Hoh hoijaa, tässä sitä nyt sitten ollaan... Umpikujassa nimittäin!
Olen opettajana lukiossa. Minusta tuntuu, että olen alkanut tuntea vetoa oppilastani kohtaan.
Pientä ihastusta taisi olla ilmassa jo viime vuonna, mutta annoin asian olla. Nyt abivuonna on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että ihastus ei ehkä olekaan täysin yksipuolista... Tunneilla luokan edessä havahdun aina siihen, kun tämä tuijottaa minua suoraan silmiin, tuntien jälkeen jää aina luokkaan juttelemaan niitä näitä, välillä käy moikkaamassa minua työhuoneessanikin, hymyilee ja katsoo flirttailevasti suoraan silmiin.
Ja lähes satavarmasti pystyn sanomaan, ettei hän ole hetero.
Huh, en oikein tiedä mitä teen... Ikää minulla kuitenkin vajaa neljäkymmentä ja toinen kohta vasta 19. Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että sitten joskus myöhemmin elämässä ja jossain muualla, mutta... Niin.
Antakaa neuvoja, ystävät!
Oppilaaseen ihastunut
19 Vastausta 854 Lukukertaa
Jos mietit ikää, ei se ole mikään ongelma, tärkeintähän on se tunne mitä toisesta saa kun hänen lähellään on. Kun hän tulee juttelemaan sinulle niin voisithan joillain tapaa antaa merkkejä hänellekin, vaikka tilanne opettajana on varmasti aika vaikea. Mistä asioista te yleensä juttelette?
Toivoin vaan onnea ja rohkeutta! :)
Enivei, oppilaasi on hyvin mahdollisesti ihastunut sinuun, mikä ei olisi mitenkään tavatonta, kun tietää, että suuri osa nuorista ihastuu jossain vaiheessa opettajaansa. Sinä olet teistä kahdesta se aikuinen ja hierarkiassa ylempänä, joten tunne ammattietiikkasi, äläkä virittele oppilaasi kanssa mitään, mikä ei kestä päivänvaloa.
Ihastuin vuosia sitten omaan esimieheen (naiseen siiis) .. meidän yhdessä oleminen piti olla mahdotonta.. just näistä saatanan "ei tällaista VOI olla" jutuista..
Oneksi tunteemme olivat molemmanpuoliset ja paskat sitten enää välitettiin rajoista! Tällä hetkellä meillä on pientä perhettäkin ja ollaan oltu onnellisesti yhdessä vuosia. Tosin, aika pian seurustelun alusta.. vaihdoin alaa..
OK, onhan se opettaja/oppilas enemmän kielletty yhtälö, mutta sanokaa mitä sanotte, minä ajattelen sydämellä ja rakkaus voittaa! :)
AP:lle, voisihan teistä tulla ystäviä ja eihän enää kauan kestä, kun hä on Sinun oppilas.. sen jälkeen voitte siirtyä seuraavalle levelille:)
Opettajan suhdetta oppilaaseensa ei mielestäni voi yleensä verrata pomon ja työntekijän väliseen suhteeseen. Useimmat lukiolaiset ovat vielä erittäin kokemattomia ihmissuhteissa, ja heillä saattaa olla romanttinen näkemys maailmasta, elämästä ja parisuhteesta. (Oppilasta selvästi vanhempi) opettaja saattaa edustaa oppilaalle todellista elämää, aikuisuutta ja kokemusta, joihin nuori tuntee vetoa, ja tämä voi sumentaa hänen harkintakykynsä. Sen vuoksi koen, että rajat on hyvä olla olemassa ja vastuu on mielestäni enemmän opettajalla kuin oppilaalla.
Kaikki eivät kasva pumpulissa... Toisaalta onhan näitä, jotka vielä kolmikymppisinä ovat edelleen aivan kokemattomia...Sanoisinko, vähemmistöä he kuitenkin edustavat.
Niin ja seksivalistus nyt on mitä on. Siinä jaetaan tietoa, ei tunteita.
Juu ja ihmissuhteitahan nekin nuorten ensimmäiset kokeilut on. Hieman toisenlaisia tietysti kuin tyyliin 30 vuotta ollaan oltu naimisissa-suhteet, mutta ihmissuhteitahan nekin on tunteineen, iloineen ja pettymyksineen. Kyllä tuon ikäisilläkin on tunteet :D
Ja aikuisillako ei saisi sitten olla romanttista käsitystä ihmissuhteista ? Tarkoittaako tuo nyt sitten, että aikuiset eivät ole tai eivät saa olla romanttisia ?
Omasta mielestäni aika kamalaa jos ei aikuisiällä saa olla romanttinen =D Ja niin, kyllä se seksivalistuskin liittyy seurusteluun ja ylipäätänsä ihmissuhteisiin.
Seurustelin ekaa kertaa 14-vuotiaana, ja lukioikäisenä takana oli jo 4-5 enemmän tai vähemmän vakavaa parisuhdetta, joista pisin kesti vähän yli vuoden. Ne oli silti tosi erillaisia suhteita kuin aikuisena kokemani suhteet. En osaa kovin tarkasti selittää että miksi, mutta siihen vaikutti se, että kumpikin asui kotona ja oli vielä alaikäinen. Ja se että ei ollut vielä kovin tarkkaa tietoa tulevaisuudesta edes lukioikäisenä. Ja... No niinku sanoin, niin en osaa oikein selittää. :P
Ja sitten toi romanttisuusjuttu.. Halusitko sä tahallasi ymmärtää väärin, mitä tuo toinen kirjoittaja kirjoitti? Eihän se puhunut mitään parisuhderomantiikasta vaan yleensä tavasta katsoa maailmaa! :D
Tuntuu vaan, että täällä on sellainen tyyli, että lytätään kaikki nuoret automaattisesti kokemattomiksi ja niin älyttömän epävarmoiksi, syystä, että täällä on myös heitä kokemattomia ? Itse ainakin reippaasti lapsena tiesin, mitä haluan tulevaisuudeltani, ihmissuhteiltani ja esim. mitä haluan olla ammatillisesti.
Ja mitä tulee kännisekoiluihin, muutaman kuukauden seurusteluihin sun muihin kokeiluihin, niin kyllä niitä näyttävät paljon vanhemmatkin harrastavan kuin nuoret =D
Olisipa epäkypsää ensinnäkin opettajalta, ja sitten vielä nelikymppiseltä kysellä moisesta tilanteesta neuvoja täältä, muka tietämättä itse mitä, ja miten kyseisen kaltaisesta asetelmasta kuuluisi ajatella, ja toimia. Tietäen myöskin tämän palstan älyllisen tason, ja jos et tiedä, tai siinä ei mielestäsi ole mitään erityistä mainittavaa, niin aina vain pahempi.
Opettaja on koulussa kasvattajan roolissa, ei rakastajan. Siinä lyhyt vastaus.
Miettiköön sitä ken nyt ylipäänsä aivot omaa.
En usko, että opettajaan ihastuminen nyt niin kovin tavatonta on. Enenmmän ehkä juuri tuo, että kiinnostus olisi molemminpuoleista. Itsekin pari vikaa vuotta lukiossa ollessani olin ihan tavattoman ihastunut yhteen opettajaan. Antoihan se mukavasti lisäenergiaa hänen opettamaansa aihetta kohtaan ja tietysti erinomaisia arvosanojakin :) Ikinä ei opettaja tunteistani saanut tietää, vaikka olinkin aistivinani molemminpuoleista flirttiä aika ajoin. Ja minäkin kyllä aina milloin minkäkin tekosyyn turvin koetin keksiä tapoja nähdä hänet ja viettää yhdessä edes muutama minuutti :) Voi niitä aikoja! mukava niitä kyllä on näin vuosien kuluttua muistella.
Pipo on niin kireellä juu, heti kun ei suvaitse oppilaisiin sekaantumista, ja sitä että opettajat toimivat oppilaiden rakastajina.
Voi taivas, miettikää hieman omilla aivoillanne.
Fantasiat on kivoja mutta ei kukaan usko, että tänne kirjoittaa yhtä aikaa ope ja oppilas.