Jospa lapsesi lähtisi merille

Mukava lukea vähän tuoltakin alalta ammattilaisen kertomana, Kiitos mielenkiintoisesta tietoiskusta!

Kovat palkat. En oo tiennytkään.

Paljoko laivan kokki ansaitseepi? Pääseekö pojat laivoihin kokiksi, onko vaikeita kursseja?

Tässä merimiesten palkat ilman lisiä dollareina. Kokkina tienaat vähän yli 2500 euroa ja kokkistujuna noin 3500 euroa. Kakkoskokki tienaa pari tonnia. Marttilaisia seilaa aika paljon mukavuuslippulaivoissa. Niissä käteen jää palkka puhtaana.
Palkat:

ANNEX 1
ITF Wage Scale
(Effective 1 January 2008)
No Rank or Rating Basic
monthly
pay (US$)
Weekdays
1/135th of
monthly
Sats, Sun
and Pub Hol
1/75th of
monthly
Cash
Compensation for
unclaimed annual
leave (per day)
1/25th of monthly
1 Master 4430 32.8 59.1 177
2 Ch. Eng 4027 29.8 53.7 161
3 Ch. Off 2860 21.2 38.1 114
4 1st Eng 2860 21.2 38.1 114
5 2nd Off 2291 17.0 30.5 92
6 2nd Eng 2291 17.0 30.5 92
7 RO 2291 17.0 30.5 92
8 Elect Eng 2291 17.0 30.5 92
9 Chief Stew 2291 17.0 30.5 92
10 3rd Off 2208 16.4 29.4 88
11 3rd Eng 2208 16.4 29.4 88
12 Electrician 1970 14.6 26.3 79
13 Bosun 1469 10.9 19.6 59
14 Carpenter 1469 10.9 19.6 59
15 Fitter/Repairer 1469 10.9 19.6 59
16 Chief Cook 1469 10.9 19.6 59
17 Donkeyman 1469 10.9 19.6 59
19 Pumpman 1469 10.9 19.6 59
23 AB 1315 9.7 17.5 53
24 Fireman/motorman 1315 9.7 17.5 53
25 Oiler/Greaser 1315 9.7 17.5 53
26 Steward 1315 9.7 17.5 53
27 2nd Cook 1120 8.3 14.9 45
28 Messroom Steward 1120 8.3 14.9 45
29 OS 978 7.2 13.0 39
30 Wiper 978 7.2 13.0 39
31 Deck Boy 788 5.8 10.5 32
32 Catering Boy 788 5.8 10.5 32
1. Any general purpose rating shall receive 10 % higher basic wages and allowances compared to the highest rank of the
positions her/his job designation is supposed to cover.
2. A stockman shall receive the basic pay of an Able Seaman plus an allowance of 10 %.
3. A Seafarer who is over the age of 18 and who is not listed among the categories of ratings shall be paid at least the
equivalent rate of an Able Seaman. In no case shall a person over the age of 18 (eighteen) years be engaged as a boy
or paid a boy’s rate.

Sinällään puhut asiaa, mutta huomauttaisin seuraavista:

Palkka yhtä työkuukautta kohden on toden totta parempi ulkomaisissa/mukavuuslippulaivoissa. Palkan tosin saa sitten vain niiltä työkuukausilta, kun taas Suomen lipun alla olevassa laivassa tienataan työajalta vastikkeita, jotka sitten saadaan loma-ajalta rahana. Näin ollen mukavuuslipuista ei vuositasolla niin merkittävää summaa jää lompakon pohjalle, etteikö kannattaisi miettiä myös kotimaisia laivapaikkoja. Asia erikseen ovat sitten eläke yms. edut, joita ei suoraan saa ulkomailta ja esimerkiksi KELA-kortin joutuu luovuttamaan pois, jos maksaa veronsa pääasiassa ulkomaille.

Mitä taas tulee noihin esimerkkipalkkoihin, jotka mainitsit niin 4500 euroa tienaavia 3. styyrejä löytää lähinnä off shore-puolen töistä. Lähimmät merkittävät off shore markkinat Suomeen nähden löytyvät Norjasta, jossa tuosta 4500 eurosta maksettaisiin verot lippuvaltioon, eli Norjaan tässä tapauksessa ja käteen jäävä summa nopeasti vastaa samaa 2500-2900 euroa mitä Suomessakin.

Koulutuksesta sen verran, että laivasähköasentajaksi ei ole omaa opintolinjaansa, vaan kyseessä on ammattikoulujen elektroniikka-asentajat, jotka ovat kurssittaneet itsensä laivasähköasentajiksi. Sen sijaan kansipuolelta kouluttaudutaan kansi/konekorjausmiehiksi, joka käsittää laivoilla vakanssit matruusista repariin riippuen seilausvuosista.

Perämiehen koulutuksen ja pätevyyden saanut voi puolestaan toimia aluksen koosta ja liikennealueesta riippuen jopa yliperämiehen tai päällikön vakanssissa. Konemestarin koulutuksen saaneilla tilanne on suurin piirtein sama, tosin vaikuttava aspekti on suurimmaksi osaksi pääkoneen teho.

Mitä taas tulee työpaikkoihin, niin hommansa osaavia henkilöitä tunnutaan tarvittavan tällä hetkellä jokaisessa eri ammattikunnassa. Mitä merenkulkuun tulee, niin varsinkin päällystön osalta työpaikan saamista Suomen lipun alla seilaavassa aluksessa vaikeuttaa vähäinen työpaikkojen määrä suhteessa opiskelijamäärään ja valmistuviin perämiehiin/konemestareihin. Suomessa on tällä hetkellä 4 ammattikorkeakoulua ( Kotka ja Rauma sekä ruotsin kieliset Turku ja Ahvenanmaa), ja vähintään 3 ammattikoulua, josta valmistuu merihenkilöstä. Sinällään tuo mainitsemasi ulkomaille lähtö kyllä kannattaa, sillä varsinkin ylikonemestarin ja merikapteenin tutkinnon suorittaneille, toki myös muille, se tarjoaa loistavan (jopa ainoan) keinon kerätä työkokemusta ja seilauspraktiikkaa, jolla mm. pidetään pätevyyskirjat voimassa tai haetaan ylempiä pätevyyksiä.

Mitä taas tulee harjoittelupaikkoihin, niin itse suosittelen kiertämään opiskeluaikana eri laivatyyppejä, sillä kaikkia kun ei ole samasta puusta veistetty, niin kaikille ei sama alustyyppi käy. Esimerkiksi säiliöalusten turvallisuuskulttuuri voi monille olla turhan raskas, ja he näin tahtovat töihin esimerkiksi juuri noille bulkkereille. Offshorealalle puolestaan ei Suomesta taida tällä hetkellä harjoittelemaan päästä, ellei sovi monivuotista kadettisopimusta tiettyyn varustamoon. Samaten offshore puolella vaadittavaa DP-koulutusta ei ole määrätty opintoihin kuuluvaksi, pakolliseksi kurssiksi, joten se pitää suorittaa omalla kustannuksella ja hinnat pyörivät pelkän basic-kurssin osalta jossain 1000-3000 euron kieppeillä.

Että sellaisia.

Eiköhän nuoriso opi juopoksi maalakin, ei tarvi kävellä keinuen edes selvinpäin.