rintasyöpä?

miten lienee..

Sain kirjeen tänään jossa oli kutsu tulla jatkotutkimuksiin mammofravikuvauksen jälkeen. onko teillä kokemusta asiasta, onko ollut syöpä tai jokin muu häiriö?

223

14713

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • niin minäkin..

      Kutsu jatkotutkimuksiin tulee jos on löytynyt jotain epäilyttävää kuvista. Se ei välttämättä tarvitse olla syöpää, koska rinnoissa on paljon muitakin "kyhmyjä".
      Kaiken varmistamiseksi ja poissulkemiseksi jatkotutkimukset tehdään. Toivon, että menet rohkeasti tutkimuksiin...Itselläni se oli syöpä, joka on nyt hoidettu ja olen tällä hetkellä terve.

      • alamaar

        Sinulle niin minäkin. Saatiinko sulta kaikki leikkauksella pois ,pitikö käydä sädehoidossa.

      • Onko ne immuuneja?
        alamaar kirjoitti:

        Sinulle niin minäkin. Saatiinko sulta kaikki leikkauksella pois ,pitikö käydä sädehoidossa.

        Jos on hoikkarakenteinen eli niin sanottu urheilullinen nainen malliltaan, jolla tosi pienet rinnat joita ei voi tavallaan "ottaa ulos" siihen laitteeseen, niin miten niiltä otetaan ne kuvaukset?

        Eikö heille voi edes tulla rintasyöpää?

      • doooris...
        Onko ne immuuneja? kirjoitti:

        Jos on hoikkarakenteinen eli niin sanottu urheilullinen nainen malliltaan, jolla tosi pienet rinnat joita ei voi tavallaan "ottaa ulos" siihen laitteeseen, niin miten niiltä otetaan ne kuvaukset?

        Eikö heille voi edes tulla rintasyöpää?

        Kuule, joa miehillekin voi tulla rintasyöpä, vaikka heillä ei noita boobseja olekaan.

        Vaan ihmisellä voi olla vaikka mitä kyhmyjä ja ne eivät ole silti syöpää.

      • maniskitso
        Onko ne immuuneja? kirjoitti:

        Jos on hoikkarakenteinen eli niin sanottu urheilullinen nainen malliltaan, jolla tosi pienet rinnat joita ei voi tavallaan "ottaa ulos" siihen laitteeseen, niin miten niiltä otetaan ne kuvaukset?

        Eikö heille voi edes tulla rintasyöpää?

        on syöpä ja juopa

      • myrkkyjä apuun
        doooris... kirjoitti:

        Kuule, joa miehillekin voi tulla rintasyöpä, vaikka heillä ei noita boobseja olekaan.

        Vaan ihmisellä voi olla vaikka mitä kyhmyjä ja ne eivät ole silti syöpää.

        no iskeköön takas

      • Siksi olet läski?
        maniskitso kirjoitti:

        on syöpä ja juopa

        Mutta onkohan sulla ees nälkä?

      • Pellonpeikko
        Siksi olet läski? kirjoitti:

        Mutta onkohan sulla ees nälkä?

        Hai hiisi että niin on näläkä että vois vaikka lumota karhun ja syödä siltä kylmänkyhmytkin.

      • Mutta miten kuvaat?
        doooris... kirjoitti:

        Kuule, joa miehillekin voi tulla rintasyöpä, vaikka heillä ei noita boobseja olekaan.

        Vaan ihmisellä voi olla vaikka mitä kyhmyjä ja ne eivät ole silti syöpää.

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

      • 6ytfhbv
        Mutta miten kuvaat? kirjoitti:

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

        Mietin ihan samaa. :) Ihmiset ei osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen vaan rupeavat jostain miehistä ja rintasyövästä puhua - en ymmärrä. :D

      • rinnatt
        6ytfhbv kirjoitti:

        Mietin ihan samaa. :) Ihmiset ei osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen vaan rupeavat jostain miehistä ja rintasyövästä puhua - en ymmärrä. :D

        Siinä tapauksessa kuvataan sillä jollain, millä kuvataan raskausvatsaa... ultralla?

      • TimppaTT
        doooris... kirjoitti:

        Kuule, joa miehillekin voi tulla rintasyöpä, vaikka heillä ei noita boobseja olekaan.

        Vaan ihmisellä voi olla vaikka mitä kyhmyjä ja ne eivät ole silti syöpää.

        ... valitettavasti joillain VOI! :D

      • Älkää pelätkö!
        Onko ne immuuneja? kirjoitti:

        Jos on hoikkarakenteinen eli niin sanottu urheilullinen nainen malliltaan, jolla tosi pienet rinnat joita ei voi tavallaan "ottaa ulos" siihen laitteeseen, niin miten niiltä otetaan ne kuvaukset?

        Eikö heille voi edes tulla rintasyöpää?

        Hei pienitissinen, mammografia ei sovi kaikille eikä ole täysin luotettavakaan.. Minullakin oli pienet, joten se tutkimus ei onnistunut. Syöpä kyllä löytyi, joten rintojen koolla ei ole vaikutusta. Kannattaa opetella tunnustelemaan itse rinnat ja kainalot. Ota selvää syöpäyhdistyksestä, miten se tehdään. Pienistä rinnoista on helpompi itsekin löytää ylimääräiset kyhmyt.Kaikki poikkeava pitää tarkistuttaa. Monia menetelmiä on.

        Minäkin olin hoikka ja urheilin. Söin ja elin terveellisesti. Silti tuli syöpä jo 45-vuotiaana. Onhan se sokki aluksi ja muuttaa elämän, mutta kuolemantuomio se ei ole. Kannattaa ottaa asioista selvää ja tutkituttaa itsensä. Turhaa paniikkia kannattaa välttää, sillä useimmat sairastuneet parantuvat rintasyövästä ja elävät täysipainoista elämää. Uusi ihana mieskin löytyi hoidoista toivuttuani.

      • Vältä lihaa
      • charliette

        Ei kannata hermostua vielä asiasta, se on vain tarkistusta. Itsekin rintasyövän läpi käynyt. Ja kaikki mennyt hyvin.

      • charliette
        Mutta miten kuvaat? kirjoitti:

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

        Voi teitä, kyllä he pystyvät kuvaamaan mitä vain, hehän ovat alansa ammattilaisia.

      • rinta pois v.2010
        Mutta miten kuvaat? kirjoitti:

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

        mutta miten kuvaat vastaus.itse rintasyövän vuoksi rintani menettänyt.kyllä silti mammografia otetaan siitä jäljellä olevasta ihosta.

      • hihittelijä
        Mutta miten kuvaat? kirjoitti:

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

        "Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?"

        Arvaa mitä, multa on leikattu rintasyöpä ja poistettu kokonaan toinen rinta. silti käyn vuosittain seurannoissa mammografiassa (ja ultrassa).. vaikka rintaa ei siis ole, niin jotenkin ne sen kainalon ja pienen määrän nahkaa sinne masiinaan venyttää ;) (vaikka ei todellakaan ole juuri mitään venyttämistä, olen melko hoikka ;O) ) että jos ne pystyy kuvaamaan rinnattoman, niin eiköhän pysty pienirintaisenkin. Ja ultrakuvauksilla pystyy sitten katsomaan vielä tarkemmin :)

      • usko pois
        Mutta miten kuvaat? kirjoitti:

        Mutta kuinka ne naiset joilla on kiinteät ja lähes poikamaiset rinnat pystyy kuvaamaan siinä koneessa?

        Se oli lähinnä se oleellisempi kysymykseni kuin tuo immuniteetteys.

        Siihen laitteeseen tarvii oikeastaan aika isot rinnat jotta niiden kahden levyn väliin saa edes mitään. Mitäs ne sinne laittaa joilla tosi timmi vartalo? Pelkän nänninkö? ja mitäköhän järkeä siinä sitten on?

        Kyllä sen pienenkin tissin saa kuvattua ja se myös kuvataan. Usko pois. vaikka olisi jäljellä pelkkä iho niin sekin saadaan mammoon. Kone laitetaan vaan oikealle korkeudelle. Kukaan ei ole niin timmi ettei kuvausta saada tehtyä.

      • onneton

        Mutta kun Lahdessa ei tällä hetkellä leikata lainkaan rintasyöpiä, vaan jos ja kun täällä sairastuu rintasyöpään, niin pitää hakeutua omalla rahalla yksityiseen leikkaukseen tai jollei ole rahaa, kärsiä ja kuolla pois. Näin minulle sanoi lääkäri.

      • Anonyymi
        onneton kirjoitti:

        Mutta kun Lahdessa ei tällä hetkellä leikata lainkaan rintasyöpiä, vaan jos ja kun täällä sairastuu rintasyöpään, niin pitää hakeutua omalla rahalla yksityiseen leikkaukseen tai jollei ole rahaa, kärsiä ja kuolla pois. Näin minulle sanoi lääkäri.

        Tuollaisesta lääkäristä olisi valviraan pitänyt ilmoitus tehdä. Julkinen kyllä hoitaa. Minäkin odotan tulosta ja huomenna tulee 2 viikkoa täyteen. Odotus on kamalaa kun 2 v sitten jäin rakkuloista kiinni. Ei kummempaa vaan 2 vuoden päästä uudelleen. Miksi kaiken pitää näin kestää odottaa.

    • alamaar

      Minut kutsuttiin 6.9.2012 jatkotutkimuksiin eli ultraan ja samalla otettiin koepalat . 13.9 röntgenlääkäri soitti huonot uutiset ,oli pahanlaatunen kasvain eli rintasyöpä. Löydös oli 8mm. Oottelen nyt leikkausaikaa.

      • miten lienee

        huomenna mulla se tutkimus, vähän jnnittää..

      • alamaar
        miten lienee kirjoitti:

        huomenna mulla se tutkimus, vähän jnnittää..

        Toivotaan että sinulla on jotai muuta. Voimia huomiseen päivään.

      • vai niin

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

      • hoivaava hoitaja
        vai niin kirjoitti:

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

        Tämä riippuu lääkäristä täysin. Jotkut kertovat puhelimessa tilanteesta toiset taasen kutsuvat luokseen käymään.
        Ihan sama kuin toiset kertovat erostaan tekstarin välityksellä ja toisilla on pokkaa sanoa se päin naamaa.
        Jokainen meistä on yksilö jopa tuon asian suhteen. Ja muista, että lääkäritkin ovat vain ihmisiä.

      • Mami
        hoivaava hoitaja kirjoitti:

        Tämä riippuu lääkäristä täysin. Jotkut kertovat puhelimessa tilanteesta toiset taasen kutsuvat luokseen käymään.
        Ihan sama kuin toiset kertovat erostaan tekstarin välityksellä ja toisilla on pokkaa sanoa se päin naamaa.
        Jokainen meistä on yksilö jopa tuon asian suhteen. Ja muista, että lääkäritkin ovat vain ihmisiä.

        Et kai hoitajan sorru vertaamaan eroa ja rintasyöpää toisiinsa...kornia.!!!!!!!!!!
        Kirjoituksestasi huomaa et ole mikään hoitsu, koska ammatti ihminen ei kirjoittele noin tyhmiä.
        Minulle tieto syövästä kerrottiin kasvokkain.....ei puhelimessa

      • bansku
        vai niin kirjoitti:

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

        Minulle syöpä kerrottiin puhelimessa ja nyt miehelleni kerrottiin myös puhelimessa.

      • Mami
        bansku kirjoitti:

        Minulle syöpä kerrottiin puhelimessa ja nyt miehelleni kerrottiin myös puhelimessa.

        kaksi tyhmää lääkäriä...ei voi muuta sanoa :(

      • charliette
        vai niin kirjoitti:

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

        Kyllä se kuule näin vain on, puhelimitse kertoo!!!Älä läpise shittiä, jos et todellakaan tiedä asioista mitään!!!!

      • rinnaton
        Mami kirjoitti:

        Et kai hoitajan sorru vertaamaan eroa ja rintasyöpää toisiinsa...kornia.!!!!!!!!!!
        Kirjoituksestasi huomaa et ole mikään hoitsu, koska ammatti ihminen ei kirjoittele noin tyhmiä.
        Minulle tieto syövästä kerrottiin kasvokkain.....ei puhelimessa

        Mami.olet onnekas kun kerrottiin kasvotusten.minulle soitettiin eikä edes kysytty,missä oon ja oonko yksin!!!!!!!!!!!!!!

      • meppufiu100
        rinnaton kirjoitti:

        Mami.olet onnekas kun kerrottiin kasvotusten.minulle soitettiin eikä edes kysytty,missä oon ja oonko yksin!!!!!!!!!!!!!!

        Terveystalon lääkäri kanssa ilmoitti puhelimella koepalan tuloksen. Ei kysytty olenko pahassa paikassa tms. Olin autolla liikenteessä ja kop kop, en ajannut silmät märkinä kolaria. Aika kylmää kyytiä, mutta kun ei siitä voi ihmistä laskuttaa niin voihan sen vastauksen ilmoittaa puhelimessakin. Ironiaa. ;-/ Ehkä sitä olis voinnut keskustella, jos kasvotusten olis tavattu? Mitä on tulevan jms. ..Hmmm Sen sai sitte lukea opuksista, joita eka syöpälääkäri antoi. Rintasyöpä hoidot takana ja nyt henkistä puolta käydään läpi, koska hoidot ovat suorittamista. Henkinen puoli jää heitteille siksi aikaa. Suosittelen vertaistukiryhmässä käynti, jos hoidoilta jaksaa sinne raahautua.

      • tietävä
        vai niin kirjoitti:

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

        Kertoo, täällä ainakin tulos soitetaan, oli se mitä vaan.

      • mammaca
        vai niin kirjoitti:

        jos syöpä todetaan tuskin lääkäri sitä puhelimen välityksellä kertoo

        Kyllä ainakin minulle röntgenlääkäri soitti ja kertoi olevan syöpää.

    • rintsari

      Hei sinulle miten lienee.. Olen 63 vuotias ja sairastuin rintasyöpään 2010. Itse löysin kyhmyn vasemmasta rinnastani juuri kaksi päivää ennen joukkotutkimusta. Mammofravkuvaukseen menin ajallani ja huomautin kuvan ottajalle, että olen löytännyt kyhmyn vasemmasta rinnastani, johon minulle vastattiin, että rinnoissa nyt on kaikenlaisia kyhmyröitä. Halusin että tämä itse ilmoittamani kyhmy myös huomioidaa kuvausta tehdessä, näin tapahtukin ja minun näyttämääni kohtaan laitettiin kuvauksessa heidän käyttämäänsä laastaria. Olin kuvauksessa perjantaina ja minulle tuli soitto jo seuraavalla viikolla tiistaina, että voisinko tulla jatkotutkimuksiin jo torstaina, johon pitää varata aikaa puolitoistatunti. Menin jatkotutkimuksiin torstaina jolloin tehtiin uusi mammofrakuvaus, sekä sen jälkeen menin lääkärin vastaanotolle joka teki ensin ultraäänitutkimuksen kumpaankin rintaani ja sitten hän vielä palasi vasempaan rintaani ja ilmoitti, että siellä on kuuden senttimetrin mittainen kysta tai kasvain josta otetaan paksuneulanäyte, jonka patolooki tutkii ja siihen meni reilu viikko. Lääkäri soitti minulle yhdeksänetenä päivänä tutkimuksista minkä hän oli luvannutkin, tiesin heti kun hän aloitti keskustelun olen pahoillani, että pitää ilmoittaa että minulla on RINTASYÖPÄ! tästä tiedosta lamaannuin, koska suvussani on ollut jo neljää erillaista syöpää ja istuin puhelimessa aivan hiljaa ja mietin, onko nytten minun vuoro lähteä, lääkäri huusi varmaan muutaman kerran haloota ennenkuin tajusin todellisuuden, jonka jälkeen tämä hiljaisuus purkautui itkuuni. Löydös oli gradus3 ja her2 positiivinen. Leikkaus tapahtui heti seuraavalla viikolla. Ennen leikkausta tehtiin kainalon alueelle imusolmututkimus, jolla etsittiin vartiaimusolmukkeita joihin ruiskutettiin sinistä ainetta, että leikkauksessa kuulema lääkäri havaitsee ne helpommin. Olin onnen tyttö koska imusolmukkeita ei tarvinnut poistaa, ja vaikka rinnastani vietiinkin yli puolet niin minulta oltiin otettu kummastakin reidestä rasvaa, ja rintani muotoiltiin samanlaiseksi kun se oli ennen leikkausta. Tätä ei tehty mistään kauneusasioista vaan sen takia koska tulevat hoidot olisivat niin rankkoja. 10 kertaa solunsalpaajahoitoa (Ceffi ) mikä vie hiukset, yn. muut karvoitukset, sekä 37 kertaa sähehoitoo, viitenä päivänä viikossa. ja nyt olen seitsemänvuoden ajan Femar lääkityksellä mikä on rintasyövän liitännäishoito. Näistä sinun jatkotutkimuksistasi, sanoisin että ihan hyvähän se on kun tutkitaan ja jos näin käy, että tulee huonoja uutisia niin muista, että sinulla on monta sisarta jotka haluavat auttaa sinua sairautesi kassa. Toivon että saat vain hyviä uutisia jatkotutkimuksissasi. Kaikkea hyvää sinulle ja voimia kestämään tämän sairauden kanssa jos saat nämä huonot uutiset. Sanon viellä sen että rinnoista voi löytyä myös ihan hyvänlaatuisiakin kasvaimia, mitkä leikataan mutta eivät tarvitse mitään muuta hoitoa. ( PS rintasyövästä selviää tänäpäivänä jo noin 90 % naisista. ) Terveiset sinulle täältä yhdeltä rintsarilta:):)

      • miten lienee

        Tänään sitten kävin siellä jatkotutkimuksissa.Katsoivat ultraäänellä jossa havaittiin pieni 5mm patti josta lääkäri otti vielä ohutneula näytteen josta tulos tulee viikon kuluessa, hän arveli sen olevan kuitenkin "kiltin patin", mutta odotetaan nyt tulokset. Kiitos teille tiedoista ja kokemuksien jakamisesta.

      • woman in the moon

        Minä olen myös aivan hermona, mutta toisenlaisesta vaivasta. Menkat kestäneet 59.v. saakka ja ihan säännöllisesti. Viime syyskuussa 2011 lopahti yhtäkkiä ja nyt kuukautta vaille vuosi sitten alkoi taas ja vielä toisen kerran päivälleen samana ajan kohtana seuraavassa kuussa, kun edellisetkin. Kävin Gynellä ja hän sanoi sen ekan uudelleen alkamis-kerran jälkeen, että kaikki on siistiä ei näy mitään ylimääräistä missään ja kohdun seinämätkin on 2mm eli todella hyvä paksuus (ei liian paksu) Nyt kuitenkin "ne" tulivat taas ja olen 60 vee :(. alkoi todella pelottaan jos sittenkin on alkava kohtusyöpä, mut veriarvot on ok kuitenkin ja se Gynen tutkimus oli normaali (teki ultrankin).

        Mammografiassakaan en ole käynyt kun 18 vuotta sitten, huoh.

      • Kyl se nykyää jopa t

        Tä maraton , maili

      • charliette

        Hienoa tekstiä, kyllä me olemme onnellisia kun olemme selvinneet näistä kaikista hoidoista . Tsemppiä sinullekin!

    • N

      Voisimpa.

    • maija 50

      Sain myös muutama vuosi sitten kutsun jatkotutkimuksiin , ei ollut mitään syöpään viittaavaa. Toivon ettei sinullakaan.

    • lelli

      Minä olen saanut kerran kutsun jatkotutkimuksiin, samoin tyttäreni. Minä olen 64v ja tytär 43v. Meillä ei ollut kummallakaan mitään vakavaa, jotain kudoskasvua vain. Äidilläni ja siskollani oli molemmilla kyhmy rinnassa, mutta heilläkin hyvälaatuiset.

    • minä se olin

      Moi kaikki. Menin lääkäriin ja sanoin lekurille että pistä minut leikkaus jonoon kun on tuo rintasyöpä. vilkaituaan minua 3metrin päästä teki lähetteen keskussairaalaan josta parin viikon sisällä tuli kutsu tutkimuksiin ja välittömästi alkoi hoidot jotka oli todella rankat oksetti ja väsytti ym. mutta pikku juttu siihen mitä olis voinut olla. Kuljin koko ajan töissä en tosin jaksanut tehdä mitään mutta olimpahan työmaalla pomona. Leikkauksen jälkeen 3 päivän jälkeen töissä. Nyt 2 vuoden jälkeen töissä ja ei yhtään sairasloma päivää.- Niin yksi pikku juttu olen MIES. Naiset kestää tämmöset paljon paremmin kuin me miehet.

      • sinäkö siinä

        Mites tuo oireili? Oliko kyhmy jota näyttää lekurille 3 m päästä.
        Kiinnostaa, kun olen alalla. Ei ole tavaton miehenkään rintasyöpä.
        Hienosti olet miehenä kestänyt. Toivottavasti kaikki on ohi, eikä mikään uusi.

      • minä se olin
        sinäkö siinä kirjoitti:

        Mites tuo oireili? Oliko kyhmy jota näyttää lekurille 3 m päästä.
        Kiinnostaa, kun olen alalla. Ei ole tavaton miehenkään rintasyöpä.
        Hienosti olet miehenä kestänyt. Toivottavasti kaikki on ohi, eikä mikään uusi.

        Moi. Kyhmy oli miehen peukalon kokoinen ja kun se alkoi mennä keskeltä sisään päin eukko määräs lääkäriin ja oikeasti lääkäri ei koskenutkaan minuun vaan katsoi 3 metrin päästä. Sairaalassa oli 4 lääkäriä vastaan ottamassa kun osa ei ollut nähnytkään miehellä rintasyöpää

      • Pullaarinnassa

        Olit hoitojonossa heti ohittamassa varmaan muut, koska olit MIES. Mä ihmettelin pattiani yli puoli vuotta ennenkuin läksin tutkimuksiin, kun tuota rahaa ei paljon ole, pitäisi pankkilaina ottaa, että voisi maksaa yksityisen rintasyöpähoidon ja eihän sitä lainaa työttömille anneta. Mulla todettiin rintasyöpä syyskuussa 2013 paksuneulanäytteen avulla ja pattikin on n. 5 cm leveä, mutta olen vain hoitojonossa, hoitotakuu ulottuu puoleen vuoteen. Jos pääsen leikkaukseen ja säde- ym. hoitoihin vasta puolen vuoden päästä, niin, sitten niitä ei enää tarvitakaan, kun siihen mennessä on tapahtunut joko parantumisihme tai olen siellä pilven reunalla katselemassa maailman menoa ja tuhkani on maan povessa. Jos tulee köyhästä kunnasta ja itsekin on vähävarainen työtön, ei totisesti näytä hoitoketjulla kiirettä olevan. Olen jotenkin alistunut jo kohtalooni ja valmistaudun jo lopulliseen lähtöön, mutta uskon siltikin vielä ihmeisiin...

      • kuopparintainen
        Pullaarinnassa kirjoitti:

        Olit hoitojonossa heti ohittamassa varmaan muut, koska olit MIES. Mä ihmettelin pattiani yli puoli vuotta ennenkuin läksin tutkimuksiin, kun tuota rahaa ei paljon ole, pitäisi pankkilaina ottaa, että voisi maksaa yksityisen rintasyöpähoidon ja eihän sitä lainaa työttömille anneta. Mulla todettiin rintasyöpä syyskuussa 2013 paksuneulanäytteen avulla ja pattikin on n. 5 cm leveä, mutta olen vain hoitojonossa, hoitotakuu ulottuu puoleen vuoteen. Jos pääsen leikkaukseen ja säde- ym. hoitoihin vasta puolen vuoden päästä, niin, sitten niitä ei enää tarvitakaan, kun siihen mennessä on tapahtunut joko parantumisihme tai olen siellä pilven reunalla katselemassa maailman menoa ja tuhkani on maan povessa. Jos tulee köyhästä kunnasta ja itsekin on vähävarainen työtön, ei totisesti näytä hoitoketjulla kiirettä olevan. Olen jotenkin alistunut jo kohtalooni ja valmistaudun jo lopulliseen lähtöön, mutta uskon siltikin vielä ihmeisiin...

        Hei! Nyt kyllä heti maanantaina soitat sairaalaan ja kysyt aikasi perään. Ei ketään jätetä hoitamatta. Minulla meni patin löytämisestä leikkaukseen yli 3 kk eikä tilanne välttämättä oleellisesti ollut muuttunut pahemmaksi (tein sen virheen että menin yksityiselle, jossa oli mammografiaan pitkät jonot).

        Voimia Sinulle!

      • Dakota
        kuopparintainen kirjoitti:

        Hei! Nyt kyllä heti maanantaina soitat sairaalaan ja kysyt aikasi perään. Ei ketään jätetä hoitamatta. Minulla meni patin löytämisestä leikkaukseen yli 3 kk eikä tilanne välttämättä oleellisesti ollut muuttunut pahemmaksi (tein sen virheen että menin yksityiselle, jossa oli mammografiaan pitkät jonot).

        Voimia Sinulle!

        Nyt täällä kyllä ihminen ihmettelee. Kuinka ihmeessä kestää noin kauan päästä leikkaukseen kun syöpädiaknoosin on saannut. Onkos se siitä kiinni että millä paikkakunnalla asuua. Minulla otettiin mammografia ja samalla geelillä tutkivat jolloin jälkinmäisestä tutkimuksesta löytyi patti. Viikon päästä ohutneulanäytettä antamaan.
        Tulokset syövästä soitti terveyskeskus lääkärini että pahanlaatunen syöpä löytynyt vasemmasta rinnasta. tämä tapahtui syyskuussa/ 2013.
        Tästä soitosta viisi päivää ja tuli ilmoitus mennä oulun sairaalaan lisätutkimuksiin. Aika oli jo seuraavalle viikolle. Olin kaks päivää Oulussa tutkimuksissa vielä ja yöt kotona. Ja heti tutkimusten jälkeen tuli seuraavalle viikolle leikkaus aika.
        Eli tosta puhelin soitosta kului noin kolme viikkoa ja jo jouduin leikkaukseen.
        Ja todella mulla ei rahaa ole yksityisiin vaan ihan oman paikkakunnan terkkarin kautta koko homma hoidettu. Sieltä kaikki alkunsa sai kun oma lääkärini halusi mut mammografiaan koska paino alkanut putoamaan kun lehmän häntä minulta.
        Muita oireita ei ollut.
        Leikkauksesta nyt hiukka yli kolme viikkoa. Vasen rinta otettiin ja nyt odotan patologin tutkimusta syövästäni jotta hoidot voidaan aloittaa. Nii, kunhan tietävät että onko ärhäkkää laatua tämä vaiko ei.
        Ehdottomasti täytyy kysellä että miksi leikkaus aika viipyy ja patistella sairaalaa.
        Ei mitään järkeä antaa syöpäsairaan odottaa viikkotolkulla. Tuohan on ihan järjenvastaista toimintaa terveydenhuollolta.

      • kuopparintainen
        Dakota kirjoitti:

        Nyt täällä kyllä ihminen ihmettelee. Kuinka ihmeessä kestää noin kauan päästä leikkaukseen kun syöpädiaknoosin on saannut. Onkos se siitä kiinni että millä paikkakunnalla asuua. Minulla otettiin mammografia ja samalla geelillä tutkivat jolloin jälkinmäisestä tutkimuksesta löytyi patti. Viikon päästä ohutneulanäytettä antamaan.
        Tulokset syövästä soitti terveyskeskus lääkärini että pahanlaatunen syöpä löytynyt vasemmasta rinnasta. tämä tapahtui syyskuussa/ 2013.
        Tästä soitosta viisi päivää ja tuli ilmoitus mennä oulun sairaalaan lisätutkimuksiin. Aika oli jo seuraavalle viikolle. Olin kaks päivää Oulussa tutkimuksissa vielä ja yöt kotona. Ja heti tutkimusten jälkeen tuli seuraavalle viikolle leikkaus aika.
        Eli tosta puhelin soitosta kului noin kolme viikkoa ja jo jouduin leikkaukseen.
        Ja todella mulla ei rahaa ole yksityisiin vaan ihan oman paikkakunnan terkkarin kautta koko homma hoidettu. Sieltä kaikki alkunsa sai kun oma lääkärini halusi mut mammografiaan koska paino alkanut putoamaan kun lehmän häntä minulta.
        Muita oireita ei ollut.
        Leikkauksesta nyt hiukka yli kolme viikkoa. Vasen rinta otettiin ja nyt odotan patologin tutkimusta syövästäni jotta hoidot voidaan aloittaa. Nii, kunhan tietävät että onko ärhäkkää laatua tämä vaiko ei.
        Ehdottomasti täytyy kysellä että miksi leikkaus aika viipyy ja patistella sairaalaa.
        Ei mitään järkeä antaa syöpäsairaan odottaa viikkotolkulla. Tuohan on ihan järjenvastaista toimintaa terveydenhuollolta.

        Hei, jos minun tapaustani ihmettelet, niin kesti 2 kk saada mammografia-aika. Yksityisellä kävin. Sitten tuli toinen sairaus, minkä vuoksi voitiin leikata vasta kuukauden päästä diagnoosista.

      • Lumpsis
        kuopparintainen kirjoitti:

        Hei! Nyt kyllä heti maanantaina soitat sairaalaan ja kysyt aikasi perään. Ei ketään jätetä hoitamatta. Minulla meni patin löytämisestä leikkaukseen yli 3 kk eikä tilanne välttämättä oleellisesti ollut muuttunut pahemmaksi (tein sen virheen että menin yksityiselle, jossa oli mammografiaan pitkät jonot).

        Voimia Sinulle!

        Kiitos, nyt pääsin leikkaukseen tämän kuun lopulla. Pitäkää peukkuja, ettei ole levinnyt laajemmalle... Outoa, nyt mulla työttömällä olis liikeideoita esim. starttirahalla aloitettavaksi ja yrittämisen halua, mutta nyt tuntuu, että tulevat rankat hoidot kutistavat tämänkin aloitekyvyn, joka näköjään iti kriisin kautta. Mutta jos paranen, aloitan ainakin itseni työllistämisen yrittäjänä, sillä eihän yli viisikymppinen nainen muualle enää varmaan rintarepona pääsisikään. Mutta paistaa se päivä risukasaankin, uskoisin.

      • rs-mies
        minä se olin kirjoitti:

        Moi. Kyhmy oli miehen peukalon kokoinen ja kun se alkoi mennä keskeltä sisään päin eukko määräs lääkäriin ja oikeasti lääkäri ei koskenutkaan minuun vaan katsoi 3 metrin päästä. Sairaalassa oli 4 lääkäriä vastaan ottamassa kun osa ei ollut nähnytkään miehellä rintasyöpää

        Vastaava tapaus, nuoren miehen rintasyöpä. Ei kiinnosta ketään. Etsitty miestoveria vertaistukena. Kiinnostaa kovasti, miten hoito vaikuttaa mieheen. Onko mahdollista keskustella kanssasi yksityisesti?

      • rs-mies
        kuopparintainen kirjoitti:

        Hei, jos minun tapaustani ihmettelet, niin kesti 2 kk saada mammografia-aika. Yksityisellä kävin. Sitten tuli toinen sairaus, minkä vuoksi voitiin leikata vasta kuukauden päästä diagnoosista.

        Nuoren miehen polku:
        - UÄ toukokuussa
        - lähete keskussairaalaan elokuussa
        - vastaanotto elokuun lopussa
        - koepalan otto syyskuun alussa
        - soitto syövästä kolmen viikon päästä
        - leikkaus viiden kuukauden päästä ensimmäisestä UÄ:stä ja 1,5 kk koepalasta
        hoito kahden kuukauden leikkauksesta

        Ilmoitettu vain, että hoito on samaa miehillekin, mutta miten se vaikuttaa mieskehoon, ei tietoja.
        Vertaistukeakin ei heru, kun harvat rs-miehet ovat "maan alla".

    • .....

      On.

    • naiseutta nakerrettu

      Hormooni korvaushoito voi myös aiheuttaa muutoksia rintarauhasissa, joka erehdyttävästi herättää epäilystä. Minulla todettiin mammossa. Uä- tutkimus osoitti, ei syytä huoleen. Kaikki vielä ok. Suvussani on jonkinverran syöpää. Olen sairastellut lapsettomuuteen johtavia ongelmia. Ps. Heitti pummu ylimääräisen voltin, ei sen kummempaa. Otat ihan rauhallisesti! Tsemppiä!

    • mammokuvaus

      Mene hyvä ihminen sinne tutkimuksiin. Osa todellakin saa ihan terveen paperit, on kaikkea hyvänlaatuista. Mutta osalla löytyy syöpä. Sitä vartenhan siellä kävit, että todettaisin mahdollisimman aikaisin.
      Oletko tunnutstellut rintojasi? Joka kuukausi?
      Miksi et ?

    • Rankat-hoidot

      Tuttavapiiriini kuuluu kaksikin rintasyöpätapausta, jotka on slvinneet siitä leikkauksella ja rankoilla sädehoidoilla, tosin kolmas tapaus menehtyi.

      Nämä kaksi on nykyisin palannut työelämään ja ovat parantuneet syövästä kokonaan.

      Niinkuin eräs kirjoittaja jo aiemmin totesi, kyllä rintasyövästkin voi selvitä, nykyään.

      Rankat hoidot vie hiukset ensiksi mutta ne kyllä kasvaa myöhemmin takaisin ja poistetun rinnan tilalle saa huomaamattoman proteesin..

      Kyllä elämää on rintasyövänkin jälkeen, sen olen saanut todeta ystävieni kautta.

      • Mummelj

        Minulla ja kolmella sisarellani rintasyöpä. Kaikki olimme
        yli 50 v. kun todettiin. Itselläni aikaa 9 v. kun kaksi kertaa
        leikattiin osa rintaa pois ja sädehoito päälle. Yhdelle vain annettiin sytöstaattihoito. Kaikki on saatu jatkaa elämäämme. Eikä uusintaa ole ollut. Ilmeisesti geeneissä
        syy. Geenitutkimus kesken. Ei enää asiaa muista joka
        päivä, mutta varautunut aina uusintatutkimyksissa.

    • Mami

      2008 maaliskuu syöpädiagnosi. löytyi kaksi pesäkettä. 1,2cm 0,5cm .Molemmat olivat duktalista invasiivista karsinoomaa joka gradusta 3 . ER(100%) PR (100%)
      HER- . Ki-67 varsin korke ollen 40% Tehtiin rintaan säästävä resektio ja vartiaimusolmuketutkimus..Sen lisäksi rinnasta löytyi rintasyövän esiastetta DCIS-muutosta. Täydentävä toimenpide ihoa säästävä rintakudoksen poisto skin sparing-mastopeksia , rekonsturktio LD-kielekkeellä. Iso leikkaus, toipuminen kesti. Lääkityksenä tamofen /5 vuotta. Raju juttu mutta siitä joko selviää tai ei.2011 marraskuu rinnan korjauksessa, rasvasiirto. Pieni toimenpide, En ole panikoinut koko sairauden aikana, koska en voi asialle mitään. Kulkee mukana...pelko koko lopun elämää ...se vaan on niin.

      • Lääke ei aina tehoa.
      • Mami
        Lääke ei aina tehoa. kirjoitti:

        Uusi syöpätutkimus selvitti, miksi täsmälääke ei aina tehoa.

        Yle uutisessa lisää tietoa.

        http://yle.fi/uutiset/uusi_syopatutkimus_selvitti_miksi_tasmalaake_ei_aina_tehoa/2269957
        -----------

        Uskon ja luotan meidän huippu lääketieteeseen. En lähde mitään muuta kokeilemaan enkä syömään. Eläsää ei sellaista "täsmälääkettä" mikä estää kuoleman, se tulee ennemmin tai myöhemmin. Ei lääketiedekkään ole mikään ihmeiden tekijä. Oletteko tarjonneet lääketieteen käyttöön näitä tehokkaita täsmälääkkeitä????

    • meeheti

      Äkkiä sinne , pääset kaikissa tapauksissa , vähemmällä kun meet heti ! ! !

    • tällainen minulla

      Minulle tehtiin mammografia ja ohutneulanäyte ja ultraääni, ja näissä näytti, että kyseessä on pahanlaatuinen kasvain, koska kuten lääkäri asian ilmaisi "ei löydy mitään, mikä viittaisi hyvänlaatuisuuteen". Kyhmy leikattiin kokonaan pois. Kävi ilmi, että kysessä oli sidekudosmöykky mahdollisesti jonkun iskun vaikutuksena (en tosin tiennyt, koska minua olisi sillä lailla isketty). Mutta tuolla sidekudosmöykyllä oli kuvissa sellaisia ominaisuuksia, joita yleensä on pahanlaatuisilla kasvaimilla.

      • Ehkä se oli näitä

        Jotain kännisten kourimisia saattoi olla se sidekudosmöykky?

    • Ex- tautinen

      Minä sairastuin nuorena (35v.) rintasyöpään ja leikkauksessa poistettiin kaikki eli kainaloo tyhjäksi ja toinen rinta pois. Sain sytot ja sädehoidon ja olen nyt täysin terve. Uusi rintakin on rakennettu. Olen nyt 42v. joten rintasyöpään ei välttämättä kuole!! Turha pelko pois!! Ja tsemppiä!! :) Nii ja mulla on mieskin ;) jota ei haittaa leikelty kroppani ollenkaan!

      • M27____

        Ei muakaan haittais =)

      • siskoa kaipaava

        Siskoni sairastu tosi nuorena 24v rintasyöpään, syöpä oli tosi ärhäkkää laatua ja oli jo lähettänyt etäispesäkkeitä, sisko kuoli 27v, taisteltuaan kolme vuotta, valitettavasti kaikki ei selviä.

      • Mami
        siskoa kaipaava kirjoitti:

        Siskoni sairastu tosi nuorena 24v rintasyöpään, syöpä oli tosi ärhäkkää laatua ja oli jo lähettänyt etäispesäkkeitä, sisko kuoli 27v, taisteltuaan kolme vuotta, valitettavasti kaikki ei selviä.

        kaksi työkaveri kuollut rintasyöpään . kaikki ei selviä, valitettavasti. katsotaan nyt osuuko arpa minun kohdalle...se kuolema :(

    • ei hätää...

      Minut kutsuttiin jatkotutkimuksiin mamografian jälkeen. Minulle kerrottiin kyllä jo ensimmäisellä kerralla että suurin osa kutsutaan uusinta kuvaukseen ja lääkärin tutkimukseen. Mutta kaikki oli ok mitään ei löytyny. Sinuna en olisi huolissaan.

    • Roosanauha

      Jos jatkotutkimuksissa löytyy syöpäsoluja, tieto voi masentaa aluksi. Leikkaus sujuu yleensä ilman komplikaatioita, mutta hoidot voivat olla rankkoja, riippuen tapauksesta. Itse en tarvinnut lainkaan hoitoja, kasvain saatiin pois ja aloin käyttää proteesia. Se tuntuu niin luontevalta, etten ole edes harkinnut uuden rinnan rakentamista omista kudoksista. Syöpäkään ei ole enää nykyisin sellainen mörkö kuin joskus aikoinaan, suurin osa paranee ja jatkaa elämää entiseen tapaan. Hyvä puoli asiassa on, että sen jo kokeneena ei enää tarvitse pelätä sitä!

    • Onnelline selviytyjä

      Olen käynyt läpi tuntemuksesi syystalvella 2009. Syyskuun 2012 alussa oli kolmas vuosikontrolli syövän toteamisen ja hoitojen jälkeen.

      Ensimmäisen kerran nyt syksyllä sain kokea kauhun hetkiä . Minulle oli tehty kaksi rasvansiitoa rinnan arven korjaamiseksi. Rasva oli kerääntynyt pieniksi palleroiksi arven onteloon, niistä palleroita otettiin neulanäytteet.

      En enää ikinä halua kokea samaa pelkoa joten rinnan arpi saa olla eikä siihen enää pumpata ei omaa eikä teennäistä rasvaa.

    • Ko-ke-mus-ta-on

      Jos tämä oli ensimmäinen mammografiasi, ei juttu ole sen kummempi, kuin että rinnoissasi on nähty JOTAKIN, mikä on aika tavallista ja hyvin harvoin vaarallista. Koska sinusta ei ole aikaisempia kuvia, lääkärit, jotka kuvia tutkivat, eivät voi tietää, onko kyseessä jonkinlainen muutos entisiin verrattuna, ja kutsuvat sinut varmuuden vuoksi jatkotutkimuksiin. Nyt kun se JOKIN on kuvattu ja todennäköisesti todetaan kystaksi, sidekudokseksi tms. harmittomasti, sinun ei tämän jälkeen tarvitse käydä saman ilmiön takia jatkotutkimuksissa. On tullut koettua itsekin.

    • Lukekaaensin!

      Ettekö te lue koko ketjua? Aloittajalla löydettiin syöpäsoluja! Voimia sinulle!

      • Mami

        Niin minultakin. Eikös se liity jotenkin aloitukseen?????

    • johan on

      Silloin kun soitetaan - ole huolissasi. Kirje on pienenpi paha.

      • Jotenkin näin

        Jos tulee sähköpostilla niin ei mitään hätää.

        Tekstiviesti on siinä rajoilla.

        Faksi, ei hyvä eikä huono.

        Kirje, normi.

        Puhelu saattaa olla vakavaa.

        Jos Facebookiin tulee jotain niin älä edes lue.

    • rva_auervaara

      Sain kutsun ja se tuli illalla puhelimitse. Tein seuraavan yön kuolemaa ja aamulla pääsin heti uusinta tutkimukseen. Eri paikkakunnalta tilattiin edelliset tulokset
      ja niitä sitten verrattiin nykytilanteeseen. Tulos oli kaikki hyvin.. mikä oli aivan ihana uutinen. Sitten alkoikin päässä pyöriä jos ne eivät vaan huomanneet kaikkea ja muita surullisia ajatuksia. Sitä kesti noin puoli vuotta.. ja nyt on unohtunut. Kyllä se ilmoitus herättää tähän maailmaan ja rajusti sekä pistää miettimään asioita.

    • Hyviä tutkimuksia

      Miksi ihmeessä ryhdyt turhaan murehtimaan. Iloitse, että tutkivat, vaikkei mitää erityistä syytä löytyisikään. Syöpä voisi muhia kauemmin jossain muussa paikassa.

      Moni tutkimus tehdään varmuuden vuoksi, eikä rinnoistasi ehkä löydy mitään kummempaa.

      Oma jatkotutkimukseni johti diagnoosiin mikrokalkista, jota oli kaksi murusta. Ne leikattiin pois, eikä muita seuraamuksia ole tullut yli 20 vuoteen.

      Papa-kokeiden tuloksien muututtua vakavampaan luokkaan, leikattiin kohtu ja munasarjat pois jo eläkeikää lähestyessäni. Siitäkään ei seurannut mitään ikävämpää, eikä ikäviä jatkohoitoja tai raskasta lääkitystä.

      Iloitaan siitä, että Suomessa tehdään näitä tutkimuksia. Turhat pelot ja murehtimiset kannattaa unohtaa ja elää päivä kerrallaan.

    • .......

      miten ne ei jo tutkimusten yhteydes osannut sanoa et on löydöksiä? Mä kävin mammografiassa ja rintojen ultrassa löytämäni pienen kyhmyn takia (terkkariin menin eka, sieltä noihin tutkimuksiin sit), mammografian tulokset sanoivat heti paikanpäällä ja samoin ultran, et kummallakaan ei mitää löytynyt. Mulla se todennäkösesti on laajentunu maitorauhanen, mitä terkkarin lääkärikin epäili.

    • hele-nainen

      Uudet mammografiakuvat joka ilmansuunnasta ja ultraus perään, jotta ohutneulanäyte voitiin ottaa. 8 mm möykky siellä lillui ultrataulussa ja minä odottelen perjantaihin, jolloin saan tiedon millaista pommia pitelen paitani alla.

      Olen ihan sinut asian kanssa. Ihmettelen sitä itsekkin. Kanttarelliterapia metsässä viikonloppuna auttoi.

      Perjantaina lisää!

    • miten lienee

      Minä edelleen odottelen kutsua, en minäkään osaa tässä panikoida.

    • alamaar

      Minut leikattiin perjantaina 28.9.2012 . Olin helpottunut kun ei tarvinu imusolmukkeita poistaa ,ja rinnasta vain pieni osa joten en tarvi edes proteesia. Lauantaina pääsin jo kotiin ja en ole pahemmin kipuillutkaan. (siis leikkuuhaavat)
      Kannattaa mennä tutkimuksiin ,aina parempi mitä aikasemmasa vaiheessa syöpä todetaan ja kasvain on pieni. Joten kaikille jatkotutkimuksiin meneville onnea matkaan .

    • alamaar

      Sinulle hele-nainen . Mulla saman kokonen möykky joka leikattiin perjantaina ,ei ollu paljoa tarvinu poistaa joten miltei "täys tissi " jäi. Hoitajat osastolla sano että tuosta ei tia että mitään on leikattukkaan ellei arvet näkyis.

      • hele-nainen

        Olipa pitkä viikko odotella lääkärin soittoa. Sieltä se sitten tuli ja sain kuulla olevani rintasyöpäpotilas. Pahanlaatuinen kasvaimeni oli ja nyt odottelen kutsua lääkäriin ja sen jälkeen on sitten leikkaus. Patologi päättää jatkohoidoista.

        Koko päivän on satanut kaatamalla. Tulee todella erilainen tästä syksystäni. Se on vain otettava opintomatkaksi sairaalan maailmaan. Kummallisinta ettei tunnu miltään, ei edes itketä.

    • hele-nainen

      Torstaina leikkausta edeltävä käynti sairaalassa poliklinikalla. Soittivat jo maanantaina siitä ja tänään tuli postissa kutsu. Röntgenkuvia, verikokeita, vartijaimusolmukekartoitusta jne.

      Koskahan varsinainen leikkaus on? Tämä odotus on aika piinaavaa.

      • hyvin käy toivossa

        Me sitten mennään samankokoisella kiusanhenkellä eteenpäin. Kävin viikko sitten mangneettikuvauksessa kaikkien muiden lisäksi, toissapäiväna tuli kirje. 29.10 vielä jotain keuhkokuvia ja verikokeita ja lääkärin juttusille, 30pv aamulla sisälle ja samana päivänä leikataan. Joko sinulla on leikattu, tai päivä tiedossa?

        Ihmeellistä kun ensin tiedon saatuani ei tuntunut oikein miltään, nyt kun tuo leikkauspäivä tuli tietoon tuntui siltä kuin olisin kuullut koko asiasta ensimmäisen kerran.
        hele-naiselle onnea matkaan.

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Me sitten mennään samankokoisella kiusanhenkellä eteenpäin. Kävin viikko sitten mangneettikuvauksessa kaikkien muiden lisäksi, toissapäiväna tuli kirje. 29.10 vielä jotain keuhkokuvia ja verikokeita ja lääkärin juttusille, 30pv aamulla sisälle ja samana päivänä leikataan. Joko sinulla on leikattu, tai päivä tiedossa?

        Ihmeellistä kun ensin tiedon saatuani ei tuntunut oikein miltään, nyt kun tuo leikkauspäivä tuli tietoon tuntui siltä kuin olisin kuullut koko asiasta ensimmäisen kerran.
        hele-naiselle onnea matkaan.

        Torstaina olin keuhkokuvassa, lääkärin juttusilla ja labrakokeissa. Magneettikuvaus tulee vielä minullekkin ensi keskiviikkona ja torstaina soitetaan leikkauspäivä. Se magneettikuvauksen saaminen perustui oikean kirjekuoren valintaan, 50 potilasta saa sen ylimääräisen kuvauksen ja 50 jatkaa mammografia-ultra-arvioilla. Jäljestäpäin ajattelin että tämä on määrätyn lääkärin tutkimustyö. Ollaampa osana sitä. Minä hyppelehdin Tyksissä, olisiko tutkimus valtakunnallinen? Vapaaehtoinen se on ja pidentää leikkauksen odottelua viikolla. Saamassani paperiselosteessa kylläkin kerrottiin 2-3 viikkoa.

        Ihan pihalla olin olettamuksesta, että vartijaimusolmukkeita jotenkin voitaisiin kartoitella polikäynnilläni. Lääkäri ei juurikaan minua tutkinut, vähän puristeli kainaloita. Olin etuajassa 30 minuuttia ja lääkäri saapui paikalle 15 minuuttia myöhässä, joten ehdin lukea paljon alan oppaista odotushuoneessa. Senkin, että kannattaa liittyä syöpäyhdistykseen. Jäsenmaksu on pieni, jotain 14 euroa tms ja esim. poliklinikkamaksuista ja sädehoidoista saa joka kerta 3 euroa korvausta syöpäyhdistykseltä.

        Nyt vain eteenpäin, päivä kerrallaan. Mielialat vaihtelevat kuin vuoristoradalla. Välillä kylvän mustaa huumoria itsestäni, välillä loukkaannun pienestäkin asiasta ja hajoan täysin.

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Torstaina olin keuhkokuvassa, lääkärin juttusilla ja labrakokeissa. Magneettikuvaus tulee vielä minullekkin ensi keskiviikkona ja torstaina soitetaan leikkauspäivä. Se magneettikuvauksen saaminen perustui oikean kirjekuoren valintaan, 50 potilasta saa sen ylimääräisen kuvauksen ja 50 jatkaa mammografia-ultra-arvioilla. Jäljestäpäin ajattelin että tämä on määrätyn lääkärin tutkimustyö. Ollaampa osana sitä. Minä hyppelehdin Tyksissä, olisiko tutkimus valtakunnallinen? Vapaaehtoinen se on ja pidentää leikkauksen odottelua viikolla. Saamassani paperiselosteessa kylläkin kerrottiin 2-3 viikkoa.

        Ihan pihalla olin olettamuksesta, että vartijaimusolmukkeita jotenkin voitaisiin kartoitella polikäynnilläni. Lääkäri ei juurikaan minua tutkinut, vähän puristeli kainaloita. Olin etuajassa 30 minuuttia ja lääkäri saapui paikalle 15 minuuttia myöhässä, joten ehdin lukea paljon alan oppaista odotushuoneessa. Senkin, että kannattaa liittyä syöpäyhdistykseen. Jäsenmaksu on pieni, jotain 14 euroa tms ja esim. poliklinikkamaksuista ja sädehoidoista saa joka kerta 3 euroa korvausta syöpäyhdistykseltä.

        Nyt vain eteenpäin, päivä kerrallaan. Mielialat vaihtelevat kuin vuoristoradalla. Välillä kylvän mustaa huumoria itsestäni, välillä loukkaannun pienestäkin asiasta ja hajoan täysin.

        Sitäpä,vaihtelevaa mielialaa useimmin vähän kärttyistä, saa ukkopahakin kuulla kunniansa jonninjoutavista asioista.
        Kamalasti teettää kaikkea, pesettää puhtaatkin vaatteet, kaikki liika on jo heitetty menemään.

        En tiennyt ettei kaikille kuulu mang. kuvaus, se oli siinä kutsussa vaan mainittu tehtäväksi, käyn H:linnassa. Jotenkin kaikki on niin epäselvää mutta ehkä se lääkärin juttusilla käynti hieman valottaa asioita.
        Omalta kohdaltani olen jo päättänyt että mitään myrkkyjä en ala ottamaan, katselin siskon hoitoja viisi vuotta leikkausten jälkeen ja sain ihan kyllikseni. Sen kerron sille lääkärille ensitapaamisella kun kirjeessä oli että se on leikkaava lekuri, teen myös heti selväksi ettei mitään osapoistoja tehdä tissiä en tartte enään imetykseen eikä muuta virkaa niillä olekkaan,kahdella roikkuvalla nahalla.

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Sitäpä,vaihtelevaa mielialaa useimmin vähän kärttyistä, saa ukkopahakin kuulla kunniansa jonninjoutavista asioista.
        Kamalasti teettää kaikkea, pesettää puhtaatkin vaatteet, kaikki liika on jo heitetty menemään.

        En tiennyt ettei kaikille kuulu mang. kuvaus, se oli siinä kutsussa vaan mainittu tehtäväksi, käyn H:linnassa. Jotenkin kaikki on niin epäselvää mutta ehkä se lääkärin juttusilla käynti hieman valottaa asioita.
        Omalta kohdaltani olen jo päättänyt että mitään myrkkyjä en ala ottamaan, katselin siskon hoitoja viisi vuotta leikkausten jälkeen ja sain ihan kyllikseni. Sen kerron sille lääkärille ensitapaamisella kun kirjeessä oli että se on leikkaava lekuri, teen myös heti selväksi ettei mitään osapoistoja tehdä tissiä en tartte enään imetykseen eikä muuta virkaa niillä olekkaan,kahdella roikkuvalla nahalla.

        Piristit päivääni tuolla tissivertauksella. Itsekkin puhelen aina patalapuista.

        Magneettikuvaus on aika arvokas ja siitä syystä sitä ei kaikille tule, näin minulle sanottiin. Jos olisin kieltäytynyt, leikkausaika olisi kai kerrottu heti. Aika outoa, että H:linnassa se tarjotaan suoraan ilman kirjekuoripelleilyjä. Aiompa kysyä kuvaustilanteessa miten käytännöt vaihtelevat.

        Nyt on näin, lehdet putoilevat maahan ja kun seuraavat silmut puhkeavat, meillä on yksi kokemus takanapäin, selätetty syöpämörkö :)

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Piristit päivääni tuolla tissivertauksella. Itsekkin puhelen aina patalapuista.

        Magneettikuvaus on aika arvokas ja siitä syystä sitä ei kaikille tule, näin minulle sanottiin. Jos olisin kieltäytynyt, leikkausaika olisi kai kerrottu heti. Aika outoa, että H:linnassa se tarjotaan suoraan ilman kirjekuoripelleilyjä. Aiompa kysyä kuvaustilanteessa miten käytännöt vaihtelevat.

        Nyt on näin, lehdet putoilevat maahan ja kun seuraavat silmut puhkeavat, meillä on yksi kokemus takanapäin, selätetty syöpämörkö :)

        Tähän aikaan yöstä join kahvit tuossa ja vedin sauhut, kun koira keksi että nyt on päästävä käymään ulkona, piristyin siinä itsekkin.

        Ethän ole ahtaanpaikan kammoinen? Vaikka olisitkin älä päästä sitä irti siellä kuvauksessa ja kuurokin mieluusti voisi olla, oli kyllä ensimmäinen paikka missä antoivat kuulosuojaimet. Aikaisemmin usein käyneenä tilanne oli jo tuttu, tuossa meni joku puolisentuntia.Luulin sinun laskeneen leikkiä tuosta kirjekuorijutusta, vaikka tiesinkin ettei sinne kaikki pääse en osannut ihmetellä miksi minä, hyvä niin.

        On se kummallinen sairaus, vaikka töissä näkee ja kuulee kaikkea ei suhtautuminen tähän olekkaan kohdalle osuessa yhtään luonnollinen, itseään ei osaakkaan lohdutella eikä hoitaa.
        Onneksi huomenna on jo työpäivä ne menee ilman hulluja ajatuksia kun on ihmisiä paljon ympärillä, vaikka enpä tästä kertonut ole kun en halua sääliä on paljon parempi olla terve toisten joukossa.
        Uskotaan tuohon uuteen kevääseen kyllä kaikki hyvin menee

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Tähän aikaan yöstä join kahvit tuossa ja vedin sauhut, kun koira keksi että nyt on päästävä käymään ulkona, piristyin siinä itsekkin.

        Ethän ole ahtaanpaikan kammoinen? Vaikka olisitkin älä päästä sitä irti siellä kuvauksessa ja kuurokin mieluusti voisi olla, oli kyllä ensimmäinen paikka missä antoivat kuulosuojaimet. Aikaisemmin usein käyneenä tilanne oli jo tuttu, tuossa meni joku puolisentuntia.Luulin sinun laskeneen leikkiä tuosta kirjekuorijutusta, vaikka tiesinkin ettei sinne kaikki pääse en osannut ihmetellä miksi minä, hyvä niin.

        On se kummallinen sairaus, vaikka töissä näkee ja kuulee kaikkea ei suhtautuminen tähän olekkaan kohdalle osuessa yhtään luonnollinen, itseään ei osaakkaan lohdutella eikä hoitaa.
        Onneksi huomenna on jo työpäivä ne menee ilman hulluja ajatuksia kun on ihmisiä paljon ympärillä, vaikka enpä tästä kertonut ole kun en halua sääliä on paljon parempi olla terve toisten joukossa.
        Uskotaan tuohon uuteen kevääseen kyllä kaikki hyvin menee

        Alamaar !

        Kerroppa miten sinulla on lähtenyt asiat luistamaan leikkauksen jälkeen?

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Tähän aikaan yöstä join kahvit tuossa ja vedin sauhut, kun koira keksi että nyt on päästävä käymään ulkona, piristyin siinä itsekkin.

        Ethän ole ahtaanpaikan kammoinen? Vaikka olisitkin älä päästä sitä irti siellä kuvauksessa ja kuurokin mieluusti voisi olla, oli kyllä ensimmäinen paikka missä antoivat kuulosuojaimet. Aikaisemmin usein käyneenä tilanne oli jo tuttu, tuossa meni joku puolisentuntia.Luulin sinun laskeneen leikkiä tuosta kirjekuorijutusta, vaikka tiesinkin ettei sinne kaikki pääse en osannut ihmetellä miksi minä, hyvä niin.

        On se kummallinen sairaus, vaikka töissä näkee ja kuulee kaikkea ei suhtautuminen tähän olekkaan kohdalle osuessa yhtään luonnollinen, itseään ei osaakkaan lohdutella eikä hoitaa.
        Onneksi huomenna on jo työpäivä ne menee ilman hulluja ajatuksia kun on ihmisiä paljon ympärillä, vaikka enpä tästä kertonut ole kun en halua sääliä on paljon parempi olla terve toisten joukossa.
        Uskotaan tuohon uuteen kevääseen kyllä kaikki hyvin menee

        Minulla on täältä kotoani matkaa sairaalaan lähes 100 km ja se on aina se työpäivä vapaata, kun Tyksiin ryysään. Ei kuitenkaan palkallista, kun liittoni kiemuroiden mukaan lääkärintutkimukset eivät ole palkallista aikaa. Näin luottamusmies selvitti. Esimies sentään lupaili palkallisiksi tutkimusajan, eli n tunnin joka päivälle. matkat eivät sitä ole. Nyt ajattelin kysyä lääkäriltä viimeisessä palaverissa ennen puukotusta, voisinko saada sairaspäivälapun myös jo Turussa hompsaamilleni päiville. Periaatteessa minun tarvitsisi vain heittäytyä masentuneeksi ja loma lohkeaisi heti. Se ei vaan ole minun juttuni.

        Luin jostain, että magneettikuvauksessa voi kuunnella musiikkia tms. En usko, että se ihan kamalaa on, kun ei ole kipuja. Jos esim selkä olisi sohlona ja pitäisi olla samassa asennossa liikkumatta, se olisi vaikeaa. Eka kerta, en tiedä miten sen koen.

        Nyt minuun on ottanut yhteyttä monet sellaiset henkilöt, joiden kanssa en ole ollut tekemissä juuri ollenkaan. Se on sellaista uteliaisuutta. Odotetaan kerronko jotain tilanteestani. Kai sillä hyvää tarkoitetaan, mutta tässä väännän kaikki asiat päälaelleen. Saatan joskus puhua kaikesta muusta, mutta en tästä penteleestä sisälläni. Tuleehan sieltä sitten kysymyksiäkin viimein. Onko se totta, että sinulla on syöpä? - Totta on ja juopa kans.

        Nyt töihin ja huominen vielä ennen seuraavaa uutta kummaa Turussa!
        Mukavaa alkavaa viikkoa! Hengessä mukana...

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Minulla on täältä kotoani matkaa sairaalaan lähes 100 km ja se on aina se työpäivä vapaata, kun Tyksiin ryysään. Ei kuitenkaan palkallista, kun liittoni kiemuroiden mukaan lääkärintutkimukset eivät ole palkallista aikaa. Näin luottamusmies selvitti. Esimies sentään lupaili palkallisiksi tutkimusajan, eli n tunnin joka päivälle. matkat eivät sitä ole. Nyt ajattelin kysyä lääkäriltä viimeisessä palaverissa ennen puukotusta, voisinko saada sairaspäivälapun myös jo Turussa hompsaamilleni päiville. Periaatteessa minun tarvitsisi vain heittäytyä masentuneeksi ja loma lohkeaisi heti. Se ei vaan ole minun juttuni.

        Luin jostain, että magneettikuvauksessa voi kuunnella musiikkia tms. En usko, että se ihan kamalaa on, kun ei ole kipuja. Jos esim selkä olisi sohlona ja pitäisi olla samassa asennossa liikkumatta, se olisi vaikeaa. Eka kerta, en tiedä miten sen koen.

        Nyt minuun on ottanut yhteyttä monet sellaiset henkilöt, joiden kanssa en ole ollut tekemissä juuri ollenkaan. Se on sellaista uteliaisuutta. Odotetaan kerronko jotain tilanteestani. Kai sillä hyvää tarkoitetaan, mutta tässä väännän kaikki asiat päälaelleen. Saatan joskus puhua kaikesta muusta, mutta en tästä penteleestä sisälläni. Tuleehan sieltä sitten kysymyksiäkin viimein. Onko se totta, että sinulla on syöpä? - Totta on ja juopa kans.

        Nyt töihin ja huominen vielä ennen seuraavaa uutta kummaa Turussa!
        Mukavaa alkavaa viikkoa! Hengessä mukana...

        Noin meni sitten loppuyö valvoessa, lueskelin koira-aiheisia lehtiä.
        Ei tuossa kuvauksessa selällään saanut maata, "rukkaset" laitettiin paikalleen ja naama tyhjään tilaan eikun sinne meteliputkeen, koskaan en ole vielä musiikkia saanut kuunnella eikä sitä kyllä siinä metelissä enää kaipaakkaan. Kaikenkaikkiaan ei paha ollenkaan.

        Noista kavereista en tiedä miten siihen reakoivat kun sairaudesta kuulevat, uteliaisuus kun jossain määrin kuuluu ihmiselle, mutta vieraammilta tultua se varmasti ärsyttää.

        Eikun työhaluja! (täällä sataa taas vaihteeks)

    • kaiken se kestää

      minulla tuli kutsu jatkotutkimukseen toukokuussa ja sitten sinne menin otettiin ohutneulanäytteitä muutamia ja löyty pahanlaatuinen rintasyöpä,. koko kesä odottelua että lääkärit tulee lomilta ja sitten vasta heinäkuun lopulla tieto että on 4 kasvainta oikeassa rinnassa ja leikkaus siitä muutaman päivän kuluttua. Koko rinta poistettiin ja ei ollut kainaloihin levinnyt. Dreeni letkuilla kotona 4pv ja sitten ne pois. Nyt haava on parantunut ja toinen ylläri oli että määrättiin sytostaatit ja hormonaalinen hoito. Sanoin EI sytostaateille vaikeiden maha ongelmien takia ja hormonaalisessa hoidossa tuli kaikenlaista sivuoireita...kuten ennen aikaset vaihdevuodet kahta kauheempana mitä jo oli, turvotusta, hiki valuu yöllä ja kylmä ja kuuma välillä kasvot turpoaa ym kivaa. Mieskaveri jätti kun en jaksa seksiä ajatellakkaan enää, että katotaan miten tässä sitten lopulta käy.

      • kaikki parhaaksi

        Mitä lääkäri tuumasi kun kieltäydyit heidän myrkyistä?
        Olen jo niin ikäloppu että vaihdevuodet pitäisi olla ohi, mutta tuo yöhikoilu onkin nyt ihan mahdotonta. Ei johdu mistään hormooneista, ei tietoa mikä sen aiheutaa.Kai sekin joskus selviää.

        Älä sinä sure tuollaista miesystävää joka ei kulje asioiden tasolla, ehkä parempi olikin että lähti muilta vonkaamaan nyt kuin joskus myöhemmin. Kaikista ei tule aikuisia koskaan, elämä on paljon muutakin kuin seksiä.

    • Mammae-10

      En ymmärrä miksi kieltäytyisitte sytostaattihoidoista.
      Minä menin osapoistoon kaksi vuotta sitten. leikkauksessa löytyi myös toinen kasvain ja vartijaimusolmukkeesta pieni mikrometastaasi. Jouduin toiseen leikkaukseen, jossa rinta poistettiin ja kainalo tyhjennettiin imusolmukkeista. koska kasvaimet saatiin pois eikä imusolmukkeista löytynyt mitään, sain vain antihormonihoidon. siis en saanut sytostaatteja enkä sädehoitoa. Kasvaimet eivät olleet ärhäköitä, mutta vahvasti hormonipositiivisiä. Välillä tulee mieleen, jos jossain on niin pieni metastaasi, ettei sitä vielä havaittu ja sittenkin sytostaatit olisivat olleet paikallaan.
      Näitä rintasyöpiäkin on hyvin monenlaisia eikä kannata verrata omaa tilannetta toisiin, ei edes sisareen. Ottakaa vastaan kaikki hoito, mitä saatte.

      • hyvin käy toivossa

        Järkevä neuvo että ottakaa kaikki hoito mitä annetaa. Siltikään en niissä tiputuksissa ala juoksemaan, vaihtoehtona on se siskon katseleminen viisivuotta ja nyt asettaisin itseni samaan tilanteeseen mistä ei ollut kuin pelkkää kipua ja harmia hänelle, ei tulisi mieleenikään.
        Kävin hänen kanssa siellä lääkärinkin luona joka aina esitteli jotain uutta kun entisistä ei ollut apua,sisko ei ymmärtänyt enää edes kieltäytyä ja minä en voinut puolesta puhua. Lopputulos oli saattokodissa jossa sitten lääkittiinkin niin hyvin ettei kipuja ollut minkään vertaa, niin iloisena ja tyytyväisenä en ollutkaan siskoa nähnyt aikoihin. Koekaniini vuodet olisi jääneet pois, jos hän olisi osannut tehdä alkuunsa oikean ratkaisun.

        Tämä oli vain yksi kertomus ja huonosta päästä, mutta itse osaan vaatia tarkempia selityksiä mikä mihinkin auttaa, vai jatketaanko elämää ihan kuin kiusaksi.

        Ei taida olla paras hetkeni taas , näitä aallokoita tulee ja menee ainakin leikkaukseen asti.

        Nyt olen sentään oppinut illalla jo varustamaan kuivat petivaatteet ja yöpaidan valmiiksi, koska ne litimärät on ikävät ja kohta kylmä. Anteeksi tämä matalapurkaus, kyllä niitä iloisia hetkiä on sentään vielä enemmän

      • Mammae-10
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Järkevä neuvo että ottakaa kaikki hoito mitä annetaa. Siltikään en niissä tiputuksissa ala juoksemaan, vaihtoehtona on se siskon katseleminen viisivuotta ja nyt asettaisin itseni samaan tilanteeseen mistä ei ollut kuin pelkkää kipua ja harmia hänelle, ei tulisi mieleenikään.
        Kävin hänen kanssa siellä lääkärinkin luona joka aina esitteli jotain uutta kun entisistä ei ollut apua,sisko ei ymmärtänyt enää edes kieltäytyä ja minä en voinut puolesta puhua. Lopputulos oli saattokodissa jossa sitten lääkittiinkin niin hyvin ettei kipuja ollut minkään vertaa, niin iloisena ja tyytyväisenä en ollutkaan siskoa nähnyt aikoihin. Koekaniini vuodet olisi jääneet pois, jos hän olisi osannut tehdä alkuunsa oikean ratkaisun.

        Tämä oli vain yksi kertomus ja huonosta päästä, mutta itse osaan vaatia tarkempia selityksiä mikä mihinkin auttaa, vai jatketaanko elämää ihan kuin kiusaksi.

        Ei taida olla paras hetkeni taas , näitä aallokoita tulee ja menee ainakin leikkaukseen asti.

        Nyt olen sentään oppinut illalla jo varustamaan kuivat petivaatteet ja yöpaidan valmiiksi, koska ne litimärät on ikävät ja kohta kylmä. Anteeksi tämä matalapurkaus, kyllä niitä iloisia hetkiä on sentään vielä enemmän

        Hei hyvin käy toivossa!
        Nyt pää pystyyn ja taisteluun pahalaista vastaan. Sinulla on kaikki elämisen mahdollisuudet vielä edessäsi. Älä vertaa itseäsi siskoosi. Et voi päättää mitään hoidoistasi, kun et vielä edes tiedä mitä löytyy. Hoidot ovat useimmilla ohi muutamassa kuukaudessa. Liiku nyt paljon, syö hyvin ja yritä nukkua. Keräät voimia leikkausta varten. Kaikki menee paljon paremmin kuin tällä hetkellä kuvittelet.
        Katso rintasyöpäyhdistyksen keskustelupalstoilta vertaistukea, kirjaudu sinne. Sieltä saman kokeneet sisaret tsemppaavat joka vaiheessa. Hämeenlinnassa on hyvät kirurgit ja hoito. Tsemppiä matkallesi.

      • hyvin käy toivossa
        Mammae-10 kirjoitti:

        Hei hyvin käy toivossa!
        Nyt pää pystyyn ja taisteluun pahalaista vastaan. Sinulla on kaikki elämisen mahdollisuudet vielä edessäsi. Älä vertaa itseäsi siskoosi. Et voi päättää mitään hoidoistasi, kun et vielä edes tiedä mitä löytyy. Hoidot ovat useimmilla ohi muutamassa kuukaudessa. Liiku nyt paljon, syö hyvin ja yritä nukkua. Keräät voimia leikkausta varten. Kaikki menee paljon paremmin kuin tällä hetkellä kuvittelet.
        Katso rintasyöpäyhdistyksen keskustelupalstoilta vertaistukea, kirjaudu sinne. Sieltä saman kokeneet sisaret tsemppaavat joka vaiheessa. Hämeenlinnassa on hyvät kirurgit ja hoito. Tsemppiä matkallesi.

        Kirjauduin sinne jo ja vahvistettiinkin s.postiin, mutta sillä aikaa jo unohdin salasanani, et sillain mennään. Kai sen uudenkin sais mutta en ole jaksanut syventyä asiaan
        Vaikka olenkin eläkkeellä, käyn aika paljon töissä ja kuljen pyörällä matkat, useita km. päivässä, liikun siis mielestäni aika paljon sitä työkaveritkin ihmettelee kuinka jaksan näinkin vanhana, he kulkevat autolla.
        Miksi sinä valvot noinkin myöhään vai kirjoitatko töissä

    • hele-nainen

      Eilen magneettikuvaus ja tänään soitettiin leikkausaika ja hyvät uutiset: ei etäpesäkkeitä, säästävä leikkaus ja sädehoito sitten varmistukseksi. Leikkaus on 9.11. ja sitä ennen ei ole enää käyntejä. Ennen leikkausta tehdään loppurutiinit

      • hyvin käy toivossa

        Hyvä hyvä joskus noinkin!
        Leikkausaika suunnilleen saman ajan takana kun itselläkin,mang.kuvauksesta laskien, mutta joudun käymään edellisenä päivänä vielä siellä lääkärin juttusilla ja keuhkokuvissa, verikokeissa. Sitten onkin 30pv valmis leikattavaksi, koska 7.00 sisälle.Aikasin kun menee niin pääsee iltapäivällä varmaan pois (ite keksin) kun ei ole yhtään tietoa montako päivää ne pitää siellä.

        Kyllä kuitenkin kotona silloin jo olet kun sinä lähdet. Tuun sitten tänne pelottelemaan sua. Leikisti vaan!
        Jatkoja

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Hyvä hyvä joskus noinkin!
        Leikkausaika suunnilleen saman ajan takana kun itselläkin,mang.kuvauksesta laskien, mutta joudun käymään edellisenä päivänä vielä siellä lääkärin juttusilla ja keuhkokuvissa, verikokeissa. Sitten onkin 30pv valmis leikattavaksi, koska 7.00 sisälle.Aikasin kun menee niin pääsee iltapäivällä varmaan pois (ite keksin) kun ei ole yhtään tietoa montako päivää ne pitää siellä.

        Kyllä kuitenkin kotona silloin jo olet kun sinä lähdet. Tuun sitten tänne pelottelemaan sua. Leikisti vaan!
        Jatkoja

        Eipä ole kukaan käynyt tuntojaan kertoilemassa.

        Tulinkin kysymään että onko teillä muilla sellaista luulotautia että rintaa vois pistellä ja pikkusen sattua kun on jotain painavaa nostellut?

        Viikko vielä odotusta

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Eipä ole kukaan käynyt tuntojaan kertoilemassa.

        Tulinkin kysymään että onko teillä muilla sellaista luulotautia että rintaa vois pistellä ja pikkusen sattua kun on jotain painavaa nostellut?

        Viikko vielä odotusta

        On minulla sellanen tuntemus, mutta laitoin sen nimenomaan luulotaudin piikkiin. Miksi se sitten on se syöpärinta, en tajua. Sellanen vihlaisu tuntuu toisinaan siinä kohtaa missä paha pattura on

        Minulla on leikkauspäivänä aika säpinää, kun ensin 7 sairaalaan, sitten 8.15 otetaan jotain kainalokuvia ja 10.00 vielä jokin kommervenkki samasta asiasta eri paikassa. Ei ole sitä lähetettä nyt tässä, että voisin tarkemmin luntata. Jotain isotooppi-jutskaa kuitenkin. Siinä saa pyjäman lahkeet liehuskella, kun säntään käytäviä kuin sähköjänis. Tuskin ruokaa muistankaan...

        Odottavan aika on pitkä.

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        On minulla sellanen tuntemus, mutta laitoin sen nimenomaan luulotaudin piikkiin. Miksi se sitten on se syöpärinta, en tajua. Sellanen vihlaisu tuntuu toisinaan siinä kohtaa missä paha pattura on

        Minulla on leikkauspäivänä aika säpinää, kun ensin 7 sairaalaan, sitten 8.15 otetaan jotain kainalokuvia ja 10.00 vielä jokin kommervenkki samasta asiasta eri paikassa. Ei ole sitä lähetettä nyt tässä, että voisin tarkemmin luntata. Jotain isotooppi-jutskaa kuitenkin. Siinä saa pyjäman lahkeet liehuskella, kun säntään käytäviä kuin sähköjänis. Tuskin ruokaa muistankaan...

        Odottavan aika on pitkä.

        Kiva kun olit poikennut!
        Korvien välissä ne nipistelyt taitaa olla,niin meinasinkin.

        Pari työpäivää vielä ja sitten maanantaina se keuhkokuva ja verikokeet,tutustuminen leikkaavaan lekuriin.

        Tiistaissa hermostuttaakin eniten vissiin kun ei saa edes aamukahvia juoda, eikä sais polttaakkaan mutta sitä pykälää minä en kyllä muista noudattaa.

        Harmittaa vähän kun jää justiin tissiltä vierotettavat koiranpennut ukolle riesaksi, empä olisi astuttanutkaan jos tulevan olisin arvannut.On se ihmeellistä kuinka paljon on olevinaan asioita hoidettavana jos pariksi-kolmeksi päivää lähtee kotoa pois, tarkoitan ei suunniteltu meno.
        Tätä ylös alas liikettä tuntuu riittävän, jonain päivänä saa melkein ihmeitä aikaiseksi ja toisena ei jaksa korviaan kantaa

    • hele-nainen

      Sunnuntaitsempit vielä sinulle, jos en huomenna ehdi hötäköidä koneella! Nyt vaan alivuokralainen pellolle ja taistelulippu korkealle :)

      • hyvin käy toivossa

        Kiitos!
        Vaikka eihän siellä vielä tänään ihmeitä tapahdu, saanhan kuulla ainakin onko se pirulainen vaan paikallinen.
        Tuossa on nuo laputkin mitkä pitäisi täyttää ja viedä tänään mukanaan, vaan ei näy itsekseen valmiiksi tulevan. Onhan tässä aikaa täyttää ne, eihän meiltä mene tuonne sairalalle kuin reilu puolituntia
        Huomenna se voikin olla jännä aamu lähteä, mutta palattuani kerron kuulumiset.

        Itsellesi kestämistä toivon tähän odottelun piinaan

    • miten linee

      Tänään tuli minulle puhelimitse kutsu tulla tulokset kuulemaan, se on keskiviikkona.

      • hyvin käy toivossa

        Ei hätiä, mutta varaa riittävästi aikaa käynnillesi, eilen siellä meni kolme tuntia.
        Labrat ja sydänfilmi ajallaan, mutta kaikki muu sitten olikin mielestäni järjestetty kuin älyttömälle lapselle ja kaiken lisäksi sama lääkäri jonka kanssa siskon asiassa jouduin tekemisiin,vähemmän miellyttävä tyyppi.
        Siellä tt kuvissa oli sitten löytynytkin useampi pesäke, toinen rinta puhdas.Aivan samoin lekuri rupesi jaarittelemaan heidän suunnittelemasta osapoistosta, jonka heti tyrmäsin otetaan kerralla kokonaan kun aletaan.Kehui tein asian helpoksi (hah).
        Kahdessa paikassa siellä tarjottiin tukihenkilöä, toistaiseksi kieltäydyin, koska en ole niitä jotka sellaisesta hyötyy mitään.

        Join tuossa mahan kahvia täys,kun kahden jälkeen ei saa edes vettä juoda(kupillisen vielä hörppään) koska heti seitsemältä en leikkaukseen pääse väriaine laitetaan vielä ja tarkastetaan kainalo.

        Torstaina tulen kotiin jos kaikki menee niinkuin pitääkin,patoloki kuulemma päättää jatkot, mutta sädehoitoa ei kulemma kokopoiston yhteydessä anneta ja muuta en ota

    • hele-nainen

      Tätä kirjoittaessani olet jo matkalla sairaalaan! Ajatuksia sinne suuntaan! Oma kalenterini tuntuu kulkevan kuin lapsena jouluviikolla. Olen niin malttamaton pääsemään eroon tuosta tikittävästä aikapommista, että en tahdo itseäni tunnistaa.
      Peruutusaikojakin jo toivoisin, mutta ei niitä niin vain ole. Tuntuu että on iäisyys siitä kun olin kutsuttuna toiseen mammografiaan, jossa epäiltiin jotain. Onhan siitä torstaina kuukausi!

      • hyvin käy toivossa

        Älä hättäile, oloen vielä täällä sairalan koneella, mutta kotiin lähdössä

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Älä hättäile, oloen vielä täällä sairalan koneella, mutta kotiin lähdössä

        Nukuinkin jotenkin tähän asti,mutta käänsin sitten pahasti ja nipisti tuosta arvesta, keitin kahvit ja otin buranan.Ei mitään särkyjä vaan sellaista normaalia arven arkuutta.
        En tiedä kuinka arka olet nyt kaikesta mutta kerrompa kuinka se vartiaimusolmuke tarkastus tehtiin.Vähän ennen leikkausta ruiskutettiin tissiin lievästi radioaktiivista ainetta joka värjää siniseksi ne solmukkeet ja sitten kuvattiin ja jollain ihmekynällä merkittiin ne leikkausta varten,patoloki katsoo ne leikkauksen aikana, itselläni oli kaksi puhdasta,kolmas ei värjäytynyt kunnolla se sekä koko rinta tutkitaan tarkemmin ja kahden viikon kuluttua saa vasta todellisuuden syövän laadusta ja jälkihoidoista. Itse halusin kokopoiston ja mielellään lääkäri oli samaa mieltä kun tahtoni kuuli.

        Vaikka sinne niin aikasin menin, pääsin yhdeltä leikkaussaliin ja viideltä olin osastolla.vähän ennen poislähtöä poistettiin rinnan kohdalta se letku mistä tuli hieman verta ja ihonestettä pussiin.teippiä päälle ja haluatko tänään lähteä kotiin kysymys. Tietenkin halusin.Jos ei sitten parin viikon päästä ihmeempiä kuulu, niin tähän asti kaikkein kurjin aika oli se odotus,joka nyt sinullakin on meneillään ja itsellä alkoi uusi venttaaminen.
        Jos tämä nyt tässä oli niin ei kannata olla etukäteen huolissaan.Tuntui hyvälle kun olit muistanut minua aamulla,enkä minäkään ole sitä 9pv unohtanut.
        nyt menen jatkamaan unia.

    • hele-nainen

      Kiitos kun kerroit koemuksiasi! Tämä on vähän niinkuin eka synnytykseen meno, pikkasen jänskättää. Nyt vaan otat itse rennosti, kun pahalainen on poissa! Voit keskittyä koirien hoitoon. Itsekkin aikoinaan olin ihan täpinöissä saksanpaimenkoirista. Niitä oli useampikin meidän huushollissa.

      Tässä mennään päivä kerrallaan, ei ole vaihtoehtoja. Rintasyöpäyhdistyksen sivujen keskusteluja aloin illalla lueskelemaan ja aika hupsahti ihan vauhdilla.

      • hyvin käy toivossa

        Kyllä niitä lueskelin minäkin vaikka ei kannattais etukäteen niitäkään lueskella, saa turhaa paniikkia itselleen.Jokainen kuitenkin kokee sairauden ja kivut erilailla.Toisella tekee kauhean kipeää ja toisesta ei tunnu oikein miltään.

        Vai on sinullakin ollut koiria,se on sellainen mieluinen harrastus minulle ollut 35v, nyt on pikkusen hiljasta tuo touhu ollut tänään, sieltä kun tuli nostokieltokin 3kg enintäin käsissä näin alkuun, mutta onhan tuo tullut rikottua jo moneen kertaan päivän mittaan.En kaikkea niin kirjaimellisesti ota, teen sillain kun itsestä tuntuu

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Kyllä niitä lueskelin minäkin vaikka ei kannattais etukäteen niitäkään lueskella, saa turhaa paniikkia itselleen.Jokainen kuitenkin kokee sairauden ja kivut erilailla.Toisella tekee kauhean kipeää ja toisesta ei tunnu oikein miltään.

        Vai on sinullakin ollut koiria,se on sellainen mieluinen harrastus minulle ollut 35v, nyt on pikkusen hiljasta tuo touhu ollut tänään, sieltä kun tuli nostokieltokin 3kg enintäin käsissä näin alkuun, mutta onhan tuo tullut rikottua jo moneen kertaan päivän mittaan.En kaikkea niin kirjaimellisesti ota, teen sillain kun itsestä tuntuu

        Sinullakin piinan aika senkun kovaa vauhtia vähenee, hyvä niin.

        Älä niin kamalaa kiirettä sinne aamu seitsemäksi pidä, ei siellä tapahdu silloin yhtään mitään, tulee aika vaan pitkäksi ja nälkä kauhea kun muut syö aamupalaa.

        Kuukautta sairaslomaa ne tarjosi siellä, mutta kun olen muutenkin ikäni puolesta eläkkeellä,en tarvitse sellaista, menen 10.11 töihin, eli varmaan sinä kotiudut silloin lauantaina.
        Hyvin on kaikki mennyt tuon arven kanssa mitä nyt joka aamu kiskaisee selänpuolelta oudosti, tekee mieli kirota(kiroankin)se helpottaa aina ja päivä meneekin ihan hyvin.

        Pikkupennut on kasvaneet hyvin ja tappelevat keskenään kummasti jo. Tällä viikolla täytyy viedä ne sirutettavaksi, saa sitten rekisteröityäkin,nimiä en ole vielä yhdellekkään keksinyt
        nyt kun on se ihme sääntökin olemassa, ettei 10v saa olla kasvattajalla saman nimistä pentua ja mun on penkottava papereita ja katseltava koiranetistä sekin asia.

        Sulle kestämistä vielä muutamaksi päiväksi toivon!

    • hele-nainen

      Viimeinen viikko menossa ennen viiltelyä. Tää mun pattura pitäisi olla jokin duktaalinen malli, kai aika yleinen ja ns. rauhallinen ja niin olen minäkin, vaikka luin netistä kaikenlaista gradus 3 -kauhua.
      Sädehoito minulle melko varmasti ainakin tulee, joten saikkua riittää. Pääsisin ensikesänä eläkkeelle, vanha romu :)

      • hyvin käy toivossa

        Eihän me mitään romuja olla vähän vaan viisaammaksi tultu. Eläkkeellä ollessa on mukava käydä töissä, kun se ei ole pakon edessä, usko huvikses on pitkä kokemus siitä.
        Sullahan menee loppuaika sairaslomalla ja kesäloma, muut pitämättömät perään.

        Ei H:linnassa tiedetty yhtään mitä laatua ja mitä hoitoja ennenkuin patoloki on tutkinut tarkkaan koko poistetun lapasen, siinä kesken leikkauksen se katsoi vain ne vartiaimusolmukkeet. Keskiviikkona eli 14pv menen tuomion kuulemaan.Olen jatkohoitovastainen ainakin toistaiseksi, saa melkein enkeltenkieltä laulaa että mieleni muutan.
        Sellaisilla mietteillä mennään.

      • miten lienee
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Eihän me mitään romuja olla vähän vaan viisaammaksi tultu. Eläkkeellä ollessa on mukava käydä töissä, kun se ei ole pakon edessä, usko huvikses on pitkä kokemus siitä.
        Sullahan menee loppuaika sairaslomalla ja kesäloma, muut pitämättömät perään.

        Ei H:linnassa tiedetty yhtään mitä laatua ja mitä hoitoja ennenkuin patoloki on tutkinut tarkkaan koko poistetun lapasen, siinä kesken leikkauksen se katsoi vain ne vartiaimusolmukkeet. Keskiviikkona eli 14pv menen tuomion kuulemaan.Olen jatkohoitovastainen ainakin toistaiseksi, saa melkein enkeltenkieltä laulaa että mieleni muutan.
        Sellaisilla mietteillä mennään.

        minulla myös ensiviikolla meno patin poistoon. Leikattiinko teidät nukutuksessa vai miten?

      • hyvin käy toivossa
        miten lienee kirjoitti:

        minulla myös ensiviikolla meno patin poistoon. Leikattiinko teidät nukutuksessa vai miten?

        Kyllä me jossain asiassa ollaan oikein onnenkantamoisia kun ei synnytty keskiajalle että olis vaan känniin juotettu ja siitä menoks.
        Nyt nukutus on huomaamaton lähtö, mutta heräämössä ei ole pakko kiroilla niin paljon kun minä tein,kuuntelin sitä noitumista kuin ulkopuolinen ennenkuin palasin tähän maailmaan

    • hele-nainen

      Musta huumori on paikallaan tässä odottelussa. Oli niin huikea mielikuva siitä kuinka änkyrä-ämmän leikkaus toimisi toisenlaisilla puoskareilla aikamatkalla taaksepäin. Tosin silloin olisin saanut kasvatella patteja ihan rauhassa, ilman mammografioita, ultria ja magneettikuvauksia.

      Onko sinun tarvinnut käydä tyhjennyttämässä kertynyttä nestettä siitä poistetun rinnan alueelta? Jostain luin sellaisesta vaivasta, että kokopoiston yhteydessä voi kertyä päivittäin nestettä siihen leikkausalueelle.

      Leikkauksessa olin tänäänkin. Tosin lyhennettiin vaan hiuksia :)

      • hyvin käy toivossa

        Sulla oli tuollainen helpompi ja kauniimmaksi tekevä leikkaus tänään.Tarttis saman hoidon mutta kun ei taas kuleta mihinkään suuntaan.
        Ei ole tarvinnut käydä vaikka on se vähän tietenkin turvoksissa kainalossa tunne ettei saa kättä kylkeen kiinni, mutta se ei pidä paikkaansa. Olisit kyllä kateellinen kun näkisit kuinka komeita sinisiä värejä siinä on.Kyllä ne käski tulla sairalaan otattamaan sitä nestettä jos tuntuu että kasvaa rinta takasin ja vieläpä hölskyy.

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Sulla oli tuollainen helpompi ja kauniimmaksi tekevä leikkaus tänään.Tarttis saman hoidon mutta kun ei taas kuleta mihinkään suuntaan.
        Ei ole tarvinnut käydä vaikka on se vähän tietenkin turvoksissa kainalossa tunne ettei saa kättä kylkeen kiinni, mutta se ei pidä paikkaansa. Olisit kyllä kateellinen kun näkisit kuinka komeita sinisiä värejä siinä on.Kyllä ne käski tulla sairalaan otattamaan sitä nestettä jos tuntuu että kasvaa rinta takasin ja vieläpä hölskyy.

        Jäi sanomatta että ne antoi pehmeän tekotissin sieltä, mun tuurilla se tuli vähän liian iso. Kuukauden kuluttua saa oikean ja sellaiset liivit missä on pussi tissiä varten. Älä ole kateellinen vaikkei sulle annetakkaan. Mieti vielä sitä koko poistoa, ettet sitten ole siellä heti uudelleen

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Jäi sanomatta että ne antoi pehmeän tekotissin sieltä, mun tuurilla se tuli vähän liian iso. Kuukauden kuluttua saa oikean ja sellaiset liivit missä on pussi tissiä varten. Älä ole kateellinen vaikkei sulle annetakkaan. Mieti vielä sitä koko poistoa, ettet sitten ole siellä heti uudelleen

        Niin I S O onnenpotku takamuksille huomiseksi, että samalla vauhdilla olet jo lauantaina kotona

    • hele-nainen

      Kiire kuin kirpuntappajalla! Puhelin soi tämän tästä ja viestiä kilisee. Olo on kuin elävällä ruumiilla, kun tilanteestani tietävät taputtelevat selkään ja lähettelevät tsemppiä ja hymynaamoja. Hyvää tarkoittavat, mutta olen jotenkin hämmentynyt. Olisin halunnut kadota leikkaukseen pienin äänin, mutta ei se tälläisessä tuppukylässä näytä onnistuvan.

      Kiitos onnenpotkusta, se on jo jotain!

      • hyvin käy toivossa

        Teet varmaan jo lähtöä reissuun, olen henkessä mukana

    • hele-nainen

      Kotona olen ja ranteessa vielä vaal.pun. ranneke, jossa henkilötiedot.

      Leikkaus oli ja meni. Patologi tutkii häirikköäni ja ilmoittaa sitten jatkohoidoista kolmen viikon päästä. Yllättävän pitkä odotusaika tässäkin. Jokatapauksessa imusolmukkeet olivat puhtaat, eikä kipujakaan ole pahemmin, kosketusarkuutta kyllä. Illalla poltteli selkää, kun tippaletku kädessä ja treenit toisella puolella, eikä pystynyt paljoa kääntelemään itseään. Sitten kun tipasta pääsin, sain jonkin napin naamaani ja nukuin oikein kunnolla lähelle neljää. Pissasin vihreät ropseet vessassa ja mietin olenko kuusta vai maasta. Minulla se väri ei myöskään lähtenyt liikkeelle joka imusolmukkeeseen.

      Saattaa tapauksessani olla sädehoito se jatkokuvio. Oli miten oli, ryökäle ei ole enää paidan alla !

      Laskutoimitukset helpottuvat 4 5 :)

      • hyvin käy toivossa

        Hyvä että kaikki noin meni ja päivä toisensa jälkeen on parempi.
        Minä tyttöpä pisusinkin sinistä.
        Sulle hyvät yöt, minäkin menen nukkamaan, jaksaa taas aamulla töihin.

        Parempi lasku 5 5

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Hyvä että kaikki noin meni ja päivä toisensa jälkeen on parempi.
        Minä tyttöpä pisusinkin sinistä.
        Sulle hyvät yöt, minäkin menen nukkamaan, jaksaa taas aamulla töihin.

        Parempi lasku 5 5

        Ainako on olo kun kirpuntappajalla (kiire).
        Vai onko sattunut jotain odottamatonta? Huolissani

    • hele-nainen

      Ei hätiä mitiä! Hyppäsin vaan pyhänä autonrattiin ja ajelin korpeen ystävän luo nauttimaan maaseudun rauhasta. Tuntui jo ihan terveeltä, kun pääsi jotain tokkaroimaan., eikä tarvitnnut katsoa peiliin, kun lähtee pihalle. Sauna ei valitettavasti vielä ole nautintolistalla, mutta pian se pariviikkoinen estoaika kuluu.

      Kipuja ei ole paljoa ollut, en edes reseptiä vienyt apteekkiin, kun vanhoja nappejakin löytyi. Viime yönä kyllä ulahdin, kun unissani rusensin leikattua aluetta.

      Sinulle kyllä ehdottaisin niitä jatkohoitoja mitä tarjotaan. Syöpälääkitys on harppinut eteenpäin pitkin askelin ja vaikka sisaresi tilanne kummitteleekin pääsi sisässä ja mielessäsi, sinä olet sinä ja elämä on elämä! Jos sinulle sanotaan kallionkielekkeellä: Hyppää! - Hyppäätkö? Kun sinulle tarjotaan jatkohoitoa ja laatuelämää vuosiksi eteenpäin, miksi et tarttuisi siihen mahdollisuuteen. Paasaan nyt kuin lahkolaissaarnaaja, mutta sytostaatit tai mitä nyt varallesi olisi ajateltu, ne ovat epämiellyttäviä hetken, mutta hoidon päätyttyä ei tarvitse ajatella onko etäpesäkkeitä siellä-täällä-tuolla! Nyt H:linnan tyttö ilman muuta hoidot seuraavaksi sessioksi. Mitä hävittävää siinä on? Taistelulippu salkoon ja "kaikenvara"- ohjelmaan!

      Tässä syöpäilylomassani saatan viivähdellä välillä montakin päivää poissa nettiyhteyksistä ja asfaltoiduista ajoteistä :)

      • hyvin käy toivossa

        Vai reissussa, se tekeekin hyvää.
        Olempa tässä lähdössä kuulemaan mitä siellä on jatkoksi kohdalleni päätetty. 3/h kuluttua tiedän jo tarkkaan sanoa hyppäänkö vai en, kyllähän minä hyppään jos sille teolle on tarpeeksi suuri vastike. Taistelutahtoa ei pätkääkään, on vain sellainen ulkopuolinen olo kuin katselisin jonkun muun asioita, pakoa kai todellisuudesta, mutta sen kanssa on hyvin pärjännyt

    • hele-nainen

      Hu-huu !* malttamaton täällä * Mihin ratkaisuun päädyit? Tapasin eilen työasioista tutun iloisen, terveeksihoidetun, rintasyövän selättäneen naisen. Hänellä oli ollut rankat hoidot kolmisen vuotta sitten. Sytostaattien jälkeen 7 viikkoa sädetystäkin, mutta sen " loman " jälkeen kaikki ollut ok. En ole tiennyt aikaisemmin hänen sairaudestaan, ainoastaan joissain yhteyksissä tavannut ja kokenut hänen pulppuavaa positiivisuuttaan. Joku minulle hänestä ennen leikkaustani kertoi ja se Joku taas minusta hänelle, joten oli helppo heittäytyä vertaishöpöttelyyn sattumalta kohdatessa.

      Arpia kutittaa ja jos raavit, tekisi mieli karjua.

      • hyvin käy toivossa

        Tätä se oli, kirurgin vastaanotto.
        Hormooniperäinen, hidas. Kaikki olisi muuten siinä, mutta kuolleen tutkija näkyy tuossa lausunnossa miettivän sitä yhtä imusolmuketta. Parinviikon päästä syöpälääkärille mutta tämä sanoi että hoitona hormoonit jos niin katsotaan, ellen huoli sitten tulee seurannat useimmin, itse epäili etten edes tartte mitään, mutta siitä täytyy asiantuntijan kanssa keskustella. Ne muut kolme pientä siellä ei olleet syöpää mutta oli tyytyväinen että olin päätynyt kokopoistoon, koska vaara olisi jäänyt pyörimään.

        Jos tämä näin helppo oli kohdallani tunnen melkein syyllisyyttä toisten kärsimyksistä. Muista sinäkin pyytää batolokin lausunto mukaasi, siitä näkee kaikki, kunhan vaan löytää ne sanat täältä koneelta.

        Hyvin olen töissäkin jaksanut vaikkakin se kirurgi sitä hämmästeli.Odottavan aika on tuskallista, mutta toivon sinullekkin helppoa lopputulosta.
        Älä unohda tiedoitella missä mennään !

    • hele-nainen

      Tuntuipa mukavalle tuo tiedoitteesi. Tässä ollaan oltu avoimessa viestinvaihdossa jo pitkään, joten alkaa kaverin bonukset olla jo kuin omia. Niin se on, että jokaisen poistetut " paistipalat " ovat yksilöllisiä ja hoidot myös sen mukaisia. Näin sitä mennään! Joulukuun 3. olen taas tietävämpi tilanteistani. Saa nähdä mitä minulle on ajateltu.

      • hyvin käy toivossa

        No tulihan se kutsu sinne syöpälekurillekki on 29.11, verikokeita päivää aikaisemmin.Nyt vaan on pieni ongelma kun lapussa luki että tulla mieluimmin omaisen tai tukihenkilön kanssa. Jotenkin jäi kiusaamaan tuo tukikeppi, täytyy etsiä oikein isokokoinen, että ei katkea.

        Joillekkin varmasti käyttökelpoinen mutta minä en sellaista koe tarvitsevani. Meempä ihan itteksein kuulemaan madonluvut.
        Hyvin tää aika on tässä loppukaneettia odotellessa mennyt, kainalossa on aina vaan se "kipeä tunnoton" patti, minkä kirurki sanoi olevan nestettä. Sille ei oikeaa sanaa keksi, kun koitan hiljaa kädellä on ihan kuin puutunutta koittaisi, mutta lujaa painaessa ja jossain liikkeessä vähän sattuu.Kai aika haavat parantaa.
        Entä miten sinun olosi on ollut, vai oletko lomaa vietellyt korpimaisemissa, kun on ihan hiljaista ollut

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        No tulihan se kutsu sinne syöpälekurillekki on 29.11, verikokeita päivää aikaisemmin.Nyt vaan on pieni ongelma kun lapussa luki että tulla mieluimmin omaisen tai tukihenkilön kanssa. Jotenkin jäi kiusaamaan tuo tukikeppi, täytyy etsiä oikein isokokoinen, että ei katkea.

        Joillekkin varmasti käyttökelpoinen mutta minä en sellaista koe tarvitsevani. Meempä ihan itteksein kuulemaan madonluvut.
        Hyvin tää aika on tässä loppukaneettia odotellessa mennyt, kainalossa on aina vaan se "kipeä tunnoton" patti, minkä kirurki sanoi olevan nestettä. Sille ei oikeaa sanaa keksi, kun koitan hiljaa kädellä on ihan kuin puutunutta koittaisi, mutta lujaa painaessa ja jossain liikkeessä vähän sattuu.Kai aika haavat parantaa.
        Entä miten sinun olosi on ollut, vai oletko lomaa vietellyt korpimaisemissa, kun on ihan hiljaista ollut

        Eihän mitään pahempaa vaan ole sattunut, kun olet tyystin hävinnyt

    • Lisätutkimuksiin...

      Pelottaa. Olen 30v. Kaksi pientä lasta. Kävin äitini rintasyöpähistorian takia mammografiassa 23.11 ja 27.11 minulle soitettiin, että pitäisi tulla lisätutkimuksiin. Häkellyin enkä tajunnut kysyä mitään lisätietoja. Nyt sitten odottelen 20.11 olevaa aikaa. Kaikenlaista nyt sitten kuvittelen tunteneeni ja huomanneeni (vihlontaa, kutinaa, värimuutoksia, muhkuroita...). Mies pitkällä työreissulla jenkeissä. Miehelle ja muutamalle ystävälle olen pelottavasta tilanteesta nyt maininnut, mutta äidilleni ja muulle perheelleni en kyllä sano yhtään mitään ennen kuin tiedän enemmän. Ja lisätutkimuksten tulokset menevät varmasti yli joulun. Apeaa.

      • korjaus

        Niin siis 20.12 on se lisätutkimusaika...

      • hele-nainen
        korjaus kirjoitti:

        Niin siis 20.12 on se lisätutkimusaika...

        Odotus on aina piinallista. Minäkin odottelin reilun kuukauden ennenkuin pääsin leikkaukseen. Mielessä pyöri koko ajan, että siellä se kasvaa. Ei se ilmeisesti ollut muuttunut ohutneulatilanteesta, vaikka itse peikkoilin. Nyt leikkauksesta on tasan 3 viikkoa ja menen maanantaina kuulolle jatkohoidoista. Sädettä tulee, näin minulle arveltiin. En ole edes saanut sairaalasta mitään kirjallista selvitystä leikkauksesta. Taitavat säästää postikuluissa.

        Ei lisätutkimukset merkitse ehdotonta syöpädiagnoosia. Eräs ystäväni teki myös "turhan" reissun ultrauksiin ja mitään ei edes löytynyt. Sitapaitsi löydös voi olla hyvänlaatuinen, tai rauhallinen paha kuten minulla oli. Näissä asioissa ei muutama viikko tee yhtään mitään, vaikka itse onkin hajota epävarmuuden ja hädän alla. Jaksamisia sinulle! Mielestäni voisit ottaa yhteyttä tuohon paikkaan, jonne lähetteen sait ja hoputtaa jotenkin, vedota joulunajan odotuksiin jne. Hyvä olisi tietoa saada varmanpäälle. Odotus on pahinta.

        Sinulle vanha ystäväni ja " edelläkulkijani ": tässä minä keikun ja odotan maanantaita. En tiedä onko mustelmat tulleet jäädäkseen, vai onko nahkani alla silvotussa rinnassa jotain värejä, kun sininen on päältä vieläkin. Koskettaessa vähän aristaa siitä. Haavat ovat sensijaan parantuneet hyvin ja paras palkinto aikoihin oli kun pääsin saunomaan.

        Eteenpäin, sano mummo lumessa. Nyt tuolla ulkona sitä tavaraa on.

      • lisätutkimuksiin...
        hele-nainen kirjoitti:

        Odotus on aina piinallista. Minäkin odottelin reilun kuukauden ennenkuin pääsin leikkaukseen. Mielessä pyöri koko ajan, että siellä se kasvaa. Ei se ilmeisesti ollut muuttunut ohutneulatilanteesta, vaikka itse peikkoilin. Nyt leikkauksesta on tasan 3 viikkoa ja menen maanantaina kuulolle jatkohoidoista. Sädettä tulee, näin minulle arveltiin. En ole edes saanut sairaalasta mitään kirjallista selvitystä leikkauksesta. Taitavat säästää postikuluissa.

        Ei lisätutkimukset merkitse ehdotonta syöpädiagnoosia. Eräs ystäväni teki myös "turhan" reissun ultrauksiin ja mitään ei edes löytynyt. Sitapaitsi löydös voi olla hyvänlaatuinen, tai rauhallinen paha kuten minulla oli. Näissä asioissa ei muutama viikko tee yhtään mitään, vaikka itse onkin hajota epävarmuuden ja hädän alla. Jaksamisia sinulle! Mielestäni voisit ottaa yhteyttä tuohon paikkaan, jonne lähetteen sait ja hoputtaa jotenkin, vedota joulunajan odotuksiin jne. Hyvä olisi tietoa saada varmanpäälle. Odotus on pahinta.

        Sinulle vanha ystäväni ja " edelläkulkijani ": tässä minä keikun ja odotan maanantaita. En tiedä onko mustelmat tulleet jäädäkseen, vai onko nahkani alla silvotussa rinnassa jotain värejä, kun sininen on päältä vieläkin. Koskettaessa vähän aristaa siitä. Haavat ovat sensijaan parantuneet hyvin ja paras palkinto aikoihin oli kun pääsin saunomaan.

        Eteenpäin, sano mummo lumessa. Nyt tuolla ulkona sitä tavaraa on.

        Voimia ja parantumista sinulle!

        Ja kiitos fiksusta kirjoituksesta tilanteeseeni. Tiedän, että on hyvinkin mahdollista, ettei minulla mitään löydy. Yksinäiset illat & google vain eivät tee hyvää nyt :D Ja äitini syöpähistoria (molemmat rinnat poistettu 50-55v, tarkempia tietoja en oikein muista, hormoniperäistä oli) pelottaa. Voisin kyllä ottaa yhteyttä tuonne paikkaan. Hyvä idea! Jos vaikka nopeuttaisi edes pikkuisen. Odottelu ja epätietoisuus syö miestä/naista.

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Odotus on aina piinallista. Minäkin odottelin reilun kuukauden ennenkuin pääsin leikkaukseen. Mielessä pyöri koko ajan, että siellä se kasvaa. Ei se ilmeisesti ollut muuttunut ohutneulatilanteesta, vaikka itse peikkoilin. Nyt leikkauksesta on tasan 3 viikkoa ja menen maanantaina kuulolle jatkohoidoista. Sädettä tulee, näin minulle arveltiin. En ole edes saanut sairaalasta mitään kirjallista selvitystä leikkauksesta. Taitavat säästää postikuluissa.

        Ei lisätutkimukset merkitse ehdotonta syöpädiagnoosia. Eräs ystäväni teki myös "turhan" reissun ultrauksiin ja mitään ei edes löytynyt. Sitapaitsi löydös voi olla hyvänlaatuinen, tai rauhallinen paha kuten minulla oli. Näissä asioissa ei muutama viikko tee yhtään mitään, vaikka itse onkin hajota epävarmuuden ja hädän alla. Jaksamisia sinulle! Mielestäni voisit ottaa yhteyttä tuohon paikkaan, jonne lähetteen sait ja hoputtaa jotenkin, vedota joulunajan odotuksiin jne. Hyvä olisi tietoa saada varmanpäälle. Odotus on pahinta.

        Sinulle vanha ystäväni ja " edelläkulkijani ": tässä minä keikun ja odotan maanantaita. En tiedä onko mustelmat tulleet jäädäkseen, vai onko nahkani alla silvotussa rinnassa jotain värejä, kun sininen on päältä vieläkin. Koskettaessa vähän aristaa siitä. Haavat ovat sensijaan parantuneet hyvin ja paras palkinto aikoihin oli kun pääsin saunomaan.

        Eteenpäin, sano mummo lumessa. Nyt tuolla ulkona sitä tavaraa on.

        Käyty on kuulemassa asiaa.
        Hormooni peräinen hidas.Tunti siellä meni jutellessa, oli kiva lekuri (ei sama joka siskon hoiti). Lääkettä purkista se olisi määrännyt mutta hoitivastike niillä on isoissa tutkimuksissa 50/50 syöt ja sairastut uudelleen tai et syö ja voit olla sairastumatta,molemmissa tapauksissa suhde sama. Yksilötasolla ei voi mitään ennustaa, että sellainen selitys. Otinhan minä sen reseptin ja aijon syödä 2vko katsotaan mitä tekevät,sanoinkin sille että yhtään en kiusaa itseäni niillä
        Kerroin lukeneeni yhdistyksen sivuilta niitä juttuja kuinka ihmiset kärsii. Oli sillä hyvä vastaus valmiina, montako olet nähnyt siellä sanovan kuinka hyvin menee, mutta tuosta hänen ovestaan ei montaa tule jolle lääkkeitä on vaihtamaan jouduttu.Ihmiset jotka siellä kirjoittaa on perusvalittajia ja sinä tunnut olevan realisti asioiden suhteen.

        Muuten et pyytämättä saakkaan sitä leikkaus ebigriisiä kaikkihan siellä on kysyttävä ja pyydettävä itse.
        Jos tässä nyt mitään positiivistä on nähtävä, sain samalla reissulla ilmaiset liivit ja tissin.On muuten paljon keventyneet siskon käyttämistä.

        Talven teki kerralla, aamulla oli niin kova tuuli tuossa isolla tiellä että pyörä pysähty vaikka seisaaltaan poljin. Kiersin sitten pikkuteitä ja pääsin perille töihin.

        Se lääkäri ihmetteli hyvää kuntoani kun oli osastolta kuullut että menen vajaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta töihin.
        Vai on sulla nyt se väritissi, eipähän tartte kadehtia kun silloin kerroin kuinka montaa sinistä yhteen rintaan mahtuu. Se on aika komee, harmi kun hukkuivat, samoin se käy sullekkin.

        Hartaasti toivon maanantaista hyvää päivää!

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Käyty on kuulemassa asiaa.
        Hormooni peräinen hidas.Tunti siellä meni jutellessa, oli kiva lekuri (ei sama joka siskon hoiti). Lääkettä purkista se olisi määrännyt mutta hoitivastike niillä on isoissa tutkimuksissa 50/50 syöt ja sairastut uudelleen tai et syö ja voit olla sairastumatta,molemmissa tapauksissa suhde sama. Yksilötasolla ei voi mitään ennustaa, että sellainen selitys. Otinhan minä sen reseptin ja aijon syödä 2vko katsotaan mitä tekevät,sanoinkin sille että yhtään en kiusaa itseäni niillä
        Kerroin lukeneeni yhdistyksen sivuilta niitä juttuja kuinka ihmiset kärsii. Oli sillä hyvä vastaus valmiina, montako olet nähnyt siellä sanovan kuinka hyvin menee, mutta tuosta hänen ovestaan ei montaa tule jolle lääkkeitä on vaihtamaan jouduttu.Ihmiset jotka siellä kirjoittaa on perusvalittajia ja sinä tunnut olevan realisti asioiden suhteen.

        Muuten et pyytämättä saakkaan sitä leikkaus ebigriisiä kaikkihan siellä on kysyttävä ja pyydettävä itse.
        Jos tässä nyt mitään positiivistä on nähtävä, sain samalla reissulla ilmaiset liivit ja tissin.On muuten paljon keventyneet siskon käyttämistä.

        Talven teki kerralla, aamulla oli niin kova tuuli tuossa isolla tiellä että pyörä pysähty vaikka seisaaltaan poljin. Kiersin sitten pikkuteitä ja pääsin perille töihin.

        Se lääkäri ihmetteli hyvää kuntoani kun oli osastolta kuullut että menen vajaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta töihin.
        Vai on sulla nyt se väritissi, eipähän tartte kadehtia kun silloin kerroin kuinka montaa sinistä yhteen rintaan mahtuu. Se on aika komee, harmi kun hukkuivat, samoin se käy sullekkin.

        Hartaasti toivon maanantaista hyvää päivää!

        Mitä uutta kertoivat, kun olet ollut niin hiljaa ?

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Mitä uutta kertoivat, kun olet ollut niin hiljaa ?

        Kerro hyvänen aika mitenkä vointisi etenee, kaipaan jo tietoa

    • hele-nainen

      En ole täällä käynytkään, kun on pyöritystä ja potutusta riittänyt. Siinä leikkauksen loppukatselmuksessa minulta lyötiin jalat alta, kun ensin kerrottiin hyvät uutiset, jotka itseasiassa tiesinkin: kainalon imusolmukkeet puhtaat, mutta huonot uutiset: poistettu ainoastaan hyvänlaatuista tavaraa, eli pahis edelleen paikoillaan. Tämä syystä, että kasvain oli merkitty väärin. Täytyi ottaa kyllä lukua ydestä kymmeneen, etenkin kun sain vielä passituksen mammografiaan. Sekään toimenpide ei niin kaksinen ole arpisilla, hiljan leikatuilla patalapuilla. Ei löytynyt ultrassakaan kasvainta, mutta arpikudos kuulemma esti sen.

      Seuraava päivä sitten soitettiin lääkäritiimin pohdinnat: uusi leikkaus seuraavalla viikolla. Niin se sitten tapahtuikin. Olin päättänyt poistattaa koko rinnan, mutta puolentunnin inttämisen ja väsytystaistelun voitti leikkaava lääkäri, joka herätti minussa luottamusta kokemuksellaan. Edellinen viiltelijä oli enemmän untuvikko, erikoistuva vasta.
      Nyt vietiin sitten taas melkoinen kasa tavaraa ja kipulääkettä tarvitsin alkuun jonkinverran. Ekaveisto oli kun jäätelönsyöntiä. Ensiviikolla on lopputarkastus tästä kakkosesta. Tänään sain epikriisinkin siitä ja sen mukaan se olisi perjantaina ja leikkauksesta sain mukaan tiedon, jonka mukaan tämä olisi torstaina. Kellonaikakin oli.

      Töissäkin ehdin olla jo 6 arkipäivää ja nyt on lomaa tammikuun alkuun. Mahdolliset liitännäishoidot alkavat vasta helmikuussa, niin on jonoa siihen suuntaan.

      Toivottavasti kukaan näitä polkuja kulkeva ei pelästy tästä mun tapauksesta, Minun tuurini on aina tälläinen!

      • hyvin käy toivossa

        Ei..ja ei....toi vn oikeesti kirosana. Voiko nykymaailman ja lääketieteen aikana edes tapahtua tuollaista. Ei poista kärsimyksiäsi yhtään, mutta kai korvaushakemukset on asiallisesti täytetty sairaalassa ?
        Itse olen sen verran helposti kiihtyvä, että sillä kuvaajalla niinkuin leikkaavallakin saattaisi olla kurkku vieläkin kipeä. Ajatella että kävit vielä mangneettikuvauksenkin, jossa kaikki pitäisi näkyä niin millilleen.
        Jos tästä enää voisi huumoria etsiä niin kiitä onnees etteivät vieneet väärää rintaa ja kokonaan.

        Itse olen ollut töissä sen 10 lepopäivän jälkeen leikkauksesta.
        Viisvuotislääkkeet on vielä reseptinä, en ensimmäisiäkään ole hakenut.Päätin kyllä kokeilla niitä pari viikkoa, mutta olen ollut muutenkin ihan tarpeeksi väsynyt, meinasin siirtää aloituksen joulun jälkeen.Ei eläkeläisen kannattaisi näin itseään loppuun ajaakkaan, mutta tuntuu töissä olo jonkunlaiselta pakotieltä.

        Kukaan ei kai säästy joltakin masennuskaudelta tän taudin aikana mulle se tuli vaan viiveellä(hämäläinen)

        Sinulle toivon jaksamista ja se toivomus tulee sydämmestä !

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Ei..ja ei....toi vn oikeesti kirosana. Voiko nykymaailman ja lääketieteen aikana edes tapahtua tuollaista. Ei poista kärsimyksiäsi yhtään, mutta kai korvaushakemukset on asiallisesti täytetty sairaalassa ?
        Itse olen sen verran helposti kiihtyvä, että sillä kuvaajalla niinkuin leikkaavallakin saattaisi olla kurkku vieläkin kipeä. Ajatella että kävit vielä mangneettikuvauksenkin, jossa kaikki pitäisi näkyä niin millilleen.
        Jos tästä enää voisi huumoria etsiä niin kiitä onnees etteivät vieneet väärää rintaa ja kokonaan.

        Itse olen ollut töissä sen 10 lepopäivän jälkeen leikkauksesta.
        Viisvuotislääkkeet on vielä reseptinä, en ensimmäisiäkään ole hakenut.Päätin kyllä kokeilla niitä pari viikkoa, mutta olen ollut muutenkin ihan tarpeeksi väsynyt, meinasin siirtää aloituksen joulun jälkeen.Ei eläkeläisen kannattaisi näin itseään loppuun ajaakkaan, mutta tuntuu töissä olo jonkunlaiselta pakotieltä.

        Kukaan ei kai säästy joltakin masennuskaudelta tän taudin aikana mulle se tuli vaan viiveellä(hämäläinen)

        Sinulle toivon jaksamista ja se toivomus tulee sydämmestä !

        Siinä meni jouluaatto iltavuorossa, tänään vapaap, jonka olen nukkunut melkein kokonaan jaksaa sitten aamiksi taas mennä.

        Tein sen päätökseni tuon Tamofen 20mg suhteen ja otin juuri äsken ensimmäisen, kynnys siihen oli niin korkea etten sellaista ole ennen ylittänytkään. Yritän nyt suoriutua siitä kahden viikon kokeilusta, mutta jos tästä väsyneemmäksi vielä tulen niin sitten en enää herääkkään ottamaan pilleriä.

        Yritä jaksaa vähän ilmoitella itsestäsi, mietin tilaasi ja tunteitasi usein. Kohta se sitten sinullakin alkaa työrupeama,toivon sen vievän ajatuksiasi muualle tästä touhusta. Eikä sitä koskaan voi olla varma kuinka hyvin jaksat hoitojenkin aikana töitä tehdä. Siskokin kävi pitkään lukuunottamatta niitä sädetyskausia.

        Päätetään tehdä ensivuodesta parempi kuin tämä on ollut varsinkin loppupuoleltaan

      • hyvin käy toivossa

        Vuosi sitten tunnelmat ei kovin korkealla olleet.

        Jos poikkeat täällä niin kerro nyt tämän joulunalus kuulumisia

        Hyvää joulun odotusta kaikille!

    • pekka
      • hyvin käy toivossa

        Eipä sinua juuri täällä ole näkynyt eikä kuulunut......rauhallista vuodenvaihdetta ja Paljon Parempaa Uuttavuotta ! kuin oli entinen

    • hele-nainen

      Eihän minulla mikään mene nuottien mukaan, ei edes tiedonkulku. Olin lopputarkastuksessa joulujen välissä ja nestettä imaistiin haavakatselmuksessa, siinä kaikki. Patologi ei ollut ehtinyt tutkia sylttyäni. Sain uuden soitonodotuspäivän lopputilanteestani, eli uudenvuodenaaton. Kuljin puhelin taskussa iltapäivään asti ja sitten petti pinna ja soitin itse. Sain kuulla, että eivät olleet ehtineet soittojonossa vielä kohdalleni, mutta mitään uutta tietoakaan ei ole. Patologi ei edelleenkään ole ehtinyt viillokseni kimppuun, vaan mytty odottaa labrassa. Soitetaan 7.1. ja iltapäivällä.

      Hyvää Uuttavuotta vaan sinne sairaalan suuntaan ja samaa muille. Meneehän se tässä, kun töissäkin on ja ajattelee välillä muutakin kun millanen keitos on kypsynyt paidan alla. Pari kuukautta eka leikkauksesta pian, enkä vieläkään tiedä syöpäni "sukunimeä" ja millä aseilla lähdetään jälkiä hoitamaan.
      Joulun pyhät tietenkin ovat hidastaneet asioiden tutkintaa, yritän positiivisesti ajatella.

      • hyvin käy toivossa

        Minä se aina vilkaisen kuluuko sinusta mitään, pelkään kuin tutun puolesta,
        On siellä sairaalassa omituinen tyyli asioitten hoidossa, kuummallista kun sitä nestettäkin oli kerännyt, toivottavasti ei lisää.
        Oletko jo ottanut niinen kanssa yhteen sen väärän toimenpiteen vuoksi. Älä anna armon käydä oikeudesta

        Itse tappelen noiden pillerien kanssa, joulupäivänä vasta sain otettua ensimmäisen.Ei kyllä ainakaan vielä hiota, loppui se entinenkin yöllä hikoilu, mutta tää pirun paleleminen on luonnotonta, siihen ei vaatteet auta. Minä joka olen ollut aina sellainen vähän kiukkunen luonne mutta näin lyhyessä ajassa olen saanut jo monta hermoromahdusta.
        Jospa se sinunkin syöpäsi olisi sellainen ettet tarttisi kuin viideksi vuotta lääkityksan, pilleri päivässä. Parin viikon kuluttua haukkuu jo melkein ihmiset kadulla kun ei osaa mieliksi kulkea.
        Olikohan se minun aika kokeisiin ja keuhkokuviin helmikuussa, yritän popsia siihen asti niitä.
        Työstäni olen tykännyt aina, mutta nyt eläkeläisenä teen täysiä, koska tuntuu että se helpottaa oloa

    • hele-nainen

      * nauraa* * nauraa*. Tulin hyvälle tuulelle tuosta tulevaisuuden toiveesta lääketehtaan mannekiinina. Sitä kun muutenkin on välillä niin pitelemätön ja tempoilee epäasiallisesti, niin mitä tekevätkään kemikaalit pösöpäälle. :)

      Huomenna sitten odotan taas tuloksia. Diagnoosin sain lokakuulla ihan alkupäivinä ja silloin uskoin hoitojenkin olevan jo ohi tässä vaiheessa. Ei mene niinkuin Strömsössä!

      • hyvin käy toivossa

        Taas olen tietoasi odotellut kuin omaan ja lukenut välillä isämeitä nurinpäin jos se auttaisi , menisi kerrankin asiat putkeen kohdallasi

    • hele-nainen

      Tää on jo kun jotain pilaa. Minulle soitettiin ihan sovitusti, todella so-vitusti, ja sanottiin ettei ole mitään tietoa, mutta huomenna on, kun ensin pitävät kokouksen. Sen jälkeen soitetaan. Minusta tuntui että näkökenttäni sumentui ja varmaan puhuin aika ähkymällä, kun kysyin eikö mitään tietoa ole tässä ja nyt. Tämä rintahoitaja, joka oli pistetty tyhjää kertomaan sanoi: ei. Lääkäri tuossa nyökyttelee, ei.
      Mitähän kummaa siellä nyt on tekeillä. Ensin saa odotella tuloksia ihan kolmen lupausjankohdan verran ja sitten niiden julkaisemiseen tarvitaan lääkärien kokoontuminen. Ymmärtäisin kyllä, että jatkohoitohöpinät vaativat tiimijutun, mutta mutta. Tuli mieleen vaan se pahin peikko, että huomenna ilmoitetaan ettei patologin kauhassa ollut pahanlaatuista höttöä.
      Olen minä aika akka, kun työllistän tuota Tyksin väkeä patteineni päivätolkulla, prkl.

      • hyvin käy toivossa

        Voi jumal..ta, kyllä ihmistä koitellaan, kuinka kauan sun hermos kestää tota touhua ettet jo itse painata paikalle ja sano etten lähde kuin pakkopaidassa jos mitään selvyyttä ei tule tässä ja nyt justiinsa.
        Luulinhan minäkin sitä ensimmäistä käyntiä leikkauksen jälkeen tiedonsaantitilaisuudeksi, olikin kirurgin tarkastus, mutta kai se oli omaa tyhmyyttäni en lukenut tarkkaan sitä kutsulappua.
        Ihmettelen jo tuollaista puhelinrumbaa, täällä sitä ei ollut ollenkaan. Se syöpälääkärin vastaanotto,johon käskettiin varaamaan tunti aikaa (menikin siellä) en ymmärrä miten ne luulee että ihminen pystyy puhelimessa vastaanottamaan kaiken sen tiedon hoidoista johon varataan tunti suullista keskustelua, asiat kerrataan moneen otteeseen.

        Sain vielä hoitajan numeron jolle voi soittaa joka päivä ja varata vaikka soittoajan lääkäriltä jos jotain epäselvää on.
        Vaikka yhtään en tiedä mihin sekin kortti joutui, heitin kai pois kun se mielentila silloin oli sellainen kaiken hylkivä.

        Ei voi tulla vastausta että leikataan lisää, itse olet pyytänyt kokopoistoa ja sinut on ympäripuhuttu. Muistakkin sitten ottaa keskustelu siitä esille ja kovin sanoin.
        Minä pyysin itse kokopoiston ja ei puolta sanaa tullut vastaan, päinvastoin jälkeenpäin lääkäri sanoi että hyvä näin kun sieltä ne kolme esiastettakin kuitenkin löytyi.

        Odotetaan ja toivotaan että saavat palaverinsä jatkohoidosta valmiiksi edes tänään

    • hele-nainen

      Heipparallaa! Tuli viimeinkin jotain tolkkua tähän mun tissiteatteriini. Kasvain on poissa ja sädehoidot alkavat sitten kun jono kulkee. Ei se kovin lujaa mene. Pääsen ehkä helmi-maaliskuulla sinne rastille. Syöpätautienpolille kuuluu seuraava kutsu ja sitten niitä tatuointeja ja muita laskelmia tehdään, että minkäverran mun tissiä tarvii hehkutella.

      Ensi keskiviikkona alkaa talvilomani ja reissun varasin jo silloin kun en tiennyt tästä painajaisesta mitään. Olin jo varma, että se pitää perua, mutta ei hätiä mitiä!

      • hyvin käy toivossa

        Oli onni että sait edes tiedon matkalle mukaasi, tuli jotain tolkkua tolkuttomaankin asiaan.

        Nauti matkasta täysillä kyllä sitä sitten joutaa palata tähän arkeen.
        Jotenkin mua jäi vaivaamaan olisitko kokopoistolla selvinnyt ilman sädetyksiä, oli niin saman tyyppiset kummallakin.Sitä on nyt turha pähkäillä, pidä hauskaa matkalla!

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Oli onni että sait edes tiedon matkalle mukaasi, tuli jotain tolkkua tolkuttomaankin asiaan.

        Nauti matkasta täysillä kyllä sitä sitten joutaa palata tähän arkeen.
        Jotenkin mua jäi vaivaamaan olisitko kokopoistolla selvinnyt ilman sädetyksiä, oli niin saman tyyppiset kummallakin.Sitä on nyt turha pähkäillä, pidä hauskaa matkalla!

        Mihin hiivatin timpugtun kentälle teidän kone on hajonnut kun et takaisin reissusta pääse ollenkaan ?
        Hyvä loma?
        Jaksoitko nauttia?

    • J K

      NIINKÖ

    • naturalPower56

      Hoitoja/leikkausta odotellessa voi itse yrittää tehdä myös paljon asian eteen, ruokavaliolla ja lisäravinteilla (mm.D, seleeni, Omega3, sokerit pois ruokavaliosta, punainen liha pois). Eihän sitä koskaan tiedä, jos ei yritä. Itsellä nuo auttoi, ettei leikkauksen jälkeen enää syöpäsoluja ollutkaan kasvaimessa. Kovasti voimia kaikille!

    • Huom!

      Hienoa kuulla! Kunhan muistaa, ettei omega3 saa syödä viikkoon ennen leikkauksia. Se kun ohentaa verta.

    • hele-nainen

      Heippa vaan! Perillä ollaan täällä loskan keskellä ja sädehoitoklinikallakin tänään. Nyt on sitten piirretty komeat kuviot mihin sädettä suunnataan ja muukin välttämätön tehty. Hoito alkaa vasta 20 päivä, joten ehtii vielä olla töissäkin ennen sitä. En edes tiedä miten monta viikkoa pitää hoidoissa käydä. Sekin selviää pian tuleeko hormoonimömmöt minulle, olin kuulemma merkkinen sillä saralla.

      Loma oli parinviikon unohdus Kuubassa. Välillä oli tuulista ja sateista, mutta silti, se oli lomaa! Nyt taas viikonlopuksi korpeen, kun siellä ei tarvitse katsella peiliin kun hilpasee ulos :)

      • hyvin käy toivossa

        Varmasti hieno loma, maa missä en ole koskaan käynyt. Mistä sait hinkun juuri sinne lähteä, mikä siellä oli parasta?
        Pelottaako sua se sädetys, ehkä itse olisin jännittämään valmis.

        Mulla oli vissiin tässä kuussa verikokeet ja keuhkokuva, maaliskuullakohan se lekuri oli. Kiinnostaa niin vietävästi koko tauti ettei viitsi edes päivämääriä katsella.Alankin varmaan jo olemaan ympäristölle vaarallinen henkilö,jotkut valittaa että niiden pillereiden kanssa lihoo mulla päinvastoin syötävä on väkisin mutta kahvia en saa kurkusta alas vaikka ennen joinkin paljon, mutta hermot niiden kanssa kyllä menee minkä huomasinkin aika alkuun. Nyt on täytynyt töissäkin jo kertoa syy miksi kivahdan melkein tyhjästäkin. Asia otettiin ymmärtäväisesti vastaan onhan tuolla niistä vaivoista kaikilla tietoa. Vähän ihmettelivätkin miksi olen leikkauksesta asti ottanut täysiä listoja töitä, kyllä ne sitten ymmärsi että jos olisin vallan kotona ukko olisi varmaan nostanut mut jo pihalle.
        Nauruus kuolisit kun olisit kuuntelemassa mun pyörällä ajoa jokatoisen auton ja ihmisen ehdin haukkumaan kun nehän ei osaa minun mieliksi mennä eikä ajaa. Ei kai tässä vielä hätää ole ennenkuin pysähdyn kadunkulmaan huutelemaan niille.Eniten kiukuttaa kun olen alkanut koirillekkin huutamaan, eikä ne ole kuuroiksi tulleet. Täytyy lekurille puhua ja koittaa jotain muutosta noihin mömmöihin tai alkaa sitten täyspäiväiseksi kylähulluksi.

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Varmasti hieno loma, maa missä en ole koskaan käynyt. Mistä sait hinkun juuri sinne lähteä, mikä siellä oli parasta?
        Pelottaako sua se sädetys, ehkä itse olisin jännittämään valmis.

        Mulla oli vissiin tässä kuussa verikokeet ja keuhkokuva, maaliskuullakohan se lekuri oli. Kiinnostaa niin vietävästi koko tauti ettei viitsi edes päivämääriä katsella.Alankin varmaan jo olemaan ympäristölle vaarallinen henkilö,jotkut valittaa että niiden pillereiden kanssa lihoo mulla päinvastoin syötävä on väkisin mutta kahvia en saa kurkusta alas vaikka ennen joinkin paljon, mutta hermot niiden kanssa kyllä menee minkä huomasinkin aika alkuun. Nyt on täytynyt töissäkin jo kertoa syy miksi kivahdan melkein tyhjästäkin. Asia otettiin ymmärtäväisesti vastaan onhan tuolla niistä vaivoista kaikilla tietoa. Vähän ihmettelivätkin miksi olen leikkauksesta asti ottanut täysiä listoja töitä, kyllä ne sitten ymmärsi että jos olisin vallan kotona ukko olisi varmaan nostanut mut jo pihalle.
        Nauruus kuolisit kun olisit kuuntelemassa mun pyörällä ajoa jokatoisen auton ja ihmisen ehdin haukkumaan kun nehän ei osaa minun mieliksi mennä eikä ajaa. Ei kai tässä vielä hätää ole ennenkuin pysähdyn kadunkulmaan huutelemaan niille.Eniten kiukuttaa kun olen alkanut koirillekkin huutamaan, eikä ne ole kuuroiksi tulleet. Täytyy lekurille puhua ja koittaa jotain muutosta noihin mömmöihin tai alkaa sitten täyspäiväiseksi kylähulluksi.

        Kuulumisia odottelen ! Ei sunkaan taas harmia lisää?

    • huolestunut-nainen

      Hei haluaisin kysyä, että miten teillä on rintasyöpä todettu?

      Olen 22-vuotias nainen. Löysin vasemman rinnan yläpuolelta kovan patin. Tuntuu kun patti olisi ns luiden välissä. Se ei ole pehmeä ja ei se hirveästi liiku. Se on solisluuta vähän alempana, ei itse rinnassa..
      Minulla on selkä, hartiat ja niska sekä rintakehä jumissa. Kävin lääkärillä ja hänen mielestään se patti johtuu siitä kun rintalihakset ovat jumissa. Hieman arvelluttaa kuitenkin.. Sain kuitenkin ajan ultraäänikuvaukseen, joka on vasta parin viikon päästä.. Hieman pelottaa.

      Halusin vain kysellä, että miten olette huomanneet rintasyövän ja millaisia oireita on ollut?

      • hyvin käy toivossa

        Ei ollut mitään oireita eikä tuntemuksia, siitä tää ikävä tauti onkin. Toivoisin kaikkien puolesta jotka tähän sairastuu että tuntemus olisi vaikka sellainen että neulalla pistetään koko ajan, silloin kaikki tiedettäisi heti mennä lääkäriin.

      • kiulusb
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Ei ollut mitään oireita eikä tuntemuksia, siitä tää ikävä tauti onkin. Toivoisin kaikkien puolesta jotka tähän sairastuu että tuntemus olisi vaikka sellainen että neulalla pistetään koko ajan, silloin kaikki tiedettäisi heti mennä lääkäriin.

        Mulla pisti rintaan siihen möykkyyn jo pitkäänkin, mutta en tajunnut sen olevan mitään ihmeellistä!
        Nyt tuosta on jo vuosi ja tamot jäljellä . Sytostaateista ei tullut mitään pahaa oloa eikä oireita. Myös hiukset pysyi ceffistä huolimatta. Joten hoitoja on turha pelätä.

    • hele-nainen

      Säteilen täällä taas pitkästä aikaa. Päivittäisrumba hoitoihin käynnistyi viime viikolla ja ei ole mitään sen kummempaa kuin 2 x päivässä bussinpenkillä istuskelua kolmisen tuntia yhteensä. Linja-autolta olen kävellyt sairaalaan ja siinä tulee ulkoiltua lähes tunnin. Nyt on 7 / 26 takana eikä vielä rinta vielä oireile onneksi. Voidetta laitan muistan mukaan. Sitä ei vaan saa olla siinä sädetilanteessa, joten iltapainotteiseksi menee sekin operaatio.

      Selkänikin teloin ja se oli enemmän kun koko syöpä. Kiikkerällä tuolinromulla keikuin siivoamassa yläilmoissa ystäväni luona ja jokin väärä liike pakittaessani huuhtelemaan riepua heitti minut selälleen tuska-aaltoon. Siivousvedet oli sylissä ja siitä lähdettiin selkäkivun kanssa eteenpäin. En tietenkään mennyt lääkäriin, vaan haapperoin pari työpäivääkin ja odotin mömmöjen auttavan, kun sädetyskin sitten alkoi. Sain pitää kengät jalassa tutkimuspöydällä ja minut autettiin pöydälle ja pois. Ulahtelin ja volahtelin kun temppuilin tiettyjen liikeratojen kanssa. Sitten sain ajan naprapaatille, jota auika moni on kehuskellut ja parin kerran jälkeen alkoi selkänotkistua. Satanen siinä meni, mutta asiaan kuitenkin.Työpaikkalääkärillekin menin, kun lääkkeet loppuivat. Hän pisti minut röntgeniin, mutta tuloksia ei ollut vielä eilenkään. Antoi kuitenkin hevoskuurin kipulääkettä. Annostus niin hurja, etten itse olisi uskaltanut dropata. Somac on aamunappina, ettei maha ihan pyörry. Nyt selkä on jo aika siedettävä. Viime yönäkin pystyin nukkumaan 5 tuntia yhteen menoon ja eilen pääsin sädepöydältä auttamatta ja sain kengät hyvin jalkaan. On se tämä elämä pieniä ilonaiheita täynnä, kun ne vaan huomaa:)
      Oli se silloin alkuun kun jomotus oli kun synnytyskipu, mitään vaan ei syntynyt.
      Minulla oli yhtä riisumista se tiistai, kun ensin sädehoidon takia, sitten naprapaatti, sitten työpaikkalekuri ja röntgen lopuksi.

      Tälläistä nyt. Maaliskuun 27 päivä on viimeinen sädetys ja sitten jokin toipuminen huhtikuun 21 päivään, mutta sen näkee maltanko olla ja tarvitseeko olla sillä toipumislomalla. Sädetetty alue voi olla kosketusarka ja rikki jne.
      Hormoonihoito sitten jälkiruokana....

      • hyvin käy toivossa

        Olipa kiva kuulla sinulla menee. Vaikkei tuo selkä juttu ollut yhtään kiva, toivotaan että se paranee sellaiseksi ettet kokoajan muista selkääsi.Omani on sellainen ollut jo parikymmentä vuotta aina nostaessa muistan selkäni vaan ei ole pahaksi enää äitynyt.
        Toivon että kestät tuollaisenkin sädetysmäärän mahdollisimman vähillä sivuvaivoilla. Vai siitä se sitten alkaa sullakin se viidenvuoden kylähulluus, ei se onneksi enää itseä haittaa, kaikkeen kun tottuu, eikä oikeastaan pikkusen "kaheli" olekkaan hullumpi olla.

        Mulla on se lekuri 18 pv, sanon sille kyllä että olen väsynyt pitämään kuumemittaria kainalossa, siellä kun on justiin sellainen tunne ja välillä huomaankin pitäväni mittaria oikein kunnolla käsi paikallaan. Silti siellä ei ole mitään ylimääräistä eikä turvotusta. Kuuluu kai tähän kahelitaudin kuvaan.

        Nyt on alkanut vielä vaivaamaan ajatus siitäkin ettei muuta jälkihoitoa mulle tarjottukkaan kuin nuo pillerit, vaikka en kyllä olisi huolinutkaan.

        Kevättä kohti mennään ja taas mieli kirkastuu valoisan ajan lisääntyessä.
        Pistä kuulumisia, kuinka sädehoito jatkuu!

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Olipa kiva kuulla sinulla menee. Vaikkei tuo selkä juttu ollut yhtään kiva, toivotaan että se paranee sellaiseksi ettet kokoajan muista selkääsi.Omani on sellainen ollut jo parikymmentä vuotta aina nostaessa muistan selkäni vaan ei ole pahaksi enää äitynyt.
        Toivon että kestät tuollaisenkin sädetysmäärän mahdollisimman vähillä sivuvaivoilla. Vai siitä se sitten alkaa sullakin se viidenvuoden kylähulluus, ei se onneksi enää itseä haittaa, kaikkeen kun tottuu, eikä oikeastaan pikkusen "kaheli" olekkaan hullumpi olla.

        Mulla on se lekuri 18 pv, sanon sille kyllä että olen väsynyt pitämään kuumemittaria kainalossa, siellä kun on justiin sellainen tunne ja välillä huomaankin pitäväni mittaria oikein kunnolla käsi paikallaan. Silti siellä ei ole mitään ylimääräistä eikä turvotusta. Kuuluu kai tähän kahelitaudin kuvaan.

        Nyt on alkanut vielä vaivaamaan ajatus siitäkin ettei muuta jälkihoitoa mulle tarjottukkaan kuin nuo pillerit, vaikka en kyllä olisi huolinutkaan.

        Kevättä kohti mennään ja taas mieli kirkastuu valoisan ajan lisääntyessä.
        Pistä kuulumisia, kuinka sädehoito jatkuu!

        Oletko kokonaan hukkunut sinne hoitojen viidakkon

        Kävin eilen siellä ensimmäisessä kontrollissa, vaikka taas mennessäni olinkin raivoa täynnä kaikki oli turhaa kiukuttelua, sain asialliset vastaukset ymmärrettävässä muodossa.
        Valehteli kyllä varmasti pikkusen kun valittelin tätä kuumaa ja kylmää ja ennenkaikkea päreitteni kiristymistä. Tarjosi mielialalääkettä sanoen että se auttaa näihin uusiin vaihdevuosivaivoihin. En kyllä huolinut sen pillereitä on sen verran kokemusta niistäkin kertynyt muita katsellessa, elän mieluimmin omilla voimavaroilla.
        Keuhkokuvat oli hyvät ja verikokeet vielä paremmat joten ei akuuttia hätää. Menen taas 3/kk kuluttua uudelleen, verikokeet taas ja nyt luuston tiheysmittaus sitä ennen.

        Sattui siellä jotain mitä molemmat nauroimme, kerroin ettei minun luut haurastuneet ole mihinkään sen verran usein olen tänätalvena pyörällä kaatunut. Kerran meni hyvä nahkarukkanen rikki ja kerran toppiksista polvi. lääkäri esitti vertauksen että joltain meni lonkka että naps vaan kun kompastui maton kulmaan, mutta hän olikin lähellä 70v, samalla lekuri punastui ja minä nauroin, sitten alkoi lääkäriäkin naurattamaan, sanoin heti ettei tarvitse anteeksi pyydellä kun en ole ikäneuroottinen.

        Pistäppä kuulumisia, jos suinkin jaksat ja ehdit.
        Hyvää pääsiäistä kaikille!

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Oletko kokonaan hukkunut sinne hoitojen viidakkon

        Kävin eilen siellä ensimmäisessä kontrollissa, vaikka taas mennessäni olinkin raivoa täynnä kaikki oli turhaa kiukuttelua, sain asialliset vastaukset ymmärrettävässä muodossa.
        Valehteli kyllä varmasti pikkusen kun valittelin tätä kuumaa ja kylmää ja ennenkaikkea päreitteni kiristymistä. Tarjosi mielialalääkettä sanoen että se auttaa näihin uusiin vaihdevuosivaivoihin. En kyllä huolinut sen pillereitä on sen verran kokemusta niistäkin kertynyt muita katsellessa, elän mieluimmin omilla voimavaroilla.
        Keuhkokuvat oli hyvät ja verikokeet vielä paremmat joten ei akuuttia hätää. Menen taas 3/kk kuluttua uudelleen, verikokeet taas ja nyt luuston tiheysmittaus sitä ennen.

        Sattui siellä jotain mitä molemmat nauroimme, kerroin ettei minun luut haurastuneet ole mihinkään sen verran usein olen tänätalvena pyörällä kaatunut. Kerran meni hyvä nahkarukkanen rikki ja kerran toppiksista polvi. lääkäri esitti vertauksen että joltain meni lonkka että naps vaan kun kompastui maton kulmaan, mutta hän olikin lähellä 70v, samalla lekuri punastui ja minä nauroin, sitten alkoi lääkäriäkin naurattamaan, sanoin heti ettei tarvitse anteeksi pyydellä kun en ole ikäneuroottinen.

        Pistäppä kuulumisia, jos suinkin jaksat ja ehdit.
        Hyvää pääsiäistä kaikille!

        Aika väsyneeksi tuo sädehoito pistää. Kuljen bussilla ja palatessa on aika nuuppo olo. 6 kertaa vielä ja sitten alkaa hormoonihoito.

        Kieltämättä ei muutenkaan ole mieliala katossa, kun sädetetty rinta on kosketusarka, selkääkin vielä juilii, eikä jaksa mitään.

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Aika väsyneeksi tuo sädehoito pistää. Kuljen bussilla ja palatessa on aika nuuppo olo. 6 kertaa vielä ja sitten alkaa hormoonihoito.

        Kieltämättä ei muutenkaan ole mieliala katossa, kun sädetetty rinta on kosketusarka, selkääkin vielä juilii, eikä jaksa mitään.

        Nyt et kyllä masennu enää loppumetreillä, kelaile sitä mitä kaikkea olet jo kestänyt, vähemmän on enää edessä. Äläkä vaadi itseltäsi mitään sillä tressaa vain hermoja, teet taas sitten kun tulee tekemisen aika. Toiset ajelee nuo matkansa taxilla ovelta ovelle, sinä kuitenkin olet saanut vielä itsesi liikkeelle, se on paljon, kaikki ei sitä jaksaisi.

        Kunhan pääset sisäänajovaiheeseen näiden pillereiden kanssa jaksat kiukunpuuskissa taas ihan mitä haluat.


        Aurinkokin alkaa lämmittää, puihin tulee uudet silmut ja samalla ne tunkee elämääsikin.Jaksa, jaksa vähän vielä.

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Nyt et kyllä masennu enää loppumetreillä, kelaile sitä mitä kaikkea olet jo kestänyt, vähemmän on enää edessä. Äläkä vaadi itseltäsi mitään sillä tressaa vain hermoja, teet taas sitten kun tulee tekemisen aika. Toiset ajelee nuo matkansa taxilla ovelta ovelle, sinä kuitenkin olet saanut vielä itsesi liikkeelle, se on paljon, kaikki ei sitä jaksaisi.

        Kunhan pääset sisäänajovaiheeseen näiden pillereiden kanssa jaksat kiukunpuuskissa taas ihan mitä haluat.


        Aurinkokin alkaa lämmittää, puihin tulee uudet silmut ja samalla ne tunkee elämääsikin.Jaksa, jaksa vähän vielä.

        Missä....kun ei mitään kuulu. Hätääntynut alan olemaan

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Missä....kun ei mitään kuulu. Hätääntynut alan olemaan

        Nyt on säteet napattu ja alkaa hormooninappien vuoro ja kalkkikuuri siinä sivussa myös. Kela vaan ensin päättää korvausprosentin ja sitten pääsen apteekin namulaarille.
        Sädehoito kuormitti myös ihoa viimeisen viikon aikana. Rinnassa punoitusta ja kainalo rakoilla. Varmaan paranee nopsasti, kun tuulettelen toppi päällä.
        Luuston tiheysmittaukseenkin minut tyrkätään heinäkuussa. On tässä opintomatkaa kerrakseen!
        Kiitos muuten kannustuksesta!

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Nyt on säteet napattu ja alkaa hormooninappien vuoro ja kalkkikuuri siinä sivussa myös. Kela vaan ensin päättää korvausprosentin ja sitten pääsen apteekin namulaarille.
        Sädehoito kuormitti myös ihoa viimeisen viikon aikana. Rinnassa punoitusta ja kainalo rakoilla. Varmaan paranee nopsasti, kun tuulettelen toppi päällä.
        Luuston tiheysmittaukseenkin minut tyrkätään heinäkuussa. On tässä opintomatkaa kerrakseen!
        Kiitos muuten kannustuksesta!

        Kiva kun sulla tuo huumori (vaikka joskus mustakin) pysyy pinnalla!

        Kävin siellä ekassa jälkitarkastuksessa, nyt kaikki veriarvot ja keuhkot kunnossa.
        Seuraavaa kertaa varten 3/ kk kuluttua kävinkin jo kilpirauhaskokeet ja sen samasen luumittauksen käyn vielä ennen lääkäriä.
        Kyllä me tästä vielä entiselleen tullaan kovalla sisulla ja unihtamalla koko taudin.

        Hyvää Pääsiäistä sinne suuntaan!!. Omani menee työn merkeissä. Iltavuoro nytkin meneillään

    • hele-nainen

      Toistaiseksi hormoonihäiriöt pysyneet piilossa. Tosin viikon olen vasta niitä nappeja käyttänyt. Kalkkikuhaus on siinä tukena.

      Aloitin työt pariviikkoa etuajassa. 22.4. piti aloittaa, mutta 8.4. aloin. Siitäkin aikamoinen paperinpyöritys, kun piti saada lekurilta todistus, että olen työkykyinen. Sen lapun kanssa Kelalle ja vielä kopio työpaikkaan. Johan tässä yli 6 viikkoa lomaili, joten tämä normaali hulluus tuntui hyväksi valitulta vaihtoehdolta.

      Joka päivä olen töiden jälkeen kävellyt tunnin. Painoakin olen pystynyt tässä hyrskeessä pudottamaan. Tuo kävely jäi päälle sädehoidon ajalta. Todennäköisesti paino nousee helposti hormoonilääkityksestä, joten tappelen vastaa kotikonstein.

      • hyvin käy toivossa

        Noita Tamofeniäkö sinä syöt?

        Juu katsos ei se normaali hulluus hukukkaan mihinkään, ajan oloon vaan tulee sellainen vieras kaveri siihen mukaan,kyllä senkin kanssa on oppinut elämään, nyt jo yrittää olla päästämättä sitä ihan lähelle (aina ei onnistu).

        Hikoilustahan ne puhuu, mutta paleleminen on mun juttu välillä tuntuu että vetää hileeseen.Paino ei ole ollut koskaan mun ongelma, mutta noilla pillereillä olen laihtunut 5kg,syön kuin hevonen tai oikeammin kaksikin.
        Ei, et syökkään samoja pillereitä, koska otat kalkkilisää, ne jonkunverran vissiin haurastaa luustoa, mulle ne ei sovi ollenkaan kun on nivelrikko todettuna.

        Oli kiva kuulumiset tietää ja varsinkin kun ne oli hyviä.!
        kirjoitellaan taas

    • hele-nainen

      Mun tabut on nimeltään Letrozol.

      Sädelääkäri soitteli pari päivää siten, että taitaa sittenkin laittaa mut uudestaan selkäkuvaukseen sen tärskyni takia. Suoraansanoen selkä on 61.5 % parempi kuin alkupudotuksen jälkeen , mutta vaakatasoasento ja määrätynlaiset tuolit tuntuvat pahoilta istua. Selkänojan pitää olla mahdollisimman pysty. Yöllähän minä haen asentoa ja kuuntelen itseäni. Lääkkeet olen jättänyt jo pois, kun tässä pärjää muutenkin, mutta ei selkä todella kunnossa ole. Jokin liike, esim. laittaessani sukkaa jalkaa saattaa löytää kipukohdan. Kylmägeelit on todella hyvä juttu, mutta tuo mitä minulla on, haisee niin kamalalle, että pölypallotkin pyörtyy! Voe tätä elämätä! Ja minä kun oon muuten niin vauhtia täynnä ja tälläistä itseaiheutettua harmia on hidasteena. Hyvä kuitenkin, että tutkivat missä kunnossa selkäni mahtaa olla.

    • hele-nainen

      Edelleenkään ei oireita noista lääkkeistä. Hyvä hyvä!

      • hyvin käy toivossa

        No tarkan olit laskelman tehnyt,61.5% !!

        En ollutkaan oikein selvillä noista syömistäsi mömmöistä, se oli mullekkin toinen vaihtoehto, mutta kuten sanottu,ei sovi.
        Harmittaa pikkuisen kun et päässyt tätä kylähulluuden iloa kokemaan. Mulla se eilen taas näyttäytyi kun töistä tullessa poikkesin kaupassa. ISO täti seiso keskellä käytävää kärryjensä kanssa enkä mahtunut ohi, johan taas se iski(hulluus) kysyin etkö voisi yhtään vetää sitä mahaasi sisään päin niin et tukkisi koko käytävää. Semmosia se teettää, sivistynyt kielenkäyttö hukkuu joskus tyystin.

        Hyvä että joku katsoo sun perääs, et kai oma-alotteisesti olisi mennytkään selkävaivoja hoidattamaan.Se on sellainen tarpeellinen kohta kans tossa ropassa, sen kun kerran saa tarpeeksi kipeäksi, ei sitä koskaan unohda. joka liikkeessä se tulee mieleen ja sitä oppii säästämään.

    • hele-nainen

      Taas naureskelen koneella tuon sun tekstin jälkeen. Mielikuva kaupan käytävän tukkijasta sai ihan hepuli-hihityksen. Voihan minullakin silti olla noita seko-oireita, vaikka hiki ei yöllä valukkaan. Yritän vain olla huomaamatta niitä.

      Joo toi mun selkäarvio meni sellasella mutu-tuntumalla. Parempi kun sinä päivänä kun tein voltit ja oikeastaan enemmän kuin puolet parempi siitä kun naparapaatti sitä näpelöi. No jospa sieltä klutsu saapuisi kuvaukseen.

      Alan olla jo niin kuvattu, että hehkun pimeässä. Viimevuoden puolella 3 x mammografia, keuhko-ja magneettikuvaukset. Nyt alkuvuodesta selkäröntgen ja 26 x sädettä. Pian selkä uusiksi ja silmänpohjakin kuvataan, kun paineet korkeat. Tietenkin vielä luutiheysmittaus heinäkuussa. Varmaan jokin säätö jäi vielä listaamatta.

      Eteenpäin sano joku jotakin, lunta ei enää paljoa ole kahlattavaksi asti!

      • hele-nainen

        Nyt mua vasta naurattaakin, kun lukaisin tekstini. Naparapaatti, joopa joo. Ei ihme jos selkä ei kestänyt, kun naparapaatit on olleet asialla. Jospa se klutsu kuuluu pian.

        Kuuntelin telkkaria ja naputtelin hulluja.

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Nyt mua vasta naurattaakin, kun lukaisin tekstini. Naparapaatti, joopa joo. Ei ihme jos selkä ei kestänyt, kun naparapaatit on olleet asialla. Jospa se klutsu kuuluu pian.

        Kuuntelin telkkaria ja naputtelin hulluja.

        Laita ulko-oveen kaiken varalta lappu

        VAROKAA SÄTEILYVAARA!!

        Et joudu sitten korvausvelvolliseksi jos joku saa pahan taudin

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Laita ulko-oveen kaiken varalta lappu

        VAROKAA SÄTEILYVAARA!!

        Et joudu sitten korvausvelvolliseksi jos joku saa pahan taudin

        Paremminko, eikä vaan huonommin kun et ole antanut kuulua itsestäsi pitkään aikaan

      • hele-nainen
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Paremminko, eikä vaan huonommin kun et ole antanut kuulua itsestäsi pitkään aikaan

        Heippa! Yritin kerran vastata sulle tänne, mutta jokin säteilyvaara mussa oli varmaan, kun lähetä-nappi vaan pyöri ja pyöri ja sylkäisi mut lopuksi ulos. Pitkät replat olin pistänyt tiedotetta esille.

        No joo. Hormonit eivät ole sekoittaneet vaihteistoani. Niin on kuin napsisi ranskanpastilleja. Kesäkuussa mulla on labra ja syöpälääkärin kontrolli, jolloin katsellaan mitä ne tabut mulle on aiheuttaneet. Heinäkuussa tietää enemmän, kun on se luutiheysmittaus. Mulla epäillään osteoporoosia, kun selkä niin herkästi napsahti säröille. Sädelääkäri tosiaan pisti mut uudestaan selkäröntgeniin, kun hänen mielestään ekakuvat eivät olleet ihan kipualueelta. Uusissa näkyi pari hiusmurtumaa. Hii-o- hoi tätä hullua täällä, kun teki vielä pari päivää töitäkin sillä selällä ennen sädelomaa. Nythän mun selkä on jo pumpulaunelma. Joissain kohtaa jonkin kiertoliikkeen kohdalla kipu nappaa. Kyllä se siitä korjaantuu vähitellen. Jotain painumaa siellä nähtiin.

        Syöpäläinen ollutkin ihan b-asiana ton selkäsohlingin johdosta. Ehkä hyväkin niin. Painoa olen pudottanut ekaleikkauksesta n. 13- 14 kiloa. Alkaa vaatteet vähän roikkua päällä ja sellasia " joskus sopii " - juttuja ollut mukava kaivella esiin. En ole kummemmin dieetteillyt, mutta liikkunut kyllä. Yritän joka päivä heittää jonkinmoisen terapialenkin. Nyt motivoi vanha joululahjakin, sellanen mahavyö, josta lähtee rannekellonnäköseen kapineeseen tieto kalorin kulutuksesta, sykkeestä, käytetystä ajasta jne. Ostin pyöräkypäränkin, kun olen vähän kohelo näköpjään.

        Kieltämättä laihduttamisen miinukset on rupsahtanut, rypistynyt iho. Pulleat posket ovat nyt juomuiset ja käsivarretkin kuin kepin ympärille kierretty kreppipaperi. Kaulassakin tyhjä nahka klopisee kuin kalkkunalla. Auttaiskohan
        silitysrauta?

        Mieli on pilvissä näin aamuisin! Elän, elän ihan satasen asteikolla ja kesän huuma ja vihreys antaa säpinää kaikkeen. - Aina akat pärjää, eikö?

      • hyvin käy toivossa
        hele-nainen kirjoitti:

        Heippa! Yritin kerran vastata sulle tänne, mutta jokin säteilyvaara mussa oli varmaan, kun lähetä-nappi vaan pyöri ja pyöri ja sylkäisi mut lopuksi ulos. Pitkät replat olin pistänyt tiedotetta esille.

        No joo. Hormonit eivät ole sekoittaneet vaihteistoani. Niin on kuin napsisi ranskanpastilleja. Kesäkuussa mulla on labra ja syöpälääkärin kontrolli, jolloin katsellaan mitä ne tabut mulle on aiheuttaneet. Heinäkuussa tietää enemmän, kun on se luutiheysmittaus. Mulla epäillään osteoporoosia, kun selkä niin herkästi napsahti säröille. Sädelääkäri tosiaan pisti mut uudestaan selkäröntgeniin, kun hänen mielestään ekakuvat eivät olleet ihan kipualueelta. Uusissa näkyi pari hiusmurtumaa. Hii-o- hoi tätä hullua täällä, kun teki vielä pari päivää töitäkin sillä selällä ennen sädelomaa. Nythän mun selkä on jo pumpulaunelma. Joissain kohtaa jonkin kiertoliikkeen kohdalla kipu nappaa. Kyllä se siitä korjaantuu vähitellen. Jotain painumaa siellä nähtiin.

        Syöpäläinen ollutkin ihan b-asiana ton selkäsohlingin johdosta. Ehkä hyväkin niin. Painoa olen pudottanut ekaleikkauksesta n. 13- 14 kiloa. Alkaa vaatteet vähän roikkua päällä ja sellasia " joskus sopii " - juttuja ollut mukava kaivella esiin. En ole kummemmin dieetteillyt, mutta liikkunut kyllä. Yritän joka päivä heittää jonkinmoisen terapialenkin. Nyt motivoi vanha joululahjakin, sellanen mahavyö, josta lähtee rannekellonnäköseen kapineeseen tieto kalorin kulutuksesta, sykkeestä, käytetystä ajasta jne. Ostin pyöräkypäränkin, kun olen vähän kohelo näköpjään.

        Kieltämättä laihduttamisen miinukset on rupsahtanut, rypistynyt iho. Pulleat posket ovat nyt juomuiset ja käsivarretkin kuin kepin ympärille kierretty kreppipaperi. Kaulassakin tyhjä nahka klopisee kuin kalkkunalla. Auttaiskohan
        silitysrauta?

        Mieli on pilvissä näin aamuisin! Elän, elän ihan satasen asteikolla ja kesän huuma ja vihreys antaa säpinää kaikkeen. - Aina akat pärjää, eikö?

        Kivaa kuulla,että satasella elät kanssa, kuinka hyvin kaikki olisikaan ollut ilman selkävaivaa. Ovat vielä kiusallisen pitkäaikaisia juttuja.
        Tuli mieleen tuosta reppipaperista miniän pappa joka sairaalassa ollessaan kysy hoiturilta, että tietääkö neiti tuleeko ihmisestä lepakko ennen kuin se kuolee. Hoituri kai vähän hölmönä katseli mutta pappa näytti sille hauiksiaan jotka roikkui tyhjänä nahkana, kyllä siinä nauru piisasi. Tuo on niitä laihtumisen varjopuolia,, mutta hyvä ole hoikkana ajaa muutaman rypyn ohi.

        Itseltäni se 5kg hukkui johonkin omia aikojaan, liikun kyllä paljon mutta vastaavasti syön kuin viis miestä. Älä sinäkään nyt ihan näkymättömäksi laihduta, muutenhan naapurit puhuu kohta että sekin on kuoleman sairas.

        Se ikuinen paleleminen eikä päreiden helposti syttyminen hukkuneet mihinkään, kai ne annettiin kun muuta vaivaa ei ainakaan toistaiseksi ole. Odottelen kanssa aikaa sinne luuntiheys mittaukseen se on varmasti ihan kunnossa meinaten sen verran usein tuossa kevätkiukkailla pyörällä kaaduin, välillä kastu vaatteet toisinaan tuli lumiseks.

        Voi kuinka hyvin meillä on mennytkään tämä aika siitä kun aloitettiin, melkein hävettää kun toiset joutuu niin koville

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Kivaa kuulla,että satasella elät kanssa, kuinka hyvin kaikki olisikaan ollut ilman selkävaivaa. Ovat vielä kiusallisen pitkäaikaisia juttuja.
        Tuli mieleen tuosta reppipaperista miniän pappa joka sairaalassa ollessaan kysy hoiturilta, että tietääkö neiti tuleeko ihmisestä lepakko ennen kuin se kuolee. Hoituri kai vähän hölmönä katseli mutta pappa näytti sille hauiksiaan jotka roikkui tyhjänä nahkana, kyllä siinä nauru piisasi. Tuo on niitä laihtumisen varjopuolia,, mutta hyvä ole hoikkana ajaa muutaman rypyn ohi.

        Itseltäni se 5kg hukkui johonkin omia aikojaan, liikun kyllä paljon mutta vastaavasti syön kuin viis miestä. Älä sinäkään nyt ihan näkymättömäksi laihduta, muutenhan naapurit puhuu kohta että sekin on kuoleman sairas.

        Se ikuinen paleleminen eikä päreiden helposti syttyminen hukkuneet mihinkään, kai ne annettiin kun muuta vaivaa ei ainakaan toistaiseksi ole. Odottelen kanssa aikaa sinne luuntiheys mittaukseen se on varmasti ihan kunnossa meinaten sen verran usein tuossa kevätkiukkailla pyörällä kaaduin, välillä kastu vaatteet toisinaan tuli lumiseks.

        Voi kuinka hyvin meillä on mennytkään tämä aika siitä kun aloitettiin, melkein hävettää kun toiset joutuu niin koville

        Toivoo

        Hyvää Juhannusta !

        Malttia vesille

    • jgg

      Gh

    • hele-nainen

      Olin onkologin vastaanotolla viimeviikolla ja ei kummempaa, paitsi nyt ihmetellään mun alhaista trombosyyttiarvoa. Viite jossain 150 paikkeilla ja minulla jossain 90, niinköhän se oli.Sama asia on sisarellani ja ainakin kahdella lapsistani, joten se siitä. Heinäkuussa katsellaan luutiheydet ja arvioidaan saanko osteoporoosilääkkeen. Alan olla jo nyt melkoinen pillerinnielijä, kun hormoonilääke on aamulla, kalkkinappi aamuin - illoin ja nyt sain kolesterolilääkkeen iltaotantaan. Oli sekin arvo ihan yläkantissa, kun ei ole vuosiin tutkittu. Itse olin pettynyt siitä asiasta, kun sentään liikun paljon, käytän kasvisöljyä, syön kalaa jne. Lisäksi selkä välillä ( harvoin ) vaatii kovat buranat.
      Ei ollut vuosi sitten tälläinen kemiallinen kaaos mahalaukussa. Joskus ihan ihmettelin miten terveenä olen saanutkin olla.

      • hyvin käy toivossa

        Oleppa tarkkana sen kolestroolilääkityksen kanssa, kuuntele raajojasi ja kehoasi muutenkin.On ihan pakko sanoa kun se on nykyään lääkebisneksen rahasampo ja siitä osansa ottaa lääkärit. Olisikohan aikaa jo 10v kun niitä minulle tarjottiin arvolla 5,8. En ole yhtään niitä ottanut, elikkä en reseptiäkään. Tuo arvoni oli sitä aikaa ihan normaali, mutta kaikki muuttuu ja nyt vissiin odottavat jokaisella pitäisi olla 4

        Minä menen luita mitattavaksi vasta 30.9 ja laprat samalla. Lääkäri on vasta lokakuussa.

        Hellettä lupaa meille, nautitaan siitä minkä töiltä jää aikaa. Olempa ottanut yövuorojakin, mutta vain valvontaan se kun on rauhallista aikaa, kunhan ei vaan nukahda. (leikkiä)






        Eihän sinulla noita lääkkeitä paljon ole se vaan tuntuu kun ennen on pärjännyt päänsärkypillerillä silloin tällöin.

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Oleppa tarkkana sen kolestroolilääkityksen kanssa, kuuntele raajojasi ja kehoasi muutenkin.On ihan pakko sanoa kun se on nykyään lääkebisneksen rahasampo ja siitä osansa ottaa lääkärit. Olisikohan aikaa jo 10v kun niitä minulle tarjottiin arvolla 5,8. En ole yhtään niitä ottanut, elikkä en reseptiäkään. Tuo arvoni oli sitä aikaa ihan normaali, mutta kaikki muuttuu ja nyt vissiin odottavat jokaisella pitäisi olla 4

        Minä menen luita mitattavaksi vasta 30.9 ja laprat samalla. Lääkäri on vasta lokakuussa.

        Hellettä lupaa meille, nautitaan siitä minkä töiltä jää aikaa. Olempa ottanut yövuorojakin, mutta vain valvontaan se kun on rauhallista aikaa, kunhan ei vaan nukahda. (leikkiä)






        Eihän sinulla noita lääkkeitä paljon ole se vaan tuntuu kun ennen on pärjännyt päänsärkypillerillä silloin tällöin.

        Eipä taas ole kuulunut voinnistasi aikoihin mitään.

        Olihan kai ihmisillä kesälomatkin, mutta koita ehtiä kertomaan joskus mitenkä harvat luut sulla on.
        Kesä vaan jatkuu

    • hele-nainen

      Jopas oli telepatiat valppaina, kun samoilla kellonneljänneksillä ajattelin jonkin rivin pistää. Luut tutkittiin ja lekuri sieltä soittikin, ettei nyt ihan akuutisti tarvii ruveta syömään osteoporoosipillereitä. Jotain osteoporoosin esiastetta siellä näkyi. Olikohan se nimeltään osteopeniaa, taisi olla. Jokatapauksessa vuodenpäästä katsotaan mihin suuntaan se on mennyt. Joskus keväällä tai kesällä -14 pääsen vasta mammografiaankin.

      Selkä ei ole entisensä, ei taida korjaantuakkaan. Paremmin pelittää kun maalis-huhtikuussa, mutta uniasennon hakemisessa sen huomaa. Samoin pitkään istuminen on myrkkyä. Olen ihan koukussa kun kohoan ylös. En ole aikapäiviin viitsinyt napsia särkytabletteja. Yksissä häissä oli dropattuna ja sit alko poltella mahaa siellä. Olin Somacit unohtanut pois listalta.

      Napsin nyt syksyyn asti kolesterolilääkkeitä ja katson millä vaikutteella niitten teho on. Siirryn punariisiin sitten, jos ero on pieni. Vielä ei ole ollut nivelkipuja niistä pillereistä.

      Mukavaa loppukesää ( kesä on vielä ) ja tsemppiä tähän touhuun, johon on jouduttu! Taitaa muuten kohta loppua tämä kirjoitusalusta täältä. Miten muistaisin että 200 vastausta saa olla ja sitten se on slut.

      • hyvin käy toivossa

        Empä koskaan ole ajatellutkaan tuollaista 200 pohjaa, mutta jos niin on aloitetaan uusi ketju...Vaikka että syövästä saa osteoproosin (leikki).

        Jos sulle annettiin pillerit luustoa varten, ne ei sisällä myrkkyä, mutta jauhe joka alkaa A: sitä älä ota. Lääkevastainen olen vähän kaikkeen, mutta en luulotautinen, on ihan tietoa asiasta.

        Syöhän tuo ukkokin kolestrolilääkettä ilman mitään vaivoja, mutta kirjoitin sulle ihan sillä että tiedät mistä oudot vaivat olisi voineet tulla.

        Mulla loppu ne syöpäpilleritkin , kyllä se niitä kaksi reseptiä kirjoitti mutta paperille, sitten on kai iskenyt joku hepulikohtaus taas olen varmaan repinyt. Täyty soittaa että laita sähköinen uusi.
        Nuo pirulliset kiukunpuuskat kun ei vaan helpota, se on silloin pahassa mallissa kun ne alkaa itseäkin harmittamaan. Miten tahansa, mutta valoisia ajatellen jatketaan

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Empä koskaan ole ajatellutkaan tuollaista 200 pohjaa, mutta jos niin on aloitetaan uusi ketju...Vaikka että syövästä saa osteoproosin (leikki).

        Jos sulle annettiin pillerit luustoa varten, ne ei sisällä myrkkyä, mutta jauhe joka alkaa A: sitä älä ota. Lääkevastainen olen vähän kaikkeen, mutta en luulotautinen, on ihan tietoa asiasta.

        Syöhän tuo ukkokin kolestrolilääkettä ilman mitään vaivoja, mutta kirjoitin sulle ihan sillä että tiedät mistä oudot vaivat olisi voineet tulla.

        Mulla loppu ne syöpäpilleritkin , kyllä se niitä kaksi reseptiä kirjoitti mutta paperille, sitten on kai iskenyt joku hepulikohtaus taas olen varmaan repinyt. Täyty soittaa että laita sähköinen uusi.
        Nuo pirulliset kiukunpuuskat kun ei vaan helpota, se on silloin pahassa mallissa kun ne alkaa itseäkin harmittamaan. Miten tahansa, mutta valoisia ajatellen jatketaan

        Mihin lienet kadonnut? Ethän vaan sairaana

    • Kyhmyinen työnhakija

      Onko muuten rintasyöpätutkimuksissakin jonkinlaista priorioisointia? Kun valitin terveyskeskuksen lääkärin ajanvaraukseen, että on patti rinnassa, sain lääkärinajan muun terveydellisen asian takia parin viikon päästä. Sitten terkkarissa lääkäri "löysi" patin opastuksellani ja antoi lähetteen yksityiselle lääkäriasemalle mammografiaan ja neulanäytteeseen. Siellä ne katto kunnan lähetettä (hoitaja tokaisi: "Ai jaa, ei ole itsemaksava" ja huomasin, että tutkimus tehtiin tavattomalla kiireellä ja vaikka sanoin missä se patti oli, röntgenhoitaja oikein puristi sitä laitetta niin, että tuntui, että patti murskaantuu. Sitten lääkäri otti koepalan ja se meni asiallisesti paksuneulapyssyllä puudutuksessa, mutta hoitaja sen jälkeen painoi jonkin ajan haavaa, jotta se ei vuotaisi ennen lappusiteen laittoa. Mutta hän siinä samalla pumppasi täydellä sitä kasvainta, jotta se menisi vellimäiseksi ja se ei koskenut, kun oli puudutuksessa ja ajattelin kotona, että jos siellä oli pahanlaatuinen koteloitunut kasvain, niin nyt, kun se oli murskattu, niin syöpäsolut lähtevät leviämään vauhdilla kehoon? Kumpa se on kysta, sitä toivon. Vaikka olen työtön, en ole päihteiden käyttäjä saati spurgu, en ole vain saanut koulutusta vastaavaa työtä saati mitään työtä ja syytä en tiedä, tuhansia hakemuksia olen hakenut sinne ja tänne parinkymmenen vuoden aikana, asun syrjäseudulla. Siksi olen muka kunnan elätti ja ns. toissijainen hoidettava? Ei voi olla niin, sillä puolisoni maksaa niin paljon veroja, että se kattaa työmarkkinatukikuluni ja sairauskuluni ja vielä jää kunnanjohtajan palkkaankin. Tunsin, että vaikka tutkimus oli ammattitaitoista, se oli kovakourainen ja jäi epäilys passiivisesta eutanasiasta... No, eipähän tuntemattomaan surmaan sitten kuole, jos ensi keväänä en ole kirjottelemassa vaan tsiigaan pilvenhattaralta maan matosten tekemisiä... Tsemppiä kaikille syöpäepäilysten kanssa kamppaileville.

      • Rintsari-10

        Ensinnäkin paljon voimia tähän hetkeen. Ymmärrän täysin tunteitasi, mutta kohtelusi ei ole mitenkään halveksivaa tahallaan.
        Kävin itse lääkärillä ja tutkimuksissa samanlaisella aikataululla kunnallisen kautta. Pari viikkoa neulanäytteestä kuulin lääkäriltä syöpäepäilystä ja siitä kuukauden päästä olin leikattavana keskussairaalassa. Kaikki meni hyvin, löysivät syövän alkuastetta. Joulu oli tulossa ja toivuin ihan hyvin. pari päivää ennen joulua kirurgi soitti ja pyysi luokseen. Kasvaimia olikin kaki ja toisen poisto vaati koko rinnan poistoa. Loppiaisen jälkeen menin toiseen leikkaukseen. Sekin meni ihan hyvin ja toivuin hyvin. Helmikuussa tapasin syöpälääkärin ja odotin sädehoitoa ja sytostaatteja. Niitäpä ei tullutkaan, sillä etäpesäkkeitä ei ollut, 14 imusolmuketta oli poistettu samalla. Leikkauksista on kohta kolme vuotta, olen syönyt päivittäin Tamofenia, toipunut hienosti ilman turvotuksia tai muita oireita. Paino ei ole noussut, mutta työtä se vaatii ja vanhasta ylipainosta pitäisi nyt päästä ennen korjausleikkausta. Voin ihan hyvin ja syöpä on välillä unohtunut niin että lähden liikkeelle ilman proteesia.
        Joulukuussa menen korjausleikkaukseen, sillä proteesi muistuttaa syövästä joka aamu ja ilta ja kainalon alla on Michelin-renkaasta johtuva ylimääräinen rinta poistetun kohdan vieressä. Rintasyövästä voi ja pystyy selviämään.
        Katso Europadonna sivustolta erilaisten naisten kokemuksia. Sieltä saat hyviä vinkkejä, jos joudut tähän rumbaan ja vertaistukea ja tsemppiä. Tsemppiä sinulle nyt ja tässä.

      • hyvin käy toivossa

        Miksi päästää tuollaisia veroasioita, työttömyyttä enää tuskaansa lisäämään, ei ketään sen kovakouraisemmin eikä hitaammin hoideta vaikka työtön olisikin.

        Nykyään sädehoitoakaan ei saa rahalla jonon ohi, ennen onnistui.

        Määrättyjä hoitoja harkitaan iän, alkoholismin ja mahdollisen kuntoutuksen pohjalta. Itselläni ei ollut hoidoissa valittamista vaikka vanha olenkin sain kaikki samalla aikataululla kuin nuoremmatkin.
        Se odotus ja tietämättömyys onkin raskainta aikaa, mutta kunhan asian sisäistää ja hoidot alkaa kaikki onkin suht`´helppoa. Jos huonosti käy ei se ainakaan rahasta johdu. Pikemminkin mielialasta, tähän tautiin ei kannata alistua.

      • Kyhmyakkanen
        Rintsari-10 kirjoitti:

        Ensinnäkin paljon voimia tähän hetkeen. Ymmärrän täysin tunteitasi, mutta kohtelusi ei ole mitenkään halveksivaa tahallaan.
        Kävin itse lääkärillä ja tutkimuksissa samanlaisella aikataululla kunnallisen kautta. Pari viikkoa neulanäytteestä kuulin lääkäriltä syöpäepäilystä ja siitä kuukauden päästä olin leikattavana keskussairaalassa. Kaikki meni hyvin, löysivät syövän alkuastetta. Joulu oli tulossa ja toivuin ihan hyvin. pari päivää ennen joulua kirurgi soitti ja pyysi luokseen. Kasvaimia olikin kaki ja toisen poisto vaati koko rinnan poistoa. Loppiaisen jälkeen menin toiseen leikkaukseen. Sekin meni ihan hyvin ja toivuin hyvin. Helmikuussa tapasin syöpälääkärin ja odotin sädehoitoa ja sytostaatteja. Niitäpä ei tullutkaan, sillä etäpesäkkeitä ei ollut, 14 imusolmuketta oli poistettu samalla. Leikkauksista on kohta kolme vuotta, olen syönyt päivittäin Tamofenia, toipunut hienosti ilman turvotuksia tai muita oireita. Paino ei ole noussut, mutta työtä se vaatii ja vanhasta ylipainosta pitäisi nyt päästä ennen korjausleikkausta. Voin ihan hyvin ja syöpä on välillä unohtunut niin että lähden liikkeelle ilman proteesia.
        Joulukuussa menen korjausleikkaukseen, sillä proteesi muistuttaa syövästä joka aamu ja ilta ja kainalon alla on Michelin-renkaasta johtuva ylimääräinen rinta poistetun kohdan vieressä. Rintasyövästä voi ja pystyy selviämään.
        Katso Europadonna sivustolta erilaisten naisten kokemuksia. Sieltä saat hyviä vinkkejä, jos joudut tähän rumbaan ja vertaistukea ja tsemppiä. Tsemppiä sinulle nyt ja tässä.

        Voiko koteloitunut ja oireeton rintasyöpä lähteä leviämään kovan tutkimuskäsittelyn jälkeen (kova puristus ja painaminen)? Kyllähän se röntgenhoitaja varmaan oikein työnsä teki, mutta pisti vaan miettimään rutistuksen jälkeen, että levisikö koteloitunut kasvain muihin kudoksiin käsittelyn jälkeen? Olen nyt leikkausjonossa. Olen nähnyt hirveitä painajaisunia, esim. toissayönä edessäni oli liuta mustia kyitä ja onneksi peräännyin..., toisen kerran näin unta, että minussa majaili alien, kun olen kiinnostunut tähtitieteestä, satelliiteista ja katson jopa Jim TV:n ufo-ohjelmiakin. Kumma, että ihminen pelkää sitä, mikä on tuntematonta ja vierasta, ja kun se itselle tulee kohdalle, niin dingeli donggg! No jospa tästä tennispallon kokoisesta patista pian pääsisi eroon siististi ja normaaliin elämään taas.

    • riu2

      minullaki oli rinta syöpä.2011.poistettii.ja hoidot sain kaikki.ja hyvin parani.mutta nyt tulikin muita sairauksia .on tässä kestämistä mutta kyllä pärjään en anna periksi.

    • se olin minä

      Moi kaikki ( meinasin kirjoittaa me yks tissiset mutta olkoon me kaikki). Kolme vuotta on siitä kun rintasyöpä poistettiin. Kaikki on hyvin mennyt mutta ette arvaa kuinka tekis mieli lopettaa nuo Tamofen lääkkeet. Pienikin voimain ponnistus on kauhistus. Hiki virtaa oikeesti valtoiminaan paita napaa myöden märkänä jos joutuu kävelemään kerrostalon toiseen kerrokseen. Nurmikon leikkaus aivan mahdoton tehtävä. Mutta onneksi on vaimo vielä kovassa kunnossa. Itse olen 60 v. mies. Terv. ja iloa elämään vaikka syöpä välillä kauhistuttaa.

      • hyvin käy toivossa

        Kyllä se on kummallista kuinka eri tavoin nuo lääkkeet meihin vaikuttaa. Minun tulee lämmin ainoastaan saunassa, lopun aikaa palelen jäähileessä, lukuunottamatta niitä harvoja öitä kun joku ilkeyksissään on heittänyt sänkyyn ämpärillisen vettä, sen hikipuuskan jälkeen paleleekin sitten taas viikkotolkulla

      • hyvin käy toivossa
        hyvin käy toivossa kirjoitti:

        Kyllä se on kummallista kuinka eri tavoin nuo lääkkeet meihin vaikuttaa. Minun tulee lämmin ainoastaan saunassa, lopun aikaa palelen jäähileessä, lukuunottamatta niitä harvoja öitä kun joku ilkeyksissään on heittänyt sänkyyn ämpärillisen vettä, sen hikipuuskan jälkeen paleleekin sitten taas viikkotolkulla

        Jos vielä poikkeat täällä, niin kerroppa mitä siellä luuntiheysmittauksessa löytyi ?

        Itselläni osteoproosi, kahdessa lannerankan nikamassa oikeinkin pahana, muualla lieväasteisempaa. Pilleri viikossa tyhjään mahaan ja pomppimista päälle.

        En kyllä tuota heti olisi halunnut allekirjoittaa, mutta lekuri sanoi ettei nyt vastaan väittely auta, tämä on totuus,eli syödään se pilleri ja pompitaan vaikka tuntu, jos asia sillä on autettu.

        Viimeinen pv tätä kuuta on mammo ja ultra, jäi kysymättä mitä teen siellä mammografiassa kun ei ole tissiäkään, sittenpä sen näkee

    • Toiveikas

      Jos ne tekee kirlian-kuvauksen mammon sijaan, kun on rinta poistettu? :) Näkyisköhän siellä tissin ääriviivat vielä?

    • toistaisex kaik ok

      moi kaikki.syopäni todettiin v.2010.leikkaukset sekä sytöt kajaanissa.Oulussa kävin sädetyksessä 5vkoa päivittäin junalla.Hormonilääkkeitä en suostunut koskaan edes aloittamaankaan.3v.tarkastuksessa lekurikin myönsi,että kaikki hyvin vaikka en aloittanutkaan lääkitystä.Mun pari tuttavaa aloitti femarin syönnin ja kävelevät kumarassa,toinen saanut diabeteksen tään lääkkeen vuoksi.sekä osteporoosin.O len hyvilläni,etten kys.lääkettä aloittanut.tyoelämässä vieläkin vaikka mittarissa kohta 53v.

    • 5+5

      Syöpä on upea lahja – Aija Mougeolle-Chydeniuksen tarina
      http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/syopa_upea_lahja_aija_mougeolle_chydeniuksen_tarina


      Ravinto vaikuttaa 40-60% sairastuuko rintasyöpään.

      Rintasyövältä suojaava Okinawan ruoka sisältää

      rasvaista kalaa (ei kassilohta)
      soijaa
      yrttejä
      vihanneksia
      hedelmiä
      marjoja
      vihreää teetä


      "Joka yhdeksäs nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Suomessa ilmenee joka vuosi lähes 4500 uutta tapausta. Suuri osa niistä voitaisiin ehkäistä D-vitamiinilla, mutta tarve on moninkertainen viranomaissuositukseen verrattuna."
      http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2467

      Auringonvalosta saatava D-vitamiini vähentää naisten vaaraa sairastua rintasyöpään. Tutkimukseen osallistui 3 100 naista, jotka sairastuivat rintasyöpään vuosina 2003-2004 sekä 3 500 tervettä verrokkia. Kun naisia verrattiin toisiinsa sen perusteella, kuinka paljon he viettivät aikaa auringossa, runsas aurinkoaltistus liittyi selvästi pienempään rintasyöpäriskiin. Verrattuna alle 6 tuntia viikoittain auringossa viettäneisiin yli 21 tuntia aurinkoa viikoittain saaneiden sairastumisriski oli noin puolet pienempi. Yhteydet pysyivät ennallaan riippumatta ruokavaliosta, liikunnasta tai vaihdevuosista. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

      • 4+4

        "Maailmanlaajuisesti 1,3 miljoonaa naista ja noin 13 000 miestä sairastuu vuosittain rintasyöpään. Se on naisten yleisin syöpätauti. Viime vuosikymmeninä hoidon tulokset ovat parantuneet huimasti, mutta silti joka neljäs potilas kuolee tähän tautiin. Ongelmana on, että "parantuneidenkin" potilaiden elimistössä lymyää syöpäsoluja. Suosittelen kaikille syöpäpotilaille tukihoidoksi ravintolisiä, joista kerron tässä katsauksessa."
        http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=131

        "D-vitamiinin puute on erittäin yleistä Suomessa. Monien kroonisten sairauksien syntymekanismissa D-vitamiinin puutteella on merkittävämpi osa kuin aiemmin on tiedetty. Lähes kaikissa elimistömme soluissa on D-vitamiinireseptoreita. Yleisimpiä syöpiä, autoimmuunitauteja, infektioita sekä sydän- ja verisuonisairauksia esiintyy enemmän niillä, joilla on D-vitamiinin puutos. On varsin ilmeistä, että näiden tautien kasautuminen ja viimeaikainen lisääntyminen mm. Suomessa liittyy yleistyneeseen D-vitamiinin puutokseen. Voidaan myös todeta, että Suomessa ei olisi terveydenhuollon rahoituskriisiä, jos D-vitamiinisuositukset mm. neuvoloissa olisivat ajanmukaiset ja jos väestön yleinen tietoisuus D-vitamiinin puutteen vaikutuksista ja tarvittavasta korvaushoidosta olisi edes kolesterolitietämyksen tasoa."
        http://www.dvitamiini.com/yksityiskohtaisesti.html


        D-vitamiini ja syöpä (lukuisia tutkimuksia)
        http://vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=931


        Omega-3 hidastaa ja ehkäisee rintasyövän kasvua
        http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2469


        "Useat uudet tutkimukset viittaavat siihen, että riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee rintasyöpää ja parantaa sen ennustetta. Entä mikä sitten on riittävä saanti? Paljonko veressä pitää olla D-vitamiinia? Uusi koontitutkimus osoittaa, että ihanteellinen pitoisuus on paljon suurempi kuin suomalaisten keskiarvo."
        http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2496

        Low vitamin D linked to breast cancer in Saudi Arabian women:
        http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/low-vitamin-d-linked-to-breast-cancer-in-saudi-arabian-women/

        Syöpä- ja muut lääkärit ovat tehneet valtavan karhunpalveluksen rintasyöpää sairastaville potilailleen kieltämällä heitä käyttämästä vitamiineja ja muita ravintolisiä. Uusi amerikkalainen suurtutkimus vahvistaa, että monivitamiini-hivenainevalmisteen käyttö parantaa invasiivisen rintasyövän ennustetta. Tutkimuksen julkaisi rintasyövän tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut tiedelehti Breast Cancer Research and Treatment. jatkuu
        http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2556

    • 3+14

      Viikko sitten löysin kyhmyn rinnasta,tänään oli mammografia ja ultra.Mammossa ei kyhmyä näkynyt,ultrassa näkyi selvä tiivistymä,on niin "hankalassa paikassa",rinnan alareunalla,syvällä..ennenkin ollut samassa rinnassa patteja,kystia ja imusolmukkeita.Nyt aivan erilainen,sanoi tuttu röntgenlääkäri.Huomenaamulla on paksuneulanäyte.Huonoltahan tää nyt näyttää,sanoi lääkäri myös.
      Vuosi sit sain MS-tauti diagnoosin,ja elämä pysähtyi.Nyt kun rämmin jotenkin siitä shokista vähän ylöspäin,tuli tämä.
      Ei voi kuin ihmetellä paskan määrää noin muutenkin viime vuosien aikana.

    • Dakota

      Elä suotta vielä huolestu asiasta. Kun voihan kysymyksessä olla jokin harmiton pattikin vain. Mutta jotainhan siellä on näkynyt joten hyvä että tutkivat että mitä siellä on. Itselläni mammografiassa ei mitään löytynyt mutta sen jälkeen kuitenkin geelillä tutkivat rinnat vielä ja kurja kyllä , niin minulta siellä sitten löytyi patti.
      Ja vieläkin kurjempaa että se johti vasemman rinnan poistoon ja imusolmukkeiden poistoon myös.
      Leikkauksesta minulla vasta kolme viikkoa. Joten tässä asiassa olen vielä ihan alussa.
      Mutta, mene vain tutkimuksiin levollisin mielin kun turha vielä tressata kun tosiaan voi olla vain jokin harmiton rasvapatti.

    • 3+14

      Tänään sain tietää,että pahanlaatuinenhan se oli. Radiologi tsemppas ja sanoi,että hyvä kun löytyi nyt..pikaisesti pääsen hoitoputkeen jne.Epätodellinen olo kuitenkin...kaksi asiaa mitä olen pelännyt:MS-tauti ja syöpä,nyt ne on.Enää en pelkää mitään.Voimia kaikille diagnoosia/vastauksia odottaville,viikon odotus itselläni oli ehkä se pahin.Kuitenkin.

      • 3+14

        Niin,sen radiologi sanoi ,että duktaalinen karsinooma kyseessä,kasvain alle/n.1cm.

      • miten lienee
        3+14 kirjoitti:

        Niin,sen radiologi sanoi ,että duktaalinen karsinooma kyseessä,kasvain alle/n.1cm.

        Voimia sinulle, onneksi löydettiin se patti nyt niin pääset hoitoon. Minulta vuosi sitten tutkittiin, mutta sillä kertaa ei ollut syöpää. Odottaminen on tuskallista.

      • Kaverilla rintasyöpä
        miten lienee kirjoitti:

        Voimia sinulle, onneksi löydettiin se patti nyt niin pääset hoitoon. Minulta vuosi sitten tutkittiin, mutta sillä kertaa ei ollut syöpää. Odottaminen on tuskallista.

        Voiko lievän rintasyövän nuorella parantaa pelkillä lääkkeillä?

    • Kuivalatar

      Nyt on rintasyöpäpatti poistettu leikkauksessa ja rintaa säästetty ja toista leikkauksella tasapainotettu. On vaan jälkihoito vaikeaa kun koko rintakehä on tikeillä ja sairaalla puolella on jostain syystä tikit pienellä alueella purkautunut jo viikon päästä leikkauksesta, eli laitan joka päivä sen päälle steriilin sidelappusen ja vuoraan muut osat rintakehästä wc-paperilla, kun ei ole muuta köyhällä ja laitan rintsikat päälle. Näin pitää selvitä kontrollikäyntiin saakka kun tikit poistetaan. Lappuun tulee märkää, mutta kuumetta ei vielä onneksi ole, mutta nenänverenvuotoa on tullut, ei kärsi syödä noita kahta ibuprofeiinitaplettia kolmesti päivässä, maha ja verisuonisto ei kestä. Aikamoista kärsimystä tämä, mutta jospa se siitä, onneksi puoliso tukee eikä tarvitse yksin jossain yksiössä selvitä omillaan, nykyisin ei edes kaupungin tai kunnan kodinhoitaja soita ja tule katsomaan, liekö kotisairaanhoitoa ollenkaan automaattisesti leikkauspotilaille, ne kun ovat oman onnensa nojassa, jos eivät itse perää avun perään (tai ei ole varaa siihen tai rohkeutta kysyäkään). Mä tein perjantaina itse imurin kanssa viikkosiivouksen ja luuttusin lattiat ja desinfioin tolulla vessat tikatun rintani kanssa ja sunnuntaina oli raju nenäverenvuoto, olisi pitänyt vaan maata sängyssä kaikkien likojen keskellä, mutta kun siisti on, niin tahtoo tiskata ja siivota, mies ei osaa siivota, vaikka muuten käy apteekissa ja kaupassa ja laittaa ruokaakin. Elämä se koettelee mutta koetuksissa varmaan karaistuu, hyvää isänpäivää kaikille niille miehille, jotka hoitavat sairasta vaimoaan, tytärtään, äitiään, anoppiaan jne. Kyllä te olette mahtavia!

    • miten lienee..

      hehehe kaikki oli provoa uskoitte!

    • kolmenmame

      mä en uskalla...
      siis soittaa lääkäriin
      löysin pahkuraisen vasemmasta rinnasta kun rupesin ihmettelemään tätä älytöntä runsasta jatkuvaa vuotoa rinnasta, liivit on koko ajan märät...
      esikoisen ylppärit nyt keväällä ja hällä lähtö syksyllä opiskelemaan ulkomaille,
      nyt ei pysty sairastamaan ja aatteleen itteensä

      • henrietta10

        Soita vaan ja mene heti. Itse löysin patit tammikuussa, leikkaus oli helmikuussa ja nyt jo solunsalpaajat menossa. Olo on täysin luottavainen. Minullakin kolme lasta ja valmistelen nuorimmaisen lakkiaisia. Niistä tulee aivan yhtä hienot kuin kahdella muullakin ollut.
        Patti ei ole kuolemantuomio vaan asia joka hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Tähän asti kaikki koettu on ollut täysi kestettävissä. Hoito on hyvää ja normaalia arkea voi elää useimpina päivinä.
        Rohkeutta vaan ja tutkimuksiin, mitä pikemmin saat hoidot käyntiin, sen paremmin kaikki sujuu.

    • shokki.

      Suomea venäläisittäin murtaen puhuva terv.lääkäri soitti tänään aamuherätyksen : rintasyöpä.

      Ensin meni työpaikka.
      Ja tänään tämä.

      Toivotti : hyvää päivänjatkoa puhelun lopuksi (ei hemmetti oo todellista!)
      Kuulemma postissa tulee lähete johonkin sairaalaan?
      Todella tyly nainen ja kova kylmä ääni.

      Ihan kamalaa kun ei saanut edes kunnolla selvää mitä lääkäri puhui.
      Odottelen siis postia?

      Kuinka mä selviän rintasyövästä.
      Työttömänä?

      Apua!

      Ihan shokissa.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      150
      2387

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1958

    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1938

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1730

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1520

    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1296

    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1190

    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1188

    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1183

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1167
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt