Pohjois-Savon murhenäytelmä

Järkyttäviä uutisia. Aina on pientä lasta vahdittava veden äärellä, koko ajan.
Harmittaa että miksi se viisivuotiaan laiturilla havainnut ei mennyt seuraamaan tilannetta lähempää? Pieni lapsi yksin veden äärellä on huolestuttava näky. Ois menny kyselemään, missä vanhemmat ja miksi yksin laiturilla. Kertoa sen olevan vaarallista. No, mitäpä väliä sillä enää, mennyttä kun ei voi muuttaa. Ei olla välinpitämättömiä ja koetetaan pitää toisistakin huolta.

sama täällä. Ei ole aseita, ei metsästetä enkä ymmärrä täysin metsästystä. Ymmärrän sen siltä kantilta jotta joskus pitää jotain kantaa harventaa ja siihen ehdottaisin että sitä harventamista varten on erilliset metsästäjät joiden aseet pidettäisiin visusti jossain kodin ulkopuolella. Siihen on pakko mennä. Tavan tallaajan ei tarvitse tyydyttää tappamishaluaan. Nakelkoon vaikka kiviä hiekkamontuissa tms... Aseet pois tyystin kotitalouksilta.

Aseet pois kotoa kirjoitti:

sama täällä. Ei ole aseita, ei metsästetä enkä ymmärrä täysin metsästystä. Ymmärrän sen siltä kantilta jotta joskus pitää jotain kantaa harventaa ja siihen ehdottaisin että sitä harventamista varten on erilliset metsästäjät joiden aseet pidettäisiin visusti jossain kodin ulkopuolella. Siihen on pakko mennä. Tavan tallaajan ei tarvitse tyydyttää tappamishaluaan. Nakelkoon vaikka kiviä hiekkamontuissa tms... Aseet pois tyystin kotitalouksilta.

Höpö höpö kukkahattu. Jos esimerkiksi hirvikantaa ei harvennettaisi joka vuosi alkaisi tulla hirvikolareissa ihan toiseen tahtiin. Niissäkin käy äkkiä huonosti - myös lapsille.

Aseisiin, niiden käsittelyyn ja vaarallisuuden kunnioitukseen on hyvä ja mahdollista tottua jo pienellä iällä. Itse kuljin metsälä haulikon kanssa 10-vuotiaana, kummipoikani pisti paremmaksi, ampui hirven 11-vuotiaana. Kummankaan käsissä nuo aseet eivät ole vaarallisia kuin metsästettäville eläimille.

Myöhemmin aseista innostuneet maallikothan ne on ongelmatapauksia - niiden mielestä aseissa on jotain coolia. Armeijassa ne oli ampumaradalla suorastaan pelottavia naapureita.

Toinen noista tapauksista on ikävä huolimattomuustapaus - 'lataamaton ase' on kaikkein vaarallisin. Toisessa tapauksessa on taas hölmöilty oikein urakalla kun tollaset imeväiset pääsee aseisiin ja ammuksiin käsiksi.

Aina ei valitettavasti oma valinta auta. Elämässä on aina epävarmuustekijä. Viisasta kuitenkin toimia hyvin, turvallisesti, varmanpäälle. Kertomasi asiat ja vaikkapa pelastusliivit, heijastin, kypärä, turvavyö jne.
(En kenellekkään toivo tapahtuvan pahaa mutta esimerkiksi laitan siitä ettei aina ole oma valinta tulleet ikävyydet.. Vahinkolaukaus, jonkun toisen ampumana voi olla tappava. Teräaseista. On typeriä, välinpitämättömiä "vanhempia" joita ei jälkikasvun tekemiset kiinnosta. Sellaisia näin illalla valitettavasti, pieniä poikia teräaseineen. Vaikka ei omat lapset teräaseilla leiki, voi toisen tekele sellaista käyttää. Alkaa näköjään arkipäiväistymään vaara eikä lakeja päivitetä asian napakasti järjestykseen saamiseksi. Löperöö tomintaa vielä. Ongelma vain paisuu.)

Oiskohan samaa mieltä jos ois sattunu omalle kohdalle ?

Aseet pois, se on hyvä. Vielä kymmenen vuotta sitten ajattelin asekeräilijöiden "vainoamisena" sellaista mutta kun olen seurannut tilannetta, parempi että varoittavana esimerkkina pidettäs Amerikkaa. Siellä on vaarallista aseiden takia. Holtitonta menoa.

Joo, ois voinu neuvoo ja katsoa vieressä. Voihan se luoti lsitäpaitsi entää vedenpinnalta jonnekkin aivan väärään paikkaan kimpoamalla. No ei syyllistys ole oikeen paikallaan. Pitää vaan ottaa virheestä opiksi.

Tapauksina aivan järkyttäviä!! Voi niitä vanhempia mikä tuska tapauksista on loppuselämän seurana.
Meillä metsästetään ja on aseita lukittussa, virallisessa kaapissa. Meillä ei pieniä lapsia. Avaimen paikkaa en tiedä.
En ole koskaan aseeseen koskenut. Ymmärrän vain sen ettei se koskaan olla ladattuna. Aina varmistaa se asia. Vain ampumahetkellä.

Kaksi pientä elämää menetettiin. En tiedä miten itse selviäisin tilanteesta. Voimia pitää löytyä aivan hurjasti näille perheille.
Kaunis osanotto. Syytökset turhia. Elämässä on paljon ikäviä sattumia. Ei niille voi mitään.

Tapaukset ovat järkyttäviä, mutta pitäisi muistaa olla syyllistämättä vanhempia, kun ei tiedetä tarkkaan, miten nämä ovat tapahtuneet ja varmasti kukaan ei tällaista tragediaa toivo omalle tai muidenkaan kohdalle.
On selvä, että nämä perheet ovat saaneet pahimman elämänsä takaiskun ja he tarvitsevat pelkästään tukea, että jaksaisivat näin aluksi edes tunnista toiseen mennä eteenpäin.
He ovat täysin "vereslihalla" ja kaikenlainen painaminen vielä tekee kipeämpää, kun he varmasti syyllistävät itseään tapahtuneesta.
Oma kokemukseni äkkikuolemasta perheessämme oli jouluna 2006, yks kaks ei ollut enää avopuolisoa, joka laitteli joulua kanssani siivoillen reippaana.
Alkuun ihmiset olivat myötätuntoisia, mutta pari kuukautta tapahtuneesta alettiin minua syyttää kuolemasta ja kaikin tavoin haluttiin hankaloittaa työtäni ja muutekin elämääni.
Tätä on jatkunut kohta 6 vuotta ja ei se ainakaan paranna toipumistani tästä meidän perheen tragediasta. Olenkin päättänyt vaihtaa maisemaa, kotini on myynnissä, ei kukaan pysty tai halua auttaa.
Tällä kertomuksellani haluan tuoda julki, että antakaa näille perheille tukenne, he ovat nyt sen tarpeessa pitkän, pitkän aikaa. Tällaisesta ei toivu koskaan, mutta pystyy elämään, vaikka kaikki ympärillä muuttaa muotoaan ja ahdistaa välillä niin, että ei jaksa hengittää.
Jotka eivät ole kokeneet koskaan mitään menetystä, heillä on voimaa olla ilkeitä ja ivallisia. Lopettakaa hyvät ihmiset tuollaiset syyttävät kirjoittelut, se on ala-arvoista ja ihmisarvoa loukkavaa.

Turhaan uhri kirjoitti:

Tapaukset ovat järkyttäviä, mutta pitäisi muistaa olla syyllistämättä vanhempia, kun ei tiedetä tarkkaan, miten nämä ovat tapahtuneet ja varmasti kukaan ei tällaista tragediaa toivo omalle tai muidenkaan kohdalle.
On selvä, että nämä perheet ovat saaneet pahimman elämänsä takaiskun ja he tarvitsevat pelkästään tukea, että jaksaisivat näin aluksi edes tunnista toiseen mennä eteenpäin.
He ovat täysin "vereslihalla" ja kaikenlainen painaminen vielä tekee kipeämpää, kun he varmasti syyllistävät itseään tapahtuneesta.
Oma kokemukseni äkkikuolemasta perheessämme oli jouluna 2006, yks kaks ei ollut enää avopuolisoa, joka laitteli joulua kanssani siivoillen reippaana.
Alkuun ihmiset olivat myötätuntoisia, mutta pari kuukautta tapahtuneesta alettiin minua syyttää kuolemasta ja kaikin tavoin haluttiin hankaloittaa työtäni ja muutekin elämääni.
Tätä on jatkunut kohta 6 vuotta ja ei se ainakaan paranna toipumistani tästä meidän perheen tragediasta. Olenkin päättänyt vaihtaa maisemaa, kotini on myynnissä, ei kukaan pysty tai halua auttaa.
Tällä kertomuksellani haluan tuoda julki, että antakaa näille perheille tukenne, he ovat nyt sen tarpeessa pitkän, pitkän aikaa. Tällaisesta ei toivu koskaan, mutta pystyy elämään, vaikka kaikki ympärillä muuttaa muotoaan ja ahdistaa välillä niin, että ei jaksa hengittää.
Jotka eivät ole kokeneet koskaan mitään menetystä, heillä on voimaa olla ilkeitä ja ivallisia. Lopettakaa hyvät ihmiset tuollaiset syyttävät kirjoittelut, se on ala-arvoista ja ihmisarvoa loukkavaa.

"Tapaukset ovat järkyttäviä, mutta pitäisi muistaa olla syyllistämättä vanhempia, kun ei tiedetä tarkkaan, miten nämä ovat tapahtuneet ja varmasti kukaan ei tällaista tragediaa toivo omalle tai muidenkaan kohdalle."

Kahdeksan vuotias lapsi saa haltuunsa joko valmiiksi ladatun aseen tai aseen ja patruunoita, ampuu veljensä. Ei tässä ole mitään epäselvää, aseen omistaja/haltija, lasten isä on ollut rikollisen huolimaton. Hänet on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta ehdottomaan vankeuteen, kaikki aseet valtiolle eikä ikinä lupia mihinkään aseisiin.

Näin on kirjoitti:

"Tapaukset ovat järkyttäviä, mutta pitäisi muistaa olla syyllistämättä vanhempia, kun ei tiedetä tarkkaan, miten nämä ovat tapahtuneet ja varmasti kukaan ei tällaista tragediaa toivo omalle tai muidenkaan kohdalle."

Kahdeksan vuotias lapsi saa haltuunsa joko valmiiksi ladatun aseen tai aseen ja patruunoita, ampuu veljensä. Ei tässä ole mitään epäselvää, aseen omistaja/haltija, lasten isä on ollut rikollisen huolimaton. Hänet on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta ehdottomaan vankeuteen, kaikki aseet valtiolle eikä ikinä lupia mihinkään aseisiin.

Ei siinä mitään jos vanhempia syyllistetään mutta entäs jos kahdeksan vuotias lasta syytetään? Noin voi olla ja lapsi saa tuta lopun ikäänsä. Lapsen syyksi ei missään nimessä mitään. Yksin vanhempien syy kun lapset päässeet aseeseen käsiksi. Jokainen meistä muistaa mitä pientä tuhmuutta tuli tehtyä lapsena, alaluokkien ikäisenä, tyhmyyttään ja pelottaa tuon pojan puolesta et hänen päälleeen kasattu kaikki.

Turhaan uhri kirjoitti:

Tapaukset ovat järkyttäviä, mutta pitäisi muistaa olla syyllistämättä vanhempia, kun ei tiedetä tarkkaan, miten nämä ovat tapahtuneet ja varmasti kukaan ei tällaista tragediaa toivo omalle tai muidenkaan kohdalle.
On selvä, että nämä perheet ovat saaneet pahimman elämänsä takaiskun ja he tarvitsevat pelkästään tukea, että jaksaisivat näin aluksi edes tunnista toiseen mennä eteenpäin.
He ovat täysin "vereslihalla" ja kaikenlainen painaminen vielä tekee kipeämpää, kun he varmasti syyllistävät itseään tapahtuneesta.
Oma kokemukseni äkkikuolemasta perheessämme oli jouluna 2006, yks kaks ei ollut enää avopuolisoa, joka laitteli joulua kanssani siivoillen reippaana.
Alkuun ihmiset olivat myötätuntoisia, mutta pari kuukautta tapahtuneesta alettiin minua syyttää kuolemasta ja kaikin tavoin haluttiin hankaloittaa työtäni ja muutekin elämääni.
Tätä on jatkunut kohta 6 vuotta ja ei se ainakaan paranna toipumistani tästä meidän perheen tragediasta. Olenkin päättänyt vaihtaa maisemaa, kotini on myynnissä, ei kukaan pysty tai halua auttaa.
Tällä kertomuksellani haluan tuoda julki, että antakaa näille perheille tukenne, he ovat nyt sen tarpeessa pitkän, pitkän aikaa. Tällaisesta ei toivu koskaan, mutta pystyy elämään, vaikka kaikki ympärillä muuttaa muotoaan ja ahdistaa välillä niin, että ei jaksa hengittää.
Jotka eivät ole kokeneet koskaan mitään menetystä, heillä on voimaa olla ilkeitä ja ivallisia. Lopettakaa hyvät ihmiset tuollaiset syyttävät kirjoittelut, se on ala-arvoista ja ihmisarvoa loukkavaa.

Hyvä että on myötätuntoo olemassa. Tosin liian harvassa nykyään. Maailma oon kova paikka.

Yhden pennun kuukahamisesta siis opitaan. Äkkiä siitin sisään ja lisää tulee.

JA SITTEN Veikkaukselle pelaamaan, ja tukemaan Kommarin verirahaa...

fallah kirjoitti:

Yhden pennun kuukahamisesta siis opitaan. Äkkiä siitin sisään ja lisää tulee.

JA SITTEN Veikkaukselle pelaamaan, ja tukemaan Kommarin verirahaa...

Hyi häpeä!! Ettäs oot kehdannut alatyylistä suoltaa tuommoisessa tilanteessa. Moukka!

Ei asehulluja tuollaiset uutiset hetkauta, varmaan ensi viikonloppuna ovat räiskimässä tai viimeistään hautajaisten jälkeen. Aseista eivät raaski luopua eikä vaimot sitä vaadi vaikka kyse on lasten elämästä ja kuolemasta.

Rohkeutta liikaa, olisiko myös vanhempien jonkunlainen laiskistuminen asekasvatukseen. Elämä on nyt menetetty ja suru on varmasti raskas kantaa. Lainaan laulunsanoja tähän "vain silmänräpäys ja kaikki voi olla toisin".

"rattijuopot tappavat paljon enemmän ihmisiä kuin aseet"

Tää on kyllä yks niistä idioottimaisimmista argumenteistä ikinä, aina joku älypää vetää tän esiin kuten natsikortinkin... Joojoo syöpäänki kuolee enemmän ihmisiä ku kolareissa mut ei se rattijuopoista mitään pyhimyksiä tee. Murhaajat puukottaa ihmisiä joojoo mut sekään ei koulukiusaajien syntejä poista... voi tsiis!