AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

Maakellarin haju

19 Vastausta 5 317 Lukukertaa
Katsoin ed. kysymystä, ja päätin minäkin kysyä taloa vaivaavasta ongelmasta. Talo on rakennettu vuonna -93. Perustettu kalliolle loivaan rinteeseen. Rinteen puolella sisälattian korkeus on kalliosta 40-70 cm, ja näkyvää sokkelia on 15 cm. Rakenne seinustalla on betoniantura, lekaharkko 20 cm ja seinä siporexia. Sisälattiapinta porrastettu, rinteen puoli 60 cm ylempänä. Porrastuksen kohdalla talossa kantavan seinän sokkeli. Talon ulkopuolella salaojitus.
Lattiarakenne: sora kallion päällä, styrox 100mm maata vasten, jonka päälle valettu 120 milliä paksu laatta, joka kannatettu reunoistaan - ei siis maanvarainen laatta, vaan valettu maata vasten styroxin päälle. Laatan päällä polyuretaanilevykerros ja tämän päällä 60 mm pintavalu, jossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Pintalaatta irti seinärakenteesta 10 mm vaahtomuovin avulla. Lattian pinta on parkettia.

Porrastuksen kohdalla kantavan väliseinän rakenne rinteen puolelta päin lueteltuna: lekaharkko, 10 millin ilmaväli, siporex-harkkoseinä 200 mm, vetonit-sisäpinnoitus. Siporex-muuraus siis alkaa kantavan laatan päältä, jolloin huonetilasta muodostuu pintalaatan reunan 10 millin vaahtomuovin kautta yhteys 100 milliä korkealle alueelle siporex-seinään, jossa ei ole pinnoitusta. Tästä edelleen yhteys siporexin ja harkon 10 millin ilmavälin kautta 400 milliä korkeaan maatavasten olevaan porrastuksen harkkoseinään. Ulkoseinien rakenteessa ei synny vastaavaa yhteyttä perustuksen hiekkaan vaan sitä eristää bitumikaista.

Käsittääkseni maakellarin haju tulee huoneistoon edellämainittua reittiä "huoneiston alipaineen vetämänä". Ilmastoinnin avulla huonetilan alipainetta vähentäen ko. haju vähenee. Ymmärtääkseni kantavan lattialaatan alla matalakin hiekkatäyttö on tiivistynyt ja näin on syntynyt ilmalle reitti kuljettaa maanhajua.

Korjausajatuksiani:
1. Tiivistetään ko. reitti "teippaamalla lattian ja seinänvälinen rako listan alla"...
Mitä tapahtuu, kun ko. väli ja alapohja "ei sitten enää tuuletu virtauksen avulla tiivistämisen jälkeen"?
Virittyykö lattian alle entistäkin katalampi "hajupommi"?
2. Rakennetaan ko. "hajuraon" päälle reunalista- kotelo, joka alipaineistetaan keveästi talon poistoilmasysteemillä, jolloin haju vietäisiin LTO:n kautta harakoille... Minkäslainen pommi tästä syntyisi?
3. Tuuletusputkia hiekkaan lattian alle... Miten laittaa ne hyvin matalaan tilaan? Tuoko vain kylmää lattian alle?

Käyttökelpoisista korjausajatuksista palkkio ja jokatapauksessa kiitokset jo etukäteen teille, jotka näkevät vaivaa ongelman ratkaisun pohdiskeluun.

Siporex-talon

Ehdottaisin ainoastaan ko. reiän sulkemista esim. Sika-massalla. Kyseessähän on hallitsematon ilmavuoto ja koska talon ilmanvaihto on kutakuinkin kunnossa (alipaine) tuppaa korvausilmaa tulemaan mistä tahansa reiästä. En olisi huolestunut (mutta olenkin ainvan muun kuin rakennustekniikan DI...).

Missään nimessä on menisi tuota homeilmaa tuupaamaan LTO:lle tms. Tuuletusputkista hiekan alla en osaa sanoa, missään en moisiin ole törmännyt; salaojathan ovat (pitäisi olla) paljon alempana ja tämä olisi nyt sitten jokin sekasikiö ;)

Meillä tuli vastaava haju myös laatan raosta: lämpöpatterin putkien kohdalta kun nousivat laatan läpi. Olen aivan varma, että minkä tahansa talon alla on tuo homeen (=maakellarin) haju mikäli ruvetaan nuuhkimaan. Sieltä se nousee, vaikka olisi kuin pirusti soraa/hiekkaa. Kostea maa siellä alempana kuitenkin on joka hönkii metsän hajuja..

Toivottavasti helpotti ja kerro mitä muita neuvoja olet saanut (muualta kuin tältä palstalta).

Ei haise

"Olen aivan varma, että minkä tahansa talon alla on tuo homeen (=maakellarin) haju mikäli ruvetaan nuuhkimaan. Sieltä se nousee, vaikka olisi kuin pirusti soraa/hiekkaa. Kostea maa siellä alempana kuitenkin on joka hönkii metsän hajuja.. " Ei kyllä hajuja löydy ainakaan meidän rossipohjaisesta talosta. Lattia on n. 60 cm kellaritilan täyttömaan yläpuolella ja perustusten ja puurakenteitten kohdatessa välissä on bitumihuopa. Nytkään kovien sateiden jälkeen kellariin ei noussut näkyvää vettä (perunakellariin kulkukäytävä täyttömaan keskellä), betoni vain hiemna kostea. Ja haju on mieto perunakellarin haju, ei ummehtunut tai mätä.

Niinpä, perunakellarin haju !

"Ja haju on mieto perunakellarin haju, ei ummehtunut tai mätä." => Heh, siis homeenhaju :)

Maapohjainen

Oikaisisin sen verran, että missään sisätiloissa ei haise minkään vertaa :-). Se, missä se perunakellari haisee on maapohjainen ryömintätila talon alla, missä on nykyään käyttämätön ihan oikea perunakellari. Käynti on ulkokautta. Totta mooses tuollaisessa tilassa maa/peruna/"metsä"/rihmastot yms. haisee, mutta sisälle hajut ei tule mistään raosta. Kesällä tuuletus, talvella luukut kiinni.

Vinkki

Alustäytön mikrobien tuottamat hajut ja muut epäpuhtaudet siirtyvät sisäilmaan samalla periaatteella kuin radon-kaasutkin. Radon-korjauksista on olemassa erilaisia oppaita ja niitä voi paljolti soveltaa myös tällaisiin ongelmiin. Lisätietoa löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/korjaukset/

Homekaasu nousee betonin läpi

Ei talon alla saa olla mitään mikrobotuotantoa käynnissä. Homeen aiheuttamat kaasut nousevat vaikka betonin lävitse eikä mikää teippi tai sikamassa pysäytä noiden kaasujen läpituloa. Suosittelen salaojan parantamista ja jos ei se auta niin lattialaatta täytyy mielestäni piikata auki ja kaikki humuspitoinen poistaa talon alta. Kalliotontit ovat vaikeita koska vesi kulkee kiven pintaa pitkin ja hakeutuu talon alle. Yksi keino on kaivaa salaojat kalliioon ja räjäyttää tai louhia niille syvemmät urat ettei vesi pääse talon alle. No kallistahan se on mutta kannattaa ettei mätäne koko talo lopullisesti.

Olet oikeassa

Nämä radon-korjausmenetelmätkin ainoastaan vähentävät ongelmaa eivätkä poista sitä kokonaan. Eli ovat vain jonkunlainen kompromissi, kun vaihtoehtona on todella kalliiksi tulevat korjaukset.

Tässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että maaperäbakteerien tuottamat myrkyt varastoituvat tehokkaasti esim. muoviin. Siksi esim. muovisia tuulettuvia lattialistoja ei tulisi tällaisessa tilanteessa käyttää.

Siporex-talon

"Ei talon alla saa olla mitään mikrobotuotantoa käynnissä..." Sellaista taloa ei ole jossa näin ei tapahtuisi. Ei ehkä hiekassa ja sorassa mutta tämän kaiken alla varmasti tapahtuu. Ja kuten sanottu, kyllä se sieltä syvemmältäkin nousee ylös.

Sinänsä olisi kiva tietää miten homeen voisi havaita tälläisessä tapauksessa. Mainitsemassani esimerkissä hajun tulo lakkasi tiivistyksen jälkeen. Mutta joku väitti, että ei tämä auta. Mihin haju sitten katosi?

Toisaalta, toisaalla talossamme on kuilu laatan alle eikä sieltä tule ainakaan ummehtunutta kellarinhajua. Uskon (ja toivon) että meillä ainakin tuo haju oli yksittäistapaus tuossa yhdessä kohdassa. Ja nyt nukun rauhassa ;)

Lisäksi pelkästään jo ulkoilma on hometta täynnä. Kuka sitten osaa sanoa mikä on vaaralista mikä ei? Lienee enempi empiiristä tutkimusta mutta sehän ihan ok sinänsä.

Humuskerros

Maaperän humuskerroksen paksuus vaihtelee paikasta riippuen muutamasta sentistä useisiin kymmeniin sentteihin. Sitä ei siis löydy syvältä maan uumenista, vaan siellä tulee vastaan kivennäismaa. Rakentamismääräykset (C2) edellyttävät kaiken humusmaan ja muun kosteuden vaikutuksesta lahoavan aineksen poistamista rakennuksen alta ja sen viereltä. Ennen rakentamista on siis aina tehtävä pohjatutkimus myös tästä näkökulmasta.

Alustäyttöongelmat ja niiden korjaaminen ovat hankalimpia maanvaraisten laattojen kohdalla.

Tieteellinen tutkimus tällä alalla on todella runsasta. Pelkästään Suomessa tehdään vuosittain sen verran paljon tutkimuksia ja väitöskirjoja, että niihin syvällisempi perehtyminen olisi kokopäivätyötä. Mikäli asia kiinnostaa, niin tutkimuslyhennyksiin voi tutustua eri yliopistojen (varsinkin Kuopion ja Helsingin), Työsuojelurahaston, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen jne.. internetsivuilla. Muualla maailmassa tehdyistä tutkimuksista voi löytää tietoja hakukoneiden avulla käyttämällä vaikkapa eri home- tai bakteerilajien tieteellisiä nimiä (esim. Aspergillus, Stachybotrys, Streptomyces, Mycobacterium jne..).

korjaus radonkaivonavulla

Hei Kiitoksia Kaikille ja erityisesti Sinulle nimimerkki Liisa avusta ja vaivan näöstä.

Tässä olis edelleen tuumittavaa.

Onkos olemassa mittaus-/kokemus tietoa siitä miten hyvin ns radonkaivot ovat auttaneet maakellarihajun/homeen poistoon.

Ja riittääkö ,jos remontoidaan rajummin ,kantavan maavaraisenlattian alla olevan maan poisto+kuivatus puhdistus jne. ...vai pitääkös joka tapauksessa poistaa myös "saastunut betoni"

tuumausta

En muistaakseni ole törmännyt mihinkään tutkimukseen, jossa olisi selvitetty alustäytön hajujen vähentämistä eri menetelmillä. Käsittääkseni sellaista ei ole mahdollista tehdäkään, koska ei ole olemassa mitään riittävän luotettavia välineitä mikrobipäästöjen mittaamiseen toisin kuin radonkaasuilla, joiden mittaus on yksinkertaista. Koska mikrobien haisevat aineenvaihduntatuotteet ovat samalla tavoin kaasumaisia kuin radonkin, niin tässä suhteessa voi mielestäni soveltaa täysin radonin osalta tehtyjä tutkimuksia.

Betonin suhteen lienee riittävää, jos se kuivataan (mikäli märkä) ja hioataan mekaanisesti päältä, sillä homekasvustot ovat vain sen pinnalla. Toinen asia on sitten, että miten maanvaraisen laatan alla voidaan työskennellä ja poistaa maata purkamatta betonilaattaa ?

Betoni on homekasvuston

ilmetessä läpisaastunutta. Vaasassa oli aikomus asuttaa opiskelijoita vanhoihin betonisiiloihin tehtyihin asuntoihin.

Betonisiiloista löytyi homekasvustoa ja tutkimuksissa tuli esiin, että home oli levinnyt läpi seinämän eikä sitä saanut pois pinnan hiekkapuhalluksella.

niin

Epäilemättä betoni voi joskus homehtua syvältäkin - varsinkin, jos se on tavallista huokoisempaa ja sinne pääsee orgaanista ainetta homeiden ravinnoksi. Mainitsemassasi tapauksessa kun oli vielä kaiken lisäksi kysymyksessä entinen siilo. Tiedätkö, onko kyseisestä tapahtumasta olemassa mitään lisätietoa netissä ?

kokemusta on

maakellarin haju viittaa usein sädesienen olemassaoloon. sädesieni on kosteassa viihtyvä mikrobi.Paras kutsua paikalle alan asiantuntia, sillä jos se on sädesienestä johtuvaa, remontti ei ole yksinkertainen.

Kerro lisää

Jos sinulla on kokemuksia sädesienistä ja siitä aiheutuneesta remontista, kerro toki lisää. Minkälainen kohde, materiaalit, miten korjattiin yms.
itsellä on kivirakenteinen okt. kellari josta otettu materiaali näytteitä. Todettiin että tietyissä seinissä on sädesientä. Onko se sitten pelkässä rappauksessa vai missä, sitä ei ole vielä selvitetty.

Purkutyö varoen

Sädesienet ovat itseasiassa bakteereja (aktinobakteereja). Niitä luultiin ennen sieniksi niiden ulkonäön perusteella. Jotkut niistä tuottavat erittäin voimakkaita myrkkyjä (esim. Streoptomyces griseus) eikä niitä saisi esiintyä ollenkaan sisätiloissa.

Aktinobakteerien saastuttamia rakenteita purettaessa on noudatettava kaikkien tiukimpia turvaohjeita. Eli käytettävä, osastointia, alipaineistusta, kertakäyttöhaalareita, suodattimella varustettua kokosuojanaamaria jne..

Kaikki kontaminoitunut materiaali tulee poistaa ja uusia.

Tarkempia ohjeita saat ao. Ratu-kortista:
http://212.149.67.212/FMPro?-DB=KRTK00web&-Format=KR40.html&-Lay=nettikortti&-RecID=35463&-Find

Klikkaa myös "menetelmäkuvaus" sivun ylälaidassa.

pitkätarina

Meidän tarina on niin pitkä. Haluaisin noista teidän tutkimuksista kysyä ja talon oireista.Meillä on tiilivuorattu rinnetalo, alakerta betonia ja siellä oli ongelmaa.Laita sähköpostiosoite niin annan sulle puhelinnumeroni niin voit soittaa jos kiinnostaa.

näytteet

sähköposti on lisätty. Laittaisitko sinne tietoa miten sädesieni teillä todettiin ja näkyikö se 'silmin' selkeästi? Entä korjaus jos kerran kohde oli betonia? Me otettiin itse materiaalinäytteet (ihan poraamalla ja siitä tuleva puru minigrip pusseihin)Näytteet tulkittiin labrassa.

se mailiosoite

Ilmeisesti sähköpostiosoitetta ei näytetä mitenkään vaikka lisäsin sen tuohon äsken.
tässä se nyt kuitenkin on tupa66@suomi24.fi

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta