ni mikäs ois paras ratkaisu eristeeksi?
Olen ajatellut pellavanauhaa 15mmx150mm tai Thermo PP saumanauhaa 15mmX150mm?
Lasivillaan en kuitenkaan koske...
Onko pellavanauha jo menneen talven lumia vai Thermo uusi markkinaidea?
Kokemuksia ja kommentteja kiitos!!
n.25 cm pelkkahirsi
Pelkka
60
4520
Vastaukset
- Tässä jotain
Hyvä eriste ei selviä tässäkään ketjussa.
Tästä pp thermo eristeestä ei tietoja paljoakaan löydy. sain sen käsityksen että se on muoviperäistä jolloin se ei kivi - eikä lasivillaeristeen tavoin tosiaankaan ime vettä ja juuri sen vuoksi ovat hirsirakentamiseen huonoja. höylä ja sorvihirsissä ne jotenkin menee kun ne on "piilotettu" rakenteen sisään.
Jos näihin eristeisiin kuitenkin vesi pääsee ja jos vielä varaus käsitellään puunsuoja-aineilla ( jotka siis lahottaa hirttä tehokkaasti) ei vesi katoa eristeestä maailman tappiin.
Pellava on koeteltu ja hyväksi havaittu, se imee vettä jonkin laisin rajauksin ja sen vuoksi jos se kastuu se ominaisuuksiensa vuoksi nopeasti ilman vaurioita kuivuu.
On sulla komeita puita jos pelkka on 25 cm,-onneksi olkoon. Jos se on höylähirttä en puhu mitään, mutta jos se käsin, tuulinurkka salvoksin varataan, voisit varauksen minimi leveytenä pitää 17 senttiä jolloin villa voisi olla kaksikymmentä senttiä ja sen tulisi olla, ei huopamaista vaan joustavaa ja 3 senttiä paksua.
Pellavan ainoat huonot puolet ovat sen sylttyyntyminen nurkkasalvoksessa ja lähteminen tapin mukaan, mutta kumpaakin voidaan oikeilla työtavoilla vältellä.- Pelkka
Kiitos vinkistä. Mitäs jos tuota 150 mm pellavaa laittaa tuplat eli menee sit limittäin hirren keskeltä?
- eejp
Suosittelen PP nauhaa. Se ei ime vettä ja on allergiaystävällinen. Laitoin saunamökkiini joka on kasattu vanhasta kehikosta. Eräs hirsirakentaja sanoin käyttävänsä ain pp-eristettä ellei tilaaja erikseen vaadi pellavaa. Pellava sinänsä on ihan hyvä eriste jos se vaan pysyy kuivana. Lasivillaa ei pidä missään nimessä tunkea hirsien väliin, se pöllyää huoneen ilmaan ikuisesti.
- Luonnon pellava
Monilla hirsirakentajilla on oma lehmä ojassa kun eivät halua käyttää pellavaa. Pellavanauha kun tahtoo kiertyä poran terän ympärille. Heillä on erilaisia tekosyitä, kun eivät kehtaa tunnustaa etteivät osaa käsitellä pellavanauhaa tai jaksa opetella sen käyttöä. He menevät siitä mistä aita on matalin. Todellinen hirsiosaaja osaa käsitellä pellavan siten ettei se kierry. Pellava saa nimenomaan kastua, koska se ei ime itseensä vettä ja kuivuu nopeasti.
- lisää
No sehän hyvinkin toimii, siten saa villan ulkoreunan kulkemaan varauksen reunaa eikä mitään leikkaamis tai varaukseen tuputtamista toimia tarvitse tehdä. Naittaamisen on oltava taajempaa ja tapinreikien tekeminen on vaikeampaa.
Muuten on aika vaikea uskoa että järeät naittajan piikit taajaan lyötyna kannattelevat hirttä, mutta tutkittu on, se vaatii pari miestä istumaan hirrellä ja voimakkaita nurkkanuijan iskuja. Hintelät mutta riittävän pitkät niitit toimii, mutta huonosti hankkii toimia se niitä ampuva kräpsän omainen naittaja. - eejp
Nimimerkki Tässä jotain ehti tuohon väliin kun oman viestini muotoilu kesti. PP eriste sopii nimen omaan siksi hirsien väliin koska se ei ime vettä vaan pysyy kuivana ja eristyskykyisenä. pellavaeriste voi saada kosteutta joko kosteasta hirrestä tai ulkoapäin tulevasta vedestä, käytännössä sadevedestä. Höylähirsimökeissä käytetään yleisesti vettä imemätöntä tiivistinauhaa (ei pp) joskin nurkissa lasivillakaistoja.
pp-eriste kannattaa mitoittaa niin että se ei pursua varauksen yli tai ainakin se on lyötävä ajoissa hirsien väliin ennen kuin hirret ovat painuneet. pursuaminen ei vaarallista koska eriste ei ime vettä. eristetttä on kuitenkin sen sitkeyden vuoksi tavattoman vaikea viiltää puukolla joten siksi pursuaminen ei ole suotavaa. - eejp
Minä tein eristyksen kahdella 6 cm leveällä ja muistaakseni 1,5 cm paksulla nauhalla. Hirren paksuus oli 130 mm. Varauksien leveys vaihteli sekalaisesta puutavarasta johtuen 5-110 mm. Tästä johtui pursuaminen ja ehkä ohuempi pp-eristekin olisi riittänyt. Varaus on aina kolmiomainen joten on järkevää että keskellä on paksumpi kerros eristettä. Tappien reikiä ei tehdä eristeiden läpi mutta tapitusvaiheessa eristeeseen on hyvä tehdä viillot reiän kohdallem jotta tappi ei vie eristettä mennessään.
- myllyyn vettä
Niinkuin sanottu, paras hirren erista ei salviä tässäkään keskustelussa.
Kaikin tiedämme että sammal imee vettä hirveät määrät, kuitenkin satavuotta vanhan talon sammaleristeen seassa oleva puolukanlehti on vielä vihreä ja hirret terveitä.
Olen sitä mieltä että yleensä ymmärrämme vedenimemiskyvyn negatiiviseksi eikä se sitä ole.Se ominaisuus juuri mahdollistaa kosteuden siirron ja näin pitää hirsivälin kuivana.- Nähty on
Älä pistä pellavaa.Homehtuu jos ei ole myrkytettyä.
- Luonnon pellava
Nähty on kirjoitti:
Älä pistä pellavaa.Homehtuu jos ei ole myrkytettyä.
Puhdas pellava ei homehdu. Sekin on nähty vuosikymmenien saatossa. Kaikki materiaalit tietty homehtuu jos se ei kuivu eikä ilmanvaihto toimi.
- eejp
pp-eriste on tehty polypropeenista. siitä tulee tuo kirjainyhdistelä. minä ostin tämmösen firman tuotetta. en tiedä onko muita merkkejä.
http://jyremark.fi/
eristettä ei ainakaan muutama vuosi sitten saanut pks:n rautakaupoista. tilasin omani espooseen starkin kautta. hinta oli varmaan pellavaeristeen luokkaa, ehkä vähän kalliimpaa. - Emilia - KHT Oy
Polypropeeninauha hirren välissä toimii erittäin hyvin. Tietoa löytyy esimerksi:
http://www.huopaa.fi/fi/Tuotteet/kh-rakennusnauha/kehitystyo.html
Koskenpään Huopatehtaalta saat lisätietoa.
KH-rakennusnauha on markkinoiden ensimmäinen polypropeenitiivistenauha.
Kukin valitsee oman tiivisteensä omilla perusteillansa, mutta tiivisteiden käyttäytymisessä on huimia eroja, joista on syytä olla tietoinen.
Hirsirakenne on osiensa summa ja rakenteen kestävyys riippuu aina kokonaisuudesta.- Hohhoijjaa?!?
Olipa lähes pelottavan tyhmää infoa vanhasta hirsirakennusperinteestä VTT:n osilta? En edes lukenut kuin alun koska virheellistä infoa tuli jo alkumetreillä ja paljon. Vanhat hirsirakennukset oli/on toki vetoisia mutta johtuu pääasiassa varaustavasta=avovaraus. Toisekseen aika naurettavaa väittää että kylmille jätetty vanha hirsitalo tuhoutuu väistämättä yms.
- Ilmanpitävyys PP:llä
Hohhoijjaa?!? kirjoitti:
Olipa lähes pelottavan tyhmää infoa vanhasta hirsirakennusperinteestä VTT:n osilta? En edes lukenut kuin alun koska virheellistä infoa tuli jo alkumetreillä ja paljon. Vanhat hirsirakennukset oli/on toki vetoisia mutta johtuu pääasiassa varaustavasta=avovaraus. Toisekseen aika naurettavaa väittää että kylmille jätetty vanha hirsitalo tuhoutuu väistämättä yms.
heikompi kuin lasi- tai pellavanauhalla..? Karua tekstiä lamellihirrestä
- Luonnon pellava
Hohhoijjaa?!? kirjoitti:
Olipa lähes pelottavan tyhmää infoa vanhasta hirsirakennusperinteestä VTT:n osilta? En edes lukenut kuin alun koska virheellistä infoa tuli jo alkumetreillä ja paljon. Vanhat hirsirakennukset oli/on toki vetoisia mutta johtuu pääasiassa varaustavasta=avovaraus. Toisekseen aika naurettavaa väittää että kylmille jätetty vanha hirsitalo tuhoutuu väistämättä yms.
Olet oikeassa. Norjassa on yli 700 vuotta vanhoja hirsitaloja, aittoja ym. rakennuksia, jotka ovat kylmillään. Hirsirakennus säilyy hyvin kylmillään kun siinä on katto pitkillä räystäillä ja se on irti maasta korkealla perustuksella.
- En suosittele
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polypropeeni
muovin käyttöä hirsirakenteiden yhteydessä. Kaikkiin tuotemainoksiin kannattaa suhtautua pienellä varauksella koska kyseessä on aina tuotemainos. Naurettavin muovimainos oli jokin uretaanieriste jota kutsuttiin ekologiseksi ratkaisuksi koska eristevahvuudet ovat pienemmät..?
Ongelma näissä uutuuksissa on pääasiassa se, ettei vuosikymmenien ja -satojen käyttökokemuksia ole.
Sammalta nyt kukaan laita muualle kuin savusaunoihin tms. mutta on edelleen yksi parhaista eristeistä. Monessa kohteessa satavuotiaissa rakennuksissa täysin terve eriste, lähinnä lisätilkinnälle aihetta maksimissaan.
Itse käytän pellavaa mutta se ei saa kastua asennusvaiheessa ja varauksessa se ei kastu.
Ota siinä sitten selvää mitä käyttää koska neuvot ovat aina ääripäät? Joka tapauksessa lasivillalle jyrkkä ei. Sitoo mutta ei luovuta kosteutta. - eejp
Minä olen tyytyväinen valintaani. Vanha kehäni (okt:n pihasauna 22m2) on tehty varmaan niistä puista jotka 50-luvulla tontilta on löytynyt eli hyvin eripaksuisia jne. Itse jouduin veistämään muutaman korvaushirren ja eihän ne varaukset tahtoneet jetsulleen mennä kun ei ollut aiempaa kokemusta eikä asianmukaisia vehkeitä. Eriste jäi myös niin paksuksi että jäi kantamaan. Vedelle oli siis erinomaiset reitit eristeeseen. Tuo pp-eriste hylkii vettä ja hirsien välit pysyvä kuivana.
- Perinteitä kunnioitt
Itse laitoin uuteen pelkkahirsitaloon pellavaa, enkä laittaisi muuta. Luonnontuote.
- Emilia - KHT Oy
Sen verran vielä lisään, että KH-nauha on tosiaan kehitetty jo -90-luvulla ja seurantatutkimukset osoittivat PP-tiivisteen hyvät ominaisuudet hirsirakenteessa. Mutta kyse on tosiaan kokonaisuudesta, joten esimerkiksi puun kosteudella ja pintäkäsittelyllä on aina oma osansa.
Kahdenkymmenen vuoden kokemus on jo nauhan käytöstä, joten aivan uudesta tiivistämistavasta ei suinkaan ole kysymys. Raaka-aine itsessään ei kerro mitään, vaan se, mitä siitä on tehty. Kannattaa tosiaan perehtyä kunnolla eri vaihtoehtoihin ennen ratkaisun tekoa. - Muovi=muovi
Muovi on aina muovia ja myyntipuheet ovat aina myyntipuheita.
Raaka-aine kertoo tuotteesta ihan kaiken. Muovimaalit esimerkkinä oli sen ajan huippukeksintö jonka erinomaisuuksia verrattiin vanhoisiin tuotteisiin jne. Hyvin moni pilasi mm hirsitalonsa - E?
Onko pp-huopa siis pp:n ja huovan yhdistelmä? Hyvä tuoteselostus kun ei kerro oikein mistä on kyse?
Polypropeenin
haurastumislämpötila (ja näin ollen sen kylmänkestävyys) on – 5 ÷ ‐ 15
Mitäs tuo tarkoittaa täällä Siperia olosuhteissa? Eriste joka ei kestä kylmää? - eejp
PP-eriste on ihan sitä itseään. Ei ole mitään huopaa seassa. Ei ime vettä ja kestää pakkasta.
Pellavanauhakaan ei taida olla kovin perinteinen keksintö mutta luonnonmateriaalia se kyllä on ja varmaan toimii hyvin jos ei pääse kastumaan. Pellavaa minäkin aioin laittaa kunnes sain kuulla pp-eristeestä ja ammatikseen pelkkahirsistä rakentava kaveri sitä mulle suositteli. PP-eriste taitaa olla pellavaa kalliimpaa ja hiukan hankalampaa käsitelläkin kuin pellava joten kyse ei ole siitä että ammattirakentaja haluaisi säästää tai päästä helpommalla.
Perinteisissä hirsitaloissa ei ole sähköjä - tiskikoneista puhumattakaan. Kattokin tehtiin päreistä tai turpeesta. Perinteisyys on siis hyvin suhteellinen käsite.- Sama täällä
Jämsänkoskelaisen eristekauppiaan kanssa keskusteltuani päädyin PP nauhaan pellvban sijasta. Kaveri valmisti ja myi molempia ja hintakin oli muutama vuosi sitten käytännössä sama (pellava pari senttiä kalliinpaa). Mutta kun kauppais kuuli, että mökkini on tuulisella paikalla rannalla, jossa vesi tulee usein vaakatasossa seinään. hän suositteli PP nauhaa. Perusteluna, että pellava imee saumaan hiukan vettä ja mustuttaa huulloksen.Väitti, että PP nauha ei ime yhtään vettä ja näin ei vastaavaa ilmiötä synny.
Pellavaa menin kyllä ostamaan, mutta PP nauhan kanssa palasin.
Mitä tuohon PP nauhan lujuuteen tulee, niin nauhan saa katkaistua vetämällä helposti, mutta pituussuunnassa ei mene repimällä halki. Tapin reiän kohdalta ehdottomasti viilettävä halki ja nidottava sivuun. Samaten esim ruuvia on turha yrittää poraamalla villan läpi. Se kiertyy ruuvin läpi ja ei irtoa enää pakittamallakaan, ruuvi katkeaa ennen kuin pp kuidut irtoaa.
Sellaisilla menin käsinveistetyt pelkkaseinät pilaamaan :) Saas nähdä miten hirsien käy vuosien saatossa. Ainakaan ei tuuli toistaiseksi tule nurkista ja saumoista läpi, että siinä mielessä ainakin PP ajaa asiansa.
Mullekin kyllä pari ammattiveistäjää (toinen veisti saunan ja toinen päärakennuksen) suosittelivat PP nauhaa pellavan sijaan etenkin kun veistetään tuoreesta puusta. Sauna tehtiin tuoreesta ja päämökki pari vuotta tapulissa kuivuneista pelkoista.
Eipä PP kuitenkaan mitään luonnonmateriaalia ole vaan keinokuitua. - Myyntipuheita?
Sama täällä kirjoitti:
Jämsänkoskelaisen eristekauppiaan kanssa keskusteltuani päädyin PP nauhaan pellvban sijasta. Kaveri valmisti ja myi molempia ja hintakin oli muutama vuosi sitten käytännössä sama (pellava pari senttiä kalliinpaa). Mutta kun kauppais kuuli, että mökkini on tuulisella paikalla rannalla, jossa vesi tulee usein vaakatasossa seinään. hän suositteli PP nauhaa. Perusteluna, että pellava imee saumaan hiukan vettä ja mustuttaa huulloksen.Väitti, että PP nauha ei ime yhtään vettä ja näin ei vastaavaa ilmiötä synny.
Pellavaa menin kyllä ostamaan, mutta PP nauhan kanssa palasin.
Mitä tuohon PP nauhan lujuuteen tulee, niin nauhan saa katkaistua vetämällä helposti, mutta pituussuunnassa ei mene repimällä halki. Tapin reiän kohdalta ehdottomasti viilettävä halki ja nidottava sivuun. Samaten esim ruuvia on turha yrittää poraamalla villan läpi. Se kiertyy ruuvin läpi ja ei irtoa enää pakittamallakaan, ruuvi katkeaa ennen kuin pp kuidut irtoaa.
Sellaisilla menin käsinveistetyt pelkkaseinät pilaamaan :) Saas nähdä miten hirsien käy vuosien saatossa. Ainakaan ei tuuli toistaiseksi tule nurkista ja saumoista läpi, että siinä mielessä ainakin PP ajaa asiansa.
Mullekin kyllä pari ammattiveistäjää (toinen veisti saunan ja toinen päärakennuksen) suosittelivat PP nauhaa pellavan sijaan etenkin kun veistetään tuoreesta puusta. Sauna tehtiin tuoreesta ja päämökki pari vuotta tapulissa kuivuneista pelkoista.
Eipä PP kuitenkaan mitään luonnonmateriaalia ole vaan keinokuitua.Miten se eristekauppias möi tuuliselle paikalle eristeen jonka tuulenpitävyys oli heikompi kuin pellavan?
http://files.stonelake.fi/30/site/www.huopaa.fi/edit/doc/VTT_Rakentavaa_tietoa.PDF
Minkälaisia veistäjiä sinä olet palkannut jos varauksiin pääsee vesi?
Miten pellava imee saumaan vettä? - eejp
Myyntipuheita? kirjoitti:
Miten se eristekauppias möi tuuliselle paikalle eristeen jonka tuulenpitävyys oli heikompi kuin pellavan?
http://files.stonelake.fi/30/site/www.huopaa.fi/edit/doc/VTT_Rakentavaa_tietoa.PDF
Minkälaisia veistäjiä sinä olet palkannut jos varauksiin pääsee vesi?
Miten pellava imee saumaan vettä?Tuulisella paikalla myös vesi ja lumi liikkuu vaakasuoraan. Seinällä on siis suurempi vaara joutua kosteudelle alttiiksi. Samalla myös hirsien välissä oleva eriste on suuremmassa vaarassa kastua. Jos käy niin, olipa syy sitten mikä tahansa, niin pellava imee vettä ja tiiviste pysyy märkänä pitkään. PP-eriste taas hylkii vettä eli se ei kastu ollenkaan.
Itse kasasin vanhan kehän jossa muutaman hirren jouduin tekemään uusiksi. Ei se ensikertalaiselta harrastajalta noin vain onnistunutkaan varsinkin kun ei ollut kaikkia oikeita työkaluja käytössä. Eikä ne vanhatkaan hirret istuneet jetsulleen vaan monenmoista varausta löytyi noistakin. - vuoden turhake?
eejp kirjoitti:
Tuulisella paikalla myös vesi ja lumi liikkuu vaakasuoraan. Seinällä on siis suurempi vaara joutua kosteudelle alttiiksi. Samalla myös hirsien välissä oleva eriste on suuremmassa vaarassa kastua. Jos käy niin, olipa syy sitten mikä tahansa, niin pellava imee vettä ja tiiviste pysyy märkänä pitkään. PP-eriste taas hylkii vettä eli se ei kastu ollenkaan.
Itse kasasin vanhan kehän jossa muutaman hirren jouduin tekemään uusiksi. Ei se ensikertalaiselta harrastajalta noin vain onnistunutkaan varsinkin kun ei ollut kaikkia oikeita työkaluja käytössä. Eikä ne vanhatkaan hirret istuneet jetsulleen vaan monenmoista varausta löytyi noistakin.No tuolla teorialla pp kerää vesitaskuja pp:n ja hirren? Vastaavassa tilanteessa esim. se pellava sitoo osan kosteudesta itseensä mutta kykenee myös luovuttamaan siihen sitoutuneen kosteuden pois. Tätä ei voi edes pp:n nettimainostajat kieltää vaikka yritys on kieltämättä kova erojen tekemiseksi oman tuotteen eduksi?
Siis, pp kertomasi mukaan hylkii vettä mutta kerro mihin se kertomasi vesi joutuu esim. siellä tuulisella paikalla?
Valuuko se pp:n pinnalta varaukseen vai jääkö vesi seisomaan hirren ja pp:n väliin? Pitääkö varauksen olla avonainen jotta vesi pääsee pois koska vesi ei läpäise pp:tä?
Ymmärrätkö kuvanneesi tilanteen missä kosteuden liikkuminen eri rakenneosien välillä estyy?
Mitkä ovat siis saavutetut edut jos käytetään eristettä joka pysäyttää kosteuden liikkumisen rakenneosien välillä koska silloin kosteusrasitukset kohdistuvat yksinomaan hirrelle? Kuvittele tilanne missä pp on syystä tai toisesta epätasaisesti hirren pinnalla esim. tappien kiinnityskohdassa tms. Silloinhan mahdollisesti rakenteen sisälle sitoutunut kosteus jää seisomaan pp:n päälle koska pp ei läpäise vettä??
Lisäksi et ottanut kantaa tuulisiin olosuhteisiin jota puollit pp:llä vaikka oheisen linkin (VTT) mukaan pp:n tuulenpitävyys on pellavaa heikompi?
Edelleen kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ei ole ongelmien aiheuttaja vaan sen poistaja. Asia mitä et edelleenkään voi kieltää tai muodostaa siitä ongelmaa.
Aika perinteistä uhkakuvien luomista oman tuotteen myymiseksi. Siinä on vain sellainen ongelma että edellisistä viesteistä saa vain sellaisen kuvan että pp on ratkaisu rakennusvirheisiin....Edelleen kuvaamiasi ongelmia ei ole ollut ennen pp:tä joten mitä järkeä edellisen kaltaisilla viesteillä on? - P aska P uhe eriste?
eejp kirjoitti:
Tuulisella paikalla myös vesi ja lumi liikkuu vaakasuoraan. Seinällä on siis suurempi vaara joutua kosteudelle alttiiksi. Samalla myös hirsien välissä oleva eriste on suuremmassa vaarassa kastua. Jos käy niin, olipa syy sitten mikä tahansa, niin pellava imee vettä ja tiiviste pysyy märkänä pitkään. PP-eriste taas hylkii vettä eli se ei kastu ollenkaan.
Itse kasasin vanhan kehän jossa muutaman hirren jouduin tekemään uusiksi. Ei se ensikertalaiselta harrastajalta noin vain onnistunutkaan varsinkin kun ei ollut kaikkia oikeita työkaluja käytössä. Eikä ne vanhatkaan hirret istuneet jetsulleen vaan monenmoista varausta löytyi noistakin.Jos talossa kastuu eristeet oli ne vaikka hirsien välissä, talo on silloin asumiskelvoton, eikö tuo nyt ole ihan selvä asia?
Jos eristeet kastuu sateella kesällä, miten ajattelit pitää sellaisen talon talvella lämpimänä?
Varsinkin kun siellä tuulisella paikalla tuulee myös talvella. - On koettu
P aska P uhe eriste? kirjoitti:
Jos talossa kastuu eristeet oli ne vaikka hirsien välissä, talo on silloin asumiskelvoton, eikö tuo nyt ole ihan selvä asia?
Jos eristeet kastuu sateella kesällä, miten ajattelit pitää sellaisen talon talvella lämpimänä?
Varsinkin kun siellä tuulisella paikalla tuulee myös talvella.Tärkeintä on eristeen kuivuminen eli kosteuden luovutuskyky. Pellava luovuttaa kosteuden pois. Museoväki ja perinnerakentajat liputtavat pellavan puolesta. On totta, että vaakasade menee hirsien raoista väliin. Näin tapahtuu varsinkin vanhoissa rakennuksissa ja joskus ne uudetkin rakennukset ovat vanhoja. Käsinveistetty hirsiseinä ei ole koskaan niin tasainen, ettei siellä olisi koloja siellä täällä ja varsinkin salvoksien kohdalla. Lisäksi myrskyn vaakasade on sellainen voima, että se painaa veden niin tiukasti ja massiivisesti joka raosta läpi, ettei sitä usko kuin sen kokenut. Samalla siinä menee metsää kumoon hehtaari kaupalla kuten viime vuosina on nähty.
- turhake?
On koettu kirjoitti:
Tärkeintä on eristeen kuivuminen eli kosteuden luovutuskyky. Pellava luovuttaa kosteuden pois. Museoväki ja perinnerakentajat liputtavat pellavan puolesta. On totta, että vaakasade menee hirsien raoista väliin. Näin tapahtuu varsinkin vanhoissa rakennuksissa ja joskus ne uudetkin rakennukset ovat vanhoja. Käsinveistetty hirsiseinä ei ole koskaan niin tasainen, ettei siellä olisi koloja siellä täällä ja varsinkin salvoksien kohdalla. Lisäksi myrskyn vaakasade on sellainen voima, että se painaa veden niin tiukasti ja massiivisesti joka raosta läpi, ettei sitä usko kuin sen kokenut. Samalla siinä menee metsää kumoon hehtaari kaupalla kuten viime vuosina on nähty.
(Käsinveistetty hirsiseinä ei ole koskaan niin tasainen, ettei siellä olisi koloja siellä täällä ja varsinkin salvoksien kohdalla.)
Ei pidä paikkaansa. Omassa saunassa (käsinveistetty) ei ole varauksissa sätkäpaperin vertaa rakoja. Nurkat lohenpyrstöllä joka kiristyy painuessaan joka edelleen tiivistää varauksia.
Jos rakoja tms. löytyy, kyseessä on huonosti veistetty hirsirakennus mutta yleistyksestä ei todellakaan ole kyse.
Oikein vanhoissa rakennuksissa asia on toinen koska tyypillisin varaustapa on ns. avovaraus. Ongelma on siinä, ettei ongelmaa ole vaikka kylmä kyseinen varaus tietenkin on.
Jäi ne vastaukset saamatta jokaiseen kysymykseen? - On koettu
turhake? kirjoitti:
(Käsinveistetty hirsiseinä ei ole koskaan niin tasainen, ettei siellä olisi koloja siellä täällä ja varsinkin salvoksien kohdalla.)
Ei pidä paikkaansa. Omassa saunassa (käsinveistetty) ei ole varauksissa sätkäpaperin vertaa rakoja. Nurkat lohenpyrstöllä joka kiristyy painuessaan joka edelleen tiivistää varauksia.
Jos rakoja tms. löytyy, kyseessä on huonosti veistetty hirsirakennus mutta yleistyksestä ei todellakaan ole kyse.
Oikein vanhoissa rakennuksissa asia on toinen koska tyypillisin varaustapa on ns. avovaraus. Ongelma on siinä, ettei ongelmaa ole vaikka kylmä kyseinen varaus tietenkin on.
Jäi ne vastaukset saamatta jokaiseen kysymykseen?Onnittelen sinua, että omistat noin hyvän hirsitalon. Muilla on ihan toisenlaiset hirsitalot. Honkarakenteenkin hirsitaloja on Suomessa, joka niemessä ja notkossa ja rakoja löytyy. Sitten on vielä käsinveistettyjä pilvin pimein, joissa pursuaa villoja ihan oraville ja linnuillekin jakaa. Villan näkyminen raosta on vielä ihan normaaliakin, eikä välttämättä edes virhe.
- hake?
On koettu kirjoitti:
Onnittelen sinua, että omistat noin hyvän hirsitalon. Muilla on ihan toisenlaiset hirsitalot. Honkarakenteenkin hirsitaloja on Suomessa, joka niemessä ja notkossa ja rakoja löytyy. Sitten on vielä käsinveistettyjä pilvin pimein, joissa pursuaa villoja ihan oraville ja linnuillekin jakaa. Villan näkyminen raosta on vielä ihan normaaliakin, eikä välttämättä edes virhe.
No en todellakaan ole ainoa. Ennen Suomessa hallittiin mm. hirsirakentamien ja korkeaakin ammattitaitoa edustavia tekijöitä löytyy tänäkin päivänä. Mm. nurkkasalvokset oli usein huom. monimutkaisempia ja jopa tiiviimpiä kuin nykyiset teollisuudessa käytetyt.
Toki heikompaakin työnjälkeä löytyy vanhastakin rakennuskannasta koska oli yleinen käytäntö että jokainen ukko teki talonsa itse muun maataloustöiden ohessa.
Siinä olen samaa mieltä että teollisen hirsituotannon yleistyessä monella on varsinkin vapaa-ajan asuntoja jotka ovat luokiteltavissa lähes ala-arvoisiksi. Nopeasti ja edullisesti on päivän sana tänä päivänäkin. Toisekseen näkee valitettavan paljon iltakurssien suorittajien moottorisahahirvityksiä joita esitellään käsityön hedelminä. Hurjimmat ovat poistaneet veto-ongelmat asentamalla eristeeksi uretaania..
Edellisissä viesteissä sinä kerrot kuinka taidon ja sopivien työkalujen puttumisen takia työnjälessä ei ollut hurraamista ja nyt sinä kerrot että se on normaalia eikä se ole edes virhe?
Umpivarauksen eristeiden joutuessa lintujen pesätarvikkeiksi kyseessä on virhe tai ainakin huonosti suoritettu työ. Lue uudestaan sana umpivaraus ja hahmota mitä sillä tarkoitetaan.
Vastaavasti ennen käytettiin ennen työstötapojen kehittymistä ns. avovarausta. Eristeenä käytettiin sammalta joka kestää yhtä kauan kuin itse hirsikin. Missä on siis ongelma johon pp toi "pelastuksen"? - Ei toimi
hake? kirjoitti:
No en todellakaan ole ainoa. Ennen Suomessa hallittiin mm. hirsirakentamien ja korkeaakin ammattitaitoa edustavia tekijöitä löytyy tänäkin päivänä. Mm. nurkkasalvokset oli usein huom. monimutkaisempia ja jopa tiiviimpiä kuin nykyiset teollisuudessa käytetyt.
Toki heikompaakin työnjälkeä löytyy vanhastakin rakennuskannasta koska oli yleinen käytäntö että jokainen ukko teki talonsa itse muun maataloustöiden ohessa.
Siinä olen samaa mieltä että teollisen hirsituotannon yleistyessä monella on varsinkin vapaa-ajan asuntoja jotka ovat luokiteltavissa lähes ala-arvoisiksi. Nopeasti ja edullisesti on päivän sana tänä päivänäkin. Toisekseen näkee valitettavan paljon iltakurssien suorittajien moottorisahahirvityksiä joita esitellään käsityön hedelminä. Hurjimmat ovat poistaneet veto-ongelmat asentamalla eristeeksi uretaania..
Edellisissä viesteissä sinä kerrot kuinka taidon ja sopivien työkalujen puttumisen takia työnjälessä ei ollut hurraamista ja nyt sinä kerrot että se on normaalia eikä se ole edes virhe?
Umpivarauksen eristeiden joutuessa lintujen pesätarvikkeiksi kyseessä on virhe tai ainakin huonosti suoritettu työ. Lue uudestaan sana umpivaraus ja hahmota mitä sillä tarkoitetaan.
Vastaavasti ennen käytettiin ennen työstötapojen kehittymistä ns. avovarausta. Eristeenä käytettiin sammalta joka kestää yhtä kauan kuin itse hirsikin. Missä on siis ongelma johon pp toi "pelastuksen"?Lukeeko nimimerkki "hake" kirjoitukset huolimattomasti vai onko palstalla jotakin muuta häikkää ja sotketaan eri kirjoittajien tekstit toisiinsa?
- 1818
Perinteisyys on suhteellinen käsite. Sama asia pa$kanjauhamisessa.
Ammattirakentajana en muovia hirsien väliin laita. Pellavaa vttumaisempaa työstettävää eristettä ei ole. PP:n katkaisee ilman työkaluja eikä tapeille tarvitse tehdä reikiä nauhaan kuten pellavan yhteydessä. Siitä huolimatta AMMATTIMIEHENÄ en muovia hirren varauksiin laita vaikka on huom. nopeampi asennettava kuin pellava.
Jos ennen ei hirsitaloissa ollut sähköjä tai tiskikonetta, liimattiinko hirret, sorvattiinko tai höylättiinkö hirsiä ja laitettiinko eristeiden tilalle muovia vai onko sekin suhteellinen käsite? Miten tekninen kehitys, koski se sitten energiamuotoja tai kodinkoneiden kehitystä, liittyy hirsirakentamiseen? Kyse kun on vain varustelutasosta- eejp
Mahdammeko puhua samasta aineesta? PP-eriste on kyllä erittäin sitkeää. Puukolla sitä ei meinaa saada viillettyä.
- Tehty on.
Pellava kuuluu käsinveistettyihin hirsirakennuksiin ! Tapin reikien kohdalta temmillä ja vasaralla pala pois. Jos hyvin varattu 20mm paksu riittää.
- eejp
Jos lukee kaikki kommentini niin siitä voi hyvin päätellä että olen kasannut yhden pienen saunamökin vanhoista hirsistä. Projekti on vieläkin kesken joten löylyt on testaamatta. Tuota pp-eristettä olen tilannut Olarin Starkin kautta kaksi käsissä kannettavaa pussia ja omilla palkkatyöllä ansaituilla rahoilla maksanut. Myyntipuheista on turha syyttää.
- vähän taas
Ei pellava ja sammal hirrenraossa olessaan vettä kovinkaan paljon ime. Kun seuraatte sateella veden valumista hirsiseinässä tippuu vesi ylimmän hirren alakulmasta suoraan alimmaisen hirren yläkulmaan vain vahan vettä menee eristeisiin saakka ja parasta ,että vesi kyllästää olkopuolisen eristeen ja tekee siitä "Vesitiiviin". sama kyllästys tapahtuu pyöröhirressä.
Imeekö, luovuttaako? Laittakaa kahteen samankokoiseen ämpäriin yhtälaljon vettä.
Laittakaa toiseen esim kaksi 3 sm paksua ja 15 sm leveetä pellavanauhaa ja toiseen pp:tä
Ämpärin Sisällä villat pohjaan ja ulkopuolella 30 sm koikkumaan. Ämpärin reunassa ei saisi olla kovin tiukkaa mutkaa.
Tule kertomaan kuinka kävi kumman ämpärin joudut tyhjentämään ulos ja onko toisen vesi tehnyt häviämistempun: Tehkää koe jos kokemusta ei ole.
Ellei kukaan ylläty siirryn takaisin rypemään sahanpuruissa.
Veljenpoika teki haavasta savusaunaa "sätkäpaperi" toleranssilla, kysyin miksi, koska seinässä on syksyllä mainakin sentin rakoja. Syksyllä minulle sanottiin että mikset sinä sanonut sitä painavammin, niin olisin säästynyt turhalta työltä
Eräs hirrenveisto-oppaan kirjoittja kertoi että tulitikun mennessä varauksen rakoon on värkit pilattu.
Olen hirrenveistokurssilaisille vanonut että hänen pitäisi päästä katsomaan kun seinässä on rakoja ja SISÄLLÄ NAURU RAIKAA
Turha tarkkuus on teknistä kypsymättömyyttä ( oli ehkä naivi päätös)- väärin taas
Miten työmäärä lisääntyy jos veistää varausta varten piirrettyä viivaa pitkin????
Työmäärä on sama, veistääkö viivan yläpuolelta jolloin syntyy rakoja tai alapuolelta jolloin hirsi jää kantamaan tai viivaa pitkin jolloin rakoja ei ole eikä hirsi jää kantamaan.
Miten ihmeessä varauksiin ilmestyy sentin rakoja hirsien painuessa??? Tarkoitit varmaan ydinhalkeamia joita syntyy liian nopealla kuivattamisella tms.
Jos sinun veljesi omaa kädentaidot, miksi sinä menet sitä arvostelemaan? Tekijä tunnetaan työnjälestä. Kaikkihan sinun veljellesi nauraisi jos lämmityksen jälkeen savu sotkisi ulkoseiniä rakojen takia? Yläosa pitää olla tiivis ettei savu sotke ulkoseiniä eikä vuotokohdat kuumu ja aiheuta pahimmillaan tulipaloja. Alhaalla jätetään parista varvista eristeet vastaavasti pois varsinkin umpiperustuksella.
Jos esim. talon nurkkavaraus on millejä auki, rakennus on kylmä jne. Oppaan kirjoittaja oli siinä mielessä oikeassa, värkit on pilattu.
Turha tarkkuus termi löytyy vain kädettömiltä jotka ei muuta saa aikaiseksi kuin juosten kustua. Tarkkuus on taas merkki ammattitaidosta. Ei niinkään naivi vaan tyhmä päätös.
- vähemmälle taas
testi jää tekemättä mutta arvaan veden imeytyvän pellavanauhaan ja haihtuvan pikkuhiljaa niin että ämpäri on tyhjä. Jos testi tehdään ulkona niin ämpäri saattaa kyllä tyhjentyä mutta pellavanauha on märkänä heti kun sataa vettä.
PP-eriste ei ime kosteutta joten vesi ei siirry siihen eikä haihdu ämpäristä yhtä nopeasti. Vesi pysyy ämpärissä mutta pp-eriste pysyy kuivana niin ämpärissä kuin sen ulkopuolellakin, satoi tai paistoi.
Kun vesi pääsee hirsien väliseen pellavaeristeeseen (ssystä tai toisesta) niin se märkä pellava mädättää hirret pikkuhiljaa.
pp-eriste ei ime vettä joten vesi ei pääse eristeeseen eikä hirsien väliin ollenkaan. Hirret pysyvät siis kuivana. - väärin taas
Monologit ovat aina yhtä huvittavia (lue säälittäviä).
Jos hirsi kastuu hirsi kastuu oli varauksissa muovia tai ei. Ei ongelma koska hirsi luovuttaa siihen kertyneen kosteuden pois. Jos pellava kastuu pellava kuivaa hirren tavoin eikä siinä märkäne mitään muuta kuin sinun mielesi.
PP toimii kosteuskatkona joka voi hidastaa hirteen kerääntyneen kosteuden poistumista ja sitä kautta on rakenteelle riski.
On hyvin valitettavaa erehtymisesi mainosmiehen puheisiin joka sai huijattua sinua laittamaan rakennukseesi muovia mutta koita kestää.
Ei ensimmäistäkään vastausta edelleenkään, pelkkiä merkityksettömiä selityksiä. - modern
Taidan vielä ostaa vähän lisää pp-eristettä ikkunoiden tilkkeeksi ja viedä pellavanauharullan kierrätyskeskukseen.
- matjo
Tee niin kun hyväksi näet, mutta oikea oppinen eriste tulee asentaa perinneraketamisessa niin, että se tulee varauksesta enemmän tai vähemmän, mutta vähintään pari milliä ulos ja ylimääräinen leikataan nuukasti pois. Kannattaa niitata varauksen osalta harvakseltaan, koska on turha liiskata niittaamalla kuohkeaa eristettä matalaksi, (on parempi jättää se hirren tehtäväksi)
ja niitataan niin, että niitit ei ole puukon terässä leikattaessa. Jos eriste laitetaan kokonaan varauksen sisään, eristäminen on liian epämääräistä ja vuotokohtia jää varaukseen aivan varmasti.
Kannattaa huolehtia todella tarkasti siitä, että eristettä on todellakin tasainen saman vahvuinen kerros nurkissa ja varauksessa ja noston jälkeen nurkkien tilkitseminen on suoritettava todella huolella. Muuten, se ylimääräisen villan leikkaaminen vaatii ainoastaan terävän puukon ja jäykän ranteen.
Muovista valmistettu kuohkea eriste kovan painon alla, linttaantuuko se ajan mittaan muovikelmuksi? mene ja tiedä. Minun valintani on ollut ja on tulevissakin kohteissa pellava. - Laita uretaania he
matjo kirjoitti:
Tee niin kun hyväksi näet, mutta oikea oppinen eriste tulee asentaa perinneraketamisessa niin, että se tulee varauksesta enemmän tai vähemmän, mutta vähintään pari milliä ulos ja ylimääräinen leikataan nuukasti pois. Kannattaa niitata varauksen osalta harvakseltaan, koska on turha liiskata niittaamalla kuohkeaa eristettä matalaksi, (on parempi jättää se hirren tehtäväksi)
ja niitataan niin, että niitit ei ole puukon terässä leikattaessa. Jos eriste laitetaan kokonaan varauksen sisään, eristäminen on liian epämääräistä ja vuotokohtia jää varaukseen aivan varmasti.
Kannattaa huolehtia todella tarkasti siitä, että eristettä on todellakin tasainen saman vahvuinen kerros nurkissa ja varauksessa ja noston jälkeen nurkkien tilkitseminen on suoritettava todella huolella. Muuten, se ylimääräisen villan leikkaaminen vaatii ainoastaan terävän puukon ja jäykän ranteen.
Muovista valmistettu kuohkea eriste kovan painon alla, linttaantuuko se ajan mittaan muovikelmuksi? mene ja tiedä. Minun valintani on ollut ja on tulevissakin kohteissa pellava.ei perkale pellavaa varauksen ulkopuolelle missään nimessä. Leikattavuus mallia vittumaisin mahdollinen. Vaatii terävän puukon lisäksi teräksiset hermot jos joka h..tin varaus pitää puukolla siistiä. Pellavan rakenne sen verran kuitumaista ettei leikkaaminen ole ihmismäistä hommaa tuossa mittakaavassa.
Sammalta tuolla tavalla asennettiin varauksiin ennen vanhaan ja vieläkin satunnaisesti perinnerakentamisen yhteydessä, ei pellavaa.
Vuotokohtia EI JÄÄ jos tekijä tietää mitä on tekemässä (ja hallitsee työnsä).
Minunkin valinta on ja tulee olemaan pellava. Jos kirveellä huitoo hirttä, missä se nyt tuntuu jos pellavan työstettävyys on mitä on? - matjo
Laita uretaania he kirjoitti:
ei perkale pellavaa varauksen ulkopuolelle missään nimessä. Leikattavuus mallia vittumaisin mahdollinen. Vaatii terävän puukon lisäksi teräksiset hermot jos joka h..tin varaus pitää puukolla siistiä. Pellavan rakenne sen verran kuitumaista ettei leikkaaminen ole ihmismäistä hommaa tuossa mittakaavassa.
Sammalta tuolla tavalla asennettiin varauksiin ennen vanhaan ja vieläkin satunnaisesti perinnerakentamisen yhteydessä, ei pellavaa.
Vuotokohtia EI JÄÄ jos tekijä tietää mitä on tekemässä (ja hallitsee työnsä).
Minunkin valinta on ja tulee olemaan pellava. Jos kirveellä huitoo hirttä, missä se nyt tuntuu jos pellavan työstettävyys on mitä on?No jos tahtoo" vaihtaa korkeintaan pari miestyöpäivää villojen leikkuuta vuotaviin varauksiin/hirsirakennuksen ikä, niin miksei. Eihän se ole kun arvovalinta, joka tulee ajanmittaan asukkaansa puntaroitavaksi ehkä moneenkin kertaan. Siis laiskuus ei saa olla hirsitimpurin ensimmäinen ominaisuus. Käsin veistossa eristeen on aina oltava leveämpi varausta.
- ddfqw
matjo kirjoitti:
No jos tahtoo" vaihtaa korkeintaan pari miestyöpäivää villojen leikkuuta vuotaviin varauksiin/hirsirakennuksen ikä, niin miksei. Eihän se ole kun arvovalinta, joka tulee ajanmittaan asukkaansa puntaroitavaksi ehkä moneenkin kertaan. Siis laiskuus ei saa olla hirsitimpurin ensimmäinen ominaisuus. Käsin veistossa eristeen on aina oltava leveämpi varausta.
Laiskuus ei ole suotava ominaisuus hirrenveistäjälle se on ihan totta. Ei myöskään tyhmyys jota kutsuit arvovalinnaksi.
Eikä kädettömyys joka ilmenee vuotavina varauksina!
Jos pellava menee varauksen ulkopuolelle, kuohkea pellava ei ole sen jälkeen kuohkea pellava vaan on kiristetty varauksien molemmilta puolilta. Käytä nyt hyvä mies hiukan maalaisjärkeä.
Olet ainoa ihminen Suomessa joka tekee täydellisen turhaa työtä ja lisäkustannuksia työnantajalle. Ylipursuavia eristeitä ei leikata kuin maksimissaan sammaleen kanssa avovarauksien yhteydessä. Taidat vain piilotella omia virheitäsi? - matjoi
ddfqw kirjoitti:
Laiskuus ei ole suotava ominaisuus hirrenveistäjälle se on ihan totta. Ei myöskään tyhmyys jota kutsuit arvovalinnaksi.
Eikä kädettömyys joka ilmenee vuotavina varauksina!
Jos pellava menee varauksen ulkopuolelle, kuohkea pellava ei ole sen jälkeen kuohkea pellava vaan on kiristetty varauksien molemmilta puolilta. Käytä nyt hyvä mies hiukan maalaisjärkeä.
Olet ainoa ihminen Suomessa joka tekee täydellisen turhaa työtä ja lisäkustannuksia työnantajalle. Ylipursuavia eristeitä ei leikata kuin maksimissaan sammaleen kanssa avovarauksien yhteydessä. Taidat vain piilotella omia virheitäsi?No siis huh, ymmärsit aivan oikein, kun hirsi lasketaan kuohkean pellavan päälle, varauksen neunat painaa villan alleen tiivistäen sauman tiukasti maailman tuulilta ja tietysti varauksen sisällä villa jää kuohkemmaksi eristäen hyvin kylmältä. Jos varauksen kynnen alla ei ole eristettä, on tuulensuojaus jäänyt tekemättä se näkyy satavarmasti halkopinossa. Tässä asiassa on vanha konsti parempi, kun pussillinen uusia. Siis ei eristeen leveydessä kannata kitsastella, säästöjä menoleikkauksia on haettava jostain muualta.
- No siis huh,
matjoi kirjoitti:
No siis huh, ymmärsit aivan oikein, kun hirsi lasketaan kuohkean pellavan päälle, varauksen neunat painaa villan alleen tiivistäen sauman tiukasti maailman tuulilta ja tietysti varauksen sisällä villa jää kuohkemmaksi eristäen hyvin kylmältä. Jos varauksen kynnen alla ei ole eristettä, on tuulensuojaus jäänyt tekemättä se näkyy satavarmasti halkopinossa. Tässä asiassa on vanha konsti parempi, kun pussillinen uusia. Siis ei eristeen leveydessä kannata kitsastella, säästöjä menoleikkauksia on haettava jostain muualta.
Miten voi ihminen olla noin yksinkertainen? Kynsi nimenomaan ja varsinkin yksinomaan sulkee varauksen, ei pellava. Jos varauksen ulkopuolella on vaikka vain leikkauspinta, olet juuri muodostanut kosteuden siirtymisen varaukseen pellavan kautta. Samalla painat puukolla syvän uran hirren yläpintaan joka ei taaskaan palvele tarkoitustaan vaan toimii jo pienimuotoisena vesitaskuna. Tähän liitettynä pellavan leikkauspinta kyseessä on typeryys eikä todellakaan mikäänvanha konsti, ihan oma keksintösi tuo on.
Jos kynsi ei ole vesitiivis veiston jäljiltä, ei sitä pelasta pellavat eikä selitykset. Kynsi pitää tuulet, ei eristeet.
Jos veistotyö on tehty miten sattuu ja jälkiä korjaillaan pellavalla, on tuulensuojaus jäänyt tekemättä ja se näkyy halkopinossa--> HUONOSTI TEHTY TYÖ. Menoleikkauksia kannattaisi hakea muualta palkkaamalla osaava tekijä? - mat,
No siis huh, kirjoitti:
Miten voi ihminen olla noin yksinkertainen? Kynsi nimenomaan ja varsinkin yksinomaan sulkee varauksen, ei pellava. Jos varauksen ulkopuolella on vaikka vain leikkauspinta, olet juuri muodostanut kosteuden siirtymisen varaukseen pellavan kautta. Samalla painat puukolla syvän uran hirren yläpintaan joka ei taaskaan palvele tarkoitustaan vaan toimii jo pienimuotoisena vesitaskuna. Tähän liitettynä pellavan leikkauspinta kyseessä on typeryys eikä todellakaan mikäänvanha konsti, ihan oma keksintösi tuo on.
Jos kynsi ei ole vesitiivis veiston jäljiltä, ei sitä pelasta pellavat eikä selitykset. Kynsi pitää tuulet, ei eristeet.
Jos veistotyö on tehty miten sattuu ja jälkiä korjaillaan pellavalla, on tuulensuojaus jäänyt tekemättä ja se näkyy halkopinossa--> HUONOSTI TEHTY TYÖ. Menoleikkauksia kannattaisi hakea muualta palkkaamalla osaava tekijä?No puhutaankohan
me nyt samasta asiasta, kun epäilet minun keksineen hirren välien eristämisen.
Joka kuitenkin on ollut korvaamaton ja hyvä käytäntö hirsirakentamisessa jo tuhansia vuosia ennen meitä "oikeita hirsitimpureita". Sinun ja ehkä jonkun muunkin kannattaa tutkia vanhoja hirsirakennuksia, niin huomaat piankin, puhunko minä omiani, vai onko sinulla oman kannan tarkistamisen paikka.
Tutkimuksissasi jo ensimmäisen rakennuksen kohdalla näet eristeen, oli se sitten minkä nimistä tahansa, olevan varausta leveämpi ja selvästi nähtävissä, myöskään mainitsemisia puukon jälkiä, puhumattakaan niistä syntyviä vesitaskujakaan et tule löytämään, etkä myöskään eristeeseen imeytynyttä kosteutta ja sen aihettamaa vauriota.
Panostat työn laatuun, se on tärkeintä, niin minäkin, mutta ei meidän kannata eikä saa heikentää työn laatua jättämällä eriste pois juuri siitä tärkeimmästä kohdasta,, varauksen kynnen alta. Sillä vaikka timpraamme seinähirret kuin yhteen kasvaneiksi, niin ne kuitenkin syksykosteudessa turpoavat je kevätkuivuudessa ravistuvat joten luonnollisen elämisen takia hirsien väliin saattaa tulla jossain vaiheessa puolen millin tai mikä lienee rako ja silloin, jos eriste on jossain muualla kun siinä raossa, niin hymy voi lämmittäjällä hiukan hyytyä.
Eristämiseen kannattaa todellakin satsata sata lasissa, nimittäin vuotojen seurauksena voi edellä mainitun haitan lisäksi, varaukseen syntyä talvella kovilla pakkasilla kuuraa, joka sitten ilmojen lämmetessä sulaa kostuttaen eristeen ja hirren enemmän tai vähemmän. On muuten niitäkin, jotka ei hyväksy ylimääräisten villojen leikkaamista lainkaan, vaan se ylimääräinen varauksesta pursuava eriste hymätään tiukasti kiinni hirttä vasten ja päälle vedetään esim, laimennettua tervaa, joka estää lintujen aiheuttamat villojen kiskomiset.
Perusteluna väittävät tämän tavan edelleen vähentävän halkojen kulutusta, Kanadassa tämä näyttää olevan maan tapa. - tervaa&höyheniä?
mat, kirjoitti:
No puhutaankohan
me nyt samasta asiasta, kun epäilet minun keksineen hirren välien eristämisen.
Joka kuitenkin on ollut korvaamaton ja hyvä käytäntö hirsirakentamisessa jo tuhansia vuosia ennen meitä "oikeita hirsitimpureita". Sinun ja ehkä jonkun muunkin kannattaa tutkia vanhoja hirsirakennuksia, niin huomaat piankin, puhunko minä omiani, vai onko sinulla oman kannan tarkistamisen paikka.
Tutkimuksissasi jo ensimmäisen rakennuksen kohdalla näet eristeen, oli se sitten minkä nimistä tahansa, olevan varausta leveämpi ja selvästi nähtävissä, myöskään mainitsemisia puukon jälkiä, puhumattakaan niistä syntyviä vesitaskujakaan et tule löytämään, etkä myöskään eristeeseen imeytynyttä kosteutta ja sen aihettamaa vauriota.
Panostat työn laatuun, se on tärkeintä, niin minäkin, mutta ei meidän kannata eikä saa heikentää työn laatua jättämällä eriste pois juuri siitä tärkeimmästä kohdasta,, varauksen kynnen alta. Sillä vaikka timpraamme seinähirret kuin yhteen kasvaneiksi, niin ne kuitenkin syksykosteudessa turpoavat je kevätkuivuudessa ravistuvat joten luonnollisen elämisen takia hirsien väliin saattaa tulla jossain vaiheessa puolen millin tai mikä lienee rako ja silloin, jos eriste on jossain muualla kun siinä raossa, niin hymy voi lämmittäjällä hiukan hyytyä.
Eristämiseen kannattaa todellakin satsata sata lasissa, nimittäin vuotojen seurauksena voi edellä mainitun haitan lisäksi, varaukseen syntyä talvella kovilla pakkasilla kuuraa, joka sitten ilmojen lämmetessä sulaa kostuttaen eristeen ja hirren enemmän tai vähemmän. On muuten niitäkin, jotka ei hyväksy ylimääräisten villojen leikkaamista lainkaan, vaan se ylimääräinen varauksesta pursuava eriste hymätään tiukasti kiinni hirttä vasten ja päälle vedetään esim, laimennettua tervaa, joka estää lintujen aiheuttamat villojen kiskomiset.
Perusteluna väittävät tämän tavan edelleen vähentävän halkojen kulutusta, Kanadassa tämä näyttää olevan maan tapa.Olet ainoa joka tekee turhaa työtä koska sekoitat umpi- ja avovaraukset ja niiden eristämistavat keskenään.
Kerroin edellisissä viesteissä jo 3 kertaa että tapa ei ole outo esim. sammaleen ja avovarauksen yhteydessä.
Pellavaa on sen verran käsien läpi mennyt (ja menee) että on ihan satavarma että varauksien ulkopintoja myöten pellavan leikkuu tekee syvän leikkuujäljen joka on juurikin sade- tms. vedelle otollisin mahdollinen kulma yläosassa ollessaan. Merkityksetön asia mutta meni jo hiukan provoilun puolelle.
Kyse ei ole omalla kohdalla "omista mielipiteistä", oikeassa olemisesta, inttämisen ilosta tai pätemisen tarpeesta vaan ihan vakiokäytännöistä vuodesta kivi ja kirves tähän päivään ja huomiseen.
Varaukset ei haristu oli vuodenaika mikä tahansa mutta kiero puu voi luontonsa näyttää. Ongelma on vain siinä ettei varauksen yli eristäminen tilanteeseen auta millään tavalla. Muuten vesitiivis varaus kehikon painuessa vain tiivistyy ja tiivistyy varsinkin jos nurkkasalvos on kiristyvää mallia.
Työnlaatuun ja tarkkuuteen kannattaa satsata, ei takertua yksittäiseen ajatusmalliin mistä on muodostunut näköjään päähänpinttymä. Miten ihmeessä varauksien ulkopuolelle jätetty eriste säästää energiakustannuksia, tämähän menee jo naurettavaksi? Sehän vain ja ainoastaan siirtää kosteutta varauksen sisäpuolelle!
Kuuralla(kaan) ole hevon h..tin merkitystä koska ei kosteusteknisesti rasita rakennetta mainittavissa määrin mutta vuotokohdat voi muodostua ongelmaksi. Kylmäsilloiksi kutsuvat. Siinäkään ei kynnen villotukset auta vaan tilkitseminen tms.
Tetsareissa on aina liippa koska pellava vaatii niin terävän aseen leikkelyyn. En minä kiellä sinua aikaasi haaskaamasta merkityksettömään turhaan työhön mutta älä neuvo ihmisiä tavoilla joita ei muut sinun lisäksesi tunne.
- ei ku lisää
väärin taas1.3.2012 23:19 :sta ja vähän muillekkin.
On mukava havaita että joku on seuraillut tapahtumia ja tehnyt niistä johtopäätöksiä.
Surullisinta tässä on se, että mainosmiehet ja myyjät saavat valehdella ostajalle silmät ja korvat täyteen ilman minkäänlaista vastuuta
Et kuitenkaan moittinut pp: tä niin pahasti kuin kuuluisi.
Kyllä hirsiseinään tulee useasti kieroutumia ja sen varauksen löysän kohdan vaakasade paineella kastelee. Hirsi kuivuu auringonpaisteen viiden ensi minuutin aikana. Varauksen pellava "Imemiskykynsä" vuoksi muutamassa tunnissa. Pellava mies lyö löysän kohdan täyteen ja tiukkaan ainakin ukloreunaltaan. jolloin se kastuessaan turpoaa ja astää tulevaisuudesa enemmän vesimäärän menemisen varaukseen syvemmälle ja on iankaikkinen.( miettikää. veneen tilkitsemistä tai putkiliitoksia. pellavaan ei pysty mikään.)
Ei riitä että pp tekee kosteudenkulkemiseen katkoksen vaan kun siihen varaukseen tulee vettä totta moosess se pp: kin on vettä täynnä ja se kuidussa oleva vesi haihtuu vain hirsien kautta ja se vie tietyissä oloissa liian kauan jotta talo joskus olisi 200 vuotias 20 on kova vaatimus.
Lohdutellaan se toimii, kunhan ei mitään sastu, vaan kaikki toimii kuin teoriassa.- muallaisjärkkeesuapk
no kun niistä varauksista löytyy vanhoissa kohteissa välillä mitä sun sattuu (paitsi muovia!) niin mitä tuota enempäänsä moittimaan vaikkei suuremmin kiitosta ansaitsekkaan? Parhaimmillaan hirsien välistä on löytynyt muorin kusen polttamat aluskalsaritkin niin PP ei nyt niin hirveesti kylmiä väristyksiä aiheuta.
Paitsi jos on hirren välissä ;)
Niinhän se mainostaminen menee. Jos ei ole markkinarakoa se tehdään. Harmittaa tauno tavallisten puolesta kun eivät ymmärrä että mainostajat puhuu mitä tahansa kaupan syntymiseksi. Kaikki mainostaminen ei tietenkään ole ihan täyttä tuubaa mutta tuon PP:n mainostaminen dunkkaa. Kosteuden imeytyminen kun ei todellakaan ole ongelma esim. pellavalle koska luovuttaa kosteuden pois. Ei ollenkaan niin paha kuitenkaan kuin eräs uretaanilevymainos jota mainostettiin ekologisena koska eristevahvuudet ovat pienemmät? Itse käsitän ekologisuuden hiukan eri tavalla......
Kait tuo PP on korvike lasivillalle joka ei luovuta kosteutta. Tarvetta sinällään ei ole koska pellava on huomattavasti turvallisempi puupohjaisena rinnakkaistuotteena hirrelle.
Mutta sanotaan nyt näin, että aina parempi PP hirren välissä kuin lasivilla. Tai uretaani mikä on valitettavasti tullut parikin kertaa vastaan..
- pp perinnemateriaali
Hirsiperinnekeskuskin myy pp-termoa. Sehän on perinteinen eriste, perinne vaan hieman lyhyempi kukin pellavanauhalla. Onkos pellavanauha tullut markkinoille 90-luvulla?
Hirspek Oy - Hirsiperinnekeskus
Perinnerakennusmateriaalit: PP-Termo-saumaeriste- fF F
Pellavarive on vuodelta kivi ja kirves. Savusaunan orsilla kuivatettiin pellavat jne. Teollinen nauha myöhempää tuotantoa mutta sama materiaali.
En yhtä-äkkiä muista milloin muovi tuli Suomeen mutta "hiukan" myöhemmin kuin pellava. Siitä se alamäki sitten alkoi, maalien yms. muodossa. Jos missään niin Suomessa muoveilla on erittäin musta historia rakennushistoriassa kaikessa laajudessaan.
Tuon huomasin itsekkin suureksi hämmästykseksi että muovieriste oli ilmestynyt H.perinnekeskuksen myyntilistoille?? Uskomatonta?? Tosin listoilla on muutenkin jo rahankeruu meininkiä havaittavissa ja nimikkeen perinne alle ei mahdu enää kuin osa eri tuotteista. Hyvin myyty jos ovat saaneet tuonkin puljun jälleenmyyjien verkostoon. Hyh hyh..
Keinokuitu on aina keinokuitua ja muovi on aina muovia. Joka tapauksessa hyvin kaukana perinteisestä. Perinteisillä eristeillä kun tarkoitetaan poikkeuksetta orgaanisia materiaaleja.
Sammal on muuten ehkä paras kaikista koska on tullut todella vanhoissa kohteissa virheettömänä vastaan? Ei paras lämmönvaraus tms. mutta kestää yhtä kauan kuin hirret ympärillä jos niikseen tulee. Sata vuotta menee heittämällä. Ei vain löydy kaupan hyllystä joten teollisesti tuotettu ##### valtaa alaa, valitettavasti. Ja teollisuus määrää samalla mikä on in. Sillä nyt mitään merkitystä lienee että in on aina se, mitä teollisuus työntää markkinoille. Esimerkkejä on pilvin ja pimein.
Sen verran kouluja käyneenä (alan töitä tehneenä ) kommenttina avaajalle ei koskaan muovia muodossa tai toisessa hirsitaloon!
- !5 ongelmatonta v:tt
Itse tein taloni 1996. Pellavanauha oli Saksalaista. Saamani tiedon mukaan sitä ei Suomessa vielä tehty. Hinta 4.80 markkaa metri !! Hirren hintaan nähden hirmu kallista.
Ei varsinaisen pellavanauhan teon aloitus aloittanut pellavasta saatavia kokemuksia. Oli saman suvun eri kasveja joista on tehty säkkejä peitteitä ja vaatteita ja kaikki ne löytyy täysin hyvälaatuisina purettavista hirsikehistä.
Kyllä pp lasivillan voittaa, joku epäili että tulisiko siitä kovassa puristuksessa muovilevy joka ei enään uusissa oloissa kuohkeutuisi. Lasivillasta tuli perunajauhoa. - joohhiuhii
Teollisuus käyttää keinokuituja mutta ainakin käsiveistäjät (sivistyneinä eli alansa historiatuntemuksen perusteella) suosivat kasvavissa määrin luonnonkuituja.
Teollisuus edelleen liimaa puuta jota kutsuvat hirreksi joten meneehän se muovi eristeenäkin.
Aina jaksaa huvittaa teollisuuden tekemä (kustantava?) "tutkimus" missä liima hengittää heh heh. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää mikä liima kykenee sitomaan ja luovuttamaan rakenteeseen sitoutuneen kosteuden? Se kun ei ole mahdollista.
Jos peen jauhanta sivuutetaan niin teollisuushan myy mitä haluaa ja todistukset eri muodoissaan tukemaan kauppaa tehdään jos niitä ei muuten saada. - Vanha konsti paras
1800-luvun puolivälissä rakennetussa hirsitalossamme on hirsien välissä hyvin paljon erilaisia kangaskuituja eli vaateriepuja. On villaa, pellavaa ja ehkä puuvillaa. Ulkopuolella ei ole laudoitusta. Hirret ovat huippukuntoisia. Tietty suurin osa on sammalta. Vain yhdessä kohdassa hirsi oli puoleen väliin asti läpilaho. Tässä kohdassa oli tehty lasivillalla tai vuorivillalla paikkaus joskus 1950 tai 1960-luvulla.
- JulleK
Päästiin perheen kannssa kerrostalo osakkeesta pois 2012 uuteen hirsitaloon.
Myyjät sai ylipuhutuksi paisuvaa saumanauhaa eristeeksi ja ei olla kaduttu valintaa, ei seinät vihellä eikä nenä vuoda samaan tahtiin kun kerrostalossa.
Neukkukuution ja allergisen nuhan takia tuli vaadittua tarkat dokumentit jokaisesta materiaalista mitä taloon tuli. Hermot sillä talotehtaan myyjällä tuntui välillä olevan kireällä mutta ei toista kertaan kättä paskaan lyömään. - mitä mahtaa olla
paisuva saumanauha?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691822Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641469- 1251255
- 881252
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491160Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-266948- 75932
- 106877
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi101818Mitä vastaat jos
Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍36684