Viha ja negatiiviset tunteet aiheuttavat elimistöön stressitilan, joka vaikuttaa koko elimistön toimintaan negatiivisesti. Positiiviset tunteet sen sijaan vaikuttavat koko elimistöön positiivisesti. Tämä on nähtävissä esimerkiksi sairauksista toipuvien kohdalla. Ne, jotka suuntautuvat tulevaisuuteen ja ajattelevat optimistisesti, toipuvat nopeammin.
Millä tavalla vihaa pitäisi käsitellä?
Kyltymätön vihantunne
31
735
Vastaukset
- hatetohate
Tässäpä jotain aiheesta http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/verkkolehti/2009/versirpa.pdf
- aamuposti
Vihan kohteeseen pitäisi päästä "käsiksi" siten, että vihan voi purkaa itsestään ulos. Viha on pettymistä ja vie hyvin paljon energiaa ja kuluttaa. Vihan käsittelemiseen kuluu myös valtava määrä energiaa ja viha voi jäädä pysyväksi olomuodoksi sisälle vaikka vihaa oltaisikin käsitelty ja päällepäin ei vihantunteet näkyisikään. Ihmisestä, josta sanotaan, että hän on katkera, niin hän ei ole päässyt vihastaan ja pettymisestään eroon.
Vihan käsitteleminen ei ole niin yksinkertainen asia kuin luullaan. Positiivisuuteen tarvitaan toivo jostain paremmasta ja selviämisestä. Ellei ihminen näe tulevaisuutta positiivisena ja itseänsä siinä selviäjänä, hänen on vaikea käsitellä vihaansa.
Sanoisin, että TOIVO on vihan lääkitsijä.Juuri niin aamuposti, tuo toivo.
Negatiiviset ihmiset vain haluavat blokata koko mahdollisuuden positiivisesta ja toivosta. Hyvänä esimerkkinä syvässä katkeruudessa vellovat vihan oikeutukseksi kokevat. Positiivisuus ei auta tarjottuna. Mahdollisuus toivon herättämiseen tapahtuu hyvin pienen pieninä annoksina. Tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä.
- mietteitä
Kyllä, viha ja negatiiviset tunteet vaikuttavat koko elimistön toimintaan. On kuitenkin tervettä, että esimerkiksi narsistin läheisyydessä joutuessaan toistuvasti narsistin kaltoinkohtelemaksi tuntee vihaa kaltoinkohtelijaansa kohtaan ja tällaisissa tapauksissa on äärimmäsen tärkeää, että kohdistaa vihansa kaltoinkohtelijaansa eikä esimerkiksi itseensä (kuten monet uhrit tekevät, ehkä ovat luonteeltaan sellaisia että pelkäävät tunnustaa tuntevansa sellaista "kiellettyä" tunnetta kuin viha ja hyvin suuri merkitys on sillä, että narsisti manipuloi uhrinsa tuntemaan vihaa itseään kohtaan kertomalla jatkuvasti miten huono ihminen uhri on ja syyttämällä omista teoistaan ja ominaisuuksistaan uhriaan). Kaikkein tärkeintä uhrille on, että pyrkii eroon narsistista, jonka kanssa väistämättä joutuu kaltoinkohtelemaksi yrittää uhri miten paljon tahansa että suhde toimisi, ja pääsemällä pois narsistin vaikutuspiiristä pikkuhiljaa pääsee eroon vihastaan, joka on kuluttava tunne vaikka toisaalta tarpeellinenkin (laittaa toimimaan).
Kun ottaa huomioon kuka nimimerkki tämän aloituksen on kirjoittanut, tulee myös väistämättä mieleen, että tarkoitus on ehkä ollut syyllistää uhreja heidän vihan tunteestaan narsistia kohtaan ja viestittää että uhri on tämän vuoksi "huono ihminen", koska tuntee vihaa.
Ja on otettava huomioon myös se, että kun narsistista eronnut entinen uhri kirjoittaa vaikka täällä narsististin kielteisistä toimintamalleista ja narsistista negatiivisia asioita, tämä ei hänen kohdallaan tarkoita sitä, että hän olisi vihan vallassa oleva vihainen ihminen, kuten täällä ko, nimimerkki ja kumppaninsa usein väittävät. Ei narsistin negatiiviset piirteet muutu siitä mihinkään vaikka hänen entinen uhrinsa itse olisi jo tällaisesta eroon päässyt, narsistin kielteisistä ominaisuuksista kirjoittaminen on vain fakta ja halutaan usein varoittaa vain toisia ihmisiä siitä etteivät he joutuisi samaan h*lvettiin narsistien kanssa kuin itse on ollut.
Tuli mieleen että onko aloituksen kirjoittajan tarkoitus nimenomaan kohdistaa tuo kirjoituksensa uhreille ja saada heidät tuntemaan syyllisyyttä tuntemastaan pihasta. Kiltille ihmiselle vihan tunteminen ja vihan myöntminen voi olla pelottavaa. Ja usein narsisti käyttää tätä keinona syyllistää, koska tietää osuvansa oikeaan, että kyllä, hänen röyhkeät tekonsa aiheuttavat toisessa vihaa, se on selvä.- mietteitä
Vaikka narsisti itse pysty juurikaan aitoihin positiivisiin tunteisiin toista ihmistä kohtaan, viha on hänelle tunnusomaista ja hänen oma vallitseva piirteensä, joten narsistien nimenomaan pitäisi kyllä käsitellä tuota vihan tunnetta, mihin he eivät kuitenkaan yleensä pysty.
- M.B.
Johtopäätelmiin menevää tulkintaa toisen tekemästä aloituksesta. Kirjoituksesta käy selvästi ilmi se, että vastauksen ainoa tarkoitus ei ole pohtia aloittajan esittämää asiaa, vaan siinä sivussa pyöritellä omaa hämäräbisnestä..
Usein viha luokitellaan huonoksi ja negatiiviseksi tunteeksi, en vaan ymmärrä miten ihmeessä aloitukseen liittyen joku päätyi päättelemään aloituksen tarkoitusperät uhreja syyllistäviksi ja että miksi...
Kilteille lienee eniten paikallaan oppia käsittelemään vihan tunteitaan jo senkin vuoksi, että kun oppii niitä sietämään, hyväksymään ja ymmärtämään ja mahdollisesti myös ilmaisemaan rakentavassa ja eteenpäin vievässä hengessä, niin ei ole enää siinäkään mitään millä kukaan voi kiristää taikka syyllistää...
Olen tuota vihaa joskus laistanut kokemasta ja se on sitten juminut palleroksi jonnekkin syvyyksiin. Mutta viha on olemassa aina, se ei katoa minnekään vaikka sen olemassaolon kieltäisi. Mutta se on muuttanut muotoaan ja ilmennyt eri tavoin, tulee vain sen naamion alta.
Oikeen vihaisena menen hiljaiseen paikkaan huutamaan: voi s*tan prkl h*tti voi v*u x4 ja niin edelleen painokelvottomimpia kirosanoja mitä mielikuvitus voi vaan tuottaa.
Hiljaisempana purkukeinona olen yrittänyt opetella kohtaamalla sen vihani. Itsekseni. Ajattelen sitä; tarkastelen, mietin eri vaihtoehtoja mistä viha sai alkunsa ja miksi sitä koen. Mitä yritän saavuttaa sen kokemisella. Kirjoitan joskus sen niin myös näen sen. Kohtaan sen. Silloin: *naks* Tavallaan ymmärrän mistä on kysymys, miksi (alleviivaten) todellisuudessa olen vihainen ja mikä sen merkitys on itselle. Vaikeampi asia on kohdata vihan primääri syy. Mutta jos sen tekee, sitten alkaa helpottaa.
Vihasta tulee nimittäin fyysisestikin paha olo. Se syö kuin parantumaton, kalvava sairaus koko kehoa.- YAK-42
Viha on todellakin vaarallista ja padotulla vihalla on todettu olevan selvä yhteys jopa syöpäsairauksiin. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11037954)
Ainut asia, mikä saa mikä saa minun vihani katoamaan on anteeksiantaminen (= vanhoista asioista irti päästäminen) ja se ajatus, ettei minun tarvitse rangaista ketään, koska voin jättää rankaisemisen Jumalan huoleksi. Looginen hyväksymisprosessi, joka edeltää anteeksiantamiste kulkee ainakin teoriassa seuraavaa rataa:
shokki, kieltäminen, vihareaktio, vihavaihe, masennus, hyväksyminen, anteeksianto
Vihavaiheen pituus vaihtelee mielestäni narsistisen loukkauksen syvyyden mukaan. Viha tunteena on mielestäni samanarvoinen, kuin mikä tahansa tunne. Mikä vihaan johtaa ja mikä saa vihavaiheen pitkittymään?
Mielestäni kyvyttömyys nähdä yllättävän tapahtuman tarkoitusta ja merkitystä itselle. Jos masennus määritellään sisäänpäin kääntyneenä vihantunteena, itseen kohdistettuna vihantunteena, tämän vaiheen aikana yleensä tulee se merkittävä oivallus, jonka ansiosta vihasta pääsee eroon, hyväksyy tapahtuneen ja ajallaan sen tarkoituksellisen merkityksen ymmärtäen antaa shokin aiheuttaneen tilanteen anteeksi. Kysymys voi olla vaikkapa kolarista, jossa ilman omaa syytä on vammautunut tai läheinen satuttanut itsensä.- A
Viha on ns. nopea tunne. Se vaatii ns. vihaamisentaitoa.
Syntyy nopeasti ja oltava valmis kun se yllättää, ettei ajaudu ykskaks tunteesta toimintaan.
Nopea myös intentionaalisesti, nopeus on tässä 'tavoiteltavaa'. So. vihasta eroon äkkiä. Pitkävihaisuus ei hyvä.
Ei silti eo. ollenkaan tarkoita, ettei vihaa pidä tuntea, Totta kai pitää. A kirjoitti:
Viha on ns. nopea tunne. Se vaatii ns. vihaamisentaitoa.
Syntyy nopeasti ja oltava valmis kun se yllättää, ettei ajaudu ykskaks tunteesta toimintaan.
Nopea myös intentionaalisesti, nopeus on tässä 'tavoiteltavaa'. So. vihasta eroon äkkiä. Pitkävihaisuus ei hyvä.
Ei silti eo. ollenkaan tarkoita, ettei vihaa pidä tuntea, Totta kai pitää.Ehkäpä vihantunteen tunnistamisen nopeuden opettelu - nyt minä tunnen vihaa.
Entisestä elämästä terapeuttini toteamus parisuhdetilanteeni mielestäni hyvinkin ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tekemääni kuvaukseen -- tuohan on vihareaktio.
Meni hetki sulatella ajatusta. Mutta oikeassa oli.- nisse & co
temppuilija kirjoitti:
Ehkäpä vihantunteen tunnistamisen nopeuden opettelu - nyt minä tunnen vihaa.
Entisestä elämästä terapeuttini toteamus parisuhdetilanteeni mielestäni hyvinkin ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tekemääni kuvaukseen -- tuohan on vihareaktio.
Meni hetki sulatella ajatusta. Mutta oikeassa oli.Kertokaas sitten viisaat miten sitä vihaa käsitellään ja erityisesti jos se on kyltymätöntä? Ei siihen taida ihan halonhakkuu riittää.
Itse ehdottaisin oikein kunnon väkivaltaleffaa jossa suolenpätkät lentelevät ja veri roiskuu. nisse & co kirjoitti:
Kertokaas sitten viisaat miten sitä vihaa käsitellään ja erityisesti jos se on kyltymätöntä? Ei siihen taida ihan halonhakkuu riittää.
Itse ehdottaisin oikein kunnon väkivaltaleffaa jossa suolenpätkät lentelevät ja veri roiskuu.yhdellä tutulla on sellainen kannontynkä ja kirves ... hän nimittää sitä terapiakannoksi
temppuilija kirjoitti:
yhdellä tutulla on sellainen kannontynkä ja kirves ... hän nimittää sitä terapiakannoksi
jos ajatellaan sellaista ihmissuhdetta, vaikkapa sukulaista, joka on vaikea ja aiheuttaa toiminnallaan vihan ja häpeänsiirtoja -- ne pitää tunnistaa, pitää ymmärtää mistä siinä on kysymys, että ne saavat tarkoituksellisen merkityksen ja itse osaa suhtautua niihin oikealla tavalla (erotella siirretyt tunteet niiden herättämistä omista tunteista)
- A
nisse & co kirjoitti:
Kertokaas sitten viisaat miten sitä vihaa käsitellään ja erityisesti jos se on kyltymätöntä? Ei siihen taida ihan halonhakkuu riittää.
Itse ehdottaisin oikein kunnon väkivaltaleffaa jossa suolenpätkät lentelevät ja veri roiskuu.> miten sitä vihaa käsitellään ja erityisesti jos se on kyltymätöntä?
Kirsti Lagerspetz joskus 60-luvun lopulla kirjoitti kirjan, jossa oli yksi idea. Aggressioita ei tarvitse "purkaa". Aggressioiden "purkamisessa" on kyse lämpömekaniikkaan metaforisesti litttyyvästä hahmotustavasta. Lämpömekaniikalla ei kannata yrittää ratkoa omia emotionaalisia ongelmiaan.
> Ei siihen taida ihan halonhakkuu riittää.
Tuhat kertaa vuodessa riittää hyvin ja on kevyttä ja rentouttavaa ja mielenrauhaa laajemminkin ylläpitävää. Samalla säilyvät voimanhallinta ja liikeratojensa ennakoiminen kohdallaan. Muitakin konsteja on. A kirjoitti:
> miten sitä vihaa käsitellään ja erityisesti jos se on kyltymätöntä?
Kirsti Lagerspetz joskus 60-luvun lopulla kirjoitti kirjan, jossa oli yksi idea. Aggressioita ei tarvitse "purkaa". Aggressioiden "purkamisessa" on kyse lämpömekaniikkaan metaforisesti litttyyvästä hahmotustavasta. Lämpömekaniikalla ei kannata yrittää ratkoa omia emotionaalisia ongelmiaan.
> Ei siihen taida ihan halonhakkuu riittää.
Tuhat kertaa vuodessa riittää hyvin ja on kevyttä ja rentouttavaa ja mielenrauhaa laajemminkin ylläpitävää. Samalla säilyvät voimanhallinta ja liikeratojensa ennakoiminen kohdallaan. Muitakin konsteja on.Viha sisältää paljon energiaa ja jos ajatellaan olemustamme psykofyysisinä olentoina, hyväksytään tosiasia, että aivot ovat vuorovaikutuksessa kaikkien neuroverkkojen kanssa, vihantunteiden purkaminen vaikkapa halonhakkuuseen auttaa kohdistamaan vihan jonnekin, missä se muuttuu hyödylliseksi. Periaatteessa tuo fyysinen toiminta muuttaa sisäisen symbolin todelliseksi, todellisiksi tuntemuksiksi, jotka auttavat sen käsittelyä.
Takkatulta tuijotellessa voi sitten hoitaa sen psyykkisen puolen.temppuilija kirjoitti:
Viha sisältää paljon energiaa ja jos ajatellaan olemustamme psykofyysisinä olentoina, hyväksytään tosiasia, että aivot ovat vuorovaikutuksessa kaikkien neuroverkkojen kanssa, vihantunteiden purkaminen vaikkapa halonhakkuuseen auttaa kohdistamaan vihan jonnekin, missä se muuttuu hyödylliseksi. Periaatteessa tuo fyysinen toiminta muuttaa sisäisen symbolin todelliseksi, todellisiksi tuntemuksiksi, jotka auttavat sen käsittelyä.
Takkatulta tuijotellessa voi sitten hoitaa sen psyykkisen puolen.Mulla vihan purkaminen fyysiseti toimii mutta liekö siinä kuitenkin taka-ajatuksena enemmänkin se, että fyysinen rasitus nyt vaan ylipäätänsä rauhottaa ihmistä, tuottaa mielihyvähormoneja ja saa voimaan muutenkin paremmin ?
Ykskin ilta kun oikein ahdisti, kävin riehumassa tossa pihalla lumilapion kanssa ja kummasti helpotti =)
Joskus joutuu piiputtamaan ittensä ihan kunnolla mutta parempi kai sekin kuin sohvalla itsesäälissä pyöriminen, kostohaaveiden pyörittely tai raivonsa purkaminen kanssaihmisiinlynett kirjoitti:
Mulla vihan purkaminen fyysiseti toimii mutta liekö siinä kuitenkin taka-ajatuksena enemmänkin se, että fyysinen rasitus nyt vaan ylipäätänsä rauhottaa ihmistä, tuottaa mielihyvähormoneja ja saa voimaan muutenkin paremmin ?
Ykskin ilta kun oikein ahdisti, kävin riehumassa tossa pihalla lumilapion kanssa ja kummasti helpotti =)
Joskus joutuu piiputtamaan ittensä ihan kunnolla mutta parempi kai sekin kuin sohvalla itsesäälissä pyöriminen, kostohaaveiden pyörittely tai raivonsa purkaminen kanssaihmisiinKemikaalit liikkuvat ja sähköä syntyy liikunnan aikana ja sitähän aivot tarvitsevat toimiakseen oikein.
;)- YAK-42
Minulla oli pitkään ongelmia tämän vaiheen kanssa: " ... kyvyttömyys nähdä yllättävän tapahtuman tarkoitusta ja merkitystä itselle." Juutuin tähän kohtaan vuosikausiksi, koska lapsuudenkodissani kaikki oli ulospäin "normaalia", vaikka asiat olivat kulissien takana ihan muuta. Narsististen vanhempien lapset ovat todella aivopestyjä vanhempiensa ja perheväkivallan suhteen.
- ei vihata mitään
En lukenut koko ketjua mutta ajattelin kertoa mielipiteeni kyltymättömästä vihantunteesta. Viha ja rakkaus on sama tunne. Viha vain on negatiivinen, tuhoava tunne. Se syö ihmistä. Siitä voi jopa sairastua. Psyykkisesti ja fyysisestikin. Tulee psykosomatisia sairauksia jotka ilmenee monin eri tavoin.
Ihminen joka on täynnä vihaa on rakastunut omaan vihantunteeseensa ja silloin siitä on tullut tuhon väline.Viha on ihan luonnollinen keino mutta harvapa on oppinut välineitä sen käsittelemiseen. Harvalla on "opettajaa" joka osaa edes itsekään tätä tunnetta käsitellä. Joko se roiskitaan seinille tai se nielaistaan sisään. Ei hjyvä.
Monet tuollaiset voimakkaat tunteet ovat koukuttavia ja erittävät tiettyjä "aineita" ihan fyysisestikin. Jotkut kertovat jopa jääneensä pitkiksi ajoiksi koukkuun mm suruun tai "masikseen" koska se mm toimii hyvänä muutoksen estäjänä jne.
Jotkut pitävät vihat tuomasta energisyydestä ja siitä "elontunteesta" niin paljon etteivät osaa sitä tarvetta muuten ruokkia kuin...noh, vihaamalla. Se myös parantaa omaa oloa kun on jokin mitä voi inhota. Hyi noita, minä en !
- ---
entä jos ei vihaa ollenkaan? Vai eikö silloin vain tunnista omaa vihaansa? Onko viha pakollista? Entä jos elämä vain on niin mukavalla mallilla, että ei ole ketään tai mitään, mitä vihata?
Entä jos ei vihaa ollenkaan ?
Mitäs sitä turhia riehumaan jos ei aihetta ole ?
=)
Mutta on eri asia, jos ei kykene tarvittaessa ilmaisemaan suuttumustaan tai "vihaa". Silloin se jää sisälle ja ilmenee ulospäin erinäisin merkein. Se kytee ja syö ihmisen elävältä.- ---
lynett kirjoitti:
Entä jos ei vihaa ollenkaan ?
Mitäs sitä turhia riehumaan jos ei aihetta ole ?
=)
Mutta on eri asia, jos ei kykene tarvittaessa ilmaisemaan suuttumustaan tai "vihaa". Silloin se jää sisälle ja ilmenee ulospäin erinäisin merkein. Se kytee ja syö ihmisen elävältä.Mistä sen sitten huomaa, jos vaikka olenkin padonnut sisälleni vihaa, jota en vain itse tunne, enkä näe? Mitkä on näitä erinäisiä merkkejä?
--- kirjoitti:
Mistä sen sitten huomaa, jos vaikka olenkin padonnut sisälleni vihaa, jota en vain itse tunne, enkä näe? Mitkä on näitä erinäisiä merkkejä?
Kyllä sen varmasti tuntee, mm ihmissuhteessa vaikka tyytymättömyytenä.
Tällainen ihminen voi myös olla kovin passiivis-aggressiivinen. Tai heijastaa omia tuntemuksiaan toiseen.
Se voi kääntyä itsetuhoiseksi eri tavoin. Tai purkautua kanssaihmisiin näkymättömämmin kuin vaikka perinteisesti huutamalla, raivoamalla tms vaikka niitäkin "hepuleita " sitten saattaa tullakin. Muiden mielestä ihan puun takaa. Mikä sille nyt tuli ?
Ne on purnaajia, valittajia joskus. Kateellisia. Katkeria.
Kukaan ei tajuu, toikaan ei ymmärrä, miksen ikinä saa, miksei toi näe että, toikin on saanut tuon vain tuosta vain, mua ei arvosteta ikinä, kyllä mäkin jos, taasko se teki noin, vois toikin vähän ajatella - kierre nyt ei vaan voi olla näkymättä ulospäin jotenkin. Olla vaikuttamatta ihmissuhteisiin tai omaan hyvinvointiin mutta lienee aika yksilöllistä miten se "purkautuu"- nisse & co
lynett kirjoitti:
Entä jos ei vihaa ollenkaan ?
Mitäs sitä turhia riehumaan jos ei aihetta ole ?
=)
Mutta on eri asia, jos ei kykene tarvittaessa ilmaisemaan suuttumustaan tai "vihaa". Silloin se jää sisälle ja ilmenee ulospäin erinäisin merkein. Se kytee ja syö ihmisen elävältä."Mutta on eri asia, jos ei kykene tarvittaessa ilmaisemaan suuttumustaan tai "vihaa". Silloin se jää sisälle ja ilmenee ulospäin erinäisin merkein. Se kytee ja syö ihmisen elävältä"
On myös eri asia jos ei ole lupaa ilmaista suuttumustaan, muuten suu tukitaan vaikka väkivalloin. - ---
lynett kirjoitti:
Kyllä sen varmasti tuntee, mm ihmissuhteessa vaikka tyytymättömyytenä.
Tällainen ihminen voi myös olla kovin passiivis-aggressiivinen. Tai heijastaa omia tuntemuksiaan toiseen.
Se voi kääntyä itsetuhoiseksi eri tavoin. Tai purkautua kanssaihmisiin näkymättömämmin kuin vaikka perinteisesti huutamalla, raivoamalla tms vaikka niitäkin "hepuleita " sitten saattaa tullakin. Muiden mielestä ihan puun takaa. Mikä sille nyt tuli ?
Ne on purnaajia, valittajia joskus. Kateellisia. Katkeria.
Kukaan ei tajuu, toikaan ei ymmärrä, miksen ikinä saa, miksei toi näe että, toikin on saanut tuon vain tuosta vain, mua ei arvosteta ikinä, kyllä mäkin jos, taasko se teki noin, vois toikin vähän ajatella - kierre nyt ei vaan voi olla näkymättä ulospäin jotenkin. Olla vaikuttamatta ihmissuhteisiin tai omaan hyvinvointiin mutta lienee aika yksilöllistä miten se "purkautuu""Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen (myös passiivis-vihamielinen persoonallisuus) on persoonallisuushäiriö, jossa henkilö kohdistaa pasiivista vastarintaa sosiaalisten ja ammatillisten toimintojen vaatimuksiin. Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen ilmenee avuttomuutena, itsepäisyytenä, tehtävien tai asioiden lykkäämisenä tai jättämisenä viime hetkeen, kateutena tai paheksuntana ja tarkoituksellisena tai toistuvana epäonnistumisena pyydetyissä tehtävissä, joista henkilö on yleensä yksin vastuussa." -wikipedia
Kas, jokohan löysin hyvän diagnoosin itelleni? Tuota asioiden lykkäämistä ja viime hetkeen jättämistä minusta löytyy! Itse olen ajatellut sitä vain laiskuutena... Mutta muille tämä ei koskaan aiheuta vahinkoa. Ainakin luulen niin. Tarkoituksella ei tule epäonnistuttua, vaan sinne viime hetkeen asti sitten kaikki voimat käytössä. Avuttomuutta ei, mutta itsepäisyyttä kyllä...
Jossain määrin joissakin asioissa minusta siis tuollaista passiivis-aggressiivisuutta löytyy. Valittajaa ei minusta saa tekemälläkään.
Vaan kiitokset näkemyksistäsi. Mistäs sen tietää, vaikka sisältäni kaivelen vielä jonkin vihamöykyn, joka jarruttaa mun elämääni. Tai sitten tämäkin on vain tekosyy aikaansaamattomuudelleni... Kun oikeasti ei pitäisi miettiä näitä syntyjä syviä, vaan alkaa tehdä ja toimia. (ja tässä sitä silti jaarittelee....) nisse & co kirjoitti:
"Mutta on eri asia, jos ei kykene tarvittaessa ilmaisemaan suuttumustaan tai "vihaa". Silloin se jää sisälle ja ilmenee ulospäin erinäisin merkein. Se kytee ja syö ihmisen elävältä"
On myös eri asia jos ei ole lupaa ilmaista suuttumustaan, muuten suu tukitaan vaikka väkivalloin.No sitten jos aikuinen ihminen on kyseessä, lääkkeeksi suosittelen seuran vaihtamista =)
- nisse & co
lynett kirjoitti:
No sitten jos aikuinen ihminen on kyseessä, lääkkeeksi suosittelen seuran vaihtamista =)
Kyllä mutta siitä huolimatta halveksun moista toimintaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen Yrittäjät täräyttää: Sunnuntain tuplapalkka pois lomat lyhyemmiksi ja arkipyhät palkattomiksi
Edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät esittää muun muassa sunnuntain tuplapalkan lakisääteisyyden poistamista ja arkipyh2442044- 841228
- 901067
Jani Wickholm on kuollut
Tämä oli Janilta hieno laulu. https://youtu.be/72wWxqWon7k?is=5HKdV-H8yY466YXm1171045- 123850
J-mies, miten voit olla niin varma siitä
että minä olen juuri se nainen, kenen ajattelet ja haluat minun olevan, se kenelle avaat ajatuksiasi ja tunnustat syvimp87847Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa101809- 121771
Alan pikkuhiljaa olemaan sinut
sen asian kanssa, että en tule enää löytämään ketään. Mikä tilanne sinulla on ja miten olet koittanut ratkaista tilante124716- 23701