Siinä se yksinkertainen kysymys. Paljon lukee palstoilla hometaloista ja vaurioista, mutta onko ne kaikki puutaloja? On kasvustoa ja lahoa, kuvia homeesta ja kaikki aina puun kimpussa..
Onko tässä mielessä turvallisempaa ostaa tiilitalo kuin puutalo?
Onko tässä mielessä turvallisempaa ostaa tiilitalo kuin puutalo?
Vastaukset 11
Vanhimmat
On turvallisempaa.
Ainoa vaan kun et löydä Suomesta. Tiiliverhoiltuja, tiili-villa-tiili ym. muita löytyy. Kaik homeessa...
Poltettu tiili ei homehdu koska homeitiöt tuhotaan ainoastaan polttamalla. Mutta tiilien muuraukseen käytetyn hiekan mukana kulkeutuu sekä homeitiöitä, että maaperäbakteeri-itiöitä ja aktiiviset maaperäbakteerit ovat suurempi ongelma kuin homeitiöt! Molemmilta käytännössä voidaan evätä 100%.sti vain kosteus, eli kaikki hiekkaa sisältävät betonirakenteet voivat homehtua(aktivoitua) kun ne saavat lämpöä ja kosteutta ja ph on alle 11.
Home- ja mp.bakteeri-itiöt ovat kuivana vaarattomia.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5398218
Jalat alle jos oireita ja sairasteluja homepaskojen seassa. Ei kannata enää kuivaa kuivata eikä vockipaskaa jauhaa.
HENGITTÄVYYTTÄ!
.........jatkuu. -Hengittävyys-
Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:
Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.
Kun hengittävän materiaalin hengittävyyttä ei katkaista hengittämättömällä materiaalilla- maali- muovi- lastulevy- kipsilevy- yms, niin silloin hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana (vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan että huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi (=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.
Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan hengittämättömällä materiaalilla!
Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on- Kosteusvaurio- Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit- Laho-sieni- Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta- Oireilu ja sairastuminen!
Jatkuu..........
Klikkaa auki:
http://pappasmurffi.nettisivu.org/tr-palataan-vanhaan-kosteusvaurio-homeettomaan-aikaan/tr-rakenna-kokopullo-talo-kappaletavarasta-rakenna-hengittava-betonitalo/
Kyllä voi. Homeitiöitä on luonnostaan ilmassa ja se ei alustaltaan vaadi mitään. Riittää kun sopiva kosteus ja lämpö olosuhteet toteutuu.
Kunnon tiili-betoni talojen rakentaminen taidettiin lopettaa 40-luvulla. Nykyään on kaikenlaista eristettä kivimateriaalien välissä. Näissä rajapinnoissa voi sitten tapahtua kosteuden tiivistymistä ja homevaurioita.
Kuulemma vanhat tiili-villa-tiili -rakenteiset talot ilman tuuletusrakoa ovat oikein kunnon homepesäkkeitä.
Koskaan kuulleet ns. homekouluista? 70/80 -luvun kouluthan harvemmin ovat puuta... siis niissä on paljon käytetty tuollaista rakennetta. Tiili ei pidä vettä, joten seinän kasteleva sadevesi imeytyy läpi ja kastelee villat, jos/kun tuuletusrako puuttuu tai siellä on laastipurseita. Enää puuttuu ravinto... ja sellaiseksihan kelpaa vaikka pöly, mitä eristeisiin vuosien mittaan kertyy, kun eristetilan läpi virtaa a) tuuletusilmaa b) korvausilmaa (erit. koneellisella poistolla varustetuissa taloissa).
Rakenne itsessään kestää nuo kasvustot, mutta kivaa ei ole, jos/kun pöpöt tai niiden piereskelemät kemikaalit pääsevät sisään. Kuten yleensä käy, koska rappaamattoman tiiliseinän ilmatiiveys on täysin olematon.
Lyhyen räystään "suojaamat" tiiliseinät kasvavat lisäksi sammalta varjon puolella ja erityisesti lämmittämättömien varastojen seinissä.
Mutta talo vettä läpäisevällä kumpareella ja väh. puoli metriä ympäristöään korkeammalle murskepatjalle kosteuseristettynä saattaisi menestyä.
Paikka jossa tarvittaisiin salaojat, on heti hylättävä. Kaikki mikä on kaivettu maan pinnan alle kostuu ennemmin tai myöhemmin.
Eikö missään ole selvitetty 100 vuotta kostumatta pysynyttä taloa? Sen ralenteista kannattaisi ottaa oppia.
Kaupunkien keskustat on täynnä vanhoja tiilitaloja. Ulkoseinässä missä ei ole villa eristeitä ei ole ongelmia.
Kotelorakenteissa on aina ongelmia. Pölyä hometta ym. voi löytyä näiden talojen välipohjista mutta jos olisi umpibetonia niin siinä mallia kullekkin.
Käsittelemätön puutalo (sellainen perinteinen vanhanaikainen) on turvallisin. Tiili homehtuu kyllä, samoin betoni.
Nykyään on vain saatu selville, että mikrobi kasvaessaan luonnollisella puulla voi olla aivan harmiton. Eli puu homehtuu, mutta ei sairastuta.
Sen sijaan sama mikrobi kasvaessaan kivipinnalla kuten betonissa tai tiilessä (tai kipsilevyssä tai vanerissa tai eristeessä) alkaa tuottaa aineenvaihduntatuotteinaan toksiineja, jotka ovat todella pahoja taudinaiheuttajia, eräänlaisia solumyrkkyjä.
Kun on mikrobivaurio, niin pitää purkaa vahingoittuneet osat, jos mahdollista. Betonia voi ehkä hioa kantavasta seinästäkin, mutta miten hiot tiiltä, jossa on hemmetisti pinta-alaa rei-issäkin? Polttamalla ei voi tuhota pahimpia mikrobeja, ne eivtä kuole lähes koskaan, millään keinolla.
Lisäksi mikrobit eivät ole vaarattomia kuivina! Päinvastoin kuivuus vaarantaa niiden elinkyvyn, jolloin ne ryhtyvät taistelemaan olemassaolostaan a) tuhoamalla kilpailevia mikrobeja tuottamalla toksiineja b) etsimällä uutta elintilaa levittäytymällä laajemalle. Jos pitäisi valita ostanko märän vai kuivan homevaurion, niin mieluummin sitten märän, joka ei ole ehtinyt kuivua vielä.
Olen itse jättänyt kosteusvaurioisen tiilitalon ostamatta tästä syystä.
Homeitiöitä on kaikkialla eikä ne vapaana ollessaan ole vaarallisia! Meinaat siis että ulkona kuivat homeitiöt ovat vaarallisia ja siellä kosteusvaurioasunnossa ne onkin terveellisiä!
Ota äkkiä lääkkeesi!
>>>>>>>>>>>>Jos pitäisi valita ostanko märän vai kuivan homevaurion, niin mieluummin sitten märän, joka ei ole ehtinyt kuivua vielä.