AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  /  / Ärsyttävien kakaroiden äidit

Ärsyttävien kakaroiden äidit

40 Vastausta 465 Lukukertaa
Kertokaa äidit joilla on huligaanilapsia, onko jotkut lapset vaan mielipuolia häiriköitä eikä sille voi mitään vai eikä vanhemmat vaan viitsi?

Olin taas 1v poikani kanssa ystävälläni, jolla on kaksi alle 5v, kylässä. Ne juoksi, hyppi ja karjui, riiteli, löi toisiaan ja jatkuvasti. Aina sama juttu. Oma poikani, 1v, ei uskalla kuin istua sylissä koska noi lapset jyrää hänet muuten. Ne tahalleen tönii ja kaataa, lyö, nipistää ja tukistaa poikaani. Vanhemmat saattaa puolivillaisesti kieltää muttei välitä lopettavatko he? Aina tuntuu että olen ylisuojeleva nirppanokka ja poikani yliherkkä nössö kun olemme kylässä. Ei tee mieli ottaa poikaa mukaan vaikka hyvä ystävä on kyseessä.

Sitten he ihmettelevät etteikö poika osaa sitä ja tätä, kun ei se uskalla mennä senttiä kauemmas minusta ettei tule paviaanilauman mukiloimaksi. Mitä mun tilanteessa pitäisi tehdä?
Jättää ystävääsi yhteydenpito kun noin kauniisti hänestä ja hänen lapsistaan puhut.. Kannattaisiko jutella asiasta ystäväsi kanssa eikä valittaa anonyyminä täällä? Toisten lapset vaan on vilkkaampia kuin toisten. Ja ehkä ystäväsi lapset keskenään ovat tottuneet moiseen riehumiseen kun taas sinulla yksi lapsi (?), joka ei osaa samallalailla riehua, koska ei ole tottunut moiseen.. Ja ei siis ehkä ole tarvettakaan riehua, mutta sisarukset yhdessä yleensä ovat menevämpää sorttia..
Mielestäni tuossa ei ole vilkkaudella mitään tekemistä. Toisille lapsille ei vain vanhemmat osaa antaa rajoja eli ts. tarpeeksi topakasti kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei. Ketään ei saa tahallaan satuttaa.

Avaajalle: jos haluat edelleen vierailla ystäväsi luona lapsinesi, joudut laittamaan ne rajat ystäväsi lapsille. Ehkä tämän jälkeen lasten vanhemmilla alkaa hieman aivosoluissa tapahtua pientä ajatusta siitä, olisiko se rajojen asettaminen kuitenkin heidän tehtävänsä.
Sinustako olisi ihan vaan vilkkautta ja siksi ok, jos omat lapsesi tönisivät, kaataisivat, löisivät, nipistäisivät ja tukistaisivat teillä kyläileviä vieraita lapsia? Et kokisi tarvetta puuttua tällaiseen käytökseen? Eikä mielestäsi ap:n 1-vuotiaan "ehkä" tarvitsisikaan osata riehua samalla lailla kuin hänen ystävänsä lapset... Eiköhän vanhempien tehtävä kuitenkin ole ohjata jälkikasvuaan käyttäytymään edes sen verran ihmismäisesti, etteivät satuta muita, vaikka vilkkaita ja energisiä olisivatkin.

Lasten kasvatus on vanhemmille yleensä sen verran herkkä aihe, että siinä on aika hankalaa mennä läheistäkään ystävää neuvomaan, vaikka tältä tuntuisikin homma karkaavan täysin lapasesta. Ellei ystävä sitten nimenomaan pyydä neuvoa tai kysy mielipidettä.
allekirjoita tuota.
Meillä on useampi lapsi, eikä ainakaan heillä ole tarvetta pahoinpidellä toisia. Vilkkaita he kyllä ovat, mutta uskovat kyllä puhetta. Meillä ei riehuta silloin kun on vieraita emmekä me riehu kylässä.
.... on jälleen aivan pihalla, niinkuin niin usein muulloinkin. Että lapset ovat vain "vilkkaita" ja "tottuneet keskenään riehumaan". Juupa juu
En tiennytkään, että sinä tunnet ap:n ystävän :)

Ja on se hienoa, että aina löydetään toisten lapsista vikaa, mutta omat ovat kuin enkeleitä.. Ottakaa se herne pois pillusta ja koittakaa joskus asettua muiden asemaan.
Älä kirjoittele kännissä tänne, niin saatat ymmärtää paremmin. Mitään takuuta en anna. :)
Voi olla etten ymmärrä kun on vaan yksi lapsi, mutta eikö vanhempien pitäisi kuitenkin huolehtia myös siitä ettei omat lapset satuta muita? Ystävä on erittäin rakas mutta vanhempana erittäin lepsu..Kyllä poikanikin riehuu ja on villi apina välillä muttei koskaan tee muille pahaa. Kun poikani oli pienempi jouduin seisomaan vauva sylissä koko kyläilyn ettei ystäväi poika juoksisi hänen ylitseen, tökkisi silmiin tai lyönyt häntä. Ja koko aika tuo poika hyppi viereesäni, kiipesi jalkaan pitkin ja yritti nipistää ja lyödä vauvaa. Jotenkin toi ei oo musta ihan tervettä käytöstä. Muutaman kerran oli pakko mennä kotiin koska vauva stressaantuin kun molemmat lapset karjui vieressä (ihan vaan omaksi ilokseen) ilman syytä.
Se on juuri sitä kun lapsille ei aseteta rajoja eikä opeteta käyttäytymään. Meillä on sama ongelma, sisaren lapsia ei voi ottaa kylään eikä sinne voi mennä sillä häntä ei kiinnosta kasvattaa lapsiaan ollenkaan ja noloa ulkopuolisen niitä rajoja alkaa asettamaan. Eläimetkin ohjaa ja kasvattaa paremmin pentujaan kuin jotkut ihmiset. Mikä ihmeen pakko sitä on lisääntyä jos lapset eivät kiinnosta ollenkaan ja sitähän se lepsuus on, kunhan niiden välttämättömimmät tarpeet saadaan tyydytettyä ja se on sitten siinä. On helppo sulkea silmänsä ja korvansa. Lasten äidillä voi olla mielenterveysongelmia ja hän on kuuro sokea lastensa tarpeille niin sillä ne riehuvat hakiessaan huomioo. Ihan samaa oli sisarellani, mielenterveysongelmia jotka pahenivat ja lapset mustasukkaisia vieraista ja kaikesta kun äiti ei ollut heistä kiinnostunut siis henkisesti ei ollut läsnä lastensa elämässä, ne välttämättömät tarpeet vain tyydytti.
Lapset ovat laiminlyötyjä ja haluavat osoittaa olevansa olemassa.
On vanhempia, jotka eivät koskaan puhu lapsilleen eivätkä vastaa heidän puheeseensa. He sallivat lastensa käyttäytyä miten vain sillä verukkella, että ne ovat lapsia eivätkä ymmärrä vielä. Eivät ikinä tule ymmärtämäänkään, jos heidän omanarvontuntoaan ei tueta.
Ymmärtämättömät vanhemmat käyttäytyvät kuin lapsia ei olisikaan. Lapsi luulee itsekin olevansa näkymätön, ja siksi on riehuttava ja huudettava, niin että lopuksi joku ainakin ärähtää ja kieltää.

Jos tuttavasi lapset ovat sinun kimpussasi ja haluavat hypistellä ja nipistellä vauvaasi osoittaa se juuri sitä, että lapset kokevat sinut ihmiseksi, joka huomaa lapset. He haluavat sinun huomaavan heidätkin, kun kerran omastasikin pidät huolta.

Tuttavasi perheessä on iso ongelma, mutta miten saat aikuiset ihmiset sen ymmärtämään!
Tekee surulliseksi kun haluaa ystäväänsä tavata mutta käynnit saa oman lapsen pelkäämään muita lapsia ja jälkeenpäin hän käyttäytyy itsekin huonosti..
Eipä se aina ole kasvatuksesta kiinni.. Joskus lapset vaan on todella omapäisiä tai muuten vaan villejä luonteeltaan ja siihen ei kaikilla pelkkä ein sanominen auta..

Mutta jos et osaa asiasta ystävällesi suoraan sanoa, niin tee hänellekin palvelus ja jätä yhteydenpito kokonaan.. Minusta on ala-arvoista sanoa toisista selän takana tai netistä kun ei ole pokkaa päin naamaa sanoa..
Ne on aina muiden lapset, jotka käyttäytyy huonosti!
Kerrankin fiksu kommentti ja kyllä huomaa kun nämä hormonihirviöt laittaa miinusta.
Jos pelkkä "ei" ei riitä, silloin on asetettava ne rajat muulla tavoin. Kasvatus on paljon muutakin kuin pelkkää kieltämistä.
Pöh, opettele sinä kasvattamaan lapsesi muutenkin kuin ei-sanan voimalla :)

Kummasti tehoaa, kun lapset huomaavat, ettei äiti/isä tyydy pelkästään hokemaan EI. :)
Lapsi ymmärtää enemmän kun valehtelevat vanhemmat.

Paikallisliikenteessä näitä näkee ja kuuluu; vanhempi kuljettaa 6-7 v. rattaissa, kun pääsee ilmaiseksi, paapoo suureen ääneen kulta kulta... koko linjuri lasti saa kuulla kuinka pieni ja avuton tämä esikoululainen on.. äänen volyymissa..

Sitten ei ymmärretä ettei lapsi kasva ja ala vastuulliseksi omasta käytöksestään..

Huvittavinta oli sama näytelmä toisilla lapsilla paluu matkalla, äidin mielestä linjuriin pitäisi mahtua kolmet rattaat, nämä kolmannet sitten kasattiin ja lapsi+äiti menivät istumaan penkkeihin ja paapominen 110 desipelin voimalla koko matkan.. Sekä vakuuttelu linjureiden liian pienestä vaunuparkista..
...: jaa, ettei saa muilta neuvoa kysyä ennenkuin rupeaa laukomaan hyvälle ystävälle että lapsesi ovat kurittomia? Tämä ystävä on rakas siitä huolimatta että lapset ovat kuin villieläimiä. En minä häntä sen vanhemmuuden perusteella rakasta. On todella vaikea antaa palautetta kenellekän anhemmuudesta kun periaatteessa se ei kenellekään kuulu ja vanhemmat tekee omat ratkaisunsa. Enkä mä haluakaan kritisoida. Haluasin vaan että he estäisivät lastensa ilkeilyn. Pokkaa on sanoa mitä vain, halua ei vain ole menettää ystävää sen takia.

Ei ole kiva seurustella kun poika pelkä koko ajan ja itkee kun isommat satuttaat ja retuttavat. Ja näiden vierailujen jälkeen huomaan että poika pelkä muitakin lapsia. Sitten se menee ohi kunnes taas kyläillään. Kaipa pitää mennä heidän luokseen vain ilman omaa lasta sitten.
Tuolla menolla lapsesi oppii todella vain pelkäämään muita lapsia. Tavallisestihan pienemmät ovat innoissaan toisten lasten leikeistä ja osallistuvat omalla tasollaan.

Jos vanhemmat eivät lapsiaan kiellä vahingoittamasta pienempiä - lapsesihan siis jo pelkää muita lapsia, niin kuka sitten, jos et sinäkään ”kohteliaisuussyistä” voi kieltää ystäviesi lapsia riehumasta liikaa. Vanhemmat lapset ymmärtävät hyvin jos heille vain selitetään miksi pitää varoa pienempien lasten kanssa leikkiessä.
Kyllä sinä mielestäni voit sanoa ystävällesi, että lapsesi on sen verran nuorempi ja pienempi, että ei tule toimeen energisten leikki-ikäisten kanssa vielä.
Lapsen ehdoilla sinun pitää olla. Ei lapselta saa vaatia enempää kuin mitä hän kestää, vain siitä syystä, että aikuisten ystävyys ei saa rakoilla.

Kun lapsi tulee isommaksi, opeta häntä pitämään puolensa. Tässä kyläpaikassa saa lyödä ja potkia niin paljon kuin jaksaa, mutta ei sitten muualla. Vaikea asia opettaa, mutta pakkohan se on. Sano se ystävällesikin.
Oon ihmetelly samaa, musta tuntuu että nää tällasten kauhukakaroiden vanhemmat on sellasia nössöjä joita ehkä itseään on elämän aikana vahvemmat sortaneet, ja nyt sit ollaan ylpeitä kun "lapsella on luonnetta" eikä aseteta mitään rajoja. Muutenkaan en tajua miten suuri osa ala-asteikäisistä ja sitä nuoremmistakin lapsista kiroilee ihan luontevasti, joka toinen sana joku ärräpää, puhuuks vanhemmat kotona oikeasti lasten kuullen noin ja sit ei lapsia kielletä kun tekevät perässä? Jos mun tyttö sillä lailla riehuis ja kirosanoja kylväis niin järkyttyisin. Kyllä tosiaankin on vilkkaudella ja riehumisella ja kiusaamisella isokin ero.
Poikani kyllä innostuu leikeistä myös esim kun otettiin saippukuplat esiin. Hän ehti vain ryömiä hymyillen kuplia kohti kun joku jo juoksi hänen ylitseen ja tukisti. Minä kyllä aina sanon hänen lapsilleen että varovasti nyt ja "Jussi" on vielä pieni, ei saa lyödä, pitää olla vauvoille kiltti jne jne. Ei ne välitä. Ja jos sanoo topakasti niin he vain nauravat ja jatkavat.

Sen enempää minä en halua osallistua heidän kasvatukseensa. Ei se ole minun työni. Serkkujensa kanssa poikani kyllä viihtyy 5 ja 6v, konttaavat peräkanaa, leikkivät jahtaus- ja kukkuu-leikkejä.

On kai sitten paras etten ota poikaa mukaan. En todellakaan halua että Jussi alkaa pelkäämään muita ihmisiä. Oman ikäisiä hän ei koskaan pelkää( paitsi jos ollaan hiljattain kyläilty ystäväni luona) ja tapaakin viikottain 8 samanikäistä äitilapsi-tapaamisilla.
Tuota en kyllä ymmärrä, miksi isompi lapsi tukistaa vuoden vanhaa taaperoa.

Onko tukistaminen ystäväsi perheessä yleisesti käytössä?

Seuraavan kerran, kun kyläilette, kerro, että jos joku tahallaan tukistaa, potkii, raapii yms, niin se ei jää rankaisematta. Tämän jälkeen, jos joku ystäväsi lapsista tukistaa lastasi, niin tukistappa lapsesi puolesta tukistajaa takaisin ja napakasti. Sitähän he odottavat sinulta?

Kiusaaminen jatkuu, niin kauan, kun annat sen jatkua. Jos ystävyytenne tuohon loppuu, niin so what?
No tämä kyseinen poika on n.1v7kk muistaakseni. En mä ala noin pientä tukistamaan ja musta se ei myöskään auta. Ruumiillinen kuritus opettaa lapselle vain sen että pienempiä voi ja saa satuttaa kun ne ei tee niinkuin halutaan. Ei "väkivallalla" opeteta käyttäytymään vaan siinä oppii lapsi jtn ihan muuta.

Eikä nämä "pahoinpitelyt" toki ole aina tahallisia. Kun kiinnostus "vauvaan"(kuten lapset häntä kutsuu) lopahtaa, lapset riehuvat keskenään mutta silloin poikani jää jalkoihin tai saa osumaa tavaroista joita nämä kaksi heittelevät tai joilla huitovat. Tämä poika juoksee usein pitkin taloa iso naula suussa tai pidellen isaänsä vasaraam jakoavainta tai muuta työkalua ja silloin pidän kyllä pojan visusti sylissä.

Lapsen vanhemmat huokaisevat vaan syvään että "huhhu, nää lapset..mut eihän sille voi mitään" kun alle kaksi vuotias juoksee kuuden tuuman naula suussaan..ja rakastava katse! Ei ne ota mitään häneltä pois koska hän rääkyy niin lujaa ja eläimellisesti ja sitä ei saa loppumaan millään. Silloin aina pakenemme takavasemmalle koska siinä desibelimäärässä ei kukaan halua olla.

Myöskin he sitten arvostelet muita tuntemiamme lapsia että "kun sekin poika on niiin herkkä, ja itkee heti ku näkee meidän poikamme. Sitä kun paapotaan niin ja ei vaan saa satuttaa itseään. Siksi ne sit pelkääkin kaikkea"
No joo, avauksessasi ne lapset olivat alle 5-vuotiaita - 1v 7 kk:n ikäinen on aika paljon alle viisivuotias, eikä siis taida vielä ymmärtää puhetta kovinkaan paljon. Eritoten, jos hänelle ei ole puhuttu, eikä asioita yhtään selitetty.

No, en ihan tässä tapauksessa menettäisi toivoa, jollei se isompi lapsista (5-vuotiasko?) ala lastasi kurmottamaan. :D

Jotkut vanhemmat vain ovat tuollaisia, että lapsi saa juosta vaikka puukko kädessä, kuin että ottaisivat vaaralliset esineet pois ja kuuntelisivat hetken lapsen pettynyttä itkua.

Tuolle asialle et mahda mitään. Kyllä niistä ystäväsi lapsista ihan kunnon ihmisiä tulee, jos hengissä aikuisuuteen selviävät, vaikka avauksen luettuani ajattelinkin, että kyseessä on ihan selvää tulevaa peruskoulun "sopeutumattomien luokan" sakkia.

Oliko avaus tarkoituksella tehty provosoiden ja vasta sitten, kun kertyy vastauksia, aletaan mollaamaan kirjoittajia, kun vastaavat huonosti? Käytä ensi kerralla samaa nikkiä, niin siivuutan ketjun suosiolla.
Yritä nyt päättää seuraavalla kerralla, ennenkuin provoat, että pysyt linjassasi. :(

"Oma poikani, 1v, ei uskalla kuin istua sylissä koska noi lapset jyrää hänet muuten. Ne tahalleen tönii ja kaataa, lyö, nipistää ja tukistaa poikaani."

"Eikä nämä "pahoinpitelyt" toki ole aina tahallisia. Kun kiinnostus "vauvaan"(kuten lapset häntä kutsuu) lopahtaa, lapset riehuvat keskenään mutta silloin poikani jää jalkoihin tai saa osumaa tavaroista joita nämä kaksi heittelevät tai joilla huitovat."
Joo mä en ymmärrä tätä nykymenoa kun lapset saa elää kuin jossain pellossa. Tunnen erään pariskunnan jotka eivät tee elettäkään kun heidän lapsensa käyttäytyy huonosti, kylässäkin emännän pitää vain paimentaa lasta mutta isä ja äiti eivät tee mitään kun vaan istuvat perscnä päällä? Miksei jotkut vaan tajua että vanhempana HE ovat vastuussa? Silloin siis tietenkin kun itse ovat läsnä. Ärsyttää!
Mun pointti oli se, että aina ei satuttaminen ole tahallista mutta yleensä. Siis että vaikka nuo lapset ei olisi kiinnostuneita kiusaamisesta niin he käytöksellään telovat poikaani. Eli pitää olla haukkana myöskin silloin kun ne eivät tahallaan ole kiusaamassa ja satuttamassa.

Tämä 1v7kk ymmärtää puhetta oikein hyvin vaikkei itse sano sanaakaan. Tietää aina mistä puhutaan. Toinen lapsista on 4v (eli ymmärtääkseni molemmat alle 5v?) ja ihan samalla lailla lyö veljeään esim.sählymailalla eikä kyllä välitä vaikka osuisi muihinkin. Mä nyt en ole täällä ketään mollannut, eli en oikein tiedä mistä puhut.
Aloitus on nolo provo. Lapsilla ikäeroa 7 kk. Hei, haloo!!!
Jos toinen lapsista on 4-vuotias ja toinen 1v7kk, ikäeroa tulee minun matikallani kyllä reippaasti yli 7kk. Aloittajan lapsi on 1-vuotias. Kannattaa edes hiukan yrittää sisäistää, mitä lukee ennen kuin vastaa...
Yrittäpä sisäistää tämä: "Tukistaja" tämä kaamea pahoinpitelijäriiviö on 1v 7 kk ja tukistusten kohde on 1v. Kuuluvat samaan "taapero-ikäluokkaan". Ei tämä nyt mitään tähtitiedettä ole. :P

Nelivuotiashan ei loppujen lopuksi "tahallaan" pahoinpitelekään avaajan lasta (tosin huomenna juttu voi olla toisinpäin). Miten sinun mielestäsi ystävän lasten ikäero, 3 v 5 kk oleellisesti liittyy käsiteltävään aiheeseen?

Provon tunnistaa siitä, että avaaja vaihtaa kirjoitustensa suuntaa kuin tuuliviiri. Rumaa sanaa käyttäen, huomiohuorana haluaa vain saada paljon vastauksia.
Jos vastaajilta kysyttäisiin niin joka ikinen aloitus on provo..Minusta tämä on ihan oikeutettu huoli. Ei lapsiaan tartte altistaa kiusaajille, oli kiusaaja sitten alle 2v tai yli 5v. Kyllä se 1v jo puhetta ymmärtää ja 1v 7 TODELLAKIN ymmärtää!

Mä en tajua miten ap ei olisi muka linjassaan jos sanoo että lapset tahallaan satuttaa ja satuttaa myöskin vaikkei edes yritä.
Jep, siinä vaiheessa kun jengi alkaa käyttämään "provo"-sanaa huomaa että torakat ovat tulleet mukaan keskusteluun..Eli pyydän että vaan vakavastiotettavat vastaajat jatkaa tätä keskustelua.

Niin, tämä kyseinen tukistaja on 1v7kk mutta isompi tyttö 4v lyö ja huitoo (myöskin tahallaan minun poikaani ja nauraa päälle). Ei minun mielestäni 1v7kk saa pienenpää tukistaa. Ei minunkaan poika muita tukista tai töki silmiin. Ei aikuisia eikä lapsia. Eikö muka tuon pojan pitäisi osata olla satuttamasta? Kyllä oma pokani joka on sen 7kk nuorempi tietää ettei saa.

Ja pitäiskö mun nyt sit antaa pojan vaan mukiloida kun ikäero on pieni? Silloinhan poikaani ei satu eikä pelota, vai?. Poikani on siis pienikokoinen, tuskin 8kg(syntyessään 2,6kg) ja tämä ystäväni poika on noin 15kg (syntyessään 5,3kg), eli hieman eri liigoissa pelaa.
Heh, yritä nyt päättää, äläkä jatka tätä provoamista sinä isoin "TORAKKA".
Tulee väkisinkin mieleen Juicen biisi skitsofrenia. Onko tänään erityisesti skitso-äidit liikkeellä? Kannattaisiko avauksessa kertoa faktat, ettei tarvitsisi koko ajan pyörtää puheitaan. :D

1. lainaus avaajalta: "Oma poikani, 1v, ei uskalla kuin istua sylissä koska noi lapset jyrää hänet muuten. Ne tahalleen tönii ja kaataa, lyö, nipistää ja tukistaa poikaani."

2. lainaus avaajalta: "Eikä nämä "pahoinpitelyt" toki ole aina tahallisia. Kun kiinnostus "vauvaan"(kuten lapset häntä kutsuu) lopahtaa, lapset riehuvat keskenään mutta silloin poikani jää jalkoihin tai saa osumaa tavaroista joita nämä kaksi heittelevät tai joilla huitovat."

3. lainaus avaajalta: "Niin, tämä kyseinen tukistaja on 1v7kk mutta isompi tyttö 4v lyö ja huitoo (myöskin tahallaan minun poikaani ja nauraa päälle)."
1 v 7 kk ei vielä pysty ymmärtämään, että toista sattuu. Huomaat sen itsekin, kun oma lapsesi on sen ikäinen. Se että hän ei tukista 1-vuotiaana, ei tarkoita vielä sitä, että kaikki käytöstavat olisi hallussa, vaikka sinusta tuntuisikin niin. Moni oppii puremaankin toisia lapsia vasta parivuotiaana tai päivähoidosta tarttuu uusia tapoja... Aika harvalla vanhemmalla käy niin hyvä tuuri, ettei oma lapsi koskaan löisi tms. toisia. SIlti siihen pitää joka kerta puuttua.

Vanhempien vastuulla on vahtia 1 v 7 kk ikäistä ihan joka hetki. Sinun vastuullasi on suojata pienempää lasta (omaasi) ja tämän isomman taaperon vanhemman vastuulla on estää omaa lastaan tekemästä kiellettyjä asioita. Yleisesti hyväksyttyjä kiellettyjä ovat ainakin: toisen satuttaminen, nimittely ja tavaroiden ottaminen toisen kädestä.

Tämä isompi taapero on varmaan näppärästi oppinut tapoja, joilla pärjää isomman sisaruksensa kanssa - eikä voi ymmärtää, että niitä ei vieraaseen, pienempään lapseen saisi käyttää. Taapero huomaa myös sen, että kun tulee vieraita, hän ei ole äidin jakamattoman huomion kohde (äiti juttelee sinulle jha huomaa ehkä sinun lapsesikin?) ja mustasukkaisuus nostaa päätään. Tuon ikäinen ei vielä kiusaa tahallaan, vaan kokeilee ja tutkii uusia asioita (poikaasikin!), reaktioita toimiinsa jne. Nelivuotias onkin sitten jo vaikeampi juttu, jos on saanut elää pellossa koko ajan, ja tuo 1 v 7 kk osaa myös matkia vanhempaa sisarusta taitavasti.

Jos et voi keskustella tästä suoraan ystäväsi kanssa (voithan sanoa, että mielelläsi kävisit heillä, mutta heidän lastensa villi käytös estää sen), yritä itse keksiä leikkejä, joihin kaikki kolme lasta voivat yhtä aikaa osallistua ja jossa jokaiselle on joku rooli eli saavat huomiota sinulta. Positiivinen huomio on monesti paras keino päästä eroon negatiivisesta huomiosta: kieltäminen, käskeminen jne. Yksi vaihtoehto on myös tavata ulkona puistossa, missä tilaa "riehumiselle" on enemmän ja kenties isommille myös muuta kiinnostavampaa leikkiseuraa kuin vauvasi.

Voit myös pyytää heidät sinun kotiisi ja silloin sinulla on mahdollisuus säätää teidän kodin säännöt ja tehdä ne vieraille selväksi. "Meillä ei saa lyödä ja jos lyö toista, joutuu jäähylle x minuutiksi tms."
En lue enempää tätä : Juuri sinua tarkoitinkin. Eli poistu keskustelusta (ilman lisää tyhjänpäiväisiä kommentteja kiitos) jos se on sinulle niin iso ongelma ettet osaa käyttäytyä.

Valitettavasti en huomaa noissa lainauksissa mitään puheen pyörtämistä. Nuo molemmat lapset siis satuttaa omaani tahallaan. Ja silloinkin harvoin kun tekevät jotakin muuta niin jyräävät ja mukiloivat tavalla tai toisella. Ihan selvästi tämä tulee noissa lainauksissa esille. Joko olet lukutaidoton tai sinulla on luetun ymmärtämisessä vaikeuksia.

Lisäksi jos itse epäilen että joku provoaa täällä, esim. "olen niin kainis ja rikas" niin en vaivaudu vastaamaan koska se ei kiinnosta minua, on tyhjänpäiväistä enkä saa sellaisita mitään irti . Eli näköjään tiedät ettei tämä ole provo ja haluat kiusata tai sinulla on liian vähän tekemistä tai muuten vaan tyhjä elämä. Aina ihmettelen miten joku jaksaa, Mutta suosittelen jonkun harrastuksen tai ehkäpä ystävän hankkimista niin sinullakin olisi enemmän tekemistä!
Asiaa ap, tätä voi suositella monelle täällä kommentoivalle! Minäkään en ymmärrä näitä pyörtämiskommentteja..ihan selkokielellä olet tilanteen kuvaillut!
Minä sanoisin ettei kannata lasta tälle perheelle viedä. Ihan sama minkä ikäisiä ja mistä ovat mitäkin oppineet. Jos vanhemmat ei puutu lasten käytökseen millään lailla niin ei kannata toista pientä altistaa ja saada pelkäämään. Ei ole myöskään muiden harteilla tuo lasten kasvattaminen. Vie poikasi kylään sitten kun ovat enemmän samalla tasolla.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Aika kuluu nopeasti ja lapsi kasvaa, eikä jää enää isompien jyrättävksi.
Jos ystävyys loppuu siihen, että pitää hiukan taukoa kyläilyssä, kunnes lapsi on isompi, niin kyseessä ei ole aito ystävyys.
Onkohan kyläilyt 1-vuotiaan konttaavan lapsen kanssa ole edes ystäväsi mielestä tällä hetkellä niin mieluisaa kuin ehkä luulet, jos koko ajan pitää olla silmät selässä, ettei omat tai vieraat muksut tee pahojaan.
rauhaa:

No tämä ystäväni kyllä pitää kyläilystämme, eikä oikein ota stressiä siitä että keneen sattuu ja kuka itkee. Omien sanojensa mukaan joku huutaa/itkee/satuttaa itsensä koko ajan eikä se stressaaminen auta. Mutta voin hyvin kylällä heillä yksin ja olen niin tehnytkin. Oli oikein mukavaa kun ei tarvinnut huolehtia vaan voimme ja hänen lapsensa riehuivat ja tappelivat leikkihuoneessa. Jos se on äidille ookoo niin olkoon.
 /   /  /  /  / Ärsyttävien kakaroiden äidit

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta