoinnin päätarkoitus on kuitenkin tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Väite, että nettomaksajat löytyvät lähinnä etelän suurista keskuksista, pitää silti edelleen varmasti paikkansa.
Helekatin kylymä ulukona :-)

Lue lisää

Jatkan vielä, eli antamani linkin oheislinkki vie tälle sivulle:
***
Lainaus alkaa:

Julkaistu: 12.4.2010
Valtion menot vuodelta 2008 on jaettu alueittain

Korjaus. Tilastojulkistusta korjattu 19.4.2010. Korjattu lause merkitty punaisella.

Valtion menot on jaettu alueittain pääosin maakuntapohjalla. Uudenmaan maakunta on kuitenkin jaettu kahtia. Menojen aluejakaumaa voidaan tarkastella monellakin tapaa mm. alueella asuvien suhteessa. Eri menolajit, mm. toiminta- ja siirtomenot, kohdentuvat alueille selvästi eri tavalla.

Kokonaismenojen asukaskohtaisessa vertailussa valtion menoista eniten kohdentui vuonna 2008 Ahvenanmaalle kuten aiemminkin. Ahvenanmaan kärkitila johtuu saarimaakunnan muista alueista poikkeavasta itsehallintosysteemistä ja pienestä väkimäärästä. Alueen osuus kaikista menoista jää silti 0,9 prosentin tasolle.

Toiseksi eniten valtion menoja asukasta kohden kohdentui Kainuuseen kuten aiemminkin. Kanta-Hämeen sijoitus taas selittyy yksinomaan puolustushallinnon toimintamenoilla. Muissa menoissa Kanta-Häme on maan keskiarvon tasolla. Pääkaupunkiseudun korkea sijoitus taas johtuu siitä, että siellä sijaitsee suurin osa keskushallintoa.

Kaikkein vähiten valtion menoja asukasta kohden kohdentui pääkaupunkiseudun ympärillä oleville alueille, muulle Uudellemaalle, Itä-Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen.

Ulkomaille menoista kohdentui 6,4 prosenttia. Niissä olivat mukana mm. jäsenmaksut muille kansainvälisille organisaatioille, siirrot EU:lle sekä lähetystöjen kulut. Kaikkiaan 1 prosenttia menoista ei kyetty alueellistamaan. Näistä pääosan muodostivat erilaiset liikenteeseen kohdentuneet menot.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin valtion menoista maakunnittain.

Lähde: Valtion menot alueittain 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Aku Alanen, (09) 1734 3320

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Taulukot

Tietokantataulukot

Valtion tulot ja menot alueittain 2004 -

Valtion menot maakunnittain 2002
Valtion verotulot maakunnittain 2002
Valtion verotulot maakunnittain 2000
Valtion verotulot maakunnittain 1998


***
Lainaus päättyy
Elikkäs viimeisimmästä tilastosta ei ko. nettisivulla ole kuin kuvaus.

Hupaisa on sinun juttusi, ei minun. Kyllä tuossa lehtijutussa varallisuustekijät oli määritelty ja toin niitä itsekin osaksi esille. Kun luet lisäksi Mielipidepankin ja tuossa yllä olevan Maakaasun juttuja, niin saat lisäselvitystä.

Metsän, maan ja monen muun varallisuusarvotekijän arvot eivät perustu mihinkään spekulaatioihin, vaan kyllä niiden arvot ja niissä tapahtuvat muutokset ovat hyvin tiedossa. Myös maan erilainen arvo riippuen siitä, missä sitä on.

Katsopa tosiaan tuon Maakaasun jutun yhteydessä oleva linkki, niin näet, että ne metsiemme arvot ovat sittenkin varsin vähäiset kansallisarvojemme kartuttajina. Rakennusten – asuin- ja muiden rakennusten – arvot esim. ovat moninkertaiset metsien arvoon verrattuna. Perin pahasti pieleen menetä tässäkin:

>>Jos asuntojen hinnat lasketaan vauraudeksi, niin kovin on huteralla pohjalla tällainen vauraus. Eihän tarvita muuta kuin että väki sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, niin ne vauraudet menevät sen sileän tien.

jomppe-vaari kirjoitti:

Hupaisa on sinun juttusi, ei minun. Kyllä tuossa lehtijutussa varallisuustekijät oli määritelty ja toin niitä itsekin osaksi esille. Kun luet lisäksi Mielipidepankin ja tuossa yllä olevan Maakaasun juttuja, niin saat lisäselvitystä.

Metsän, maan ja monen muun varallisuusarvotekijän arvot eivät perustu mihinkään spekulaatioihin, vaan kyllä niiden arvot ja niissä tapahtuvat muutokset ovat hyvin tiedossa. Myös maan erilainen arvo riippuen siitä, missä sitä on.

Katsopa tosiaan tuon Maakaasun jutun yhteydessä oleva linkki, niin näet, että ne metsiemme arvot ovat sittenkin varsin vähäiset kansallisarvojemme kartuttajina. Rakennusten – asuin- ja muiden rakennusten – arvot esim. ovat moninkertaiset metsien arvoon verrattuna. Perin pahasti pieleen menetä tässäkin:

>>Jos asuntojen hinnat lasketaan vauraudeksi, niin kovin on huteralla pohjalla tällainen vauraus. Eihän tarvita muuta kuin että väki sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, niin ne vauraudet menevät sen sileän tien.

Lue lisää

Itse näen tuossa Ilmarisen kirjoituksessa kyllä jonkinlaista ajatusta tai loogisuutta. Siinähän lähdetään kaiketi liikkeelle siitä, että on olemassa jatkuvasti tuottavaa omaisuutta kuten peltomaa ja metsä ja sitten enemmän tai vähemmän tuottamatonta omaisuutta kuten asunnot. Hänen mielestään on kansantaloudellista tuhlausta asua kovin kaukana tuottavasta omaisuudesta eli pelloista ja metsämaasta.

Minä näkisin, että tuo oli totta vielä joskus 1930-luvulla. Ilmarisen ajatusvirhe tulee siitä, ettei hän vieläkään käsitä teollisen murroksen tapahtuneen puhumattakaan siitä, että ymmärtäisi Suomen vahvasti siirtyneen kohden ns. jälkiteollista yhteiskuntamallia. Tämä reaalimaailma tuntemisen puute vaivaa toki monia muitakin kepulaisia. Kepulaisten ns. liberaalisiipi (erityisesti Matt Vanhanen ja Olli Rehn) ovat politiikassa paljossa vapautuneet tästä taakasta ja yrittäneet kääntää kepulaivan kurssia toiseen suuntaan. Hiedän virheensä on taas siinä, että se laiva noudattaa kovasti Kokoomuksen kurssia eikä maa tarvitse toista Kokoomusta.

Pitäisi toki tutkia paremmin sitä, missä ja mistä maan vauraus syntyy vuositasolla, lähimenneisyydessä ja tästä eteenpäin. Vaurauden sisältö ja sijainti eivät sinällään vastaa tähän kysymykseen, mutta eivät siihen vastaa heitot siitäkään, että tuotannon ydin olisi siellä, missä metsätkin tai siellä missä suuret teollisuuslaitokset sijaitsevat.

Suomalaisen vaurauden uudistamisen ja lisäämisen pääpointti on omasta mielestäni suomalaisten aivokapasiteetissa. Näin on erityisesti nykyisin, globaalissa ja kovassa kilpailussa, missä meillä on usein huonommat luonno-olosuhteet ja vähemmän ihmisiä kuin monilla muilla mailla. Suomalaisten pitäisikin alkaa ajatella, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten pärjäämme paremmin ja ohjata poliittisesti kohden sellaista sisältöpakettia maan sisällä, missä tuon optimaalisen pärjäämisen ehdot täyttyvät. Tätä varten tarvittaisiin paljon tutkimustietoa.

Usein väitetään tällaisen tiedon puuttuessa, että markkinat kyllä tietävät, missä ne parhaiten toimivat. Sen perusteella markkinat ovat ohjanneet meitä keskittymään ja kohden etelää. Itse uskon, että tutkimustieto pitkälti vahvistaisi sen, että markkinavoimat ovat olleet oikeassa. Kepulainen aluepolitiikka taistelee kyllä kovasti markkinoiden painetta vastaan. Sitä vastaan Kepu todellisuudessa taistelee, ei muiden puolueiden harjoittamaa politiikkaa vastaan. Tosiasiallisesti muut puolueet eivät hirveästi edistä markkinavoimien vaatimuksiakaan. Kepu kritisoikin muita lähinnä siitä, etteivät ne asetu samalla päättäväisyydellä markkinavoimia vastaan kuin mitä Kepu tekee.

jomppe-vaari kirjoitti:

Hupaisa on sinun juttusi, ei minun. Kyllä tuossa lehtijutussa varallisuustekijät oli määritelty ja toin niitä itsekin osaksi esille. Kun luet lisäksi Mielipidepankin ja tuossa yllä olevan Maakaasun juttuja, niin saat lisäselvitystä.

Metsän, maan ja monen muun varallisuusarvotekijän arvot eivät perustu mihinkään spekulaatioihin, vaan kyllä niiden arvot ja niissä tapahtuvat muutokset ovat hyvin tiedossa. Myös maan erilainen arvo riippuen siitä, missä sitä on.

Katsopa tosiaan tuon Maakaasun jutun yhteydessä oleva linkki, niin näet, että ne metsiemme arvot ovat sittenkin varsin vähäiset kansallisarvojemme kartuttajina. Rakennusten – asuin- ja muiden rakennusten – arvot esim. ovat moninkertaiset metsien arvoon verrattuna. Perin pahasti pieleen menetä tässäkin:

>>Jos asuntojen hinnat lasketaan vauraudeksi, niin kovin on huteralla pohjalla tällainen vauraus. Eihän tarvita muuta kuin että väki sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, niin ne vauraudet menevät sen sileän tien.

Lue lisää

ovat lähinnä omat jorinasi:

"Eivät ne asuntojen muodostamat vauraudet häviä mihinkään siksi, että jos niiden omistaja vaihtuu."

Asuntojen hinnat heittelevät kymmeniä prosentteja kulloisenkin suhdanteen mukaisesti, kuten oheinen linkki hyvin kertoo.

http://www.stat.fi/til/ashi/2011/12/ashi_2011_12_2012-01-27_kat_003_fi.html

jomppe-vaari kirjoitti:

Hupaisa on sinun juttusi, ei minun. Kyllä tuossa lehtijutussa varallisuustekijät oli määritelty ja toin niitä itsekin osaksi esille. Kun luet lisäksi Mielipidepankin ja tuossa yllä olevan Maakaasun juttuja, niin saat lisäselvitystä.

Metsän, maan ja monen muun varallisuusarvotekijän arvot eivät perustu mihinkään spekulaatioihin, vaan kyllä niiden arvot ja niissä tapahtuvat muutokset ovat hyvin tiedossa. Myös maan erilainen arvo riippuen siitä, missä sitä on.

Katsopa tosiaan tuon Maakaasun jutun yhteydessä oleva linkki, niin näet, että ne metsiemme arvot ovat sittenkin varsin vähäiset kansallisarvojemme kartuttajina. Rakennusten – asuin- ja muiden rakennusten – arvot esim. ovat moninkertaiset metsien arvoon verrattuna. Perin pahasti pieleen menetä tässäkin:

>>Jos asuntojen hinnat lasketaan vauraudeksi, niin kovin on huteralla pohjalla tällainen vauraus. Eihän tarvita muuta kuin että väki sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, niin ne vauraudet menevät sen sileän tien.

Lue lisää

Kuten Mielipidepankki sinua jo opasti, oamaisuuseriä on erilaisia ja niiden arvotus on ongelmallista.

Metsä ja maatalousmaa tuottaa jatkuvaa lisäarvoa, kasvaa. Siksi niitä arvostetaan, joskus ne ovat olleet hyvinkin korkealle arvostettuja, nykyisin ei niinkään. Mutta jos esimerkiksi Suomessa syntyy huipputeknologinen innovaatio jossa puusta saadaan helppokäyttöinen ja edullinen energialähde, niin metsien arvo hypähtää ylös, sillä ne tuottavat jatkuvasti uutta energiaraaka-ainetta.

Asuntojen arvo on enemmän laskennallinen, markkinatalouden lainalaisuuksiin sidottu. 90-luvun alussa koimme asuntokuplan puhkeamisen jolloin tuo omaisuuserä menetti pääkaupunkiseudulla parissa vuodessa 40% arvoistaan, vaikka yhtään asuntoa ei purettu. Sen jälkeen saman asuntokannan arvo on sitten vähintääkin tuplaantunut, ja lisäksi on tietysti tehty uutta.

MPP:n peräänkuuluttama aivokapasiteetin omaisuusarvon määrittäminen on vielä vaikeampaa. Esim ohjelmistot jotka tuossa piirakassa muodostavat noin 10& kansallisvarallisuudestamme, vanhenevat niin nopeasti, että niiden omaisuusarvon ylläpito syö melkoisesti rahaa. Ohjelmistojen arvo säilyy vain jatkuvalla päivityksellä. Ohjelmistoihin sisältyy juuri tuota aivokapasiteettia. Kun Nokia siirtyy Windows puhelimiin, ykskaks meillä ei olekkaan tarvetta ylläpitää Symbiania, ja tuo omaisuuserä menee sen siliän tien. Siinä meni sekin aivokapasiteetti.

Olen huomannut, että tämä kokonaisuus on ihan liian monitahoinen ja laaja sinun ymmärtää, joten ryhdyt tuossa lopuksi herjaamaan muita kirjoittajia huuhaaksi. Se osoittaa varmaankin sinun osuutesi maamme aivokapasiteetin osuudesta ??

Pelkkää huuhaata kirjoitti:

ovat lähinnä omat jorinasi:

"Eivät ne asuntojen muodostamat vauraudet häviä mihinkään siksi, että jos niiden omistaja vaihtuu."

Asuntojen hinnat heittelevät kymmeniä prosentteja kulloisenkin suhdanteen mukaisesti, kuten oheinen linkki hyvin kertoo.

http://www.stat.fi/til/ashi/2011/12/ashi_2011_12_2012-01-27_kat_003_fi.html

Lue lisää

Hinnat toki vaihtelevat, mutta asuntovarallisuuden suhteellinen osuus voi nousta alentuvienkin hintojen vallitessa. Taloudelliset suhdanteet nimittäin heittevät monia muitakin hintoja kuin asuntojen hintoja. Yleensä suurimmat vaihtelut nähdään pörssikursseissa eli siis juuri sen tuottavan omaisuuden hintatasoa mittaavassa asteikossa. Asuntojen hinnat ovat yleensä tuota volaa vakaampia.

Vuosimuutokset ovat vain poikkeusaikoina erityisen suuria. Graafistasi voidaan nähdä, että asuntovarallisuuden arvo on 1990-luvun puolivälin jälkeen pääosin noussut ja noussut enemmän kuin yleinen palkkataso.

Pelkkää huuhaata kirjoitti:

ovat lähinnä omat jorinasi:

"Eivät ne asuntojen muodostamat vauraudet häviä mihinkään siksi, että jos niiden omistaja vaihtuu."

Asuntojen hinnat heittelevät kymmeniä prosentteja kulloisenkin suhdanteen mukaisesti, kuten oheinen linkki hyvin kertoo.

http://www.stat.fi/til/ashi/2011/12/ashi_2011_12_2012-01-27_kat_003_fi.html

Lue lisää

Arvoisa Hyvä Virkaveli!

Kirjoituksestasi päätellen omaan aika laajan tietopohjan taloudesta, sen syy ja seuraussuhteista jne.
Olet varmaan teoriassa myös korkealle koulutettu, todistuksia ei tosin ole näkynyt.
Et kuitenkaan ole edes Hesarista pystynyt erottamaan oleellista eli spekulatiivista ja reaalitaloutta?

Kaiken lisäksi näytät olevan erittäin kiihtyneessä mielentilassa. Ta de lungt bara!

Huuhaatako???? kirjoitti:

Kuten Mielipidepankki sinua jo opasti, oamaisuuseriä on erilaisia ja niiden arvotus on ongelmallista.

Metsä ja maatalousmaa tuottaa jatkuvaa lisäarvoa, kasvaa. Siksi niitä arvostetaan, joskus ne ovat olleet hyvinkin korkealle arvostettuja, nykyisin ei niinkään. Mutta jos esimerkiksi Suomessa syntyy huipputeknologinen innovaatio jossa puusta saadaan helppokäyttöinen ja edullinen energialähde, niin metsien arvo hypähtää ylös, sillä ne tuottavat jatkuvasti uutta energiaraaka-ainetta.

Asuntojen arvo on enemmän laskennallinen, markkinatalouden lainalaisuuksiin sidottu. 90-luvun alussa koimme asuntokuplan puhkeamisen jolloin tuo omaisuuserä menetti pääkaupunkiseudulla parissa vuodessa 40% arvoistaan, vaikka yhtään asuntoa ei purettu. Sen jälkeen saman asuntokannan arvo on sitten vähintääkin tuplaantunut, ja lisäksi on tietysti tehty uutta.

MPP:n peräänkuuluttama aivokapasiteetin omaisuusarvon määrittäminen on vielä vaikeampaa. Esim ohjelmistot jotka tuossa piirakassa muodostavat noin 10& kansallisvarallisuudestamme, vanhenevat niin nopeasti, että niiden omaisuusarvon ylläpito syö melkoisesti rahaa. Ohjelmistojen arvo säilyy vain jatkuvalla päivityksellä. Ohjelmistoihin sisältyy juuri tuota aivokapasiteettia. Kun Nokia siirtyy Windows puhelimiin, ykskaks meillä ei olekkaan tarvetta ylläpitää Symbiania, ja tuo omaisuuserä menee sen siliän tien. Siinä meni sekin aivokapasiteetti.

Olen huomannut, että tämä kokonaisuus on ihan liian monitahoinen ja laaja sinun ymmärtää, joten ryhdyt tuossa lopuksi herjaamaan muita kirjoittajia huuhaaksi. Se osoittaa varmaankin sinun osuutesi maamme aivokapasiteetin osuudesta ??

Lue lisää

Aivokapasitetti ei katoa ohjelmiston vanhetessa tai poistuessa. Yleensä se kertoo siitä, että tuo aivokapasiteetti on keksinyt jonkun paremman ohjelmiston tilalle. Näissä ohjelmistoissa kuitenkin uudet rakennetaan entisten päälle ja keskeistä on siinä taito rakentaa tällaisia ohjelmistoja. Ymmärrät tämän itsekin kirjoittaessasi ohjelmien päivityksestä. Nokiakin yrittää panna nyt yrityksen kaikki aivonystyrät miettimään, millaisella kompinaatiolla saavutettaisiin paras tulos kilpailussa.

Nokia on päätynyt ulkoistamaan ohjelmien tekoa ja liittoutumaan siinä toisen suuryrityksen kanssa. Tällä tavalla aivokapsiteettia vapautuu pois Nokiasta, mutta itse valmius sen käyttöön ei katoa minnekään. Ei se ole korvattavissa sillä, että koulutetaan uuutta ensin viisi vuotta ja koulitaan sitä sitten toiset viisi vuotta työelämässä. Vapautuva aivokapasiteetti on mahdollisuus tuottaa jotain uutta Suomessa.

Aivokapasitteettiin kytkeyvä päivittäminen ei koske vain uutta teknologiateollisuutta. Automallit vauhtuvat vuosittain, erilaiset konepajatuotteet voivat olla hyvinkin tarkkaan räätälöityjä ostajan tarpeita vastaaviksi, monet hankkeet vaativat suuria panoksia suunnitteluun. Nämä kaikki vaiheet ovat erittäin paljon riippuvaisia aivokapasiteetistä. Asiaa kuvaa hyvin Formula-auto, jossa muutamien sekuntien lisä kilometrivauhteihin voi olla olennaista ja edellyttää laajoja tuulitunnelikokeita ja satojenkin ihmisten päivittäistä suunnittelupanosta.

Kaikissa niissä tuotteissa, missä aivokapasiteetin määrä on suuri ja jotka vaativat juuri sitä tuotteita päivitettäessä, kannattavuus on yleensä hyvä verrattuna ns. bulkkituotantoon. Metsäteollisuuskin etsii koko ajan jotain uutta eikä tyydy vain sellunkeittoon ja sanomalehtipaperin tuottamiseen entisin keinoin. Se ei kaada enää edes raaka-ainettaan moottorisahoilla vaan tekee sen erilaisilla metsäkoneilla, jotka myös ovat tarkoittaneet paljon aivotyötä ennen niiden metsään tuomista. Lisäksi erilaiset lgistiset ratkaisut voivat tarkoittaa suuria säästöjä ja nekin syntyvät vain aivotyön tuloksina.

Huuhaatako???? kirjoitti:

Kuten Mielipidepankki sinua jo opasti, oamaisuuseriä on erilaisia ja niiden arvotus on ongelmallista.

Metsä ja maatalousmaa tuottaa jatkuvaa lisäarvoa, kasvaa. Siksi niitä arvostetaan, joskus ne ovat olleet hyvinkin korkealle arvostettuja, nykyisin ei niinkään. Mutta jos esimerkiksi Suomessa syntyy huipputeknologinen innovaatio jossa puusta saadaan helppokäyttöinen ja edullinen energialähde, niin metsien arvo hypähtää ylös, sillä ne tuottavat jatkuvasti uutta energiaraaka-ainetta.

Asuntojen arvo on enemmän laskennallinen, markkinatalouden lainalaisuuksiin sidottu. 90-luvun alussa koimme asuntokuplan puhkeamisen jolloin tuo omaisuuserä menetti pääkaupunkiseudulla parissa vuodessa 40% arvoistaan, vaikka yhtään asuntoa ei purettu. Sen jälkeen saman asuntokannan arvo on sitten vähintääkin tuplaantunut, ja lisäksi on tietysti tehty uutta.

MPP:n peräänkuuluttama aivokapasiteetin omaisuusarvon määrittäminen on vielä vaikeampaa. Esim ohjelmistot jotka tuossa piirakassa muodostavat noin 10& kansallisvarallisuudestamme, vanhenevat niin nopeasti, että niiden omaisuusarvon ylläpito syö melkoisesti rahaa. Ohjelmistojen arvo säilyy vain jatkuvalla päivityksellä. Ohjelmistoihin sisältyy juuri tuota aivokapasiteettia. Kun Nokia siirtyy Windows puhelimiin, ykskaks meillä ei olekkaan tarvetta ylläpitää Symbiania, ja tuo omaisuuserä menee sen siliän tien. Siinä meni sekin aivokapasiteetti.

Olen huomannut, että tämä kokonaisuus on ihan liian monitahoinen ja laaja sinun ymmärtää, joten ryhdyt tuossa lopuksi herjaamaan muita kirjoittajia huuhaaksi. Se osoittaa varmaankin sinun osuutesi maamme aivokapasiteetin osuudesta ??

Lue lisää

Minkä ihmeen aivokapasiteetin ;)))

jomppe-vaari kirjoitti:

Hupaisa on sinun juttusi, ei minun. Kyllä tuossa lehtijutussa varallisuustekijät oli määritelty ja toin niitä itsekin osaksi esille. Kun luet lisäksi Mielipidepankin ja tuossa yllä olevan Maakaasun juttuja, niin saat lisäselvitystä.

Metsän, maan ja monen muun varallisuusarvotekijän arvot eivät perustu mihinkään spekulaatioihin, vaan kyllä niiden arvot ja niissä tapahtuvat muutokset ovat hyvin tiedossa. Myös maan erilainen arvo riippuen siitä, missä sitä on.

Katsopa tosiaan tuon Maakaasun jutun yhteydessä oleva linkki, niin näet, että ne metsiemme arvot ovat sittenkin varsin vähäiset kansallisarvojemme kartuttajina. Rakennusten – asuin- ja muiden rakennusten – arvot esim. ovat moninkertaiset metsien arvoon verrattuna. Perin pahasti pieleen menetä tässäkin:

>>Jos asuntojen hinnat lasketaan vauraudeksi, niin kovin on huteralla pohjalla tällainen vauraus. Eihän tarvita muuta kuin että väki sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, niin ne vauraudet menevät sen sileän tien.

Lue lisää

Kapin kelkka kääntyi oitis maakaasun maanläheisiin helmoihin, kun sai vähän maistaa ällipuuroa.

Kapin potkuriturbiinin suunta muuttui äskeisestä porvari Niinistöstä vasuriksi, huomattuaan jälleen kerran oman kiitoradan kapeuden.

Mitenkäs kapi sitten viuhauttaa takkinsa, jos käykin ilmi, että Seppo-Ilmarinen, ja Pystyyn kuollut, ja jopa ernestokin ovat samaa linjaa, puhumattakaan Sonnimiehestä, Seppo Hietasesta ym :ta.:)

Ei ne sinulle kuitenkaan antane edes sihteerinpaikkaa, mutta hyvä tuuletin sinusta tulisi, kun pyörit kuin tuuliviiri, jotta olisit aina voittajan puolella, kun joku oppineempi tulee palstalle.
Ei ne ole kuule niin kepuvastaisia kuin sinä oletat, vaan paljon lähempänä aitoa keskitienkulkijaa kuin arvaistkaan. Joten miten sitten voisit jatkaa päivitäistä kepukaunaamista, jos huomaatkin ykskas puolustavasi kepua.
Pitäisiköhän sinut jekuttaa kepunkannattajaksi, niin saataisiin lisää hauskaa palstalle?

Ajat muuttuvat, ja oravanpyörästä on hypättävä pois. Maatalous jää, ja sitä on lisättävä, niin minkäspuoleen inpivaaralaisista sitten on kyse?

Nyt jo jotkut vetävät liiveinsä yhteiskunnan rahoja yksityisillä potilashotelleillakin, joiden perustaminen ja ylläpito kuuluisi kyllä minusta yhteiskunnan itsensä tarjoamiin palveluihin, ilman mitään väliryöväystä.Demukokkareetko tuonkin takana ovat? EI ei ovat vain juoksupoikina, kun ulkomaiset pelimerkki-imurit siellä uhteistä kassaamme jälleen kerran, ja rahaa menee ulkomaille, noinhan se totuus on.

Joko nyt tunnustat demariutesi, vai oleko nyt Kokoomuslainen mieluummin kuin vasuri?
Kokoomustahan olet kertonut äänestäneesi kepuvastaisuudessasi, jotta demarit pääsivät hallituksen, mikä silloin kyllä saikin sinut raivoon, kun kävikin niin, että demut putos. Eli niin onko sittenkin demarit ja kokoomus yhtä ja samaa puoluetta?

Kapi ei taida hoksata, että on tällä palstalla sellainenkin, joka on ollut sen tuhat kertaa julkisissa medioissakin. Enempää en vihjaillekaan, jottei ropellis mene ihan solmuun.

Ai niin, miten se olikaan.....että ei saa koulukiusaamista harjoittaa....
Tämä palstahan onkin muuttunut nyt ylioppilaspohjaiseksi keskuskorkeakouluksi ;)
Eikä ole todistukset hukasa ;)

Mielipidepankki kirjoitti:

Aivokapasitetti ei katoa ohjelmiston vanhetessa tai poistuessa. Yleensä se kertoo siitä, että tuo aivokapasiteetti on keksinyt jonkun paremman ohjelmiston tilalle. Näissä ohjelmistoissa kuitenkin uudet rakennetaan entisten päälle ja keskeistä on siinä taito rakentaa tällaisia ohjelmistoja. Ymmärrät tämän itsekin kirjoittaessasi ohjelmien päivityksestä. Nokiakin yrittää panna nyt yrityksen kaikki aivonystyrät miettimään, millaisella kompinaatiolla saavutettaisiin paras tulos kilpailussa.

Nokia on päätynyt ulkoistamaan ohjelmien tekoa ja liittoutumaan siinä toisen suuryrityksen kanssa. Tällä tavalla aivokapsiteettia vapautuu pois Nokiasta, mutta itse valmius sen käyttöön ei katoa minnekään. Ei se ole korvattavissa sillä, että koulutetaan uuutta ensin viisi vuotta ja koulitaan sitä sitten toiset viisi vuotta työelämässä. Vapautuva aivokapasiteetti on mahdollisuus tuottaa jotain uutta Suomessa.

Aivokapasitteettiin kytkeyvä päivittäminen ei koske vain uutta teknologiateollisuutta. Automallit vauhtuvat vuosittain, erilaiset konepajatuotteet voivat olla hyvinkin tarkkaan räätälöityjä ostajan tarpeita vastaaviksi, monet hankkeet vaativat suuria panoksia suunnitteluun. Nämä kaikki vaiheet ovat erittäin paljon riippuvaisia aivokapasiteetistä. Asiaa kuvaa hyvin Formula-auto, jossa muutamien sekuntien lisä kilometrivauhteihin voi olla olennaista ja edellyttää laajoja tuulitunnelikokeita ja satojenkin ihmisten päivittäistä suunnittelupanosta.

Kaikissa niissä tuotteissa, missä aivokapasiteetin määrä on suuri ja jotka vaativat juuri sitä tuotteita päivitettäessä, kannattavuus on yleensä hyvä verrattuna ns. bulkkituotantoon. Metsäteollisuuskin etsii koko ajan jotain uutta eikä tyydy vain sellunkeittoon ja sanomalehtipaperin tuottamiseen entisin keinoin. Se ei kaada enää edes raaka-ainettaan moottorisahoilla vaan tekee sen erilaisilla metsäkoneilla, jotka myös ovat tarkoittaneet paljon aivotyötä ennen niiden metsään tuomista. Lisäksi erilaiset lgistiset ratkaisut voivat tarkoittaa suuria säästöjä ja nekin syntyvät vain aivotyön tuloksina.

Lue lisää

Puhutaan nyt Suomen aivokapasiteetista jonka voi katsoa realisoituneen kansallisomaisuudeksi mm. ohjelmistojen arvossa.

Aivokapasiteetin arvo perustuu laskennallisesti mm. patettien tuomaan tuloon. Voimme joko itse tuottaa noiden innovaatioiden mahdollistamia tuotteita, tai myydä lisenssejä. Ohjelmisteollisuus on esim USA:ssa hyvin merkittävä teollisuuden ala, ja eritäin kannattava. Kun Nokia jättää Symbianin, ei siihen liittyvät patentit enää tuo meille mitään. Sen sijaan Nokia joutuu maksamaan Microsoftille lisenssimaksua sen kehittämistä ohjelmistoista. Siis suomalainen aivokapasitteetti korvataan muualta saatavalla. Suomalainen aivokapasiteetti saatta ryhtyä tekemään sovelluksia uudelle alustalle, mutta niistä taloudellisen hyödyn kerää tuo alustan valmistaja, Nokian tapauksessa siis MS.

Toin esille tuon aivokapasiteetin volatiliteetin, nopean arvonvaihtelun riskin. Sen realisointi on vaikeaa. Ja se saattaa yhdellä yrityskaupalla haihtua taivaan tuuliin jos kyseessä on Nokian kaltainen mahtitekijä koko kansantaloudessa. Nokia onkin potkinut pihalle tuhansia aivotyöläisiä ostettuaan valmiin alustan.

Angry Birds on hyvä esimerkki nopeasta noususta, kuinka pitkä sen elinkaari on ja pystyykä se päivyttymään ja pysymään huipulla pitkään, jää nähtäväksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Itse näen tuossa Ilmarisen kirjoituksessa kyllä jonkinlaista ajatusta tai loogisuutta. Siinähän lähdetään kaiketi liikkeelle siitä, että on olemassa jatkuvasti tuottavaa omaisuutta kuten peltomaa ja metsä ja sitten enemmän tai vähemmän tuottamatonta omaisuutta kuten asunnot. Hänen mielestään on kansantaloudellista tuhlausta asua kovin kaukana tuottavasta omaisuudesta eli pelloista ja metsämaasta.

Minä näkisin, että tuo oli totta vielä joskus 1930-luvulla. Ilmarisen ajatusvirhe tulee siitä, ettei hän vieläkään käsitä teollisen murroksen tapahtuneen puhumattakaan siitä, että ymmärtäisi Suomen vahvasti siirtyneen kohden ns. jälkiteollista yhteiskuntamallia. Tämä reaalimaailma tuntemisen puute vaivaa toki monia muitakin kepulaisia. Kepulaisten ns. liberaalisiipi (erityisesti Matt Vanhanen ja Olli Rehn) ovat politiikassa paljossa vapautuneet tästä taakasta ja yrittäneet kääntää kepulaivan kurssia toiseen suuntaan. Hiedän virheensä on taas siinä, että se laiva noudattaa kovasti Kokoomuksen kurssia eikä maa tarvitse toista Kokoomusta.

Pitäisi toki tutkia paremmin sitä, missä ja mistä maan vauraus syntyy vuositasolla, lähimenneisyydessä ja tästä eteenpäin. Vaurauden sisältö ja sijainti eivät sinällään vastaa tähän kysymykseen, mutta eivät siihen vastaa heitot siitäkään, että tuotannon ydin olisi siellä, missä metsätkin tai siellä missä suuret teollisuuslaitokset sijaitsevat.

Suomalaisen vaurauden uudistamisen ja lisäämisen pääpointti on omasta mielestäni suomalaisten aivokapasiteetissa. Näin on erityisesti nykyisin, globaalissa ja kovassa kilpailussa, missä meillä on usein huonommat luonno-olosuhteet ja vähemmän ihmisiä kuin monilla muilla mailla. Suomalaisten pitäisikin alkaa ajatella, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten pärjäämme paremmin ja ohjata poliittisesti kohden sellaista sisältöpakettia maan sisällä, missä tuon optimaalisen pärjäämisen ehdot täyttyvät. Tätä varten tarvittaisiin paljon tutkimustietoa.

Usein väitetään tällaisen tiedon puuttuessa, että markkinat kyllä tietävät, missä ne parhaiten toimivat. Sen perusteella markkinat ovat ohjanneet meitä keskittymään ja kohden etelää. Itse uskon, että tutkimustieto pitkälti vahvistaisi sen, että markkinavoimat ovat olleet oikeassa. Kepulainen aluepolitiikka taistelee kyllä kovasti markkinoiden painetta vastaan. Sitä vastaan Kepu todellisuudessa taistelee, ei muiden puolueiden harjoittamaa politiikkaa vastaan. Tosiasiallisesti muut puolueet eivät hirveästi edistä markkinavoimien vaatimuksiakaan. Kepu kritisoikin muita lähinnä siitä, etteivät ne asetu samalla päättäväisyydellä markkinavoimia vastaan kuin mitä Kepu tekee.

Lue lisää

Kapitalistisessa taloudessa hinnat, arvot, määräytyvät kysynnän ja
tarjonnan perusteella. Jos kysyntää ei ole, ei ole mitään arvojakaan. Tällä
periaatteella arvot muodostuvat, siitä ei pitäisi olla mitään erimielisyyttä. Jotkut ekonomistit julistavat, ettei arvoja ole ilman kassavirtaa, mutta se nyt on sivuseikka eikä vaikuta itse pääasiaan. Arvon ja hinnan ero on siinä, että hinnat vaihtelevat enemmän kuin arvot, jotka ovat vain eräänlainen hintataso.

Avaaja tuossa yritti todistella, etteivät arvot perustu spekulaatioihin, mutta nimenomaan juuri niihin kaikki markkina-arvot perustuvat.Noususuhdanteessa, kun ihmiset ostavat, kysyvät, kaikenlaista tavaraa villisti hinnat nousevat ja sitten taas, kun lama tulee ja ihmiset lakkaavat kysymästä, spekuloimasta, niin hinnat ja sitä myötä arvot, tulevat rytisten alas. Eikä tuon nousun ja kysynnän aikaansaamiseksi tarvita edes rahaa, kassavirtaa, kunhan kysyjällä on jotakin myyjälle arvokasta tarjottavana.

Investointilaskelmissa arvoja lasketaan tosin kassavirran perusteella. Esimerkiksi koneen arvo tai hinta, joka koneesta kannattaa maksaa on koneen
elin- tai käyttöaikana tuottaman tulovirran nykyarvo. Samaa tietysti voi soveltaa ihmiseenkin, jos oikein brutaaliksi heittäytyy. Diskontataan vain ihmisen odotettuna elinaikana hankkimat tulot nykyhetkeen ja se on siinä. Se kuuluisa ihmisarvo siis.

Mitä taas asuntojen hintaan ja niinmuodoin myös arvoihin tulee, niin miksi ihmeessä Hellsingissä on korkeat asuntojen hinnat ja jossakin Taka-Hikiällä lähes olemattomat. Selitys on yksinkertaisesti siinä, että asuntojen kysyntä Hellsingissä on suurempi. Tai että Helsingissä asuntoja edes kysytään.

Oikeastaan asunto ei sinänsä ole edes mikään arvo, vaan kustannus, menoerä, haltijalleen ja tuottoja asunnosta sen haltija saa vain asunnon myydessään, jos muuttotappio ei ole vienyt asunnon arvoa mennessään. Sen sijaan metsä tuottaa tuloja koko kansantaloudelle, jopa niin, että tämä metsästä saatu tulo uppoaa jopa asuntojen arvoihin, sillä milläs se asunto hankitaan ellei metsästä ja maasta saaduilla tuloilla.

Aivokapasiteettilla on merkitystä ainoastaan siinä ympäristössä, jossa
aivot työskentelevät. Suomessa tämä ympäristö muodostuu suomalaisesta
ekosysteemistä, metsistä, pelloista, maaperästä. Tuottava työ tehdään eri
puolilla Suomea. Helsinki maan mittakaavassa on vain eräänlainen toimisto,
joka hoitaa valtakunnan hallinnollisia tehtäviä

Huomautuksesi on osoitus lapsellisuudesta. Jos olet kaiken lisäksi oikea upseeri, se vahvistaa omia kokemuksiani upseerien mielenlaadun tasosta (ja tämä ei nyt koske Kapia, joka on siinä suhteessa mukava poikkeus). Toki näkemykseni perustuu kovin kapeaan otokseen ja menneiltä ajoilta, minkä vuoksi se voi nykypäivänä olla tyystin virheellinen.

Kapihan on jälleen kerran tehnyt ihan mielenkiintoisen keskustelunavauksen, joka on poikinut vilkasta keskustelua. Sehän lienee tällaisen palstan tarkoitus. Joillakin on vaan ilmeisesti heikosta itsetunnoista johtuva huononlainen sietokyky sellaisia kirjoituksia kohtaan, joiden arvo- ja ajatusmaailma saattavat poiketa omasta.

Minullakin arvo- ajatusmaailma poikkeaa joissain asioissa Kapin vastaavasta, mutta en minä hänen näkemyksiään halua mitätöidä yrittämällä herjata häntä. Päinvastoin minusta on mielenkiintoista yrittää tehdä se asia-argumentein silloin, kun olen eri mieltä. Monille palstan kepulaisille tällainen keskusteleva ja väittelynhaluinen lähestymistapa on ilmeisen vieras.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huomautuksesi on osoitus lapsellisuudesta. Jos olet kaiken lisäksi oikea upseeri, se vahvistaa omia kokemuksiani upseerien mielenlaadun tasosta (ja tämä ei nyt koske Kapia, joka on siinä suhteessa mukava poikkeus). Toki näkemykseni perustuu kovin kapeaan otokseen ja menneiltä ajoilta, minkä vuoksi se voi nykypäivänä olla tyystin virheellinen.

Kapihan on jälleen kerran tehnyt ihan mielenkiintoisen keskustelunavauksen, joka on poikinut vilkasta keskustelua. Sehän lienee tällaisen palstan tarkoitus. Joillakin on vaan ilmeisesti heikosta itsetunnoista johtuva huononlainen sietokyky sellaisia kirjoituksia kohtaan, joiden arvo- ja ajatusmaailma saattavat poiketa omasta.

Minullakin arvo- ajatusmaailma poikkeaa joissain asioissa Kapin vastaavasta, mutta en minä hänen näkemyksiään halua mitätöidä yrittämällä herjata häntä. Päinvastoin minusta on mielenkiintoista yrittää tehdä se asia-argumentein silloin, kun olen eri mieltä. Monille palstan kepulaisille tällainen keskusteleva ja väittelynhaluinen lähestymistapa on ilmeisen vieras.

Lue lisää

Kapin "keskustelun avaus" on kopiota Hesarin jutusta, siitä on tehty täysin virheellinen, ennakkokäsityksiin perustuva, johtopäätös. Kun Kapille on esitetty vasta-argumentteja, hän on solvannut vastaajia kepuleiksi tai reppanoiksi tai miksi tahansa kuitenkaan osoittamatta mikä vastineessa on väärin. Sinua hän sen sijaan on nuoleskellut yhtään sen enenpää perustelematta.

Ymmärrän mielihyväsi. Miksi kuitenkin jatkuvasti herjaat (tosin syksyisen ylläpidon "kurinpalautuksen" jälkeen vähemmän) muita kuin Kapia, siis erimieltä kanssasi olevia joiden katsot olevan kepulaisia?

Palstan tarkoitus on tehdä omaehtoisia mielenkiintoisia avauksia joissa toki voi käyttää pohjana jotain lehtiartikkelia tai muuta kirjoitusta. Palstan tarkoitus on keskustella noista avauksista, ei solvata niitä joiden kanssa on eri mieltä (kuten Kapi valittettavasti tekee). Jos ja kun joukossa on näitä spämmäreitä ja trolleja, heidät voi jättää huomiotta. Siihen Kapi ei valittettavasti pysty, etkä näemmä sinäkään.

Sokea pisteesi kirjoitti:

Kapin "keskustelun avaus" on kopiota Hesarin jutusta, siitä on tehty täysin virheellinen, ennakkokäsityksiin perustuva, johtopäätös. Kun Kapille on esitetty vasta-argumentteja, hän on solvannut vastaajia kepuleiksi tai reppanoiksi tai miksi tahansa kuitenkaan osoittamatta mikä vastineessa on väärin. Sinua hän sen sijaan on nuoleskellut yhtään sen enenpää perustelematta.

Ymmärrän mielihyväsi. Miksi kuitenkin jatkuvasti herjaat (tosin syksyisen ylläpidon "kurinpalautuksen" jälkeen vähemmän) muita kuin Kapia, siis erimieltä kanssasi olevia joiden katsot olevan kepulaisia?

Palstan tarkoitus on tehdä omaehtoisia mielenkiintoisia avauksia joissa toki voi käyttää pohjana jotain lehtiartikkelia tai muuta kirjoitusta. Palstan tarkoitus on keskustella noista avauksista, ei solvata niitä joiden kanssa on eri mieltä (kuten Kapi valittettavasti tekee). Jos ja kun joukossa on näitä spämmäreitä ja trolleja, heidät voi jättää huomiotta. Siihen Kapi ei valittettavasti pysty, etkä näemmä sinäkään.

Lue lisää

En ole havainnut, että Kapi erityisesti herjaisi niitä, jotka pyrkivät kritisoimaan hänen kirjoitustaan asiaperustein. Kerrankos sitä voi väärässä olla, mutta keskustelun avaus on silti ihan hyvä ja perusteltu. Kapinkin näkemys kuten kenen tahansa on siinä ehkä kehittynyt ja monipuolistunut.

Itse olen pyrkinyt aina välttämään ns. palstakepulaisten herjaamista, elleivät nämä ole itse lähteneet ensin tälle tielle. Sen sijaan olen kyllä saattanut suhtautua ivallisesti kepulaista politiikkaa kohtaan sekä tuonut esiin tuon politiikan huonoja tuloksia. Näistä joku on sitten voinut ottaa itseensä, jos kovin samaistuu kepulaisuuteen.

Luin vielä tuon Kapin avauksen ja totesin, että siinä pääosin siteerataan hesarin juttua. Mitään herjaavaa en kirjoituksesta lukemalla löytänyt. Kapi näkee vain ristiriidan Kepun politiikan ja siteeraamansa jutun välillä. Minusta se on ihan hyvä lähtökohta keskustelulle. Lisäksi avaajan kirjoituksessa mainitaan myös kohta, missä kerrotaan tulonmuodostukseen liittyvistä seikoista samaan tyyliin kuin itsekin olen yrittänyt. Eli osaaminen ja innovaatiot ovat ne jotka luovat meille työtä ja toimeentuloa, eivät raaka-aineiden sijainnit tai varallisuuden sijainti sellaisenaan. Tässä ote Kapin vauksesta:

"Tutkimuksen laatijat tähdentävät, että nykyinen talouskasvu perustuu osaamiseen ja innovaatioihin enemmän kuin kiinteään pääomaan. Osaaminen ja innovaatiot synnyttävät työpaikkoja, ne lisäävät asuntojen tarvetta ja kasvattavat asuntovarallisuuden arvoa jne. Kun vaurautta tuovat teollisuus- ja liikelaitokset kuten kehitystä kasvattava tutkimuskin sijoittuvat sinne, missä ne näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi, ne vetävät puoleensa osaavinta väkeä ja synnyttävät uusia innovaatioita ja vauraus alueella kasvaa. Kurjistuville alueille tarvitaan apua sieltä, missä sellaista on annettavissa. Sitä tietenkin on noilla rintamailla ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Millä ja miten noilta huonommilta alueilta voitaisiin elättää Uuttamaata ja pääkaupunkiseutua, tai edes Pirkanmaata ja Oulun seutua? Mahdotonta, kyllä elatussuhde on päinvastainen."

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole havainnut, että Kapi erityisesti herjaisi niitä, jotka pyrkivät kritisoimaan hänen kirjoitustaan asiaperustein. Kerrankos sitä voi väärässä olla, mutta keskustelun avaus on silti ihan hyvä ja perusteltu. Kapinkin näkemys kuten kenen tahansa on siinä ehkä kehittynyt ja monipuolistunut.

Itse olen pyrkinyt aina välttämään ns. palstakepulaisten herjaamista, elleivät nämä ole itse lähteneet ensin tälle tielle. Sen sijaan olen kyllä saattanut suhtautua ivallisesti kepulaista politiikkaa kohtaan sekä tuonut esiin tuon politiikan huonoja tuloksia. Näistä joku on sitten voinut ottaa itseensä, jos kovin samaistuu kepulaisuuteen.

Luin vielä tuon Kapin avauksen ja totesin, että siinä pääosin siteerataan hesarin juttua. Mitään herjaavaa en kirjoituksesta lukemalla löytänyt. Kapi näkee vain ristiriidan Kepun politiikan ja siteeraamansa jutun välillä. Minusta se on ihan hyvä lähtökohta keskustelulle. Lisäksi avaajan kirjoituksessa mainitaan myös kohta, missä kerrotaan tulonmuodostukseen liittyvistä seikoista samaan tyyliin kuin itsekin olen yrittänyt. Eli osaaminen ja innovaatiot ovat ne jotka luovat meille työtä ja toimeentuloa, eivät raaka-aineiden sijainnit tai varallisuuden sijainti sellaisenaan. Tässä ote Kapin vauksesta:

"Tutkimuksen laatijat tähdentävät, että nykyinen talouskasvu perustuu osaamiseen ja innovaatioihin enemmän kuin kiinteään pääomaan. Osaaminen ja innovaatiot synnyttävät työpaikkoja, ne lisäävät asuntojen tarvetta ja kasvattavat asuntovarallisuuden arvoa jne. Kun vaurautta tuovat teollisuus- ja liikelaitokset kuten kehitystä kasvattava tutkimuskin sijoittuvat sinne, missä ne näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi, ne vetävät puoleensa osaavinta väkeä ja synnyttävät uusia innovaatioita ja vauraus alueella kasvaa. Kurjistuville alueille tarvitaan apua sieltä, missä sellaista on annettavissa. Sitä tietenkin on noilla rintamailla ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Millä ja miten noilta huonommilta alueilta voitaisiin elättää Uuttamaata ja pääkaupunkiseutua, tai edes Pirkanmaata ja Oulun seutua? Mahdotonta, kyllä elatussuhde on päinvastainen."

Lue lisää

pitää vastustaa keskustan politiikkaa jolla pyritään saamaan se "elatussuhde" kuntoon?

Sehän vain pahenisi niillä demarien eväillä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole havainnut, että Kapi erityisesti herjaisi niitä, jotka pyrkivät kritisoimaan hänen kirjoitustaan asiaperustein. Kerrankos sitä voi väärässä olla, mutta keskustelun avaus on silti ihan hyvä ja perusteltu. Kapinkin näkemys kuten kenen tahansa on siinä ehkä kehittynyt ja monipuolistunut.

Itse olen pyrkinyt aina välttämään ns. palstakepulaisten herjaamista, elleivät nämä ole itse lähteneet ensin tälle tielle. Sen sijaan olen kyllä saattanut suhtautua ivallisesti kepulaista politiikkaa kohtaan sekä tuonut esiin tuon politiikan huonoja tuloksia. Näistä joku on sitten voinut ottaa itseensä, jos kovin samaistuu kepulaisuuteen.

Luin vielä tuon Kapin avauksen ja totesin, että siinä pääosin siteerataan hesarin juttua. Mitään herjaavaa en kirjoituksesta lukemalla löytänyt. Kapi näkee vain ristiriidan Kepun politiikan ja siteeraamansa jutun välillä. Minusta se on ihan hyvä lähtökohta keskustelulle. Lisäksi avaajan kirjoituksessa mainitaan myös kohta, missä kerrotaan tulonmuodostukseen liittyvistä seikoista samaan tyyliin kuin itsekin olen yrittänyt. Eli osaaminen ja innovaatiot ovat ne jotka luovat meille työtä ja toimeentuloa, eivät raaka-aineiden sijainnit tai varallisuuden sijainti sellaisenaan. Tässä ote Kapin vauksesta:

"Tutkimuksen laatijat tähdentävät, että nykyinen talouskasvu perustuu osaamiseen ja innovaatioihin enemmän kuin kiinteään pääomaan. Osaaminen ja innovaatiot synnyttävät työpaikkoja, ne lisäävät asuntojen tarvetta ja kasvattavat asuntovarallisuuden arvoa jne. Kun vaurautta tuovat teollisuus- ja liikelaitokset kuten kehitystä kasvattava tutkimuskin sijoittuvat sinne, missä ne näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi, ne vetävät puoleensa osaavinta väkeä ja synnyttävät uusia innovaatioita ja vauraus alueella kasvaa. Kurjistuville alueille tarvitaan apua sieltä, missä sellaista on annettavissa. Sitä tietenkin on noilla rintamailla ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Millä ja miten noilta huonommilta alueilta voitaisiin elättää Uuttamaata ja pääkaupunkiseutua, tai edes Pirkanmaata ja Oulun seutua? Mahdotonta, kyllä elatussuhde on päinvastainen."

Lue lisää

Itse kuvailin Kapin avausta samoin Hesarin siteeraamiseksi, enkä väittänytkään itse avauksessa olleen herjaa, vaan: "siitä on tehty täysin virheellinen, ennakkokäsityksiin perustuva, johtopäätös. Kun Kapille on esitetty vasta-argumentteja, hän on solvannut vastaajia kepuleiksi tai reppanoiksi tai..."

Siis avaus herjojen suhteen OK, mutta jos avaaja ei kestä avauksensa vasta-argumentointia ilman että ryhtyy nimittelemään, niin silloin olisi ehkä syytä katsoa peiliin.

Omalta kohdaltasi voin sanoa, että siinä missä kapi lähtee yksittäisten kirjoittajien solvaamiseen, sinun kirjoittelusi on enemmän suoranaista ja selvän rikollista vihakirjoittelua erilaisia ryhmiä kohtaan. Vaikka heidät jollain tapaa koetat keskustalaisen poliittisen viitan alle peittää, et osaa olla ilmaisematta syvää vihaa esim yleipäätään maaseudun asukkaita tai tiettyjä uskontosuuntia tms kohtaan. Ilmeisesti se on niin syvällä itsessäsi, ettet edes ymmärrä tekeväsi väärin: Näinhän Jussi Halla-ahokin toimii, vahvassa uskossa oman ajattelunsa puhtauteen.

Tarkennuksia... kirjoitti:

Itse kuvailin Kapin avausta samoin Hesarin siteeraamiseksi, enkä väittänytkään itse avauksessa olleen herjaa, vaan: "siitä on tehty täysin virheellinen, ennakkokäsityksiin perustuva, johtopäätös. Kun Kapille on esitetty vasta-argumentteja, hän on solvannut vastaajia kepuleiksi tai reppanoiksi tai..."

Siis avaus herjojen suhteen OK, mutta jos avaaja ei kestä avauksensa vasta-argumentointia ilman että ryhtyy nimittelemään, niin silloin olisi ehkä syytä katsoa peiliin.

Omalta kohdaltasi voin sanoa, että siinä missä kapi lähtee yksittäisten kirjoittajien solvaamiseen, sinun kirjoittelusi on enemmän suoranaista ja selvän rikollista vihakirjoittelua erilaisia ryhmiä kohtaan. Vaikka heidät jollain tapaa koetat keskustalaisen poliittisen viitan alle peittää, et osaa olla ilmaisematta syvää vihaa esim yleipäätään maaseudun asukkaita tai tiettyjä uskontosuuntia tms kohtaan. Ilmeisesti se on niin syvällä itsessäsi, ettet edes ymmärrä tekeväsi väärin: Näinhän Jussi Halla-ahokin toimii, vahvassa uskossa oman ajattelunsa puhtauteen.

Lue lisää

En tiedä mistä olet saanut päähäsi, että minulla olisi syvää vihaa maaseudun ihmisiä tai joitain uskontokuntia kohtaan.

Olen ennenkin sanonut, että näen maaseudun ihmiset kokonaisuutena kepulaisen politiina uhreina, joita kohtaan tunne sympatiaa. Tässä kohden voisi sanoa, että olen enemmän henkinen vennamolainen, joka hänkään ei tuntenut mitään vihaa maaseudun ihmisiä kohtaan, mutta koki Kepun politiikan heille vahingolliseksi. Nyt kun Kepulle on tullut taas uusi vaihtoehto maaseudullakin, ihmiset ovat tarttuneet innolla siihen. Se kielee siitä, että myös näiden ihmisten keskuudessa on tyytymättömyyttä Kepua kohtaan.

Olen esimerkiksi voinut kiinnittää huomioita erilaisiin pahoinvointimittareihin, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä päin maata erilaista pahoinvointia eniten esiintyy. Ei se ole mitään vihapuhetta vaan faktojen esilletuomista. Enemmän sellaisen esilletuoja on jonkinlainen lääkäri joka näkee oireet ja esittää parannuskeinoa sairauteen.

Uskontojen osalta muistelen joskus lausuneeni, että pidän joitain uskontoja ongelmallisina silloin, kun sen piirissä esiintyy fasismin kaltaista puuttumista muiden ihmisten elämään. Islamismi on tästä nykyisin globaalisti tunnetuin ja meillä on puhuttu esim. lestadiolaisuuden piirissä samasta. Kyllä tällaisiin kysymyksiin on syytä reagoida jo ihan maamme perustuslain ja sen hengen puitteissa.

Miksi sitten... kirjoitti:

pitää vastustaa keskustan politiikkaa jolla pyritään saamaan se "elatussuhde" kuntoon?

Sehän vain pahenisi niillä demarien eväillä.

Kepun politiikalla ei tässä maassa saada yhtään mitään kuntoon. Muissa maissa on jo paljon ennen meitä havaittukin, että maatalouspuolue on ihan turha. Se on vain lähinnä kummajainen meillä Suomessa. Osin kyse voi olla sisällissodan perinteestä. Ruotsissa ihmiset ovat vapautuneita tällaisesta taaksta, minkä vuoksi puoluetilanne on siellä luonnollisempi vastaten yhteiskunnallista todellisuutta meitä paremmin.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä mistä olet saanut päähäsi, että minulla olisi syvää vihaa maaseudun ihmisiä tai joitain uskontokuntia kohtaan.

Olen ennenkin sanonut, että näen maaseudun ihmiset kokonaisuutena kepulaisen politiina uhreina, joita kohtaan tunne sympatiaa. Tässä kohden voisi sanoa, että olen enemmän henkinen vennamolainen, joka hänkään ei tuntenut mitään vihaa maaseudun ihmisiä kohtaan, mutta koki Kepun politiikan heille vahingolliseksi. Nyt kun Kepulle on tullut taas uusi vaihtoehto maaseudullakin, ihmiset ovat tarttuneet innolla siihen. Se kielee siitä, että myös näiden ihmisten keskuudessa on tyytymättömyyttä Kepua kohtaan.

Olen esimerkiksi voinut kiinnittää huomioita erilaisiin pahoinvointimittareihin, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä päin maata erilaista pahoinvointia eniten esiintyy. Ei se ole mitään vihapuhetta vaan faktojen esilletuomista. Enemmän sellaisen esilletuoja on jonkinlainen lääkäri joka näkee oireet ja esittää parannuskeinoa sairauteen.

Uskontojen osalta muistelen joskus lausuneeni, että pidän joitain uskontoja ongelmallisina silloin, kun sen piirissä esiintyy fasismin kaltaista puuttumista muiden ihmisten elämään. Islamismi on tästä nykyisin globaalisti tunnetuin ja meillä on puhuttu esim. lestadiolaisuuden piirissä samasta. Kyllä tällaisiin kysymyksiin on syytä reagoida jo ihan maamme perustuslain ja sen hengen puitteissa.

Lue lisää

"Omalta kohdaltasi voin sanoa, että siinä missä kapi lähtee yksittäisten kirjoittajien solvaamiseen, sinun kirjoittelusi on enemmän suoranaista ja selvän rikollista vihakirjoittelua erilaisia ryhmiä kohtaan. Vaikka heidät jollain tapaa koetat keskustalaisen poliittisen viitan alle peittää, et osaa olla ilmaisematta syvää vihaa esim yleipäätään maaseudun asukkaita tai tiettyjä uskontosuuntia tms kohtaan. Ilmeisesti se on niin syvällä itsessäsi, ettet edes ymmärrä tekeväsi väärin: Näinhän Jussi Halla-ahokin toimii, vahvassa uskossa oman ajattelunsa puhtauteen."

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä mistä olet saanut päähäsi, että minulla olisi syvää vihaa maaseudun ihmisiä tai joitain uskontokuntia kohtaan.

Olen ennenkin sanonut, että näen maaseudun ihmiset kokonaisuutena kepulaisen politiina uhreina, joita kohtaan tunne sympatiaa. Tässä kohden voisi sanoa, että olen enemmän henkinen vennamolainen, joka hänkään ei tuntenut mitään vihaa maaseudun ihmisiä kohtaan, mutta koki Kepun politiikan heille vahingolliseksi. Nyt kun Kepulle on tullut taas uusi vaihtoehto maaseudullakin, ihmiset ovat tarttuneet innolla siihen. Se kielee siitä, että myös näiden ihmisten keskuudessa on tyytymättömyyttä Kepua kohtaan.

Olen esimerkiksi voinut kiinnittää huomioita erilaisiin pahoinvointimittareihin, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä päin maata erilaista pahoinvointia eniten esiintyy. Ei se ole mitään vihapuhetta vaan faktojen esilletuomista. Enemmän sellaisen esilletuoja on jonkinlainen lääkäri joka näkee oireet ja esittää parannuskeinoa sairauteen.

Uskontojen osalta muistelen joskus lausuneeni, että pidän joitain uskontoja ongelmallisina silloin, kun sen piirissä esiintyy fasismin kaltaista puuttumista muiden ihmisten elämään. Islamismi on tästä nykyisin globaalisti tunnetuin ja meillä on puhuttu esim. lestadiolaisuuden piirissä samasta. Kyllä tällaisiin kysymyksiin on syytä reagoida jo ihan maamme perustuslain ja sen hengen puitteissa.

Lue lisää

Kaupunkimaantieteen professori Vaattovaara oli sitä mieltä, että pahoinvointi on leimallisinta Helsingille. Mm. nisteistä yli puolet vaikuttaa nimenomaan Helsingissä.
On paljon muitakin seikkoja jotka kielivät tarkasti katsoen onnettomasta, puutteeellisesta ja kiireen sävyttämästä elämästä.

Jotenkin tuntuu yhä vahvemmalta, että Kapilla on pysyvä yhteys Sinuun. Niin yksisilmäisiltä ja typeriltä vaikutatte, molemmat.
Erittäin halveksittavaa on ihmisten kiihottaminen toisiaan vastaan. Siinä suhteessa olette molemmat ihmisyyden pohjasakkaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä mistä olet saanut päähäsi, että minulla olisi syvää vihaa maaseudun ihmisiä tai joitain uskontokuntia kohtaan.

Olen ennenkin sanonut, että näen maaseudun ihmiset kokonaisuutena kepulaisen politiina uhreina, joita kohtaan tunne sympatiaa. Tässä kohden voisi sanoa, että olen enemmän henkinen vennamolainen, joka hänkään ei tuntenut mitään vihaa maaseudun ihmisiä kohtaan, mutta koki Kepun politiikan heille vahingolliseksi. Nyt kun Kepulle on tullut taas uusi vaihtoehto maaseudullakin, ihmiset ovat tarttuneet innolla siihen. Se kielee siitä, että myös näiden ihmisten keskuudessa on tyytymättömyyttä Kepua kohtaan.

Olen esimerkiksi voinut kiinnittää huomioita erilaisiin pahoinvointimittareihin, jotka kertovat karua kieltään siitä, missä päin maata erilaista pahoinvointia eniten esiintyy. Ei se ole mitään vihapuhetta vaan faktojen esilletuomista. Enemmän sellaisen esilletuoja on jonkinlainen lääkäri joka näkee oireet ja esittää parannuskeinoa sairauteen.

Uskontojen osalta muistelen joskus lausuneeni, että pidän joitain uskontoja ongelmallisina silloin, kun sen piirissä esiintyy fasismin kaltaista puuttumista muiden ihmisten elämään. Islamismi on tästä nykyisin globaalisti tunnetuin ja meillä on puhuttu esim. lestadiolaisuuden piirissä samasta. Kyllä tällaisiin kysymyksiin on syytä reagoida jo ihan maamme perustuslain ja sen hengen puitteissa.

Lue lisää

Erilaiset pahoinvointimittarit osoittavat kiistatta, että suurin pahoinvointi esiintyy kaupungeissa. Huumeet, rikokset, avioerot, asunnottomuus, ... noita mittareita on vaikka kuinka.

Vihakirjoitteluksi asia muuttuu kun otetaan yksi yksittäinen tekijä ulos kokonaisuudesta ja ryhdytään sen perusteella yleistämään. Esimerkiksi jos maahanmuuttajien suhteellinen osuus rikollisuudesta nostetaan osoittamaan, että he ovat huonoa kansanosaa joka pitää pakkosiirtää pois täältä.

Sinä olet omassa vihakirjoittelussa nostanut noita yksittäisiä tilastollisia tekijöitä tikunnokkaan vaatien niihin perustuen mm. teiden auraamatta jättämistä syrjäseuduilla. Eli olet hakemalla hakenut ennakkokäsitykselesi todisteen kuin joku äärettömän huono yleinen syyttäjä. Käytät faktoja tarkoitushakuisesti pönkittämään luulojasi.

Kuten sanottua, sinulla on Halla-ahon tyyli kirjoittaa. Omasta mielestäsi et ole sanonut mitään pahaa, mutta enemmistö tulkitsee asian ihan toisin. Mutta onneksi ylläpidon kurikampanja syksylllä vähän siisti käytöstäsi

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepun politiikalla ei tässä maassa saada yhtään mitään kuntoon. Muissa maissa on jo paljon ennen meitä havaittukin, että maatalouspuolue on ihan turha. Se on vain lähinnä kummajainen meillä Suomessa. Osin kyse voi olla sisällissodan perinteestä. Ruotsissa ihmiset ovat vapautuneita tällaisesta taaksta, minkä vuoksi puoluetilanne on siellä luonnollisempi vastaten yhteiskunnallista todellisuutta meitä paremmin.

Lue lisää

Demari politiikalla ei tässä maassa saada yhtään mitään kuntoon. Muissa maissa on jo paljon ennen meitä ja nyt myös meilläkin on havaittu, että SDP on ihan turha. Se on vain lähinnä kummajainen meillä Suomessa. Osin kyse voi olla sisällissodan perinteestä. Ruotsissa ihmiset ovat vapautuneita tällaisesta taaksta, minkä vuoksi puoluetilanne on siellä luonnollisempi vastaten yhteiskunnallista todellisuutta meitä paremmin.

Wencheremos :)))

http://www.juorukello.fi/paskahousu-ja-pcdh22/

sinunkaan latoma sonta muutu leiväksi :)))

Saittikansa on sanansa sanonut ja tuomio on kannaltasi tyly. Se ei sinun selittelyillä muuksi muutu. Otappa nyt kuukauden tauko ja katotaan sitten taas.

Oikeasti sivistynyt ihminen hyväksyy myös muut, ei näe kaikessa pelkkää negatiivisuutta. Sinä ja Pankki ette millään muotoa täytä sivistyneen ja ette edes asiaan perehtyneen ihmisen tunnusmerkistöä.

Nuo minun mainintani Keskustasta ovat pitkän aikavälin tuomia subjektiivisia kokemuksia monista ihmisistä.
Myös Sinun näkemyksesi, kuten pankinkin ovat samalla tavalla vain teidän näkemänne todellisuus.
Sinulla kovikin kapea, johtuen ahtaasta viitekehyksestäsi ja rajoittuneesta kyvystä ymmärtää abstrakteja asioita.

P.S. Ei mikään yhteisö kovin pitkään sietäisi sisällään laisiasi viidennen kolonnan ihmisiä.
Vaikutankos minä tosiaan joltakin säälittävältä kepulireppanalta, esittämäni perusteella?

Olihan taas "järkevä" sepustus. Ei sanaakaan avauksesi aihepiiristä, ei analyysiä keskustelusta, omaa kehua ja tyhjäpäistä lätinää muista keskustelijoista.

Sinulla on hirvittävä tarve ottaa aina joku palstalainen erityiskaunaamisesi kohteeksi. Nyt se on Kapt evp H K. Aiemmin sellaisia ovat olleet mm Seppo HIetanen (City-Keskusta), Sonnimies, Controlman jne. Aina sinä näet jonkun kauhean kepulin sinua uhkaavan ja pelottelevan, jota vastaan sitten taistelet kuin Don Quijote tuulimyllyjä vastaan. Hirvittävästi huitoen ja tuuleen tuskaasi huutaen.

Hoh hoh hoijaa kirjoitti:

Olihan taas "järkevä" sepustus. Ei sanaakaan avauksesi aihepiiristä, ei analyysiä keskustelusta, omaa kehua ja tyhjäpäistä lätinää muista keskustelijoista.

Sinulla on hirvittävä tarve ottaa aina joku palstalainen erityiskaunaamisesi kohteeksi. Nyt se on Kapt evp H K. Aiemmin sellaisia ovat olleet mm Seppo HIetanen (City-Keskusta), Sonnimies, Controlman jne. Aina sinä näet jonkun kauhean kepulin sinua uhkaavan ja pelottelevan, jota vastaan sitten taistelet kuin Don Quijote tuulimyllyjä vastaan. Hirvittävästi huitoen ja tuuleen tuskaasi huutaen.

Lue lisää

Ei ole MkvaVanhuksella enää kuin Ossi, majuri ja Sipilä.

Pitääkö näitä älykääpiöiden häiriköintijuttuja nostaa ylös?