viittomakieli vs. ruotsi

-Viittomakielen tulkkien työllisyys on 97%
-Viittomakielen tarpeellisuus ei rajoitu esim.rannikkoalueisiin vaan on valtakunnallisesti käytössä
-Viittomakieliset uutiset näytetään YLE:n pääkanavilla.
-Kuurojen kielen opettelemisen tärkeys on helppoa perustella koska kuuroilta ei voida odottaa puhutun venäjän, englannin, suomen, espanjan jne. hallitsemista. Tästä syystä Suomi ja muuta maat tarvitsevat aina kuulevia viittomakielen aktiivisia osaajia. Nykyajan tiede ei voi ennustaa ja poistaa kuuroutta.
Pakkoruotsin teoreettinen tarve on sen sijaan katkaistavissa yhdessä sukupolvessa. Ruotsinkieliset eivät ole vammaisia joten he voivat omaksua maan valtakielen siinä missä muutkin. He eivät tarvitse palveluja siinä missä viittomakieliset ja ummikkouden rippeet on hävitettävissä yhdessä sukupolvessa pienellä asennemuutoksella jossa ykkösprosenttilaiset tulevat ysiyhdeksikköjä vastaan.

Viittomakielen tarpeellisuus ei perustu poliittiseen liturgiaan ja kehäpäätelmiin vaan inhimilliseen tarpeeseen. Ruotsin kielen asema hyödyllisenä kielenä perustuu paljolti kehäpäätelmille (pakkoruotsin opetus kouluissa jne.) ja osittain tarpeelle. Viittomakieliset väestöryhmänä eivät ole ilmoittaneet vaativansa viittomakieltä kiusallaan.
Me suomalaiset tarvitsemme mm.viittomakielen osaajia enemmän kuin tietyn pohjoismaisen kielen osaajia. Työllisyysprosentti, biologia, etiikka ja logiikka puhuu tämän puolesta.