Nokia 808 kamera mullistaa harrastetähtitieteen

Heitettiin jo ehdotus symbianosaajille, että laiteeseen saataisiin softa juuri tähtiharrastajien tapeeseen hyödyntää kameran julmettua tarkuutta.
Ja vastaus oli posittivinen.
Jäämme odotteleen...

Yhtään vastaava kamera maksaa muuten ihan julmetun kasan eeeeuuuroojaaa.

Jos siinä kamerassa on kunnollinen jäähdytys ja hyvin pieni kohina, niin ehkä sillä jotakin tekisikin.

Pikseleiden määrä ei merkitse juuri mitään. Harrastajan astrokamerassa ei tarvita erikoisen paljon pikseleitä. Oleellisempaa on että pikselin koko sopii yhteen kaukoputken ja kuvattavaan kohteen kanssa. Kulmasekuntia parempaan erotuskykyyn ei Suomessa kannata pyrkiä koska ilmakehän rauhattomuus tekee sen mahdottomaksi.

... uuttera harrastaja on uusilla teknologioilla keksinyt jotain mullistavaa. Pikku webbikameroilla on saatu pinoamalla hienoja kuvia planeetoista. Tavallisilla digijärkkäreillä taas ihan kohtuullisia värikuvia sumuista ja galakseista.

Tuo kenno mahdollistaisi esim. laajakenttäiset kuvat ilman panoraamausta useista otoksia (tietysti vaatii paljon optiikaltakin). Kohinanpoisto ja kuolleiden pikseleiden poisto on ehkä helpompaa sillä yksittäinen pikseli ei paljoa merkkaa. Kyllä sille joku käyttöä keksii.

"Jos kohinan poisto poistaa tähdet samalla kuvasta "

Toki tähti poistuu, jos se osuu vain yhteen pikseliin. Mutta käytännössähän siis optiikan laatu riitä siihen vaan tähden kuva kennolla on suurempi. Näin yhtä tähteä on useampi kennon sensoripikseli mittaamassa.

Kohina taas on yleensä satunnainen ja pikselikohtainen, joten yksittäisen pikselin mitattausarvon poikkeaminen lähipikseleistä on merkki kohinasta tai viallisesta sensorista. Eli etuna voisi olla se, että vaikka pikselikoko on huomattavasti pienempi kuin tähden kennolle muodostama kuva (mahodollistaen esim. kohinan poiston) niin silti kuva-ala riittää kattamaan reippaan osan taivasta.

Mutta kuten sanoin noiden teknologioiden myötä joku taas keksinee uusia algoritmeja yms. Toivotaan toki, että teknologia yleistyy myös muissakin kuin kamerakännyköissä. Esimerkkikuva tuolla kännykällä:
http://allthingsd.com/files/2012/02/808-with-808.png

En ole näkemässä että pokkaritasoinen suttuzoomikamera mullistaisi tähtitiedeharrastusta, ei ainakaan parempaan suuntaan.

Jos kännykamerassa olisi erikoisen herkät ja isot, pienikohinaiset pikselit sekä automaattinen "pimeäkuvan" korjaus RAW-muodossa niin sellainen saattaisi jotakin mullistaakin. Siis erikoisen VÄHÄN pikseleitä kamerassa, ei paljon. Ja tietenkin helposti irroitettava objektiivi sekä kaiken häiritsevän automatiikan poiskytkentä.

Astrokameralla kuvataan äärettömään tarkennettuna täydellä aukolla ilman salamaa. Valotus halutaan aina säätää käsin. Haluamme RAW-formaatin koska haluamme kaiken datan. Kännykameran optiikka on pelkkä riesa. Emme halua mitään ihmeautomagiikkaa josta on astrokuvauksessa pelkkää haittaa. Emme halua astrokameraan automaagista kohinan poistoa koska se - Helou, anybody home? - merkitsee _tähtien_ poistamista _tähti_valokuvasta.

Harrastajalle seuranta on eräs ongelma jos kevyellä kalustolla halutaan toimia ja kännykameran idea tuskin voisi muu olla kuin kevyt kalusto. Jos erikoisen herkkä ja kohinaton kamera mahdollistaa paremmat kuvat ilman seurantaa niin se voisi jotakin mullistaakin. Pikselimössö ja suttuzoomit eivät mullista hevon persettäkään.

Mullistaa mullistaa!

Kokeneet harrastajat hylkäävät tähtitorninsa, tukevat kiinteät jalustansa seurantakoneistoineen ja huolella koneistetut matopyöränsä. Jäähdytetyt CCD-kamerat jäävät unholaan. Vino pino suotimia, PEC ja lankalaukaisin pölyttyvät siellä pahimman valosaasteen ulottumattomissa. Hämähäkki kutoo illan hämyssä verkkoaan monen rakkaudella hiotun yli 200 millisen f/5 Newton-optiikan apupeilin pitimen ylle englannikielentaitoisena (spider) naureskellen tälle käytännön pilalleen.

Kaikki kokeneet tähtihemmot rientävät kohti valoa kuin kuolleet sielut, ostamaan pystyyn näivettyvän (muka) kotimaisen krääsätehtaan uuden turhakkeen, Nokia 808 kännykameran suttuzoomeineen nauttiakseen siitä myötä- ja vastoinkäymisissä, aamen.

Tällä uudella kännykamerallaan nuo pinttyneet entiset hämärien metsien miehet mullistavat tähtitiedeharrasteen ohimennen heilauttaen taajaman valoissa kameraa taivaan suuntaan ohikiitävän hetken ajan kiirehtiessään trendikkäästä turhake-elämyksestä tai kaljabaarista toiseen urbaanin elämänmenon tiimellyksessä.

Haleluuja, haleluuja, näen tämän vision selkeästi edessäni. Korkeasti kunnioitettu olkoon Nokia, tuo kiinalainen ... eikun suomalainen brändi jota johtaa aito suomalainen ... eikun ylikansallinen johtaja Eelopputili.

... ei nyt asiasta kannata tuolla lailla hernettä nokkaan ottaa vaikka applemiehiä mollasinkin. Mutta varmaan tuollekin hommalle varmaan omat harrastelijajipponsa löytyy esim. laajojen tähtitaivaan kohteiden kuvaamisessa ja vastaavassa. Paljon riippuu tietysti tuon uutuuskennon herkkyydestä yms. Galaksikuvauksessa tarvitaan seurannalta tarkkuutta, joten siellä hommasta ehkä ei koivn paljon hyötyä ole.

Edelleenkin suurin etu lienee siinä, että kännykkään softakehitys on kuitenkin helpompaa kuin esim. modattuihin digikameroihin. Androidiin toki Symbiania helpompaa. Nykykännyköissä on esim. gps & muita antureita valmiina, tallennustilaakin on kuville giagakaupalla tarjolla ja viestiyhteyksiä yllin kyllin.

Kuolevalle symbianillekin muuten ilmestyi juuri Stellarium versio:
http://store.ovi.com/content/216046?clickSource=publisher channel&channel=&pos=1

Minäkin olen aina ollut sitä mieltä, että aito 1600 ASA:n mustavalkofilmi on se ainoa oikea tähtikuvaajan väline ja kaikki muu on nörttien hömpötystä!

Veikkaan että vuoden kuluttua harva enää muistaa tätä kapulaa ollenkaan. Kännykkämarkkinoilla käy niin kova tuuli että kalusto vaihtuu tiuhaan tahtiin. Pieniä ne on nämä Nokian ihmeet.

Ja ne muutamat modailijat miettivät ensi vuonnakin edelleen että miten 808:aa voisi modailla tähtihavaintoja varten ... eivätkä pääse varsinaiseen havaintotyöhön koskaan käsiksi!

Tähtiharrasteen mullistamiseen tarvittaisiin paljon enemmän, sitä ei tuollainen kännykkä tee.

Monet harrastajat kuvaavat taivasta vähintään 8-tuumaisilla kaukoputkilla tukevalta jalustalta hyvällä seurannalla käyttäen hyvälaatuisia sensoreita ilman turhia linssirajapintoja. Niitä saavutuksia ei finninaamaisen teinin kädessä heiluvalla Nokia 808:lla koskaan ylitetä.

Ehkä tuolla jotain pientä voisi saadakin aikaan, mutta suuri ongelma tuollaisessa kapulassa on ilman muuta kiinteä optiikka. Vaikka olisi kunnon jalusta niin edes tyydyttävien tähtikuvien saaminen voi olla vaikeaa. Ja okulaariprojektiolla nykypäivänä tuskin mitään mullistetaan.

Normaaliin näppäilyyn tarkoitettu kamera taipuu huonosti tähtikuvaukseen.

Missäs se "finninaama teini" on kehunut käsivaralta kuvaavansa? Ettet vaan itte ole sellainen kirjoitustyylistä päätellen?

Sybiaan kehitteillä
- putken kääntösohta, hyödyntäen 808 gpsää ja asentoilmisinta. jolla kamera voi ohjata putkea seuraamaan kohteita.
- Kameraan avaruusharrstaja kamera sohta, jossa erilaisia vaihroehtoja ja valotusaikasäätöä sekä sämlpkuvausta, 808 kameralle putken kamerana. Myös tayden 42Mp kuvaa harkitaan.. Tässä ei ole kyse normaalikuvaajien jutuista vaan kaissa pyritään pidempään valotusaikaan.

Totuus selviää kun laite ilmestyy ja kennon todellinen laatu nähdään.
Suomessa mm paljon symbian-osaajia jopa vapaalla.. ja mailman tähtiharrastjista murtosa jos tekis amatööri lelun, olisi softan näkymät jopa miljoonia.. kpl.
ja softaa myyden eläisi loppuelamän leveästi.

Juu ilman muuta mullistaa tähtitieteen, ei pelkästään harrastetta, vaan myös ammattimaisen tieteen. Jättää Hubblen kuvat häpeään. isot teleskoppihankkeet pistetään jäihin tarpeettomian. Kaikki oikeat astronomit vaihtavat kohta metriluokan kaukoputket Nokia 808 -rimpulaan jota he käyvät ohimennen heilauttamassa taivasta kohti observatorion pihalla. Ja hyvä tulee?

Harrastajatkin ovat sentään tähtitieteen saralla jo tehneet yhtä ja toista, joten kumisaapasfirman uuden kalossinkorvikkeen voi olla vaikea mullistaa yhtään mitään.

Kohteita on harrastajavehkein jo kuvattu lähellä 20 mag kirkkautta joka vielä viitisenkymment vuotta sitten onnistui vain ison rahan laitoksissa ammattilaisille. Pystyykö Nokia samaan?

Tuollaisissa vaan on niin onnettoman pieni kuvakenno, joka rajoittaa tulosta. Järjestelmäkameroissa on toisissa isot kuvakennot ja pikseleitäkin löytyy melkoisesti, joka antaa mahdollisesti paremman tuloksen, kun geometriavirheetkin ovat pienempiä.