First 36.7 isoon rapakkoon.

No kokemusta on vain karibialle asti ja pykälää isommalla (40.7). Siiinähän on periaatteessa samat tilaratkaisut, vähän pienemmät vaan. Vene on hauska purjehtia myös atlantilla. Vuosi menee hienosti, mutta tilajärjestelyjä ehkä rupeaa kaipaamaan toisenlaisia. Iso takakajuutta ehkä jne. Mutta nämä osin makuasioita. Veneellä kyllä pärjää kaksistaankin hyvin...

Pinnaohjaukselle perusteluja: tuuliperäsimen liittäminen helpompaa. Helpompi rikata "automaattiohjaus" purjeiden avulla esim. myrskyfokalla ja kumiköyden pätkällä. Pinnapilotit ovat halpoja ja kytkentä yksinkertainen- voi ottaa useamman mukaan. Vikamahdollisuuksia ohjauksessa paljon vähemmän kun vaijerit ja kvadrantti ym. puuttuu. Mm. vaijerien löystyminen, katkeaminen tai sijoiltaan meno on mahdotonta. Paljon nopeampaa ja helpompaa ajaa esim kovaa lenssiä. Ratin pyörittäminen vuorokausikaupalla on aika tylsää ja rasittavaakin jos sellaiseen tilanteeseen joutuu. Pinnaan kytketyllä autopilotilla tai tuuliperäsimellä voidaan helposti muuttaa ohjausliikkeen suuruutta ja nopeutta siirtämällä vaikutuspiste pinnassa lähemmäksi peräsinakselia. Käytin aikoinani genoakiskoa pinnan päällä tähän säätöön.

... mutta jos kuitenkin päädyt siihen 36.7:aan tai vastaavaan. Niin meillä olisi jo tarvittavia varusteita, tai ainakin osa niistä ruuvattuna veneeseen valmiiksi. Ja tilaakin olisi hieman enemmän. Tarkoitan siis 40.7:kaa...

"First 36.7:aa ei ole erityisemmin pidemmille matkapurjehduksille suunniteltu. Esim. pa-tankki on 75l, joka on aika vaatimattoman kokoinen tuon kokoluokan veneessä."

Kukaan täysipäinen ei ala keskellä valtamerta mopottamaan, odotetaan kiltisti, että alkaa tuulla. Sähkön tuottoon muut vehkeet.

"tse hakisin jotain suojaisemmalla avotilalla ja skegillisellä peräsimellä, mutta makuasioitahan nämä ovat. "

Tervetuloa 2000 luvulle:

http://sailmagazine.com/boat-reviews/AkilariaClass40.jpg

No höpö höpö.

Mainittu Beneteau on ihan sopiva valtameripurjehdukseen. Katsokaas karttaa ja miettikää, millaisille vesille ranskalaiset mahtavat veneitä tehdä.

Peräsinkeskustelu on myös aivan hölmöä. Nykyaikainen kunnolla suunniteltu ja rakennettu lapioperäsin kestää mainiosti myös valtamerikäyttöä.

"oikea pallonkiertovene" tarkoittaa vanhaa ja vanhanaikaista venettä, jonka vähävarainen omistaja hoitaa sieluaan nettipalstoilla viisastelemalla.

Ei ole vanhoissa pitkäkölisisissä kruisereissakaan mitään vikaa, usein päinvastoin. Niiden olemassaolo ei vain tee nykyaikaisista veneistä huonoja.

Kannattaa käyttää aika ja tarmo veneen varusteluun ja opetteluun (iso osa matkapurjehdusta on nimittäin veneen korjaamista, veneen iästä riippumatta) eikä hyvän veneen perusominaisuuksien ihmettelyyn.

Beneteau First 36.7 on hyvä vene, aivan varmasti.

Sopii mainiosti kirjoitti:

No höpö höpö.

Mainittu Beneteau on ihan sopiva valtameripurjehdukseen. Katsokaas karttaa ja miettikää, millaisille vesille ranskalaiset mahtavat veneitä tehdä.

Peräsinkeskustelu on myös aivan hölmöä. Nykyaikainen kunnolla suunniteltu ja rakennettu lapioperäsin kestää mainiosti myös valtamerikäyttöä.

"oikea pallonkiertovene" tarkoittaa vanhaa ja vanhanaikaista venettä, jonka vähävarainen omistaja hoitaa sieluaan nettipalstoilla viisastelemalla.

Ei ole vanhoissa pitkäkölisisissä kruisereissakaan mitään vikaa, usein päinvastoin. Niiden olemassaolo ei vain tee nykyaikaisista veneistä huonoja.

Kannattaa käyttää aika ja tarmo veneen varusteluun ja opetteluun (iso osa matkapurjehdusta on nimittäin veneen korjaamista, veneen iästä riippumatta) eikä hyvän veneen perusominaisuuksien ihmettelyyn.

Beneteau First 36.7 on hyvä vene, aivan varmasti.

Lue lisää

Sun kannattaisi sijoittaa ne vähät rahat parempaan kuin ranskalaiseen..
Eikä haukkua niitä jotka arvostaa vanhempia arvoveneitä köyhiksi.

Pallonkiertoon First ei ole hyvä:
- Lapioperäsin joissa yleisesti laakerointi ongelmia. (http://beneteaufirst367.org/forums/upload/index.php?showtopic=551)

- Litteäpohjarakenne jossa yleensä laminaatissa halkeamia. (http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=1596)
- Liian kevyt rakenteinen vene, kölipaino pitäisi lähes tuplata, eikä rakenteet sitä kestäisi.

Joukoli:n kommentti on hyvä.

around around kirjoitti:

Sun kannattaisi sijoittaa ne vähät rahat parempaan kuin ranskalaiseen..
Eikä haukkua niitä jotka arvostaa vanhempia arvoveneitä köyhiksi.

Pallonkiertoon First ei ole hyvä:
- Lapioperäsin joissa yleisesti laakerointi ongelmia. (http://beneteaufirst367.org/forums/upload/index.php?showtopic=551)

- Litteäpohjarakenne jossa yleensä laminaatissa halkeamia. (http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=1596)
- Liian kevyt rakenteinen vene, kölipaino pitäisi lähes tuplata, eikä rakenteet sitä kestäisi.

Joukoli:n kommentti on hyvä.

Lue lisää

"- Lapioperäsin joissa yleisesti laakerointi ongelmia."

Entä hull #47 jälkeen;-)

"- Litteäpohjarakenne jossa yleensä laminaatissa halkeamia. "
Todisteet?

"- Liian kevyt rakenteinen vene, kölipaino pitäisi lähes tuplata, eikä rakenteet sitä kestäisi."

Osaatko säätää purjealaa keliin sopivaksi?

around around kirjoitti:

Sun kannattaisi sijoittaa ne vähät rahat parempaan kuin ranskalaiseen..
Eikä haukkua niitä jotka arvostaa vanhempia arvoveneitä köyhiksi.

Pallonkiertoon First ei ole hyvä:
- Lapioperäsin joissa yleisesti laakerointi ongelmia. (http://beneteaufirst367.org/forums/upload/index.php?showtopic=551)

- Litteäpohjarakenne jossa yleensä laminaatissa halkeamia. (http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=1596)
- Liian kevyt rakenteinen vene, kölipaino pitäisi lähes tuplata, eikä rakenteet sitä kestäisi.

Joukoli:n kommentti on hyvä.

Lue lisää

Kun pari ihmistä ilmoittaa, että on ollut laakerointiongelma, niin sinulta irtoaa johtopäätös: yleisesti laakerointi ongelmia.

Tarkastaja tutkinut veneen ja todennut halkeamia palkistossa, niin sinulta irtoaa johtopäätös: litteäpohjarakenne jossa yleensä laminaatissa halkeamia.

Kun kölipaino ei ole puolet veneen kokonaispainosta, niin sinulta irtoaa johtopäätös: kölipaino pitäisi lähes tuplata, eikä rakenteet sitä kestäisi.

Ihmeellisiä ovat johtopäätöksesi. Onko sinulla mitään ymmärrystä kölin vääntömomentista ja veneen pohjan muodosta? Nykyveneissä ei missään nimessä ole mitään järkeä käyttää kölipainoa, joka olisi puolet koko veneen painosta, tuollainen Södegrenin suunnitteluperiaate sopi vain sen aikakauden veneille.

Sopii mainiosti kirjoitti:

No höpö höpö.

Mainittu Beneteau on ihan sopiva valtameripurjehdukseen. Katsokaas karttaa ja miettikää, millaisille vesille ranskalaiset mahtavat veneitä tehdä.

Peräsinkeskustelu on myös aivan hölmöä. Nykyaikainen kunnolla suunniteltu ja rakennettu lapioperäsin kestää mainiosti myös valtamerikäyttöä.

"oikea pallonkiertovene" tarkoittaa vanhaa ja vanhanaikaista venettä, jonka vähävarainen omistaja hoitaa sieluaan nettipalstoilla viisastelemalla.

Ei ole vanhoissa pitkäkölisisissä kruisereissakaan mitään vikaa, usein päinvastoin. Niiden olemassaolo ei vain tee nykyaikaisista veneistä huonoja.

Kannattaa käyttää aika ja tarmo veneen varusteluun ja opetteluun (iso osa matkapurjehdusta on nimittäin veneen korjaamista, veneen iästä riippumatta) eikä hyvän veneen perusominaisuuksien ihmettelyyn.

Beneteau First 36.7 on hyvä vene, aivan varmasti.

Lue lisää

ARC 2012 Julia (Delphia 33) keskeyttänyt ja on hinauksessa kohti teneriffaa. Menettänyt ohjauskykynsä. Tarkempaa syytä ei vielä tiedossa.

Varmaan sen pallonkierron voi 36.7:lla tehdä. Itse silti valitsisin hieman tukevamman, Firstistä voi pahemmassa paikassa mennä sisustus päreiksi. Sellaista on tapahtunut enemmän kuin yhdessä tapauksessa. Ei silti tarvitse mennä toiseen laitaan ja CA:han, välistäkin löytyy kaikenlaista. Viimeistään Atlantin ylityksen jälkeen saisi 36.7:ssä olla ainakin yksi reivi pysyvästi sisällä. Itämerellä pyörimiseen 36.7 taas olisi aivan mainio vehje.

Pallonkierto on vain pieneltä osaltaan purjehdusta, enimmältään paikalla oloa. Jos nyt ei lähde palloa kiertämään ainoastaan kiertämisen takia.

muutakin kuin purjeh kirjoitti:

Varmaan sen pallonkierron voi 36.7:lla tehdä. Itse silti valitsisin hieman tukevamman, Firstistä voi pahemmassa paikassa mennä sisustus päreiksi. Sellaista on tapahtunut enemmän kuin yhdessä tapauksessa. Ei silti tarvitse mennä toiseen laitaan ja CA:han, välistäkin löytyy kaikenlaista. Viimeistään Atlantin ylityksen jälkeen saisi 36.7:ssä olla ainakin yksi reivi pysyvästi sisällä. Itämerellä pyörimiseen 36.7 taas olisi aivan mainio vehje.

Pallonkierto on vain pieneltä osaltaan purjehdusta, enimmältään paikalla oloa. Jos nyt ei lähde palloa kiertämään ainoastaan kiertämisen takia.

Lue lisää

Hyvä pointti. Viiden solmun keskinopeudella vesillä ollaan maailmanympäripurjehduksella 4500--5000 tuntia. Aikaa on sääsykleistä johtuen käytännössä käytettävä ainakin kaksi vuotta, mielellään kolme.

2 vuotta = 17520 tuntia, purjehduksen osuus 26--29 %
3 vuotta = 26280 tuntia, purjehduksen osuus 17--19 %

Suurin osa pallonkierrosta on todellakin paikallaan olevassa veneessä asustamista.

Sitä lienee hyvä miettiä venettä valittaessa. Tämän 36.7 Beneteaun asuttavuus on huomattavasti parempi kuin vanhempaa designia edustavan esim. CA-tyyppisen veneen.

Asumista vain kirjoitti:

Hyvä pointti. Viiden solmun keskinopeudella vesillä ollaan maailmanympäripurjehduksella 4500--5000 tuntia. Aikaa on sääsykleistä johtuen käytännössä käytettävä ainakin kaksi vuotta, mielellään kolme.

2 vuotta = 17520 tuntia, purjehduksen osuus 26--29 %
3 vuotta = 26280 tuntia, purjehduksen osuus 17--19 %

Suurin osa pallonkierrosta on todellakin paikallaan olevassa veneessä asustamista.

Sitä lienee hyvä miettiä venettä valittaessa. Tämän 36.7 Beneteaun asuttavuus on huomattavasti parempi kuin vanhempaa designia edustavan esim. CA-tyyppisen veneen.

Lue lisää

Joo, mä jäisin ensimmäisen myrskyn jälkeen pelosta sekaisin asumaan lähimpään turvasatamaan, jos sinne saakka edes pääsisin. Ja lopulta kyllästyttyäni samaan maisemaan, myisin veneen ja lentäisin takaisin kotiin.

Myrskyn silmässä kirjoitti:

Joo, mä jäisin ensimmäisen myrskyn jälkeen pelosta sekaisin asumaan lähimpään turvasatamaan, jos sinne saakka edes pääsisin. Ja lopulta kyllästyttyäni samaan maisemaan, myisin veneen ja lentäisin takaisin kotiin.

Lue lisää

Mihin lie toikin kommentti nyt mahtoi liittyä. Niin tyhmää kysymystä ei kyllä olekaan, johon toi olis hyvä vastaus.

meehän siitä kirjoitti:

Mihin lie toikin kommentti nyt mahtoi liittyä. Niin tyhmää kysymystä ei kyllä olekaan, johon toi olis hyvä vastaus.

Mihin tää kommentti liittyy?

muutakin kuin purjeh kirjoitti:

Varmaan sen pallonkierron voi 36.7:lla tehdä. Itse silti valitsisin hieman tukevamman, Firstistä voi pahemmassa paikassa mennä sisustus päreiksi. Sellaista on tapahtunut enemmän kuin yhdessä tapauksessa. Ei silti tarvitse mennä toiseen laitaan ja CA:han, välistäkin löytyy kaikenlaista. Viimeistään Atlantin ylityksen jälkeen saisi 36.7:ssä olla ainakin yksi reivi pysyvästi sisällä. Itämerellä pyörimiseen 36.7 taas olisi aivan mainio vehje.

Pallonkierto on vain pieneltä osaltaan purjehdusta, enimmältään paikalla oloa. Jos nyt ei lähde palloa kiertämään ainoastaan kiertämisen takia.

Lue lisää

"Firstistä voi pahemmassa paikassa mennä sisustus päreiksi."

Lasikuitukorjauskitistä oletko kuullut?

"Pallonkierto on vain pieneltä osaltaan purjehdusta, enimmältään paikalla oloa. Jos nyt ei lähde palloa kiertämään ainoastaan kiertämisen takia. "

Oletko katsonut edes kuvia first 36.7 sistuksesta, layout on järkevin mitä 36 jalkaan mahtuu.

4322 kirjoitti:

"Firstistä voi pahemmassa paikassa mennä sisustus päreiksi."

Lasikuitukorjauskitistä oletko kuullut?

"Pallonkierto on vain pieneltä osaltaan purjehdusta, enimmältään paikalla oloa. Jos nyt ei lähde palloa kiertämään ainoastaan kiertämisen takia. "

Oletko katsonut edes kuvia first 36.7 sistuksesta, layout on järkevin mitä 36 jalkaan mahtuu.

Lue lisää

Lasikuitukitilläkö korjataan säleille mennyt vaneri ja irronneet sisustusmodulit? Ei 36.7:n sisustuken toimivuudessa ole mitään vikaa. Sehän on aivan erinomainen vaikka pitkän kesäloman viettoon ympäri Itämerta. Pysyvä veneessä asuminen taas on eri asia.

ai jaa kirjoitti:

Lasikuitukitilläkö korjataan säleille mennyt vaneri ja irronneet sisustusmodulit? Ei 36.7:n sisustuken toimivuudessa ole mitään vikaa. Sehän on aivan erinomainen vaikka pitkän kesäloman viettoon ympäri Itämerta. Pysyvä veneessä asuminen taas on eri asia.

Lue lisää

"Lasikuitukitilläkö korjataan säleille mennyt vaneri ja irronneet sisustusmodulit?"

Ehdottomasti kannatta ottaa matkalle mukaan lasikuitukorjaussetti. (Kit=englanniksi pakki)

"pitkän kesäloman viettoon ympäri Itämerta. Pysyvä veneessä asuminen taas on eri asia. "

Miten niin?

Matti, mikä plani Snoopyn suhteen, keväällä kotiin päin vai miten?

Jaa projekti mielessä, toki näin on. Raha on jo loppunut, mutta se lienee järjestelykysymys kunhan momentum on oikea! Terveys, siitähän ei koskaan tiedä, näinhän se menee...

407 kirjoitti:

Jaa projekti mielessä, toki näin on. Raha on jo loppunut, mutta se lienee järjestelykysymys kunhan momentum on oikea! Terveys, siitähän ei koskaan tiedä, näinhän se menee...

Lue lisää

Luin kiireessä väärin, ja puhuinkin lähinnä omasta puolestani. Toivottavasti Matti ainakin sitä terveyttä riittää!

3 kajuuttaisessa veneessä, kuten first 36.7, 2-4 hlön porukan kamat voi laittaa toiseen peräkajuuttaan. Punkkien alla on yleensä tilaa myös jonkinverran riippuen tankkien sijoituksesta.

Tilakysymys on varmaan paljon oleellisempi (ja ratkaistava) kuin ison pitäminen jatkuvasti reivattuna, liian pieni paino, pohjalaminaatin kestävyys jne. 100-150 litraa lisää esim. pullovettä tai vesikone vie tilaa, samoin 10-15L UTH- maitoa, virvotusjuomat, 250-300 oluttölkkiä, 30 viinipulloa, 150 aterian tarpeet jne. Etuhytissä harvoin pystyy nukkumaan. Itse säilyttäisin takahytit nukkumistiloina ja uhraisin keulahytin keveän tavaran varastoksi. Säilykepurkit, nesteet, lasispullot keskiveneeseen alas. 75 litraa polttoainetta riittää ehkä sähkön tuottamiseen muttei muuhun. Vaikka ei uskokaan näillä palstoilla 2000 mailin toimintasädevaatimuksiin koneella tai 2000 litran tarpeeseen niin esim 200 L lisää saattaisi olla sopiva minimi. Se on kuitenkin 20 jerryä eli jokin lisätankki tarvittaisiin aivan ilmeisesti. Minne pistät jätesäkit, ylimääräiset kaasupullot, pelastuslautan, kumijollan, työkalut, varaosat jne. Eli 36.7 kulkee varmasti kivasti isonkin veden yli mutta alottaisin arvioinnin tilakysymyksistä. Jos ne ratkeaa niin neljäkin kiertää pallon vauhdikkaasti.

seppomartti kirjoitti:

Tilakysymys on varmaan paljon oleellisempi (ja ratkaistava) kuin ison pitäminen jatkuvasti reivattuna, liian pieni paino, pohjalaminaatin kestävyys jne. 100-150 litraa lisää esim. pullovettä tai vesikone vie tilaa, samoin 10-15L UTH- maitoa, virvotusjuomat, 250-300 oluttölkkiä, 30 viinipulloa, 150 aterian tarpeet jne. Etuhytissä harvoin pystyy nukkumaan. Itse säilyttäisin takahytit nukkumistiloina ja uhraisin keulahytin keveän tavaran varastoksi. Säilykepurkit, nesteet, lasispullot keskiveneeseen alas. 75 litraa polttoainetta riittää ehkä sähkön tuottamiseen muttei muuhun. Vaikka ei uskokaan näillä palstoilla 2000 mailin toimintasädevaatimuksiin koneella tai 2000 litran tarpeeseen niin esim 200 L lisää saattaisi olla sopiva minimi. Se on kuitenkin 20 jerryä eli jokin lisätankki tarvittaisiin aivan ilmeisesti. Minne pistät jätesäkit, ylimääräiset kaasupullot, pelastuslautan, kumijollan, työkalut, varaosat jne. Eli 36.7 kulkee varmasti kivasti isonkin veden yli mutta alottaisin arvioinnin tilakysymyksistä. Jos ne ratkeaa niin neljäkin kiertää pallon vauhdikkaasti.

Lue lisää

En tiedä onko 36.7:an"tekninentila"samanlainen kuin 40.7:kan. Siis se tila jonne mennään toisen takakajuutan takaseinästä ja sieltä pääsee käsiksi esim ohjausköysiin. Sinne sai "näppärästi" kumiveneen pidempi aikaiseen säilytykseen. Toimi muuten hyvin mutta lämppärin pakoputki täytyy eristää paremmin kuin minä tein. Tämä tietenkin tulee eteen jos lähtee itämereltä sellaiseen aikaan, että sitä pitää käyttää. Keulapunkan alle saa lisätankin, meillä n. 135L ja on septitankkina. Näiden veneiden vakiokoko septitankeille on aika pieni (24L). Eli se kannattaa ehkä muuttaa löpötankiksi jos isommaksi vaihtaa. Ylityksellä meillä oli hyteistä puolet rajattu yksinkertaisilla lakanasta tehdyillä reunoilla tavaroiden säilytykseen. Me ei pidetty juuri mitään sellaista punkkien alla, mitä olisi ylityksellä tarvittu. Vesikonetta ei ollut eli niitä pullovesiä kyllä jouduttiin kätkemään jokapuolelle. Olut ja viinimäärät oli kyllä pienempiä kuin Seppo mainitsi, ikävä kyllä! Tälläistä meillä kun ylityksellä oli kuusi sailoria. Tyynenmeren puolella tilanne varmaankin on hankalampi kuin välillä Las Palmas-St Lucia. Mutta säilytystilojen kanssa joutuu varmaankin käyttämään luovuutta...

407 kirjoitti:

En tiedä onko 36.7:an"tekninentila"samanlainen kuin 40.7:kan. Siis se tila jonne mennään toisen takakajuutan takaseinästä ja sieltä pääsee käsiksi esim ohjausköysiin. Sinne sai "näppärästi" kumiveneen pidempi aikaiseen säilytykseen. Toimi muuten hyvin mutta lämppärin pakoputki täytyy eristää paremmin kuin minä tein. Tämä tietenkin tulee eteen jos lähtee itämereltä sellaiseen aikaan, että sitä pitää käyttää. Keulapunkan alle saa lisätankin, meillä n. 135L ja on septitankkina. Näiden veneiden vakiokoko septitankeille on aika pieni (24L). Eli se kannattaa ehkä muuttaa löpötankiksi jos isommaksi vaihtaa. Ylityksellä meillä oli hyteistä puolet rajattu yksinkertaisilla lakanasta tehdyillä reunoilla tavaroiden säilytykseen. Me ei pidetty juuri mitään sellaista punkkien alla, mitä olisi ylityksellä tarvittu. Vesikonetta ei ollut eli niitä pullovesiä kyllä jouduttiin kätkemään jokapuolelle. Olut ja viinimäärät oli kyllä pienempiä kuin Seppo mainitsi, ikävä kyllä! Tälläistä meillä kun ylityksellä oli kuusi sailoria. Tyynenmeren puolella tilanne varmaankin on hankalampi kuin välillä Las Palmas-St Lucia. Mutta säilytystilojen kanssa joutuu varmaankin käyttämään luovuutta...

Lue lisää

Juuri tällaista luovuutta tarkoitin. 36.7:n rungon volyymi on paljon pienempi kuin 40.7:n, matka-ajat pakosta pitemmät eikä teknistä tilaakaan.

Joo halvalla tehty ranskanpulla on parasta...

Miksiköhän myydään 3-4kertaa kalliimalla valmistettuja veneitä jotka on oikeasti suunniteltu matkapurjedukseen?

First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla..

Kovempaan keliin niillä ei kannata lähteä, tai pidemmällmä matkalla joutua.

3763 kirjoitti:

Joo halvalla tehty ranskanpulla on parasta...

Miksiköhän myydään 3-4kertaa kalliimalla valmistettuja veneitä jotka on oikeasti suunniteltu matkapurjedukseen?

First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla..

Kovempaan keliin niillä ei kannata lähteä, tai pidemmällmä matkalla joutua.

Lue lisää

Varmasti on veneitä jotka sopivat paremmin pallonkiertoon kun "ranskanpullat". Mutta onko ne 3-4 parempia (=hinta) siihen, on taas toinen kysymys. Tätäkin on varmaan hiukka vaikea käsitellä (eli onko hintaero pallonkiertoon kohdallaan) ja osiltaan on myös makuasia. Muutaman kerran on kovempaan keleihin jouduttu ja se kova kelikin on vähän suhteellinen käsite. Miten itse määrittelet kovan kelin?

407 kirjoitti:

Varmasti on veneitä jotka sopivat paremmin pallonkiertoon kun "ranskanpullat". Mutta onko ne 3-4 parempia (=hinta) siihen, on taas toinen kysymys. Tätäkin on varmaan hiukka vaikea käsitellä (eli onko hintaero pallonkiertoon kohdallaan) ja osiltaan on myös makuasia. Muutaman kerran on kovempaan keleihin jouduttu ja se kova kelikin on vähän suhteellinen käsite. Miten itse määrittelet kovan kelin?

Lue lisää

Kova keli on yksi asia, mutta pitkällä reissulla vain yksi monesta mahdollisesta. Veneen pitäisi sietää pienet mokailut telakoinnissa, ankkurissa päälle rekaavan naapurin ja kaikenlaista muuta, mihin ei mielikuvitus maissa riitä.

Joku vene ei ole kaksi tai kolme kertaa parempi kuin toinen. Se on joko/tai-kysymys. Jos matka tyssää veneestä johtuviin asioihin, on koko reissu pilalla. Ei kannata lohdutella silläkään ajatuksella, että joku päälle ajanut tai ajelehtinut korvaisi. Se voi hyvin häippästä vähin äänin tai sillä ei ole vakuutusta. Ja joka tapauksessa reissu on pilalla.

mielikuvitusta pelii kirjoitti:

Kova keli on yksi asia, mutta pitkällä reissulla vain yksi monesta mahdollisesta. Veneen pitäisi sietää pienet mokailut telakoinnissa, ankkurissa päälle rekaavan naapurin ja kaikenlaista muuta, mihin ei mielikuvitus maissa riitä.

Joku vene ei ole kaksi tai kolme kertaa parempi kuin toinen. Se on joko/tai-kysymys. Jos matka tyssää veneestä johtuviin asioihin, on koko reissu pilalla. Ei kannata lohdutella silläkään ajatuksella, että joku päälle ajanut tai ajelehtinut korvaisi. Se voi hyvin häippästä vähin äänin tai sillä ei ole vakuutusta. Ja joka tapauksessa reissu on pilalla.

Lue lisää

Noihin pessimistin ajatuksiin voi vain vastata, että 3-4 kertaa kalliimpi vene merkitsisi suurempia tappioita eli mahdollisimman halpa ranskanpulla olisi sen mukaan paras pallonkiertovene

407 kirjoitti:

Varmasti on veneitä jotka sopivat paremmin pallonkiertoon kun "ranskanpullat". Mutta onko ne 3-4 parempia (=hinta) siihen, on taas toinen kysymys. Tätäkin on varmaan hiukka vaikea käsitellä (eli onko hintaero pallonkiertoon kohdallaan) ja osiltaan on myös makuasia. Muutaman kerran on kovempaan keleihin jouduttu ja se kova kelikin on vähän suhteellinen käsite. Miten itse määrittelet kovan kelin?

Lue lisää

Tämä on vaikea kysymys, johon ei varmaankaan kukaan voi antaa oikeaa vastausta. Purjehdukseen (ja erityiseti valtamerellä tapahtuvaan) sisältyy aina tiettyjä riskejä. Toiset veneet hallitsevat näitä riskejä paremmin kuin toiset, joten se minkä pisteen valitsee turvallisuus-mukavuus-nopeus-taloudellisuus -avaruudessa on pitkälti kiinni omista preferensseistäa ja siitä kuinka merkittäväksi riskin kokee. Toisaalta valittu reitti vaikuttaa myös paljon.

First 36.7:n kohdalla pohtisin varmaankin esim. seuraavia asioita: 2,2 m kölin soveltuvuus esim. korallisaarille ja kestävyys mahdollisissa pohjakosketuksissa kaukana telakoista. Lapioperäsimen kestävyys törmäyksissä/pohjakosketuksissa. Tankkitilavuuden riittävyys syrjäisille alueille ja motorointirange esim. tyvenalueiden ylittämisessä. Avotilan suojaisuus. C/R-veneen mukavuus merellä. C/R-veneen hallinta pienellä miehistöllä ja autopilotilla/tuuliperäsimellä.

DolphinD kirjoitti:

Tämä on vaikea kysymys, johon ei varmaankaan kukaan voi antaa oikeaa vastausta. Purjehdukseen (ja erityiseti valtamerellä tapahtuvaan) sisältyy aina tiettyjä riskejä. Toiset veneet hallitsevat näitä riskejä paremmin kuin toiset, joten se minkä pisteen valitsee turvallisuus-mukavuus-nopeus-taloudellisuus -avaruudessa on pitkälti kiinni omista preferensseistäa ja siitä kuinka merkittäväksi riskin kokee. Toisaalta valittu reitti vaikuttaa myös paljon.

First 36.7:n kohdalla pohtisin varmaankin esim. seuraavia asioita: 2,2 m kölin soveltuvuus esim. korallisaarille ja kestävyys mahdollisissa pohjakosketuksissa kaukana telakoista. Lapioperäsimen kestävyys törmäyksissä/pohjakosketuksissa. Tankkitilavuuden riittävyys syrjäisille alueille ja motorointirange esim. tyvenalueiden ylittämisessä. Avotilan suojaisuus. C/R-veneen mukavuus merellä. C/R-veneen hallinta pienellä miehistöllä ja autopilotilla/tuuliperäsimellä.

Lue lisää

Tässä oli aika hyvin näitä pointteja. Noihin muihin on paha argumentoida vastaan, koska olen samaa mieltä kanssasi! Sensijaan meillä kyllä autopilotti pelitti lähes kaikissa olosuhteissa.Tuulialue 15-20m/s lenssiä vielä meni, mutta sen jälkeen piti siirtyä käsiohjaukseen. Tuulipilotti ei enää peräpeiliin oikein mahtunut (tutkatolppa ja tuuligenu oli jo omissa tolpissa)joten siitä ei kokemuksia ole.

seppomartti kirjoitti:

Noihin pessimistin ajatuksiin voi vain vastata, että 3-4 kertaa kalliimpi vene merkitsisi suurempia tappioita eli mahdollisimman halpa ranskanpulla olisi sen mukaan paras pallonkiertovene

Lue lisää

Eiköhän siinä ollut enemmän realismia kuin pessimismiä. Kolmen vuoden pallonkierrolla on enemmän mahdollisuuksia tapahtua kaikenlaista kuin kymmenessä vuodessa meikäläisiä purjehduskausia. Ja maileja kertyy suhteessa vielä enemmän. Esimerkit nyt oli sellaisia, joita oikeasti tapahtuu. Eikä veneen tarvitse olla kolme kertaa kalliimpi, jotta noista selviää joko kokonaan vahingoitta tai pikkupaikkauksilla ja muukin kuin teräs käy.

Pallonkiertoon sopivia ja jopa siihen valmiiksi varustettujakin veneitä saa itse asiassa halvemmalla kuin 36.7:n. Pitää vain tyytyä vähän vanhempaan.

ei mielikuvitusta kirjoitti:

Eiköhän siinä ollut enemmän realismia kuin pessimismiä. Kolmen vuoden pallonkierrolla on enemmän mahdollisuuksia tapahtua kaikenlaista kuin kymmenessä vuodessa meikäläisiä purjehduskausia. Ja maileja kertyy suhteessa vielä enemmän. Esimerkit nyt oli sellaisia, joita oikeasti tapahtuu. Eikä veneen tarvitse olla kolme kertaa kalliimpi, jotta noista selviää joko kokonaan vahingoitta tai pikkupaikkauksilla ja muukin kuin teräs käy.

Pallonkiertoon sopivia ja jopa siihen valmiiksi varustettujakin veneitä saa itse asiassa halvemmalla kuin 36.7:n. Pitää vain tyytyä vähän vanhempaan.

Lue lisää

Olin vuoden mittaisella valtameripurjehduksella ja tapasin matkalla monenlaisia veneilykohtaloita. Yksi tapaus oli hyvin lähellä lopullista tuhoa. Useita veneitä oli telakoilla remonteissa.
Keskustelin kippareiden kanssa ja tein huomioiota veneistä. Aivan ylivoimaisia syitä ongelmiin ja haveritapahtumiin olivat veneen huono huolto ja puutteellinen varustelu. Sähköjä oli rakennettu ammattitaidottomasti, polttoainetankkeihin oli annettu kerääntyä vuosien ajan hirmuisia sakkakerrostumia, skuuttiköysien kuorikerrokset olivat loppuun kuluneita, kansille oli kerääntynyt älyttömät määrät sinne kuulumatonta roinaa, vanteissa ja staageissa oli katkenneita vaijerinsäikeitä, ruorimekanismeja ei oltu tarkistettu ehkä koskaan....
Onneksi enemmistö veneilijöistä vaikutti kuitenkin vastuuntuntoisilta ja veneet olivat hyvin hoidettujen olisia. Heitä näkyi telakoilla lähinnä pohjan pesussa ja sinkkien vaihdossa.
Yhteenvetona sanoisin, että valtameripurjehdus ei ole niinkään kiinni veneen tyypistä, vaan ennen kaikkea sen olemassa olevan veneen varustelusta ja huollosta.

3763 kirjoitti:

Joo halvalla tehty ranskanpulla on parasta...

Miksiköhän myydään 3-4kertaa kalliimalla valmistettuja veneitä jotka on oikeasti suunniteltu matkapurjedukseen?

First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla..

Kovempaan keliin niillä ei kannata lähteä, tai pidemmällmä matkalla joutua.

Lue lisää

"First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla.."

Peen jauhamisen sijaan suosittelen sinulle betoniveneen tekoa.

http://www.rudus.fi/tuotteet/betonit

3763 kirjoitti:

Joo halvalla tehty ranskanpulla on parasta...

Miksiköhän myydään 3-4kertaa kalliimalla valmistettuja veneitä jotka on oikeasti suunniteltu matkapurjedukseen?

First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla..

Kovempaan keliin niillä ei kannata lähteä, tai pidemmällmä matkalla joutua.

Lue lisää

"First nyt on vain vähän pehmustettu Jodlarin jolla.."

mikä raato itselläsi on koska noin avauduit.

Valtameripurjehdusta uppotukilla:

http://www.youtube.com/watch?v=kEQPrSpPbh4

Pelkkää taistelua ja kärsimystä.

Onko se 75l dieseliä oikeasti niin vähän? Jos esim latailee vain akkuja toi riittää todella pitkään. vähän reilut tyhjäkäynti kierrokset ilman vetoa koneessa kulutus lienee alle 2l/h ? 75/2 = 37h. Eli 1h akkujen latausta päivässä onnistuu ihan kivasti atlantin ylityksellä. Edellyttää tietysti että pläkässä ei sitten ajella mutta pari jerrykannua muuttaa tämän tilanteen täysin. Mikä hyöty/riittävyys sitten saadaan 1h kone latauksella on sitten kiinni kulutukseta ja latauksesta. Eiköhän tuolla 1h/vrk pärjätä melko pitkälle jokatapauksessa. Samalla saa sitten myös lämmintä vettä tiskaukseen ja suolaveden huuhtomiseen suihkussa.

ranskanpottu 36 kirjoitti:

Onko se 75l dieseliä oikeasti niin vähän? Jos esim latailee vain akkuja toi riittää todella pitkään. vähän reilut tyhjäkäynti kierrokset ilman vetoa koneessa kulutus lienee alle 2l/h ? 75/2 = 37h. Eli 1h akkujen latausta päivässä onnistuu ihan kivasti atlantin ylityksellä. Edellyttää tietysti että pläkässä ei sitten ajella mutta pari jerrykannua muuttaa tämän tilanteen täysin. Mikä hyöty/riittävyys sitten saadaan 1h kone latauksella on sitten kiinni kulutukseta ja latauksesta. Eiköhän tuolla 1h/vrk pärjätä melko pitkälle jokatapauksessa. Samalla saa sitten myös lämmintä vettä tiskaukseen ja suolaveden huuhtomiseen suihkussa.

Lue lisää

2 l/h kulutuksella tuollaisella ajaa jo n. 6 kn vauhtia. Akkujen lataus vapaalla ~1500 rpm vie enintään 1 l/h.

Joakim_ kirjoitti:

2 l/h kulutuksella tuollaisella ajaa jo n. 6 kn vauhtia. Akkujen lataus vapaalla ~1500 rpm vie enintään 1 l/h.

Joo tais tosiaan tulla tuota kulutusta vähän liioiteltua. No pointti kuitenkin että ei se 75l oikeasti niin hirveän vähää ole jos pitää kierrokset alhalla.

ranskanpottu 36 kirjoitti:

Onko se 75l dieseliä oikeasti niin vähän? Jos esim latailee vain akkuja toi riittää todella pitkään. vähän reilut tyhjäkäynti kierrokset ilman vetoa koneessa kulutus lienee alle 2l/h ? 75/2 = 37h. Eli 1h akkujen latausta päivässä onnistuu ihan kivasti atlantin ylityksellä. Edellyttää tietysti että pläkässä ei sitten ajella mutta pari jerrykannua muuttaa tämän tilanteen täysin. Mikä hyöty/riittävyys sitten saadaan 1h kone latauksella on sitten kiinni kulutukseta ja latauksesta. Eiköhän tuolla 1h/vrk pärjätä melko pitkälle jokatapauksessa. Samalla saa sitten myös lämmintä vettä tiskaukseen ja suolaveden huuhtomiseen suihkussa.

Lue lisää

Kokemuksesta voin sanoa, että 1h/ vrk 150A laturillakaan ei oikein tahdo riittää vaikka apuna on 100W aurinkopaneeli ja aurinko paistaa koko ajan korkealta. Olen yrittänyt vielä jakaa aamuin ja illoin 30 minuutin jaksoihin tehokkuuden parantamiseksi. Latausvirta kai alussa on iso ja sitten pienenee. Täysi lataus ei taida olla mahdollinen millään latausvirralla yhdessä tunnissa. Kaksinkertainen määrä eli tunti aamuin ja illoin riittää ja yhtälönä merkitsee, ettei 75 litrasta löpöä jää propulsioon mitään merkittävää. 36.7n akkukapasiteettikin olisi harkinnan kohde muttei minulla ole siitä käsitystä. Katsoppa vesikoneiden vaatimaa virtaa. Voi olla luokkaa 20A ja mistä se hankitaa kun jääkaappi ja autopilotti työskentelee koko ajan täysillä?.
Lämminvesisuihkut ja tiskaukset saa unohtaa ellei ole watermakeria. Merivesitiski ja ampärisuihku.

75 litraa löpöä riittää hyvin, jos
- ei ajeta koneella (pitää varautua jopa 30 vuorokauden matka-aikaan)
- on vetogeneraattori tai aurinkopaneelit (mieluiten molemmat)
- ei käytetä paljon sähköä (tarkoittaa, että ei ole isoa jääkaappia täynnä olutta)

Jos halutaan mahdollisimman lyhyt matka-aika ja nauttia hyvästä ruuasta kylmistä juomista, löpöä on otettava mukaan 250--300 litraa tuon kokoisessa veneessä.

ranskanpottu 36 kirjoitti:

Onko se 75l dieseliä oikeasti niin vähän? Jos esim latailee vain akkuja toi riittää todella pitkään. vähän reilut tyhjäkäynti kierrokset ilman vetoa koneessa kulutus lienee alle 2l/h ? 75/2 = 37h. Eli 1h akkujen latausta päivässä onnistuu ihan kivasti atlantin ylityksellä. Edellyttää tietysti että pläkässä ei sitten ajella mutta pari jerrykannua muuttaa tämän tilanteen täysin. Mikä hyöty/riittävyys sitten saadaan 1h kone latauksella on sitten kiinni kulutukseta ja latauksesta. Eiköhän tuolla 1h/vrk pärjätä melko pitkälle jokatapauksessa. Samalla saa sitten myös lämmintä vettä tiskaukseen ja suolaveden huuhtomiseen suihkussa.

Lue lisää

Ottakees huomioon, että pallonkierto tolkullisella aikataululla on aivan eri asia kuin ARC ja sitä seuraava Karibian kierros sapattivapaalla. Koko kierroksella Atlantti on se lyhyt legi, jonka toisessa päässä on kaikki tavarat ja palvelut saatavilla. Saaretkin ovat suunnilleen päivämatkan päässä toisistaan. Ottakaa karttapallo ja verratkaa valtamerien kokoja. Sitten laitatte Pacificin puolelle tusinan nuppineuloja sinne tänne merkitsemään palveluita, vaikkapa niitä tankkauspaikkoja. Sähkön teko veneen moottorilla on pidemmän päälle aika järjetöntä jo moottorin tehon ja vaaditun tehon epäsuhdan takia. Kaupan päälle saa tropiikissa parisataa kiloa kuumaa rautaa veneeseen sisälle.

Joakim_ kirjoitti:

2 l/h kulutuksella tuollaisella ajaa jo n. 6 kn vauhtia. Akkujen lataus vapaalla ~1500 rpm vie enintään 1 l/h.

Dieseliä ei saa käyttää pienellä kuormalla pitkiä aikoja. Moottori nokeentuu ja sylinterit kiillottuu ja tulee ohivuotoja. Sitä pitää käyttää aina myös veneen liikuttamiseen samalla kun tehdään sähköä.

kallista sähköä kirjoitti:

Dieseliä ei saa käyttää pienellä kuormalla pitkiä aikoja. Moottori nokeentuu ja sylinterit kiillottuu ja tulee ohivuotoja. Sitä pitää käyttää aina myös veneen liikuttamiseen samalla kun tehdään sähköä.

Lue lisää

miksi pitäisi liikuttaa moottoria käytettäessä, onko vaihteen päällä ololla jotain merkitystä, ymmärrän kuorman puutteen vaikuttavan kulutukseen, mutta vaikuttaako nokeentumiseen? Käyttää ladatessa esim. 1500 ja muistaa nokittaa kunnolla tasaisin välein eikö se riitä? Riippuu varmaan dieselistä myös, mutta tuollaiseen perusdieselin kyseessä ollessa.

jatkan sen verran, että tarvitset jollan ja lautan. Ei joko tai. Saa ne molemmatkin rakenneltua kannelle muttei teipillä pysy. Liinat ja rosteri taakkakiristin. Viinihuoli on turha, paranee ja halpenee latitudien pienentyessä ja pahvipakkaus on hyvä. En koskaan juo maitoa mutta puuroon ja ruoan tekoon menee yo määrä. Pulverista toki voi tehdä.
Jos ei ole omaa kokemusta niin osta lento ARC starttiin niin näät minkalaisia määriä veneisiin lastataan. Luulen, että tilakysymys on neljälle 36.7:n suurin ongelma pallon kiertoa ajatellen. Ja kahdelle vene on tilava.

"Että voiko siis 36.7-jalkaisella modernilla veneellä kiertää maailman? Jaa'a..."

Täällä kuvauksia pitkistä reissuista perusmatkapursilla:

http://jeanneau.tripod.com/owner_websites.htm
"Sun Fast 37 Loggerhead - detailed voyage from UK to Thailand
"

Tuli luettua Aegren purjehdus Skotlannista Karibialle, Panaman kautta Tyynelle merelle ja ympärimenon jälkeinen selviytymistarina lähes onnellisen lopun kera Samoalle.

Mahongista limilaudoitettu 21 jalkainen kahvelirikattu pitkäkölinen painolasti double-ender Norjan malliin ja ilman konetta.

Nurinmenosta ja muista haavereista tässä tapauksessa selvittiin keulan ja perän solumuovilla täytettyjen kellukeosatojen ansiosta.

Olisiko tässä tarinan opetus?

Tuohon on pakko laittaa kerrointa. Viimeistään kierron edistyttyä puoleen väliin, on tarpeelliseksi todettua lisävempelettä, varaosaa ja muuta varastoa kertynyt jo tonni tai pari lisää. Sellaisen VOR-tyylisen kierron tekee katkaistuilla hammasharjoilla, mutta veneessä asuminen ja pitkä aika vaativat omansa. Ja pallonkiertäjän omavaraisuusasteen tulee olla aika korkealla kaiken suhteen.

Meillä oli 40.7:ssa 6 henkilöä ja muonat niille. Vesikonettakaan ei ollut ja juomavesi oli pulloissa mukana. Kyllä se paino tietenkin tuntui, mutta en minä huomannut mitään ihmeempää ominaisuuksien muutoksia. Kyllä yli 200 mailin päiviä saatiin kuitenkin muutama. Varmaan keveämpänä olisi surffannut vielä kovempaa.. Minulla ei ole kokemusta raskaammasta veneestä. Siinä on tietenkin rauhallisemmat liikkeet, mutta on tietenkin "myöhemmin" perillä...

Raporttihan myös totesi veneen olevan TÄYSIN SOPIMATON valtameripurjehdukseen. Vain tyhmä ja kokematon voi väittää vastaan.

Fermien kirjoitti:

Raporttihan myös totesi veneen olevan TÄYSIN SOPIMATON valtameripurjehdukseen. Vain tyhmä ja kokematon voi väittää vastaan.

...ja moniko täällä revittelevä ihan oikeasti purjehtii valtamerillä? Eivätköhän nämä aktiivisimmat kirjoittajat homeskandeillaan liiku 99%sti jossain Saaristomerellä.

12 + 13 kirjoitti:

...ja moniko täällä revittelevä ihan oikeasti purjehtii valtamerillä? Eivätköhän nämä aktiivisimmat kirjoittajat homeskandeillaan liiku 99%sti jossain Saaristomerellä.

Kyllä varmaan niin on, että yli 99 % suomalaisista purjeveneistä ei koskaan poistu Itämereltä.

Kannattaa myös lukea tuo 390 raportti kokonaan. Mille tahansa veneelle löytyy sopimaton keli. Sellaiseen voi huonolla tuurilla joutua, ja silloin tietysti käy huonosti.

Kyse on kai enempi siitä, millaisia varmuusmarginaaleja veneeseensä haluaa. Valtamerillä on ihan tiedossa olevat ajat, jolloin sinne ei kannata mennä.

12 + 13 kirjoitti:

...ja moniko täällä revittelevä ihan oikeasti purjehtii valtamerillä? Eivätköhän nämä aktiivisimmat kirjoittajat homeskandeillaan liiku 99%sti jossain Saaristomerellä.

Ei.

Tähän säikeeseen kirjoittavista osa on valtamerille halajavia, osa niitä kokeneita ja sitten tieteysti vähintään kolmannes sellaisia, jotka luulevat tietävänsä. Taidat itse kuulua siihen viimeiseen kolmannekseen, etkä hyväksy ajatusta, ettei oma vene olisikaan sopiva vaikka pallonkiertoon.

Fermien kirjoitti:

Raporttihan myös totesi veneen olevan TÄYSIN SOPIMATON valtameripurjehdukseen. Vain tyhmä ja kokematon voi väittää vastaan.

Ei siinä niin sanota. Onnettomuus johtui siitä, että kippari lähti kokemattoman miehistön kanssa Biskajalle keliin, joka oli tälle veneelle ja miehistölle liian kova.

Lokakuu Biskajalla on eri juttu kuin esimerkiksi heinäkuu Biskajalla.

Raportin mukaan kova keli näkyi myös ennusteissa sekä lähdön aikoihin että heti sen jälkeen. Virhearvioita tehtiin.

Yli neljän vuorokauden mittaisessa valtameripurjehduksessa (Biskajan ylitys on noin 4 vrk) on aina riskinsä, koska tarkka sääennuste ei juuri tuon pidemmälle ulotu. Riskiä hallitaan pääsääntöisesti valitsemalla ajankohta ja reitti huolellisesti. Cornellin mainio World Cruising Routes on tässä korvaamaton apu. Sopii hyvin myös nojatuolipurjehtijalle talvilukemiseksi.

Jos haluaa kalustolla varmistaa turvallisen matkan, pitää hankkia iso sotalaiva. Niitäkin kai joskus uppoaa.

Virhearvioita kirjoitti:

Ei siinä niin sanota. Onnettomuus johtui siitä, että kippari lähti kokemattoman miehistön kanssa Biskajalle keliin, joka oli tälle veneelle ja miehistölle liian kova.

Lokakuu Biskajalla on eri juttu kuin esimerkiksi heinäkuu Biskajalla.

Raportin mukaan kova keli näkyi myös ennusteissa sekä lähdön aikoihin että heti sen jälkeen. Virhearvioita tehtiin.

Yli neljän vuorokauden mittaisessa valtameripurjehduksessa (Biskajan ylitys on noin 4 vrk) on aina riskinsä, koska tarkka sääennuste ei juuri tuon pidemmälle ulotu. Riskiä hallitaan pääsääntöisesti valitsemalla ajankohta ja reitti huolellisesti. Cornellin mainio World Cruising Routes on tässä korvaamaton apu. Sopii hyvin myös nojatuolipurjehtijalle talvilukemiseksi.

Jos haluaa kalustolla varmistaa turvallisen matkan, pitää hankkia iso sotalaiva. Niitäkin kai joskus uppoaa.

Lue lisää

Sama reissu olisi sujunut ilman ihmisuhreja ja eleettömästi Swanilla tai HR:llä. Perusmerikelpoisuudestahan tässä on kyse, sitä joko on tai ei ole. 390:n suunnittelijaa ei merikelpoisuus ole kiinnostanut, sama pätee muihinkin kevytkölisiin kuolemanloukkuihin.

Fastnetiä odotellessa kirjoitti:

Sama reissu olisi sujunut ilman ihmisuhreja ja eleettömästi Swanilla tai HR:llä. Perusmerikelpoisuudestahan tässä on kyse, sitä joko on tai ei ole. 390:n suunnittelijaa ei merikelpoisuus ole kiinnostanut, sama pätee muihinkin kevytkölisiin kuolemanloukkuihin.

Lue lisää

Vai niin.

Onko "kuolemanloukku" siis sellainen vene, joka uppoaa tai joutuu merihätään olosuhteissa, joihin se ei ole suunniteltu?

Samalla logiikalla voitaisiin kutsua kuolemanloukuksi 9 metrin syväyksellä varustettua superjahtia, joka ajaa karille Turun saaristossa.

Merikelpoisuus tarkoittaa nimenomaan turvallista kulkua niissä olosuhteissa, joihin vene on tarkoitettu. Beneteau 390 ei ole tarkoitettu valtamerten ylitykseen kovassa kelissä.

Ei muuten ole tarkoitettu mikään muukaan tuon kokoinen purjevene. 40-jalkainen Swan tai HR ei selviydy 11--12 beaufortin kelissä yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan.

Turhaa puhetta kirjoitti:

Vai niin.

Onko "kuolemanloukku" siis sellainen vene, joka uppoaa tai joutuu merihätään olosuhteissa, joihin se ei ole suunniteltu?

Samalla logiikalla voitaisiin kutsua kuolemanloukuksi 9 metrin syväyksellä varustettua superjahtia, joka ajaa karille Turun saaristossa.

Merikelpoisuus tarkoittaa nimenomaan turvallista kulkua niissä olosuhteissa, joihin vene on tarkoitettu. Beneteau 390 ei ole tarkoitettu valtamerten ylitykseen kovassa kelissä.

Ei muuten ole tarkoitettu mikään muukaan tuon kokoinen purjevene. 40-jalkainen Swan tai HR ei selviydy 11--12 beaufortin kelissä yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan.

Lue lisää

Isoille vesille pitäisi lähteä samanlaisilla edellytyksillä kuin pelastusveneitä testataan. Ruttuja saa tulla, mutta perille pitää päästä. Enkä nyt tässä tarkoita pelastusveneiden testejä, joissa niitä pudotellaan veteen monen metrin korkeudesta joka kulmalleen ja muuta vastaavaa. Perille pääsy ei saa kuitenkaan olla säkästä kiinni. Ja sääennusteen toteutuminen on säkästä kiinni.

Jonkin veneen kuolemanloukuksi nimittely nyt on typerää. Samaa tasoa kuin uppotukiksi nimittely. Silti, jos venettä ei ole alunperinkään tarkoitettu valtamerien ylitykseen kovalla kelillä, sillä ei kannata lähteä valtamerelle uskoen, ettei kovaa keilä satu matkalle.

Turhaa puhetta kirjoitti:

Vai niin.

Onko "kuolemanloukku" siis sellainen vene, joka uppoaa tai joutuu merihätään olosuhteissa, joihin se ei ole suunniteltu?

Samalla logiikalla voitaisiin kutsua kuolemanloukuksi 9 metrin syväyksellä varustettua superjahtia, joka ajaa karille Turun saaristossa.

Merikelpoisuus tarkoittaa nimenomaan turvallista kulkua niissä olosuhteissa, joihin vene on tarkoitettu. Beneteau 390 ei ole tarkoitettu valtamerten ylitykseen kovassa kelissä.

Ei muuten ole tarkoitettu mikään muukaan tuon kokoinen purjevene. 40-jalkainen Swan tai HR ei selviydy 11--12 beaufortin kelissä yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan.

Lue lisää

miten väärässä oletkaan!

Tuollaisia tarinoita löytyy jokaisesta venetyypiistä, en nyt vaan ole niin typerä kuin te, että jaksaisin etsiä kun scylla tms menee rikki ja ympäri.

First ei ole samanlainen kuin Oceanis. Firstin AWS on 126. Syvä köli, matala laitakorkeus ja suhteellisen korkea ruffi tekevät siitä selvästi vakaamman. Purjehdusominaisuudet ovat ihan eri tasolla kuin vanhassa Oceaniksessa. CA:sta ne toki erottuvat enemmän kuin toisistaan, mutta jokin uusi HR saattaisi olla lähempänä Firstiä kuin Oceanista. Samankaltainen moderni???

Tilanteen mukaan kirjoitti:

Kyllä varmaan niin on, että yli 99 % suomalaisista purjeveneistä ei koskaan poistu Itämereltä.

Kannattaa myös lukea tuo 390 raportti kokonaan. Mille tahansa veneelle löytyy sopimaton keli. Sellaiseen voi huonolla tuurilla joutua, ja silloin tietysti käy huonosti.

Kyse on kai enempi siitä, millaisia varmuusmarginaaleja veneeseensä haluaa. Valtamerillä on ihan tiedossa olevat ajat, jolloin sinne ei kannata mennä.

Lue lisää

hyvä jos yksi tuhannesta on käynyt itämeren ulkopuolella.

54444 kirjoitti:

Tuollaisia tarinoita löytyy jokaisesta venetyypiistä, en nyt vaan ole niin typerä kuin te, että jaksaisin etsiä kun scylla tms menee rikki ja ympäri.

Veneitä on erilaisia, lähtökohdat on erilaisia ja ajateltu käyttöympäristö on erilainen. Samassa kelissä, jossa Bene 390 on pulassa, joku muu vene kulkee vielä tyydyttävästi. Raportissahan todetaan, ettei Bene 390:ä ollut suunniteltu tällaisiin oloihin. Joku muu vene on. Jos ajattelee mahdollisesti joutuvansa tällaisiin oloihin, on silloin järkevää valita vene, joka on suunniteltu tällaisiin oloihin. Ei se ole sen monimutkaisempaa. Varmaan Bene 390:kin yleensä pärjää vallan mainiosti matkalla La Coruna-Englanti. Se ei kuitenkaan ole paras vene tekemään se matka kovassa tuulessa. Jos vene olisi ollut joku muu, kipparin päätös lähteä kovaan tuuleen ei olisi ollut niin virheellinen kuin nyt.

Fermien kirjoitti:

Raporttihan myös totesi veneen olevan TÄYSIN SOPIMATON valtameripurjehdukseen. Vain tyhmä ja kokematon voi väittää vastaan.

Ei todennut. Luit tai ymmärsit väärin. Siinä sanottiin näin: "It is highly suitable for most activities including charter work and has a good safety record. It is not a suitable craft for crossing oceans in bad weather." ja "The Oceanis 390 is a safe, comfortable, yacht suitable for pleasure sailing and charter work. Her lightweight design, however, together with her stability characteristics, introduce a high risk factor in the type of extreme sea-state conditions encountered by Ocean Madam. The yacht is not designed for crossing oceans in bad weather."

Olispa niin paljon rahaa, että sais tuollaisen swan 57 niin lähtisin kyllä heti kiertämään maailman meriä - ja jos löytyisi vielä hyvä kippari mukaan.

... tuo kuulostaa jo siltä että noin huolettomassa 25m/s tws:iä ja kryssiä, voi vielä paskalla käydessä lukasta tulosataman "tipsit"pilottikirjasta. Vai löytyykö nekin Swanin manuaalista?

viva la france! kirjoitti:

... tuo kuulostaa jo siltä että noin huolettomassa 25m/s tws:iä ja kryssiä, voi vielä paskalla käydessä lukasta tulosataman "tipsit"pilottikirjasta. Vai löytyykö nekin Swanin manuaalista?

Lue lisää

Kokeilisit joskus niin tietäisit sinäkin!

Purjehdus kasari ior swanilla on yhtä hvettiä. 46 jalkainen painaa 15 tonnia, niin ei siitä ole purjeveneeksi.

Oma veneeni on 40-jalkainen suomalainen valtamerivene 80-luvulta. Sen asuttavuus ei ole samaa luokkaa kuin samanmittaisessa nykyveneessä, mutta purjehdusominaisuudet ovat loistavat. Olen purjehtinut sillä myös valtamerellä, joskaan en vielä yli 15--17 m/s tuulessa.

"reilusti 40 " Swan varmasti pärjää vaikka 35 m/s tosituulessa, jos miehistö osaa hommansa. 40-jalkaisella Swanilla on vaikeuksia.

Swan 65 on sitten jo ihan oma juttunsa. Se on rakennettu koviin keleihin valtamerelle, tietysti. 15 m/s ei ole sille vielä minkäänlainen tuuli.

Koolla on iso merkitys. Jos kaksi venettä ovat muuten rakenteiltaan samankaltaisia, isompi on merikelpoisempi.

Ei ranskista... kirjoitti:

Oma veneeni on 40-jalkainen suomalainen valtamerivene 80-luvulta. Sen asuttavuus ei ole samaa luokkaa kuin samanmittaisessa nykyveneessä, mutta purjehdusominaisuudet ovat loistavat. Olen purjehtinut sillä myös valtamerellä, joskaan en vielä yli 15--17 m/s tuulessa.

"reilusti 40 " Swan varmasti pärjää vaikka 35 m/s tosituulessa, jos miehistö osaa hommansa. 40-jalkaisella Swanilla on vaikeuksia.

Swan 65 on sitten jo ihan oma juttunsa. Se on rakennettu koviin keleihin valtamerelle, tietysti. 15 m/s ei ole sille vielä minkäänlainen tuuli.

Koolla on iso merkitys. Jos kaksi venettä ovat muuten rakenteiltaan samankaltaisia, isompi on merikelpoisempi.

Lue lisää

"Turhaa puhetta" -nimimerkin viesti on siis minun... Pahoittelen sekaannusta.

q346y kirjoitti:

Purjehdus kasari ior swanilla on yhtä hvettiä. 46 jalkainen painaa 15 tonnia, niin ei siitä ole purjeveneeksi.

Heh heh, mitä sinä poju mistään mitään tiedät..

q346y kirjoitti:

Purjehdus kasari ior swanilla on yhtä hvettiä. 46 jalkainen painaa 15 tonnia, niin ei siitä ole purjeveneeksi.

Jodlarikin on päässyt purjehtimaan swania kaverin kaverin kaverin kautta ja nyt ketuttaa kun ei enää mukaan kutsuta miesten purjeveneisiin.

viva la france! kirjoitti:

... tuo kuulostaa jo siltä että noin huolettomassa 25m/s tws:iä ja kryssiä, voi vielä paskalla käydessä lukasta tulosataman "tipsit"pilottikirjasta. Vai löytyykö nekin Swanin manuaalista?

Lue lisää

Kyhjötä sinä ranskanpullassasi kun vantit vinkuu Nauvossa. Swanit on silloin merellä.

Ei ranskista... kirjoitti:

Oma veneeni on 40-jalkainen suomalainen valtamerivene 80-luvulta. Sen asuttavuus ei ole samaa luokkaa kuin samanmittaisessa nykyveneessä, mutta purjehdusominaisuudet ovat loistavat. Olen purjehtinut sillä myös valtamerellä, joskaan en vielä yli 15--17 m/s tuulessa.

"reilusti 40 " Swan varmasti pärjää vaikka 35 m/s tosituulessa, jos miehistö osaa hommansa. 40-jalkaisella Swanilla on vaikeuksia.

Swan 65 on sitten jo ihan oma juttunsa. Se on rakennettu koviin keleihin valtamerelle, tietysti. 15 m/s ei ole sille vielä minkäänlainen tuuli.

Koolla on iso merkitys. Jos kaksi venettä ovat muuten rakenteiltaan samankaltaisia, isompi on merikelpoisempi.

Lue lisää

jonmeri 40 vai avance 40 ? muita tasan 40ft 80-luvun valtameriveneitä onko?

Uglycoyote12 kirjoitti:

Kyhjötä sinä ranskanpullassasi kun vantit vinkuu Nauvossa. Swanit on silloin merellä.

Ranskanpullalla on muuten voitettu sydney-hobart. Taisi olla 2003. Kyllä sieläkin (ihan niinkuin Nagussakin)on ne vantit vinkunu...

skiglaaja. kirjoitti:

jonmeri 40 vai avance 40 ? muita tasan 40ft 80-luvun valtameriveneitä onko?

Sirena Pedric 40

nelkyt kirjoitti:

Sirena Pedric 40

Eikös Sirenoista putoa peräsimet? Tuskin tuokaan Pedric valtamerelle soveltuu.

nelkyt kirjoitti:

Sirena Pedric 40

Täman ketjun aloittaja kysyi olisiko First 36.7 sopiva pallon kiertoon 2-4:lle. Aika kauas keskustelu on harhautunut. Jatkan harhateillä:
- joku ilmoittaa kryssivänsä vielä 35 m/s tuulessa ja toinen 25 m/s kotimaisella veneellä. Täyttä satua molemmat. Olosuhteet avomerellä ovat noissa tuulissa kertakaikkiaan karmeat ja kryssimisen sijaan kannattaa keskittyä selviytymiseen mahdollisimman vähin vaurioin kunnes matalan keskus on ohi.
- oceanis 390 leimataan täysin sopimattomaksi valtamerelle ja jopa "kuolemanloukuksi". Veneen mitat ovat varsin tavanomaiset ja 38% kölipaino ja lähes 4 m leveys eivät myöskään viittaa poikkeuksellisen epävakakaaseen veneeseen. Taitaa olla ihan suosituin kokoluokka ja designkategoria matkapurjehtijoilla. Alkuperäinen aihe eli 36.7 on varmaan parempi kuin 390 -en viitsi kaivaa numeroita todisteeksi vaan arvaan. Kaikki nykydesignit voivat kaatua ja kelluvat nurinpäin kunnes kääntyvät takaisin. Riski koskee meitä useimpia. Leveimmissä ja keveimmissä kuten Class 40 on jopa itseoikaisumekanismeja vesitankeilla kun eivät käänny enää aaltojen voimasta takaisin päin. Kuten muutkin myös Oceanis 390 jäi hylkäämisen jälkeen kellumaan ja upotettiin. Tuskin niinkään huono kyseisiin olosuhteisiin vaan olisi toisin purjehdittuna voinut selvitä. Lähtiessä ennustettu laitamyötäinen 8 bf on periatteessa ihan purjehdittavaa keliä. Aika moni olisi aikataulun kiireessä lähtenyt samaan keliin.
- viitteenä olevan 390 onnettomuusraportissa on paljon opittavaa kuten jollan, pelastuslautan ja luukkujen menettäminen. Muuta kyseenalaista on kokemattoman valiseminen pinnamieheksi kun tilanne kääntyy vakavaksi ja koneella ajaminen laitamyötäiseen!

seppomartti kirjoitti:

Täman ketjun aloittaja kysyi olisiko First 36.7 sopiva pallon kiertoon 2-4:lle. Aika kauas keskustelu on harhautunut. Jatkan harhateillä:
- joku ilmoittaa kryssivänsä vielä 35 m/s tuulessa ja toinen 25 m/s kotimaisella veneellä. Täyttä satua molemmat. Olosuhteet avomerellä ovat noissa tuulissa kertakaikkiaan karmeat ja kryssimisen sijaan kannattaa keskittyä selviytymiseen mahdollisimman vähin vaurioin kunnes matalan keskus on ohi.
- oceanis 390 leimataan täysin sopimattomaksi valtamerelle ja jopa "kuolemanloukuksi". Veneen mitat ovat varsin tavanomaiset ja 38% kölipaino ja lähes 4 m leveys eivät myöskään viittaa poikkeuksellisen epävakakaaseen veneeseen. Taitaa olla ihan suosituin kokoluokka ja designkategoria matkapurjehtijoilla. Alkuperäinen aihe eli 36.7 on varmaan parempi kuin 390 -en viitsi kaivaa numeroita todisteeksi vaan arvaan. Kaikki nykydesignit voivat kaatua ja kelluvat nurinpäin kunnes kääntyvät takaisin. Riski koskee meitä useimpia. Leveimmissä ja keveimmissä kuten Class 40 on jopa itseoikaisumekanismeja vesitankeilla kun eivät käänny enää aaltojen voimasta takaisin päin. Kuten muutkin myös Oceanis 390 jäi hylkäämisen jälkeen kellumaan ja upotettiin. Tuskin niinkään huono kyseisiin olosuhteisiin vaan olisi toisin purjehdittuna voinut selvitä. Lähtiessä ennustettu laitamyötäinen 8 bf on periatteessa ihan purjehdittavaa keliä. Aika moni olisi aikataulun kiireessä lähtenyt samaan keliin.
- viitteenä olevan 390 onnettomuusraportissa on paljon opittavaa kuten jollan, pelastuslautan ja luukkujen menettäminen. Muuta kyseenalaista on kokemattoman valiseminen pinnamieheksi kun tilanne kääntyy vakavaksi ja koneella ajaminen laitamyötäiseen!

Lue lisää

Jos saariston suojassa tai muuten vähemmän avonaisella paikalla sattuisi olemaan 25--35 m/s tuulta, niin kyllähän siellä hyvällä veneellä purjehtii. Kunhan on tarpeeksi pienet purjeet.

Avomerellä tilanne on nimenomaan aallokon vuoksi toinen. Jo alle 10 m/s tuulella aallonkorkeus voi hyvin olla yli 2 metriä. Siitä se sitten kasvaa paljon enemmän kuin lineaarisesti tuulen voimistuessa. 25 m/s keskituulella aalto lienee jo sellaista 8--10-metristä, ja murtuvaa.

Siitä sitten kryssimään... Juu, täyttä satua on.

Kerrataanpa: olet siis kryssinyt valtamerellä 25 m/s tuulella rauhallisen pehmeästi ja vakaasti alle 50-jalkaisella veneelläsi. Niinkö?

Ei ranskista... kirjoitti:

Oma veneeni on 40-jalkainen suomalainen valtamerivene 80-luvulta. Sen asuttavuus ei ole samaa luokkaa kuin samanmittaisessa nykyveneessä, mutta purjehdusominaisuudet ovat loistavat. Olen purjehtinut sillä myös valtamerellä, joskaan en vielä yli 15--17 m/s tuulessa.

"reilusti 40 " Swan varmasti pärjää vaikka 35 m/s tosituulessa, jos miehistö osaa hommansa. 40-jalkaisella Swanilla on vaikeuksia.

Swan 65 on sitten jo ihan oma juttunsa. Se on rakennettu koviin keleihin valtamerelle, tietysti. 15 m/s ei ole sille vielä minkäänlainen tuuli.

Koolla on iso merkitys. Jos kaksi venettä ovat muuten rakenteiltaan samankaltaisia, isompi on merikelpoisempi.

Lue lisää

Vähän numerovertailua: First 36.7 ja Oceanis 390.
LOA First 36.7 36.08; Oceanis 390 38.33
LWL First 36.7 30.25; Oceanis 390 33.25
Beam First 36.7 11.33; Oceanis 390 12.83
Displacement (Lbs) First 36.7 12495 ; Oceanis 390 14300
Sail Area (sq ft) First 36.7 666; Oceanis 390 660
Capsize Ratio 36.7 1.95; Oceanis 390 2.11
Sail Area to Displacement F 36.7 19.79; Oceanis 390 17.92
Motion Comfort First 36.7 23.61; Oceanis 390 21.06

First 36.7:n Capsize ratio on parempi kuin Oceaniksen. Avomeriveneille peukalosääntönä, että pitäisi olla alle kaksi. Vertailuja voi tehdä lisää täällä: http://www.image-ination.com/sailcalc.html

Tarkistusta kirjoitti:

Kerrataanpa: olet siis kryssinyt valtamerellä 25 m/s tuulella rauhallisen pehmeästi ja vakaasti alle 50-jalkaisella veneelläsi. Niinkö?

Fermantin tarjosi uglycoyotelle kylmän ranskalaisen tomaattikeiton lämmitettynä, pitkittääkseen mukavaa lounashetkeä. Ulkona raikas 25m/s ja piikkivastainen. Taisi olla biskajalla (siinä matalan ja syvän rajalla) la corunaan mannessä. Siinä santsilautasta ottaessa laittoi hieman vhf:fää pienemmälle, kun lähistöllä olevista ranskanpullista pukkas hätäkutsua. Kattaus oli suoraan "nautorin manuaalista" ja tuulialuekin vielä löytyi taulukosta. Ehdotti vielä jälkiruoka sikareita, kun niin kivasti meni...

Viva la france kirjoitti:

Fermantin tarjosi uglycoyotelle kylmän ranskalaisen tomaattikeiton lämmitettynä, pitkittääkseen mukavaa lounashetkeä. Ulkona raikas 25m/s ja piikkivastainen. Taisi olla biskajalla (siinä matalan ja syvän rajalla) la corunaan mannessä. Siinä santsilautasta ottaessa laittoi hieman vhf:fää pienemmälle, kun lähistöllä olevista ranskanpullista pukkas hätäkutsua. Kattaus oli suoraan "nautorin manuaalista" ja tuulialuekin vielä löytyi taulukosta. Ehdotti vielä jälkiruoka sikareita, kun niin kivasti meni...

Lue lisää

Ymmärän tuskasi, uudemmat ranskapullat ei toimi valtameripurjehduksissa. Ryskytyksessä irtoilevat laipiot, alimitoitetut kansihelat ja riittämätön kölipaino jatkuvine broacheineen pitävät ranskapullapurjehtijat kiireisinä silloin kun Swanilla vielä purjehditaan kovassa kelissä. Samaisen ranskapullan vääntyilevä runko vuotaa jostain ja pilssin sijaan vuotovesi kastelee kajuutan seinät. Lakkaus on "unohtunut" vanerien reunoista ja nyt ne pullistaa ikävästi ja näyttää rumilta. Ai niin eihän uusimmissa ole edes vaneria vaan käytännöllisempää MDF-levyä jossa on kauniisti puuta jäljittelevää laminaattia pintamateriaalina. Se turpoaa paremmin kastuneena kuin vaneri joten vika näkyy selvemmin. Lelu, lelumpi, jennau.

Vanhemmat ranskikset on eri veneitä kuin ylläkuvatut ihan uudet.

Moni vain lehdestä tai juutuubista purjehduskokemuksensa saanut on erilaisista veneistä juuri kertomaasi mieltä. On vain unohtunut eräs tosiasia? Valtamerille on olemassa pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia purjehdusaikatauluja eli ns. sääikkunoita. Niistä saa tietoa useista eri lähteistä. Valtamerillä voi olla väärään aikaan menijöille sellaisia olosuhteita, ettei minkäänlainen vene selviä siellä kunnialla.
Oikeaan aikaan ja oikeaa reittiä tehty Atlannin ylitys länteen ei tuottane ylitsepääsemättömiä esteitä oikeastaan minkäänlaiselle uivalle konstruktiolle. Takaisin tulo Azorien kautta edellyttää jo hieman enemmän, mutta en pysty minitsemaan yhtään nykyisistä sarjavalmisteisista 30 veneestä sellaista, jolla ylitys takaisin kotiin olisi ylivoimaista. Kaikki edellyttää toki veneen varustelua ja hyvää huoltamista ennen matkaan lähtöä.
Älkää hyvät matkalle aikovat ottako liian totena tämän palstan "nettiasiantuntijoita". Kyselkää asioista valtameripurjehtijoilta, käykää miehistönjäseninä kokeilemassa, lukekaa kirjoja ja blogeja. Varustelkaa veneenne hyvin ja pitäkää se aina kunnossa.

B30+Karibiallax2 kirjoitti:

Moni vain lehdestä tai juutuubista purjehduskokemuksensa saanut on erilaisista veneistä juuri kertomaasi mieltä. On vain unohtunut eräs tosiasia? Valtamerille on olemassa pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia purjehdusaikatauluja eli ns. sääikkunoita. Niistä saa tietoa useista eri lähteistä. Valtamerillä voi olla väärään aikaan menijöille sellaisia olosuhteita, ettei minkäänlainen vene selviä siellä kunnialla.
Oikeaan aikaan ja oikeaa reittiä tehty Atlannin ylitys länteen ei tuottane ylitsepääsemättömiä esteitä oikeastaan minkäänlaiselle uivalle konstruktiolle. Takaisin tulo Azorien kautta edellyttää jo hieman enemmän, mutta en pysty minitsemaan yhtään nykyisistä sarjavalmisteisista 30 veneestä sellaista, jolla ylitys takaisin kotiin olisi ylivoimaista. Kaikki edellyttää toki veneen varustelua ja hyvää huoltamista ennen matkaan lähtöä.
Älkää hyvät matkalle aikovat ottako liian totena tämän palstan "nettiasiantuntijoita". Kyselkää asioista valtameripurjehtijoilta, käykää miehistönjäseninä kokeilemassa, lukekaa kirjoja ja blogeja. Varustelkaa veneenne hyvin ja pitäkää se aina kunnossa.

Lue lisää

Vanhalla (n1998..1990) tehdyllä B30:llä voi lähteä Atlanttia ylittämään, se on aivan eri vene siihen tarkoitukseen kuin uudemmatt saman valmistajan veneet. Olkos se B30 Raffu tms nimeltään joka näin tekikin. Sen ikäisistä Bavarioista ja niiden ominaisuuksista kuulee useimmiten vain myönteisiä kommentteja. Olivat arvoveneitä siihen aikaan, kallimpia kuin FG:t. Uudella 30:llä en lähtisi, sen verran kallis on tuo ainutkertainen elämäni!

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että sääikkunoiden avulla voi tuurilla ylittää isonkin veden turvallisesti. Mutta jos kohdalle tulee sellaista keliä johon venettä ei ole suunniteltu (kuten ym Bene 390:lle kävi) niin vitsit on vähissä. Silloin toivoisi olevansa jossain ihan muualla.

Bendytoy 325 kirjoitti:

Vanhalla (n1998..1990) tehdyllä B30:llä voi lähteä Atlanttia ylittämään, se on aivan eri vene siihen tarkoitukseen kuin uudemmatt saman valmistajan veneet. Olkos se B30 Raffu tms nimeltään joka näin tekikin. Sen ikäisistä Bavarioista ja niiden ominaisuuksista kuulee useimmiten vain myönteisiä kommentteja. Olivat arvoveneitä siihen aikaan, kallimpia kuin FG:t. Uudella 30:llä en lähtisi, sen verran kallis on tuo ainutkertainen elämäni!

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että sääikkunoiden avulla voi tuurilla ylittää isonkin veden turvallisesti. Mutta jos kohdalle tulee sellaista keliä johon venettä ei ole suunniteltu (kuten ym Bene 390:lle kävi) niin vitsit on vähissä. Silloin toivoisi olevansa jossain ihan muualla.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että kyseinen Bene 390 ei nimenomaan noudattanut noita sääikkunoita. Jos olisi, ei olisi ollut mitään ongelmia. Kyllä sinä olet hieman ylivarovainen tuon venesuosituksesi suhteen.

Fermantin kirjoitti:

Ymmärän tuskasi, uudemmat ranskapullat ei toimi valtameripurjehduksissa. Ryskytyksessä irtoilevat laipiot, alimitoitetut kansihelat ja riittämätön kölipaino jatkuvine broacheineen pitävät ranskapullapurjehtijat kiireisinä silloin kun Swanilla vielä purjehditaan kovassa kelissä. Samaisen ranskapullan vääntyilevä runko vuotaa jostain ja pilssin sijaan vuotovesi kastelee kajuutan seinät. Lakkaus on "unohtunut" vanerien reunoista ja nyt ne pullistaa ikävästi ja näyttää rumilta. Ai niin eihän uusimmissa ole edes vaneria vaan käytännöllisempää MDF-levyä jossa on kauniisti puuta jäljittelevää laminaattia pintamateriaalina. Se turpoaa paremmin kastuneena kuin vaneri joten vika näkyy selvemmin. Lelu, lelumpi, jennau.

Vanhemmat ranskikset on eri veneitä kuin ylläkuvatut ihan uudet.

Lue lisää

Itseasiassa tuskaa ei ole ollenkaan. Toisin kun luulet, minäkin mielelläni kiinnittäisin omalle paikalleni swanin, joskin en jokaista vaan merkin takia. Näitä hieman kärjistettyjä ominaisuuksia varmaan ranskiksista ja varmaan muistakin ns. halpiksista löytyy. Mutta se toisen veneen mollaaminen ei ikävä kyllä mitenkään nosta sitä sun swania yhtään korkeammalle korokkeelle. Ja kyllähän noi 25 m/s kryssi hiukka paksua on vai mitä?

19+19 kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että kyseinen Bene 390 ei nimenomaan noudattanut noita sääikkunoita. Jos olisi, ei olisi ollut mitään ongelmia. Kyllä sinä olet hieman ylivarovainen tuon venesuosituksesi suhteen.

Lue lisää

Kyllä pelottaisi benellä ylittää Atlanttia..

viva la france! kirjoitti:

Itseasiassa tuskaa ei ole ollenkaan. Toisin kun luulet, minäkin mielelläni kiinnittäisin omalle paikalleni swanin, joskin en jokaista vaan merkin takia. Näitä hieman kärjistettyjä ominaisuuksia varmaan ranskiksista ja varmaan muistakin ns. halpiksista löytyy. Mutta se toisen veneen mollaaminen ei ikävä kyllä mitenkään nosta sitä sun swania yhtään korkeammalle korokkeelle. Ja kyllähän noi 25 m/s kryssi hiukka paksua on vai mitä?

Lue lisää

Odotellaan, että Fermantin kertoisi vähän lisää yksityiskohtia tuosta kryssimisestään 25 m/s tuulessa valtamerellä...

Vai veikö kissa kielen?

Että ei kaadu, kun kerran manuaalissa niin luvataan?

Mitä sanoo kuluttajaviranomainen? Voiko Nautorille valittaa, jos kaatuu? Saako rahat takaisin?

Kuluttajasuojaa? kirjoitti:

Että ei kaadu, kun kerran manuaalissa niin luvataan?

Mitä sanoo kuluttajaviranomainen? Voiko Nautorille valittaa, jos kaatuu? Saako rahat takaisin?

Ei muuten kaadu, eikä pauku

19+19 kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että kyseinen Bene 390 ei nimenomaan noudattanut noita sääikkunoita. Jos olisi, ei olisi ollut mitään ongelmia. Kyllä sinä olet hieman ylivarovainen tuon venesuosituksesi suhteen.

Lue lisää

Se oli siirtopurjehduksella Gibraltarilta Englantiin. Siirtopurjehdusta ei viitsi siirtää sääikkunoihin sopivaksi. Olisi varmaan kannattanut Beneteau siirtää rekalla Pohjois-Ranskaan, kun ei kerran ollut sen hetkisiin sääoloihin sopiva vene.

Lisää tietoa... kirjoitti:

Odotellaan, että Fermantin kertoisi vähän lisää yksityiskohtia tuosta kryssimisestään 25 m/s tuulessa valtamerellä...

Vai veikö kissa kielen?

Tuohon keliin ei lähdetä. Siihen joudutaan. Tietyillä venetyypeillä se vaan on siedettävänpää kuin muilla, hyvällä veneellä jopa nautittavaa. Hyvä vene pysyy pystyssä eikä väsytä miehistöään. Sen liikkkeet ovat arvokkaan rauhallisia. Sen kansilayout ja varustus on suunniteltu ja tehty valtamerikäyttöön ja se varustus myös toimii ääriolosuhteissa. Jne, jne.... Kun seuraavan kerran näet vaikka sen yleisimmän Swanin, eli 38:n, vertaa vaikka sen genuan kääntöplokien mitoitusta samankokoisen ranskiksen vastaaviin. Tai vinssien suuruutta, kaikkien helojen ja rikauksen jykevyyttä, notkumattomia kaiteita, istumalaatikon pienuutta (tyhjenee nopeasti), kölipainon suhdetta kokonaisuppoumaan (n. 50%), skegillistä peräsintä, jne.

Mitalin kääntöpuolena taas on Swanin istumalaatikon pienuus seurusteluolosuhteissa satamassa, jykevien uniikkihelojen tai vaikka isojen vinssien uusinnan kalleus, hankala kulku sitloodasta kajuuttaan, hankalaa ohjattavuutta tosi kovan tuulen spinnuttelussa (nk S&S roll), raskaan veneen heikkoa suorituskykyä aivan kevyillä keleillä (0..2 m/s), syvän kölin rajoituksia reittivalintaan, jne joitain mainitakseni.

Samansuuntaisia purjeneulomon ajatuksia venetyypeistä voit lukea tästä:
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

seppomartti kirjoitti:

Täman ketjun aloittaja kysyi olisiko First 36.7 sopiva pallon kiertoon 2-4:lle. Aika kauas keskustelu on harhautunut. Jatkan harhateillä:
- joku ilmoittaa kryssivänsä vielä 35 m/s tuulessa ja toinen 25 m/s kotimaisella veneellä. Täyttä satua molemmat. Olosuhteet avomerellä ovat noissa tuulissa kertakaikkiaan karmeat ja kryssimisen sijaan kannattaa keskittyä selviytymiseen mahdollisimman vähin vaurioin kunnes matalan keskus on ohi.
- oceanis 390 leimataan täysin sopimattomaksi valtamerelle ja jopa "kuolemanloukuksi". Veneen mitat ovat varsin tavanomaiset ja 38% kölipaino ja lähes 4 m leveys eivät myöskään viittaa poikkeuksellisen epävakakaaseen veneeseen. Taitaa olla ihan suosituin kokoluokka ja designkategoria matkapurjehtijoilla. Alkuperäinen aihe eli 36.7 on varmaan parempi kuin 390 -en viitsi kaivaa numeroita todisteeksi vaan arvaan. Kaikki nykydesignit voivat kaatua ja kelluvat nurinpäin kunnes kääntyvät takaisin. Riski koskee meitä useimpia. Leveimmissä ja keveimmissä kuten Class 40 on jopa itseoikaisumekanismeja vesitankeilla kun eivät käänny enää aaltojen voimasta takaisin päin. Kuten muutkin myös Oceanis 390 jäi hylkäämisen jälkeen kellumaan ja upotettiin. Tuskin niinkään huono kyseisiin olosuhteisiin vaan olisi toisin purjehdittuna voinut selvitä. Lähtiessä ennustettu laitamyötäinen 8 bf on periatteessa ihan purjehdittavaa keliä. Aika moni olisi aikataulun kiireessä lähtenyt samaan keliin.
- viitteenä olevan 390 onnettomuusraportissa on paljon opittavaa kuten jollan, pelastuslautan ja luukkujen menettäminen. Muuta kyseenalaista on kokemattoman valiseminen pinnamieheksi kun tilanne kääntyy vakavaksi ja koneella ajaminen laitamyötäiseen!

Lue lisää

Kylkai 25 m/s kelissä voi kryssiä valtameren loivas aallokoss kunha alla on Siihen hommaa tarkotettu vene . Sun Dufourilla se ei taida herkkua olla. Miks muuten olit myymässä tota hyväks sanomaa paattias 2006 ? Tuliko kummingin tehtyy väärä valinta?

Fermantin kirjoitti:

Tuohon keliin ei lähdetä. Siihen joudutaan. Tietyillä venetyypeillä se vaan on siedettävänpää kuin muilla, hyvällä veneellä jopa nautittavaa. Hyvä vene pysyy pystyssä eikä väsytä miehistöään. Sen liikkkeet ovat arvokkaan rauhallisia. Sen kansilayout ja varustus on suunniteltu ja tehty valtamerikäyttöön ja se varustus myös toimii ääriolosuhteissa. Jne, jne.... Kun seuraavan kerran näet vaikka sen yleisimmän Swanin, eli 38:n, vertaa vaikka sen genuan kääntöplokien mitoitusta samankokoisen ranskiksen vastaaviin. Tai vinssien suuruutta, kaikkien helojen ja rikauksen jykevyyttä, notkumattomia kaiteita, istumalaatikon pienuutta (tyhjenee nopeasti), kölipainon suhdetta kokonaisuppoumaan (n. 50%), skegillistä peräsintä, jne.

Mitalin kääntöpuolena taas on Swanin istumalaatikon pienuus seurusteluolosuhteissa satamassa, jykevien uniikkihelojen tai vaikka isojen vinssien uusinnan kalleus, hankala kulku sitloodasta kajuuttaan, hankalaa ohjattavuutta tosi kovan tuulen spinnuttelussa (nk S&S roll), raskaan veneen heikkoa suorituskykyä aivan kevyillä keleillä (0..2 m/s), syvän kölin rajoituksia reittivalintaan, jne joitain mainitakseni.

Samansuuntaisia purjeneulomon ajatuksia venetyypeistä voit lukea tästä:
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Et edelleenkään kerro, missä ja miten sinä itse olet kryssinyt veneelläsi mukavasti, arvokkaasti, rauhallisesti jne. 25 m/s tuulessa valtamerellä.

En usko, että olet sitä tehnyt. Jo 15 m/s kryssi on hyvin vaativaa ja epämukavaa alle 50-jalkaisella veneellä. 25 m/s tekee purjeisiin noin 3--4-kertaisen voiman ja aallokokin on hyvin suurta.

Eli missä tämä "sankariteko" oikein tapahtui, ja oletko nyt ihan varma, että oli 25, ettei 15?

45fg331 kirjoitti:

Kylkai 25 m/s kelissä voi kryssiä valtameren loivas aallokoss kunha alla on Siihen hommaa tarkotettu vene . Sun Dufourilla se ei taida herkkua olla. Miks muuten olit myymässä tota hyväks sanomaa paattias 2006 ? Tuliko kummingin tehtyy väärä valinta?

Lue lisää

En tiedä minkälaiseen kokemukseen perustuu tieto, että 25m/s (tai 35 kuten yllä) tuulessa voi valtamerellä kryssiä ja aallokko on loivaa. Ei tulisi mieleenikään yrittää kryssiä millään 40ft veneellä. Oma kokemukseni on vähäinen mutta juuri päivastainen ja perustuu vain "pakenemisesta" myötätuuleen. Koeta kuvailla olosuhteita ainoan kokemukseni perusteella. Autopilotti ei enää aja vaan on ajettava käsin. Alamäki on niin jyrkkä, että surffinopeudet ovat 13-15 solmua lähes ilman purjeita. Aallonkorkeus on on reilusti yli 5 metriä. Jokainen aalto murtuu ja pyrkii kaatamaan veneen kyljelleen. Purjeeni olisi ollut pelkkä 5m2 myrskyfokka kutteristagissa mutten pystynyt yksin vaihtamaan pelkkää pohjaanreivattua isoa em. fokkaan. Noissa tuulen nopeuksissa veneen kaatuminen on ilmiselvä riski ja jarruttaminen perästä veneen pitämiseksi pitkittäin aaltoihin nähden oli harkinnassa. Murtuvat aallot ovat niin isoja, ettei piihin pistäminen ole enää turvallista eikä vene olisi kantanutkaan tarvittavaa purjekertaakaan. Ne jotka ovat kryssineet menestyksekkäästi 25-35m/s tuulessa valtamerillä voisivat kertoa kokemuksistaan nettiviisaille.
Dufour 385: "hyväks sanoma paatti"???. En kai ole hirveesti kehunut. Ihan kiva ja tilava lomacruiseri. Ei erityisen hyvä missään paitsi sisätiloissa. Huonoa moderni "injection molding" ja liimailu laminoinnin sijaan. Ei ollut 2005 väärä valinta mutta Pogo tms kiinnostaa ja jossain vaiheessa myyn pois.

Fermantin kirjoitti:

Tuohon keliin ei lähdetä. Siihen joudutaan. Tietyillä venetyypeillä se vaan on siedettävänpää kuin muilla, hyvällä veneellä jopa nautittavaa. Hyvä vene pysyy pystyssä eikä väsytä miehistöään. Sen liikkkeet ovat arvokkaan rauhallisia. Sen kansilayout ja varustus on suunniteltu ja tehty valtamerikäyttöön ja se varustus myös toimii ääriolosuhteissa. Jne, jne.... Kun seuraavan kerran näet vaikka sen yleisimmän Swanin, eli 38:n, vertaa vaikka sen genuan kääntöplokien mitoitusta samankokoisen ranskiksen vastaaviin. Tai vinssien suuruutta, kaikkien helojen ja rikauksen jykevyyttä, notkumattomia kaiteita, istumalaatikon pienuutta (tyhjenee nopeasti), kölipainon suhdetta kokonaisuppoumaan (n. 50%), skegillistä peräsintä, jne.

Mitalin kääntöpuolena taas on Swanin istumalaatikon pienuus seurusteluolosuhteissa satamassa, jykevien uniikkihelojen tai vaikka isojen vinssien uusinnan kalleus, hankala kulku sitloodasta kajuuttaan, hankalaa ohjattavuutta tosi kovan tuulen spinnuttelussa (nk S&S roll), raskaan veneen heikkoa suorituskykyä aivan kevyillä keleillä (0..2 m/s), syvän kölin rajoituksia reittivalintaan, jne joitain mainitakseni.

Samansuuntaisia purjeneulomon ajatuksia venetyypeistä voit lukea tästä:
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Pieni istuinkaukalo on välttämätön, kun tyhjennys on järjestetty letkuin ja läpiviennein. Nykyveneiden avoin perä mahdolistaa suuremmat istuinkaukalot veneen vakavuuden kärsimättä kovassa kelissä. Väitän, että nykyveneen suurempi kaukalo tyhjenee nopeammin tositilanteessa kuin Swanin minimalli, vaikka ei otettaisi huomioon edes kaukalon lattialla usein uiskentelevia poistoaukkoja tukkivia tavaroita.

WB-sails: inkin sivuilla todetaan, että kyllä nykyveneet kestävät keliä, mutta miehistö ei välttämättä. Kun katselee kuvamateriaalia esim. Jessica Watsonin reissusta, voi todeta, ettei purjehdus S&S:llä ole aina niin silkkistä. Ehkä kuitenkin valitsisin sen tyyppisen veneen itsekin, jos lähtisin tosi isoille vesille, ainakin, jos olisi varaa vain tuohon kokoluokkaan. Toistaiseksi seilailen Itämeren piirissä ja odotan veneeltäni ensisijassa toisenlaisia ominaisuuksia.

Kirjoituksessasi ei mennyt edes veneen merkki oikein

Vastaus puuttuu kirjoitti:

Et edelleenkään kerro, missä ja miten sinä itse olet kryssinyt veneelläsi mukavasti, arvokkaasti, rauhallisesti jne. 25 m/s tuulessa valtamerellä.

En usko, että olet sitä tehnyt. Jo 15 m/s kryssi on hyvin vaativaa ja epämukavaa alle 50-jalkaisella veneellä. 25 m/s tekee purjeisiin noin 3--4-kertaisen voiman ja aallokokin on hyvin suurta.

Eli missä tämä "sankariteko" oikein tapahtui, ja oletko nyt ihan varma, että oli 25, ettei 15?

Lue lisää

En kerro aikaa ja paikkaa miehistöni yksityisyyden vuoksi, he eivät ehkä halua tulla repostelluksi tällä hupipalstalla. Sen verran tunnettu vene ja reissu on kyseessä.

Itse purjehdus sujui hyvin kunhan saatiin genua rullattua ja iso alas. Onneksi on Reckmann rulla ja sähkövinssit; aika vahvasti pisti lepattava genny vastaan ekaa kierrosta sisäänkelattaessa. Rikasimme kutteristaagin ja nostimme myrskyfokan. Iso sidottiin puomille ja puomi laskettiin ja sidottiin kannelle tiukasti kiinni doradeboksin kaiteisiin vähentääksemme tuulenvastusta. Trysail nostettiin omassa kiskossaan ison tilalle ja se skuutattiin kuten genua, ilman puomia. Ja sitten seilattiin!

Aloittelijoille tiedoksi, niitähän palsta on pullollaan:

- Reckmann rulla: laatuveneissä käytetty malli. Köysiversiona, kuten meillä, noin 2..3 x kalliimpi kuin vastaava Harken / Selden.
- kutteristaagi on erillinen keulaharus johon nostetaan jokin pienikokoisempi keulapurje. Sen kiinnityspiste on meillä aivan keskellä keulakantta. Tästä kiinnityspisteestä on etua lateraalitasapainon kannalta sillä purjeen vaikutusvoiman keskus on lähempänä veneen keskiosaa ( tai oikeammin hydrodynaamista painopistettä). Ohjaaminen on siten helpompaa kovassa kelissä.
- Genuan skuutille tarkoitetun sähkövinssin käyttö rullattaessa vaatii hyvää harkintaa ja varmuutta siitä, ettei mikään ole jumissa rullalaitteessa tai purjeessa. Yli puolentoista tonnin vetovoiman kanssa ei voi leikitellä. Ei siis kovin suositeltava tapa.
- trysail. Tälle pienikokoiselle myrskypurjeelle on valtameriveneessä oma kiskonsa joka alkaa noin kannentasolta hiukan maston sivulla. Se tekee pienen mutkan puomin kohdalla ja päätyy ihan varsinaisen isonpurjeen mastokiskon viereen. Trysail pujetetaan kiskoonsa valmiiksi kovan kelin varalta ja jätetään sidottuna kannelle odottamaan nostoa. Tuossa tuulessa ei oikein onnistu sen kiskoonpujottelu myrskyävällä merellä, siksi se tehdään etukäteen.

Monestako pienveneestä löytyy nuo valtameripurren perusvarusteet? Jos ne puuttu, miksi ne puuttuu? Oliskohan syynä se ettei venettä ole tarkoitettukaan valtamerelle?

Saa valittaa kirjoitti:

Ei muuten kaadu, eikä pauku

Kaatuun swanit myös. Lue vaikka Heli ja Heikki Ervin kirjasta Maailman ympäri vastatuuleen. Kaatoivat Swan 371:n Dynamiten.

Olen vähän skeptinen noiden nyrkkisääntöjen suhteen. Vaikkapa 40 jalkaiset veneet voivat olla todella erikokoisia. Jos vaikka toisessa on 3 jalkaa pitkä viisto perä, vene onpuoli metriä kapeampi, uppuoma pari tonnis vähemmä, köli tonnin kevyempi...

Flundra kirjoitti:

Kaatuun swanit myös. Lue vaikka Heli ja Heikki Ervin kirjasta Maailman ympäri vastatuuleen. Kaatoivat Swan 371:n Dynamiten.

Olen vähän skeptinen noiden nyrkkisääntöjen suhteen. Vaikkapa 40 jalkaiset veneet voivat olla todella erikokoisia. Jos vaikka toisessa on 3 jalkaa pitkä viisto perä, vene onpuoli metriä kapeampi, uppuoma pari tonnis vähemmä, köli tonnin kevyempi...

Lue lisää

Ei kaadu jos ei anna kaatua

Kokemusta on kirjoitti:

Ei kaadu jos ei anna kaatua

Voi onneton.

Ei kaadu, jos... ei kaadu?

Meinaat, että Ervit eivät oikein hallinneet tuota valtameripurjehdusta, niinkö?

Älytön kommentti kirjoitti:

Voi onneton.

Ei kaadu, jos... ei kaadu?

Meinaat, että Ervit eivät oikein hallinneet tuota valtameripurjehdusta, niinkö?

371 ei nyt ole se paras Swan, edes valtamerelle

Fermatin kirjoitti:

En kerro aikaa ja paikkaa miehistöni yksityisyyden vuoksi, he eivät ehkä halua tulla repostelluksi tällä hupipalstalla. Sen verran tunnettu vene ja reissu on kyseessä.

Itse purjehdus sujui hyvin kunhan saatiin genua rullattua ja iso alas. Onneksi on Reckmann rulla ja sähkövinssit; aika vahvasti pisti lepattava genny vastaan ekaa kierrosta sisäänkelattaessa. Rikasimme kutteristaagin ja nostimme myrskyfokan. Iso sidottiin puomille ja puomi laskettiin ja sidottiin kannelle tiukasti kiinni doradeboksin kaiteisiin vähentääksemme tuulenvastusta. Trysail nostettiin omassa kiskossaan ison tilalle ja se skuutattiin kuten genua, ilman puomia. Ja sitten seilattiin!

Aloittelijoille tiedoksi, niitähän palsta on pullollaan:

- Reckmann rulla: laatuveneissä käytetty malli. Köysiversiona, kuten meillä, noin 2..3 x kalliimpi kuin vastaava Harken / Selden.
- kutteristaagi on erillinen keulaharus johon nostetaan jokin pienikokoisempi keulapurje. Sen kiinnityspiste on meillä aivan keskellä keulakantta. Tästä kiinnityspisteestä on etua lateraalitasapainon kannalta sillä purjeen vaikutusvoiman keskus on lähempänä veneen keskiosaa ( tai oikeammin hydrodynaamista painopistettä). Ohjaaminen on siten helpompaa kovassa kelissä.
- Genuan skuutille tarkoitetun sähkövinssin käyttö rullattaessa vaatii hyvää harkintaa ja varmuutta siitä, ettei mikään ole jumissa rullalaitteessa tai purjeessa. Yli puolentoista tonnin vetovoiman kanssa ei voi leikitellä. Ei siis kovin suositeltava tapa.
- trysail. Tälle pienikokoiselle myrskypurjeelle on valtameriveneessä oma kiskonsa joka alkaa noin kannentasolta hiukan maston sivulla. Se tekee pienen mutkan puomin kohdalla ja päätyy ihan varsinaisen isonpurjeen mastokiskon viereen. Trysail pujetetaan kiskoonsa valmiiksi kovan kelin varalta ja jätetään sidottuna kannelle odottamaan nostoa. Tuossa tuulessa ei oikein onnistu sen kiskoonpujottelu myrskyävällä merellä, siksi se tehdään etukäteen.

Monestako pienveneestä löytyy nuo valtameripurren perusvarusteet? Jos ne puuttu, miksi ne puuttuu? Oliskohan syynä se ettei venettä ole tarkoitettukaan valtamerelle?

Lue lisää

Pari kysymystä:

Reilusti yli 40-jalkainen Swan, jossa ei ole puomin alasvetäjässä tankoa? Kuulostaa erkoiselta, kun ilmeisesi on vielä sluuppi. Miksi noin?

Eikö genoa ollut jo aika pitkälle rullattu sisään siinä vaiheessa, kun päätettiin siirtyä myrskyfokkaan?

Oliko hankalaa laskea isopurje kovassa kelissä? Vedittekö sen alas reivi kerrallaan, vai kokonaisena?

Fermantin kirjoitti:

Tuohon keliin ei lähdetä. Siihen joudutaan. Tietyillä venetyypeillä se vaan on siedettävänpää kuin muilla, hyvällä veneellä jopa nautittavaa. Hyvä vene pysyy pystyssä eikä väsytä miehistöään. Sen liikkkeet ovat arvokkaan rauhallisia. Sen kansilayout ja varustus on suunniteltu ja tehty valtamerikäyttöön ja se varustus myös toimii ääriolosuhteissa. Jne, jne.... Kun seuraavan kerran näet vaikka sen yleisimmän Swanin, eli 38:n, vertaa vaikka sen genuan kääntöplokien mitoitusta samankokoisen ranskiksen vastaaviin. Tai vinssien suuruutta, kaikkien helojen ja rikauksen jykevyyttä, notkumattomia kaiteita, istumalaatikon pienuutta (tyhjenee nopeasti), kölipainon suhdetta kokonaisuppoumaan (n. 50%), skegillistä peräsintä, jne.

Mitalin kääntöpuolena taas on Swanin istumalaatikon pienuus seurusteluolosuhteissa satamassa, jykevien uniikkihelojen tai vaikka isojen vinssien uusinnan kalleus, hankala kulku sitloodasta kajuuttaan, hankalaa ohjattavuutta tosi kovan tuulen spinnuttelussa (nk S&S roll), raskaan veneen heikkoa suorituskykyä aivan kevyillä keleillä (0..2 m/s), syvän kölin rajoituksia reittivalintaan, jne joitain mainitakseni.

Samansuuntaisia purjeneulomon ajatuksia venetyypeistä voit lukea tästä:
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf

Lue lisää

Oletko sitä mieltä, että kryssiminen valtamerellä 25 m/s tuulessa voi olla nautittavaa eikä väsytä miehistöä?

Et taida tietää yhtään, mistä puhut.

Kovaa touhua kirjoitti:

Pari kysymystä:

Reilusti yli 40-jalkainen Swan, jossa ei ole puomin alasvetäjässä tankoa? Kuulostaa erkoiselta, kun ilmeisesi on vielä sluuppi. Miksi noin?

Eikö genoa ollut jo aika pitkälle rullattu sisään siinä vaiheessa, kun päätettiin siirtyä myrskyfokkaan?

Oliko hankalaa laskea isopurje kovassa kelissä? Vedittekö sen alas reivi kerrallaan, vai kokonaisena?

Lue lisää

1. On. Kannattimen sisäkkäisten putkien alapäässä on kanntatinjousen alahelaa tukeva läpipultti joka pitää poistaa ennenkuin saa puomin alas.
2.-3. Tapahtui aika yllättäen yöllä.

Anything else?

Fermantin kirjoitti:

1. On. Kannattimen sisäkkäisten putkien alapäässä on kanntatinjousen alahelaa tukeva läpipultti joka pitää poistaa ennenkuin saa puomin alas.
2.-3. Tapahtui aika yllättäen yöllä.

Anything else?

Lue lisää

Ihmiset, jotka ovat tuollaista kokeneet pimeällä valtamerellä, eivät asialla netissä kehuskele. Eivät edes kysyttäessä.

Se johtuu siitä, että kokemus on pelottava ja sillä tavoin henkilökohtainen, ettei sitä haluta jakaa tuntemattomien kanssa.

Eri juttu on kova tuuli, joka kovenee joka kertomisella, kunnes saavuttaa hirmumyrskyn rajan.

Varmasti sinulla on Swan ja olet ehkä purjehtinut sillä kovassakin kelissä. Et kuitenkaan 25 m/s myrskyssä valtamerellä.

Bene Janne kirjoitti:

Kirjoituksessasi ei mennyt edes veneen merkki oikein

BendyToy on jenkkien leikkimielinen nimitys benelle. Jos kielet ei suju niin se tarkoittaa taipuisaa lelua...

Sellaista se on... kirjoitti:

Ihmiset, jotka ovat tuollaista kokeneet pimeällä valtamerellä, eivät asialla netissä kehuskele. Eivät edes kysyttäessä.

Se johtuu siitä, että kokemus on pelottava ja sillä tavoin henkilökohtainen, ettei sitä haluta jakaa tuntemattomien kanssa.

Eri juttu on kova tuuli, joka kovenee joka kertomisella, kunnes saavuttaa hirmumyrskyn rajan.

Varmasti sinulla on Swan ja olet ehkä purjehtinut sillä kovassakin kelissä. Et kuitenkaan 25 m/s myrskyssä valtamerellä.

Lue lisää

Onnellisia ovat uskossaan autuaat. Amen.

Yritin kuvailla valtameriveneen ominaisuuksia ja varustusta objektiivisesti, siinä ilmeisesti epäonnistuen. Olen nähnyt rikkoutuneita unelmia hylättynä ulkomaisten satama-alueiden nurkissa kun kipparit ovat luottaneet liikaa tunnettuun merkkiin ja CE-A merintään. Jokainen seilaa omalla vastuullaan ja hakeutuu niille merialuille mihin taidot ja vene riittävät.

Jos kirjoitukseni ansiosta yksikin pienveneilijä kyseenalaistaa uutukaisen purtensa valtameriominaisuudet olen onnistunut. Osaltani tämä keskustelu päättyy nyt tähän.

Kesä on aina jossain, maanantaina seilaamaan!

Flundra kirjoitti:

Kaatuun swanit myös. Lue vaikka Heli ja Heikki Ervin kirjasta Maailman ympäri vastatuuleen. Kaatoivat Swan 371:n Dynamiten.

Olen vähän skeptinen noiden nyrkkisääntöjen suhteen. Vaikkapa 40 jalkaiset veneet voivat olla todella erikokoisia. Jos vaikka toisessa on 3 jalkaa pitkä viisto perä, vene onpuoli metriä kapeampi, uppuoma pari tonnis vähemmä, köli tonnin kevyempi...

Lue lisää

Heidän veneensä ei jäänyt väärinpäin roikkumaan ja mastokin pysyi pystyssä. Ei muuta kuin kaadettiin uudet Martinit ja jatkettiin matkaa.

Vastaus puuttuu kirjoitti:

Et edelleenkään kerro, missä ja miten sinä itse olet kryssinyt veneelläsi mukavasti, arvokkaasti, rauhallisesti jne. 25 m/s tuulessa valtamerellä.

En usko, että olet sitä tehnyt. Jo 15 m/s kryssi on hyvin vaativaa ja epämukavaa alle 50-jalkaisella veneellä. 25 m/s tekee purjeisiin noin 3--4-kertaisen voiman ja aallokokin on hyvin suurta.

Eli missä tämä "sankariteko" oikein tapahtui, ja oletko nyt ihan varma, että oli 25, ettei 15?

Lue lisää

Ei 15 m/s kryssi erityisen hankala ole. Itse olen Itämeren olosuhteissa avomerellä tehnyt sitä moneen kertaan 25-jalkaisella veneellä, kerran jopa 24h yhteen putkeen. Parhaimmillaan on kryssillä ollut 20 m/s lasissa jonkun hetken. Sitä voi vielä pitää tavallaan hauskana, kunhan ei ole lapset mukana. Sen kerran kun vaimo oli tuossa mukana, päätti hän mennä kajuuttaan makailemaan, kun kirjalle lensi toistuvasti vettä. Valtamerellä on olosuhteet vissiin useasti helpommat, koska aallot eivät ole niin jyrkkiä. Vaatii kyllä aika vakaan veneen, että viitsisi yrittää samaa 25 m/s tuulessa, mutta en epäile, etteikö se jollain veneellä onnistuisi, jos olisi pakko.

Älytön kommentti kirjoitti:

Voi onneton.

Ei kaadu, jos... ei kaadu?

Meinaat, että Ervit eivät oikein hallinneet tuota valtameripurjehdusta, niinkö?

Eikös tuo 371 ole tunnetusti aika kiikkerä vene swaniksi. Ehkäpä tuon swanin saa kaadettuakin

French kiss kirjoitti:

Pieni istuinkaukalo on välttämätön, kun tyhjennys on järjestetty letkuin ja läpiviennein. Nykyveneiden avoin perä mahdolistaa suuremmat istuinkaukalot veneen vakavuuden kärsimättä kovassa kelissä. Väitän, että nykyveneen suurempi kaukalo tyhjenee nopeammin tositilanteessa kuin Swanin minimalli, vaikka ei otettaisi huomioon edes kaukalon lattialla usein uiskentelevia poistoaukkoja tukkivia tavaroita.

WB-sails: inkin sivuilla todetaan, että kyllä nykyveneet kestävät keliä, mutta miehistö ei välttämättä. Kun katselee kuvamateriaalia esim. Jessica Watsonin reissusta, voi todeta, ettei purjehdus S&S:llä ole aina niin silkkistä. Ehkä kuitenkin valitsisin sen tyyppisen veneen itsekin, jos lähtisin tosi isoille vesille, ainakin, jos olisi varaa vain tuohon kokoluokkaan. Toistaiseksi seilailen Itämeren piirissä ja odotan veneeltäni ensisijassa toisenlaisia ominaisuuksia.

Lue lisää

Watsonilla oli vähän eri tilanne kuin James Cookilla. Cookin tavasta veneillä voisi moni ottaa oppia, eli sopivaa keliä odotetaan vaikka kuukausia, jotta purjehdus olisi hauskaa.

http://www.amazon.com/Cook-Extraordinary-Voyages-Captain-James/dp/0802714129

Bossu kirjoitti:

Se oli siirtopurjehduksella Gibraltarilta Englantiin. Siirtopurjehdusta ei viitsi siirtää sääikkunoihin sopivaksi. Olisi varmaan kannattanut Beneteau siirtää rekalla Pohjois-Ranskaan, kun ei kerran ollut sen hetkisiin sääoloihin sopiva vene.

Lue lisää

Kerro lisää siirtopurjehduksen ja normaalin matkapurjehduksen turvallisuusvaatimuseroista.

BendyToy 325 kirjoitti:

BendyToy on jenkkien leikkimielinen nimitys benelle. Jos kielet ei suju niin se tarkoittaa taipuisaa lelua...

Kommentti oli nimimerkille "Fermantin" , kirjoitettu 17.10.2012 13:17. Tämän palstan hierakian seuraaminen on kieltämättä hankalaa, kielitaitoisillekin näköjään...

Bossu kirjoitti:

Heidän veneensä ei jäänyt väärinpäin roikkumaan ja mastokin pysyi pystyssä. Ei muuta kuin kaadettiin uudet Martinit ja jatkettiin matkaa.

Monessa muussa veneessä käy samoin. Turha kuitenkin väittää, etä joku venemerrki ei kaadu taropeeksi suuressa aallokossa. Monesti vene menee ympäri pituussuuntaan. Tuolloin ei merkillä tai muilla ominaisuukilla ole merkitystä.

HeimoHeimonen kirjoitti:

Jodlarikin on päässyt purjehtimaan swania kaverin kaverin kaverin kautta ja nyt ketuttaa kun ei enää mukaan kutsuta miesten purjeveneisiin.

"nää mukaan kutsuta miesten purjeveneisiin. "

Eipä uppotukeissa juuri naisia näy. Homojen hommaako?

gay sailing kirjoitti:

"nää mukaan kutsuta miesten purjeveneisiin. "

Eipä uppotukeissa juuri naisia näy. Homojen hommaako?

Sama tuli mieleen, kun näin tämän aamun lehdessä kuvan Estellen, kaikkien uppotukkien äidin, miehistöstä.
http://yle.fi/uutiset/estellen_suomalaiset_on_tavoitettu/6343819

Bossu kirjoitti:

Heidän veneensä ei jäänyt väärinpäin roikkumaan ja mastokin pysyi pystyssä. Ei muuta kuin kaadettiin uudet Martinit ja jatkettiin matkaa.

Ei jäänyt aiemmin mainittu Benekään väärinpäin roikkumaan, eikä uponnut myöhemminkään luonnonvoimien toimesta. Asialla oli lopulta Ranskan laivasto

5+15 kirjoitti:

Kerro lisää siirtopurjehduksen ja normaalin matkapurjehduksen turvallisuusvaatimuseroista.

Siirtopurjehdusta ei yleensä haluta siirtää johonkin vuodenaikaan, vaan se suoritetaan silloin, kun on siirron aika. Matkapurjehdus voidaan suunnitella alkavaksi tiettyyn vuodenaikaan. Siirtopurjehdus voidaan korvata vaikkapa siirrolla maanteitse, kuten tässä tapauksessa ilmeisesti olisi kannattanut, koska tavoitteena on vain siirtää vene paikasta A paikkaan B. Matkapurjehduksen kohdalla tämä yleensä johtaa matkasta saatavan eksistentialistisen kokemuksen huomattavaan laimentumiseen.

DolphinD kirjoitti:

Vähän numerovertailua: First 36.7 ja Oceanis 390.
LOA First 36.7 36.08; Oceanis 390 38.33
LWL First 36.7 30.25; Oceanis 390 33.25
Beam First 36.7 11.33; Oceanis 390 12.83
Displacement (Lbs) First 36.7 12495 ; Oceanis 390 14300
Sail Area (sq ft) First 36.7 666; Oceanis 390 660
Capsize Ratio 36.7 1.95; Oceanis 390 2.11
Sail Area to Displacement F 36.7 19.79; Oceanis 390 17.92
Motion Comfort First 36.7 23.61; Oceanis 390 21.06

First 36.7:n Capsize ratio on parempi kuin Oceaniksen. Avomeriveneille peukalosääntönä, että pitäisi olla alle kaksi. Vertailuja voi tehdä lisää täällä: http://www.image-ination.com/sailcalc.html

Lue lisää

Avance 36
1.58 vrt Capsize Ratio F 36.7 1.95; Oceanis 390 2.11
18,17 Sail Area to Disp F 36.7 19.79; Oceanis 390 17.92
31,15 Motion Comfort First 36.7 23.61; Oceanis 390 21.06

Eli hakkaa ranskikset kaikessa paitsi satama-asumistiloissa ;)

A36 kirjoitti:

Avance 36
1.58 vrt Capsize Ratio F 36.7 1.95; Oceanis 390 2.11
18,17 Sail Area to Disp F 36.7 19.79; Oceanis 390 17.92
31,15 Motion Comfort First 36.7 23.61; Oceanis 390 21.06

Eli hakkaa ranskikset kaikessa paitsi satama-asumistiloissa ;)

Lue lisää

"Eli hakkaa ranskikset kaikessa paitsi satama-asumistiloissa ;) "

http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=59
"
lys 1.17
"

http://www.batagent.se/993
"Lys: 1,22 (1,18 i originalutförande)
"
http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=260
"
lys 1.28
"

Siispä A36 ei hakkaa ranskiksia tärkeimässä eli purjehdusominaisuuksissa.

Swan of Finland kirjoitti:

Eikös tuo 371 ole tunnetusti aika kiikkerä vene swaniksi. Ehkäpä tuon swanin saa kaadettuakin

http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=2041

Tuohan on kuin pienin 32 jalkainen nautikatti, paino ja purjeala täsmää. Jos joku väittää noita uppotukkeja kiikkeriksi, niin kannatta pysyä kotona.

Fermatin kirjoitti:

En kerro aikaa ja paikkaa miehistöni yksityisyyden vuoksi, he eivät ehkä halua tulla repostelluksi tällä hupipalstalla. Sen verran tunnettu vene ja reissu on kyseessä.

Itse purjehdus sujui hyvin kunhan saatiin genua rullattua ja iso alas. Onneksi on Reckmann rulla ja sähkövinssit; aika vahvasti pisti lepattava genny vastaan ekaa kierrosta sisäänkelattaessa. Rikasimme kutteristaagin ja nostimme myrskyfokan. Iso sidottiin puomille ja puomi laskettiin ja sidottiin kannelle tiukasti kiinni doradeboksin kaiteisiin vähentääksemme tuulenvastusta. Trysail nostettiin omassa kiskossaan ison tilalle ja se skuutattiin kuten genua, ilman puomia. Ja sitten seilattiin!

Aloittelijoille tiedoksi, niitähän palsta on pullollaan:

- Reckmann rulla: laatuveneissä käytetty malli. Köysiversiona, kuten meillä, noin 2..3 x kalliimpi kuin vastaava Harken / Selden.
- kutteristaagi on erillinen keulaharus johon nostetaan jokin pienikokoisempi keulapurje. Sen kiinnityspiste on meillä aivan keskellä keulakantta. Tästä kiinnityspisteestä on etua lateraalitasapainon kannalta sillä purjeen vaikutusvoiman keskus on lähempänä veneen keskiosaa ( tai oikeammin hydrodynaamista painopistettä). Ohjaaminen on siten helpompaa kovassa kelissä.
- Genuan skuutille tarkoitetun sähkövinssin käyttö rullattaessa vaatii hyvää harkintaa ja varmuutta siitä, ettei mikään ole jumissa rullalaitteessa tai purjeessa. Yli puolentoista tonnin vetovoiman kanssa ei voi leikitellä. Ei siis kovin suositeltava tapa.
- trysail. Tälle pienikokoiselle myrskypurjeelle on valtameriveneessä oma kiskonsa joka alkaa noin kannentasolta hiukan maston sivulla. Se tekee pienen mutkan puomin kohdalla ja päätyy ihan varsinaisen isonpurjeen mastokiskon viereen. Trysail pujetetaan kiskoonsa valmiiksi kovan kelin varalta ja jätetään sidottuna kannelle odottamaan nostoa. Tuossa tuulessa ei oikein onnistu sen kiskoonpujottelu myrskyävällä merellä, siksi se tehdään etukäteen.

Monestako pienveneestä löytyy nuo valtameripurren perusvarusteet? Jos ne puuttu, miksi ne puuttuu? Oliskohan syynä se ettei venettä ole tarkoitettukaan valtamerelle?

Lue lisää

Ymmärrettävää on, jos purkkari mitenkään ei kulje 25 m/s avotuuliin, niin sitten kryssittään. Kannattaa kiertää sellaiset veneet ja kipparit kaukaa, jos haluaa pysyä hengissä.

"S&S roll" ;-)

Jos vene joutuu kyljittäin sellaiseen aaltoon ja tuuleen onko veneen koolla paljonkaan merkitystä?

20+2 kirjoitti:

Jos vene joutuu kyljittäin sellaiseen aaltoon ja tuuleen onko veneen koolla paljonkaan merkitystä?

Allaskokeiden perusteella murtuva aalto, jonka korkeus on 30 % prosenttia veneen pituudesta aiheuttaa kaatumisriskin ja yli 60 % veneen pituudesta riittää kaatamaan minkä tahansa veneen runkomuodosta riippumatta, kun vene on kyljittäin aaltoon. Eli tältä pohjalta isompi vene on turvallisempi kuin pienempi samanmallinen murtuvassa aallossa.

DolphinD kirjoitti:

Allaskokeiden perusteella murtuva aalto, jonka korkeus on 30 % prosenttia veneen pituudesta aiheuttaa kaatumisriskin ja yli 60 % veneen pituudesta riittää kaatamaan minkä tahansa veneen runkomuodosta riippumatta, kun vene on kyljittäin aaltoon. Eli tältä pohjalta isompi vene on turvallisempi kuin pienempi samanmallinen murtuvassa aallossa.

Lue lisää

Etkö huomannut että kysyttiin kyljittäin aaltoon osumisesta?

DolphinD kirjoitti:

Allaskokeiden perusteella murtuva aalto, jonka korkeus on 30 % prosenttia veneen pituudesta aiheuttaa kaatumisriskin ja yli 60 % veneen pituudesta riittää kaatamaan minkä tahansa veneen runkomuodosta riippumatta, kun vene on kyljittäin aaltoon. Eli tältä pohjalta isompi vene on turvallisempi kuin pienempi samanmallinen murtuvassa aallossa.

Lue lisää

Nyrkkisäännössä on jotain pielessä?. Aallon korkeus myrskyssä on aina valtamerellä yli 50% veneen pituudesta kun puhutaan veneistä 30-40ft.

seppomartti kirjoitti:

Nyrkkisäännössä on jotain pielessä?. Aallon korkeus myrskyssä on aina valtamerellä yli 50% veneen pituudesta kun puhutaan veneistä 30-40ft.

Puhutaan murtuvasta aallosta. 60 % veneen pituudesta murtuva aalto kaataa veneen, kun aalto tulee sivusta.

40-jalkaisella se on 7,5 metriä korkea murtuva aalto sivulta.

Hydrodynamiikkaa, ei sinänsä mitään purjehdukseen liittyvää. Paitsi se, että ei saa päästää isoa aaltoa murtumaan sivulta.

20+2 kirjoitti:

Jos vene joutuu kyljittäin sellaiseen aaltoon ja tuuleen onko veneen koolla paljonkaan merkitystä?

Voi olla, että jossain on joskus esim. Swan 65:lle vaarallinen keli, mutta se on kyllä äärimmäisen huonoa tuuria.

seppomartti kirjoitti:

Nyrkkisäännössä on jotain pielessä?. Aallon korkeus myrskyssä on aina valtamerellä yli 50% veneen pituudesta kun puhutaan veneistä 30-40ft.

Tällä usein käytetyllä nyrkkisäännöllä viitataan tuohon Heavy weather sailing -kirjassa esitettyyn tutkimustietoon. Testit tehty altaassa, jossa aalto murtuu kauttaaltaan. Syvässä vedessä useimmin vain aallonharjat murtuvat, joten suoraa rinnastusta ei voi tehdä aallonkorkeuteen. Ja pienoismallit kaatuivat juuri, kun olivat kyljittäin aaltoon kuten jo todettiin. Jopa leveä/kapea malli selviää tuollaisesta 55 % LOA murtuvasta aallosta, kun perä pidetään jarruankkurilla kohti aaltoa.

DolphinD kirjoitti:

Tällä usein käytetyllä nyrkkisäännöllä viitataan tuohon Heavy weather sailing -kirjassa esitettyyn tutkimustietoon. Testit tehty altaassa, jossa aalto murtuu kauttaaltaan. Syvässä vedessä useimmin vain aallonharjat murtuvat, joten suoraa rinnastusta ei voi tehdä aallonkorkeuteen. Ja pienoismallit kaatuivat juuri, kun olivat kyljittäin aaltoon kuten jo todettiin. Jopa leveä/kapea malli selviää tuollaisesta 55 % LOA murtuvasta aallosta, kun perä pidetään jarruankkurilla kohti aaltoa.

Lue lisää

Anteeksi Dolphin D mutta ristiriitaiset ovat toteamukset: "murtuva aalto, jonka korkeus on 30 % prosenttia veneen pituudesta aiheuttaa kaatumisriskin">

seppomartti kirjoitti:

Anteeksi Dolphin D mutta ristiriitaiset ovat toteamukset: "murtuva aalto, jonka korkeus on 30 % prosenttia veneen pituudesta aiheuttaa kaatumisriskin">

Tutkimuksessa testattiin ensisijaisesti erilaisten venemallien (leveä/kapea/kevyt/raskas/eväköli/pitkäköli) kaatumisherkkyyttä. Ja kaikki käytetyt pienoismallit siis kaatuivat, kun olivat kyljittäin kauttaaltaan murtuvassa aallossa, jonka korkeus siis se 60 % pituudesta. Osa malleista (esim. leveä ja kevyt) kaatui jo 30 % LOA aalloissa. Tämä on siis mielestäni ko. tutkimuksen merkittävin anti!

"...the model tests were done in waves that broke all along the their crest at the same time, unlike the waves at the sea where short lengths of crest break as the wave systems interact"

Käsittääkseni siis allastutkimuksen aalto vastaa enemmän tuollaista valtamerimaininkia, joka murtuu matalassa vedessä. Syvän veden myrskyssä ison aallon harjaosa voi romahtaa, joka ei ole yhtä vaarallista. Mutta toki jokaisessa myrskyssä aallokko on erilainen riippuen monista seikoista, joten sinällään tällaiset nyrkkisäännöt eivät oikein toimi merellä. Ja eipä niistä nyt merellä ole paljon hyötyä, ehkä enemmän sitten venevalinnassa.

Mainitsemasi kovan kelin taktiikkaa testattiin altaassa jarruankkurilla, ja siinä se leveä/kevyt mallikin selvisi niistä 55 % LOA murtuvista. Eli vaikuttaisi parhaalta konstilta vähentää kaatumisriskiä!

DolphinD kirjoitti:

Tutkimuksessa testattiin ensisijaisesti erilaisten venemallien (leveä/kapea/kevyt/raskas/eväköli/pitkäköli) kaatumisherkkyyttä. Ja kaikki käytetyt pienoismallit siis kaatuivat, kun olivat kyljittäin kauttaaltaan murtuvassa aallossa, jonka korkeus siis se 60 % pituudesta. Osa malleista (esim. leveä ja kevyt) kaatui jo 30 % LOA aalloissa. Tämä on siis mielestäni ko. tutkimuksen merkittävin anti!

"...the model tests were done in waves that broke all along the their crest at the same time, unlike the waves at the sea where short lengths of crest break as the wave systems interact"

Käsittääkseni siis allastutkimuksen aalto vastaa enemmän tuollaista valtamerimaininkia, joka murtuu matalassa vedessä. Syvän veden myrskyssä ison aallon harjaosa voi romahtaa, joka ei ole yhtä vaarallista. Mutta toki jokaisessa myrskyssä aallokko on erilainen riippuen monista seikoista, joten sinällään tällaiset nyrkkisäännöt eivät oikein toimi merellä. Ja eipä niistä nyt merellä ole paljon hyötyä, ehkä enemmän sitten venevalinnassa.

Mainitsemasi kovan kelin taktiikkaa testattiin altaassa jarruankkurilla, ja siinä se leveä/kevyt mallikin selvisi niistä 55 % LOA murtuvista. Eli vaikuttaisi parhaalta konstilta vähentää kaatumisriskiä!

Lue lisää

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

skiglaaja. kirjoitti:

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

Lue lisää

Kiitos, hyvä kuva ja kannattaa hetki katsella miten suuri on suurin aalto. Veneessä istuu niin matalalla, ettei yleiskuvaa näe näin hyvin. Muistatko tuulen nopeutta. Olisiko 20 m/s?

seppomartti kirjoitti:

Kiitos, hyvä kuva ja kannattaa hetki katsella miten suuri on suurin aalto. Veneessä istuu niin matalalla, ettei yleiskuvaa näe näin hyvin. Muistatko tuulen nopeutta. Olisiko 20 m/s?

Lue lisää

joo keskituuli oli päälle 20. Eikä tuolle alueen tuohon vuodenaikaan mitenkään harvinainen, melkein päinvastoin. kuten tuossa aikaisemmassa ketjussa mainitsin oli merkitsevä aallonkorkeus tuolloin 6-8m käyttämämme ruotsalaisen sääpalvelun mukaan, joka on osoittautunut todella tarkaksi ja hyödylliseksi.

skiglaaja. kirjoitti:

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

Lue lisää

Ranskanpullalla en haluaisi olla tuollaisessa aallokossa

skiglaaja. kirjoitti:

joo keskituuli oli päälle 20. Eikä tuolle alueen tuohon vuodenaikaan mitenkään harvinainen, melkein päinvastoin. kuten tuossa aikaisemmassa ketjussa mainitsin oli merkitsevä aallonkorkeus tuolloin 6-8m käyttämämme ruotsalaisen sääpalvelun mukaan, joka on osoittautunut todella tarkaksi ja hyödylliseksi.

Lue lisää

Sääli, että kuvasta puuttuu mittakaava- esim First 36.7

skiglaaja. kirjoitti:

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

Lue lisää

Joo, tällä foorumilla toistuu vuodesta toiseen samat keskusteluaiheet pienin variaatioin :)

Havainnollinen kuva kyllä! Ilmaisin itseäni aiemmin huonosti, jos siitä syntyi käsitys, etteikö mielestäni isoja murtuvia aaltoja (kuten kuvassa) voisi syntyä syvässä vedessä.

Mutta kun puhuttiin aiemmin tästä allaskokeesta ja sen sovellettavuudesta oikeaan elämään, niin mielestäni pitäisi määritellä aluksi, että mikä on murtuva aalto. Missä vaiheessa esim. vaahtopää muuttuu murtuvaksi? Ehkä joku hydrodynamiikasta paremmin perillä oleva osaa kommentoida tähän? Jos kymmenmetrisen aallon harjaosa murtuu, niin voiko silloin puhua 10 metrisestä murtuvasta aallosta? Jos 6 metrinen aalto murtuu koko korkeudeltaan, niin se on todennäköisesti vaarallisempi huviveneelle. Surffaajilla on liuta eri termejä erilaisille murtuville aaltotyypeille.

DolphinD kirjoitti:

Joo, tällä foorumilla toistuu vuodesta toiseen samat keskusteluaiheet pienin variaatioin :)

Havainnollinen kuva kyllä! Ilmaisin itseäni aiemmin huonosti, jos siitä syntyi käsitys, etteikö mielestäni isoja murtuvia aaltoja (kuten kuvassa) voisi syntyä syvässä vedessä.

Mutta kun puhuttiin aiemmin tästä allaskokeesta ja sen sovellettavuudesta oikeaan elämään, niin mielestäni pitäisi määritellä aluksi, että mikä on murtuva aalto. Missä vaiheessa esim. vaahtopää muuttuu murtuvaksi? Ehkä joku hydrodynamiikasta paremmin perillä oleva osaa kommentoida tähän? Jos kymmenmetrisen aallon harjaosa murtuu, niin voiko silloin puhua 10 metrisestä murtuvasta aallosta? Jos 6 metrinen aalto murtuu koko korkeudeltaan, niin se on todennäköisesti vaarallisempi huviveneelle. Surffaajilla on liuta eri termejä erilaisille murtuville aaltotyypeille.

Lue lisää

Itse kyllä tulkitsen tuon murtumiseron toisessa suunnassa, eli aallon leveyssuunnassa. Mallikokeessa aalto on kaksidimesioinen, kun merellä se on kolmidimensioinen. Mutta kun satut sen murtuvan aaloharjan kohdalle, ovat ne samanlaisia. Eli todennäköisyys osua merellä murtuvan aallo kohdalle on pienempi kuin mallikokeessa, jossa se on 1.

seppomartti kirjoitti:

Kiitos, hyvä kuva ja kannattaa hetki katsella miten suuri on suurin aalto. Veneessä istuu niin matalalla, ettei yleiskuvaa näe näin hyvin. Muistatko tuulen nopeutta. Olisiko 20 m/s?

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=UUXoEjUxlVc&feature=related

Tuosta kun miettii että first in kontin mittainen???

skiglaaja. kirjoitti:

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

Lue lisää

Oliko tuo kuva nyt viime vai sitä edelliseltä vuodelta vai ehkä jostain vuosien takaa?

Samainen kuvaviesti nimimerkiltä järkeäkö vuodelta 2009 suomi24 keskustelupalstalla:

"Lakisääteisesti ehkä ok, mutta muuten ei ole todellakaan järkeä. Olen laivalla käynyt Grönlannissa 8 kertaa kesällä ja talvella, eikä ole yhtään huvivenettä näkynyt pohjois-Atlantilla. Ei ole huviveneiden paikka talvella eikä oikein välttämättä kesälläkään (vaatii erityistä huolellisuutta valmisteluun). Talvella matalapaineet vyöryvät yli tasaisin välein ja normi tuuli on 25-30 m/s. Tässä yksi kuva joulukuulta Atlannilta, tuuli oli siinä 20-25 m/s. http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg"

skiglaaja grönlannis kirjoitti:

Oliko tuo kuva nyt viime vai sitä edelliseltä vuodelta vai ehkä jostain vuosien takaa?

Samainen kuvaviesti nimimerkiltä järkeäkö vuodelta 2009 suomi24 keskustelupalstalla:

"Lakisääteisesti ehkä ok, mutta muuten ei ole todellakaan järkeä. Olen laivalla käynyt Grönlannissa 8 kertaa kesällä ja talvella, eikä ole yhtään huvivenettä näkynyt pohjois-Atlantilla. Ei ole huviveneiden paikka talvella eikä oikein välttämättä kesälläkään (vaatii erityistä huolellisuutta valmisteluun). Talvella matalapaineet vyöryvät yli tasaisin välein ja normi tuuli on 25-30 m/s. Tässä yksi kuva joulukuulta Atlannilta, tuuli oli siinä 20-25 m/s. http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg"

Lue lisää

Piti oikein tarkistaa. Tuo teksti on kyllä viime vuodelta 8.1.12. ja kuva ennen sitä. http://keskustelu.suomi24.fi/node/6959469#comment-53006611
Ei pitäisi näköjään viljellä linkkejä, kun aina joku epäilee.

Kyllä 2009 myös on oltu kyseisellä seudulla... ja upeita, hurjia kuvia olisi vaikka kuinka.

skiglaaja. kirjoitti:

tässä vähän osviittaa minkälainen murtuva aalto Pohjois-Atlannilla voi olla viime talvelta, brygältä otettu kuva, http://uppaa.net/img/009/mg8728.jpg. Tuolloin keskustelu kävi kuumana myös, ja jotkut puhuivat Atlannin loivista aalloista...http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362626#comment-53086009.

Lue lisää

Eihän tuo ole vielä mitään.

Tuolla Fermantin kryssii faijansa Swanilla vielä mukavasti ja pehmeästi.

Yhteenvetona voisi näistä vastauksista päätellä, että ei se ranskanpottu taida oikein sopia pallonkiertoono

Jos ihmishenki arvokas kirjoitti:

Yhteenvetona voisi näistä vastauksista päätellä, että ei se ranskanpottu taida oikein sopia pallonkiertoono

Ei first 36.7 sovikaan suomalaisjunteille, jotka eivät osaa purjehtia kelien mukaan.

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

Jos ihmishenki arvokas kirjoitti:

Yhteenvetona voisi näistä vastauksista päätellä, että ei se ranskanpottu taida oikein sopia pallonkiertoono

Näistä vastauksista ei voi päätellä mitään, kuten ei voi mistään muustakaan nettikeskustelusta. Tämä on tärkeä pitää mielessä.

"Mun isillä on Swan, ja me kryssitään talvella Pohjois-Atlantilla!"

Voisiko tämän palstan henkeä paremmin kiteyttää!

;-)

+öö3 kirjoitti:

Ei first 36.7 sovikaan suomalaisjunteille, jotka eivät osaa purjehtia kelien mukaan.

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

Lue lisää

Kerropas nyt viisaana ihmisenä meille junteille miten tuollainen parin-kolmen viikon atlantin ylitys itään purjehditaan kelien mukaan, kun sääennuste kattaa noin viisi päivää eikä ennustemallin koosta johtuen pysty esittämään alle 150 mailin kokoisia "paikallisia" sääilmiöitä?

Hieno kiteytys kirjoitti:

"Mun isillä on Swan, ja me kryssitään talvella Pohjois-Atlantilla!"

Voisiko tämän palstan henkeä paremmin kiteyttää!

;-)

No se on aika tarkkaan siinä Totuus on sitten mitä on.

Itse olisin tuon yhteenvedon tehnyt vähän eri tavalla. Jos 36.7 on varustettu riittävillä varusteilla ei ole mitään estettä lähteä maailman ympäri. 36.7 kelpaa pallon kiertoon ihan siinä missä vastaavat cruiseritkin. Ehkä jopa paremmin onhan siinä kölissä vähän painoa eikä tarvii koneella ajaa kun purjepinta-alaa riittää.

Toivottavasti suunnitelmasta tulee totta ja matkasta tulee ikimuistoisen kokemus.

ranskanpottu 36 kirjoitti:

No se on aika tarkkaan siinä Totuus on sitten mitä on.

Itse olisin tuon yhteenvedon tehnyt vähän eri tavalla. Jos 36.7 on varustettu riittävillä varusteilla ei ole mitään estettä lähteä maailman ympäri. 36.7 kelpaa pallon kiertoon ihan siinä missä vastaavat cruiseritkin. Ehkä jopa paremmin onhan siinä kölissä vähän painoa eikä tarvii koneella ajaa kun purjepinta-alaa riittää.

Toivottavasti suunnitelmasta tulee totta ja matkasta tulee ikimuistoisen kokemus.

Lue lisää

Mikset lähtisi Viklalla? Se on aivan yhtä sopiva valtamerijolla ja plaanaakin vielä. Rikin lujuuskin on mennentullen pareempi ja kölipaino samaa luokkaa. Valitettavasti sitä on vaikeampi löytää rapeana ranskalaisversiona, mutt kai se siitä huolimatta hommaan sopii.

SnipeAroundTheGlobe kirjoitti:

Mikset lähtisi Viklalla? Se on aivan yhtä sopiva valtamerijolla ja plaanaakin vielä. Rikin lujuuskin on mennentullen pareempi ja kölipaino samaa luokkaa. Valitettavasti sitä on vaikeampi löytää rapeana ranskalaisversiona, mutt kai se siitä huolimatta hommaan sopii.

Lue lisää

Ei kai snipen hankkiminen ranskalaisena versiona ole kovin vaikeaa. Voisit yrittää esim. tuolta: http://www.snipe.fr/

ranskanpottu 36 kirjoitti:

No se on aika tarkkaan siinä Totuus on sitten mitä on.

Itse olisin tuon yhteenvedon tehnyt vähän eri tavalla. Jos 36.7 on varustettu riittävillä varusteilla ei ole mitään estettä lähteä maailman ympäri. 36.7 kelpaa pallon kiertoon ihan siinä missä vastaavat cruiseritkin. Ehkä jopa paremmin onhan siinä kölissä vähän painoa eikä tarvii koneella ajaa kun purjepinta-alaa riittää.

Toivottavasti suunnitelmasta tulee totta ja matkasta tulee ikimuistoisen kokemus.

Lue lisää

Onko jostain tullut käsitys tässäkään keskustelussa, että 36.7 olisi huonompi kuin vastaava cruiseri? Mitä todettiinkaan Odysseu 390:stä, eikö se ole juuri "vastaava cruiseri".

täh? kirjoitti:

Onko jostain tullut käsitys tässäkään keskustelussa, että 36.7 olisi huonompi kuin vastaava cruiseri? Mitä todettiinkaan Odysseu 390:stä, eikö se ole juuri "vastaava cruiseri".

Lue lisää

367 voi olla 390:tä parempi,mutta kumpikaan ei ole tuohon vaativaan valtamerikäyttöön tarkoitettu. Suorastaan huvittavaa väittää että olisivat, mutta nojatuolipurjehtijat on aina melko tietäväisiä. Pellejä toisin sanoen.

Kuriositeettina kandee huomata että kumpainenkin on klassiseen ranskalaistyyliin rungoltaan selvästi noita ilmoitettuja lukuarvoja lyhyempiä. Esim 390:n lasikuituinen runko on oikeasti 37 ft pitkä. Keulakaiteet ja ankkurihela mukaanlukien runsaat 38 ft. Mutta sama peli on jatkunut jo pitkät ajat, attalia 32 on 30, eolia 25 on 23, fantasia 27 on 25, jne. Lukuarvot tarkoittavat veneen nimessä olevaa lukua (jota useimmat luulevat pituudeksi) ja todellista runkopituutta.

Toisaalta Inferno 31 on melkein 32 jalkainen ja Omega 30 samoin. Ranskikset petkuttaa aina noissa pituusmitoissaan kun pohjoismaalaiset on totuudenmukaisia!

FrenchShitHappens kirjoitti:

367 voi olla 390:tä parempi,mutta kumpikaan ei ole tuohon vaativaan valtamerikäyttöön tarkoitettu. Suorastaan huvittavaa väittää että olisivat, mutta nojatuolipurjehtijat on aina melko tietäväisiä. Pellejä toisin sanoen.

Kuriositeettina kandee huomata että kumpainenkin on klassiseen ranskalaistyyliin rungoltaan selvästi noita ilmoitettuja lukuarvoja lyhyempiä. Esim 390:n lasikuituinen runko on oikeasti 37 ft pitkä. Keulakaiteet ja ankkurihela mukaanlukien runsaat 38 ft. Mutta sama peli on jatkunut jo pitkät ajat, attalia 32 on 30, eolia 25 on 23, fantasia 27 on 25, jne. Lukuarvot tarkoittavat veneen nimessä olevaa lukua (jota useimmat luulevat pituudeksi) ja todellista runkopituutta.

Toisaalta Inferno 31 on melkein 32 jalkainen ja Omega 30 samoin. Ranskikset petkuttaa aina noissa pituusmitoissaan kun pohjoismaalaiset on totuudenmukaisia!

Lue lisää

Näitä esimerkkejä löytyy molempii suuntiin. Ovni 365:n runko on 37,5 ft ja 395:n runko 40 ft. Kokonaispituudet vielä enemmän. Ei siis pidä yleistää.

juntti kyselee kirjoitti:

Kerropas nyt viisaana ihmisenä meille junteille miten tuollainen parin-kolmen viikon atlantin ylitys itään purjehditaan kelien mukaan, kun sääennuste kattaa noin viisi päivää eikä ennustemallin koosta johtuen pysty esittämään alle 150 mailin kokoisia "paikallisia" sääilmiöitä?

Lue lisää

Jos olet Karibialta lähdössä Eurooppaan, kannattaa matka ajoittaa touko-kesäkuulle. Vastasin vaikka en olekkaan viisas.

6+14 kirjoitti:

Jos olet Karibialta lähdössä Eurooppaan, kannattaa matka ajoittaa touko-kesäkuulle. Vastasin vaikka en olekkaan viisas.

Mihinkäs aikaan se suomalaisvene olikaan merihädässä Atlantilla? Sanoisin, että sattui toukokuussa. Siihen "oikeaan" aikaan lähteminen takaa paljon suuremman todennäköisyyden päästä perille kohtuullisessa kelissä. Mikään tae se ei ole.

Alufani kirjoitti:

Näitä esimerkkejä löytyy molempii suuntiin. Ovni 365:n runko on 37,5 ft ja 395:n runko 40 ft. Kokonaispituudet vielä enemmän. Ei siis pidä yleistää.

Nii-in ja skandeissa puolet pituudesta on pitkää perää ja keulaa - ja puolet vesilinjaa.

5 + 20 kirjoitti:

Nii-in ja skandeissa puolet pituudesta on pitkää perää ja keulaa - ja puolet vesilinjaa.

Kuten esimerkiksi FG33:ssa?

Thermannnnnn kirjoitti:

Kuten esimerkiksi FG33:ssa?

http://m.youtube.com/watch?v=PNWP9HlMBH0

Thermannnnnn kirjoitti:

Kuten esimerkiksi FG33:ssa?

http://m.youtube.com/watch?v=PNWP9HlMBH0

FrenchShitHappens kirjoitti:

367 voi olla 390:tä parempi,mutta kumpikaan ei ole tuohon vaativaan valtamerikäyttöön tarkoitettu. Suorastaan huvittavaa väittää että olisivat, mutta nojatuolipurjehtijat on aina melko tietäväisiä. Pellejä toisin sanoen.

Kuriositeettina kandee huomata että kumpainenkin on klassiseen ranskalaistyyliin rungoltaan selvästi noita ilmoitettuja lukuarvoja lyhyempiä. Esim 390:n lasikuituinen runko on oikeasti 37 ft pitkä. Keulakaiteet ja ankkurihela mukaanlukien runsaat 38 ft. Mutta sama peli on jatkunut jo pitkät ajat, attalia 32 on 30, eolia 25 on 23, fantasia 27 on 25, jne. Lukuarvot tarkoittavat veneen nimessä olevaa lukua (jota useimmat luulevat pituudeksi) ja todellista runkopituutta.

Toisaalta Inferno 31 on melkein 32 jalkainen ja Omega 30 samoin. Ranskikset petkuttaa aina noissa pituusmitoissaan kun pohjoismaalaiset on totuudenmukaisia!

Lue lisää

Toki "veneen pituus" ei vältämättä ole aivan yksikäsitteisesti ymmärretty veneilijöiden keskuudessa muttei mistään suuresta huijauksesta ole kyse. Tuskin monikaan veneen valmistaja ilmoittaa veneen pituutena lasikuiturungon pituutta. LOA tarkoittaa kokonaispituutta ja sen mukaan maksat marinoissa maksut. Mihin tarvitset lasikuiturungon pituutta? Ehkä venerunkojen keskinäisten vauhtipotentiaalien vertailussa vesilinjapituus olisi osuvampi.

Thermannnnnn kirjoitti:

Kuten esimerkiksi FG33:ssa?

Tässä vertailua, joka tukee aiemmin ketjussa esitettyä?
- FG36, pituus 10,94 vesilinja 8,60
- Dufour 34, pituus 10,60 vesilinja 9,13

juntti kyselee kirjoitti:

Kerropas nyt viisaana ihmisenä meille junteille miten tuollainen parin-kolmen viikon atlantin ylitys itään purjehditaan kelien mukaan, kun sääennuste kattaa noin viisi päivää eikä ennustemallin koosta johtuen pysty esittämään alle 150 mailin kokoisia "paikallisia" sääilmiöitä?

Lue lisää

Kysy vaikka arc:n järjestäjiltä moinen mieletön pulma.

SnipeAroundTheGlobe kirjoitti:

Mikset lähtisi Viklalla? Se on aivan yhtä sopiva valtamerijolla ja plaanaakin vielä. Rikin lujuuskin on mennentullen pareempi ja kölipaino samaa luokkaa. Valitettavasti sitä on vaikeampi löytää rapeana ranskalaisversiona, mutt kai se siitä huolimatta hommaan sopii.

Lue lisää

Mikset lähtisi vegalla?

https://www.youtube.com/watch?v=MMq_MWgQgXU

arvontaa kirjoitti:

Mihinkäs aikaan se suomalaisvene olikaan merihädässä Atlantilla? Sanoisin, että sattui toukokuussa. Siihen "oikeaan" aikaan lähteminen takaa paljon suuremman todennäköisyyden päästä perille kohtuullisessa kelissä. Mikään tae se ei ole.

Lue lisää

Minä lähdin noin viikon noiden poikien jälkeen suunnilleen samaa reittiä. Oli ehkä hieman sääikkunan etureunassa, mutta ei mitään pahempia kelejä eteen tullut. Pojat lähti siis vähän etuajassa.

Hyviä pointteja seppoaugustilta! Itselläni pallonkiertoreitti kävi NZ-AUS-RSA kautta Brasiliasta tak. Suomeen. Olen samaa mieltä dieseltankista ja muistakin oleellisista varusteista, jotka lisäävät veneen painoa oleellisesti. Omassa veneessä kahden hengen kamat veneen valtamerivarustus oli yhteensä vajaat 2 tonnia (vaikka ei ollut dieselgenua eikä ilmastointia). Voi olla että kevytrakenteisessa 36 ft kokoluokan ransiksessa tulee pikkupulmia varustuksen sijoittelussa ja painon lisä voi muuttaa paatin purjehdusominaisuuksia.

Atlantin yli Kanarialta Karibialle ja Karibialta Hortan kautta takaisin on aika paljon helpompi ja säiden kannalta mukavampi kuin on NZ ja "saarten" väli tai AUS- Kapkaupunki legi. Joutuminen kurjaan keliiin on aika todennäköistä, vaikka kuin seuraisi sääennusteita ja noudattaisi aikataulun suosituksia. "Rather safe than sorry" on eriomainen periuaate myös veneen valinnassa!

rather safe! kirjoitti:

Hyviä pointteja seppoaugustilta! Itselläni pallonkiertoreitti kävi NZ-AUS-RSA kautta Brasiliasta tak. Suomeen. Olen samaa mieltä dieseltankista ja muistakin oleellisista varusteista, jotka lisäävät veneen painoa oleellisesti. Omassa veneessä kahden hengen kamat veneen valtamerivarustus oli yhteensä vajaat 2 tonnia (vaikka ei ollut dieselgenua eikä ilmastointia). Voi olla että kevytrakenteisessa 36 ft kokoluokan ransiksessa tulee pikkupulmia varustuksen sijoittelussa ja painon lisä voi muuttaa paatin purjehdusominaisuuksia.

Atlantin yli Kanarialta Karibialle ja Karibialta Hortan kautta takaisin on aika paljon helpompi ja säiden kannalta mukavampi kuin on NZ ja "saarten" väli tai AUS- Kapkaupunki legi. Joutuminen kurjaan keliiin on aika todennäköistä, vaikka kuin seuraisi sääennusteita ja noudattaisi aikataulun suosituksia. "Rather safe than sorry" on eriomainen periuaate myös veneen valinnassa!

Lue lisää

Jos laittaa 2 tonnia kamaa tuulen puolelle, niin purjehdusominaisuudet vain paranevat. Paljon painoa sinulla,ikääkuin matkan varrelta enimmän osan tarvikkeista ei voisi ostaa. Suomalainen näköjään käy citymarketin kautta, lähti sitten viikonloppupurjehdukselle tai pallonkiertoon.

Cruisers Forumilla on tosikertomus myrskyn jälkeen hylätystä Beneteau Oceanis 393 veneestä nimeltään Windingo. Korutonta luettavaa vm 2006 nykycruiserin valtamerikelpoisuudesta parin viikon takaa. Purjehdusalueelle tavanomainen myrsky oli kolhinut veneilijäpariskuntaa niin pahasti että olivat valmiit jättämään aluksensa yksinään valtamerelle kellumaan vaikka masto oli vielä pystyssä, purjeet tallella ja kone kävi. Joitain luukkuja oli hajonnut ja ilmeisesti ohjaus jumitti. Hinnalla millä hyvänsä tartti päästä pois Beneteausta laivan kannelle. Vakuuttamaton vene on toistaiseksi vielä kadoksissa. Nämä ovat siis faktoja, eivät mielipiteitä.

Virtuaalimerikelpoisia kirjoitti:

Cruisers Forumilla on tosikertomus myrskyn jälkeen hylätystä Beneteau Oceanis 393 veneestä nimeltään Windingo. Korutonta luettavaa vm 2006 nykycruiserin valtamerikelpoisuudesta parin viikon takaa. Purjehdusalueelle tavanomainen myrsky oli kolhinut veneilijäpariskuntaa niin pahasti että olivat valmiit jättämään aluksensa yksinään valtamerelle kellumaan vaikka masto oli vielä pystyssä, purjeet tallella ja kone kävi. Joitain luukkuja oli hajonnut ja ilmeisesti ohjaus jumitti. Hinnalla millä hyvänsä tartti päästä pois Beneteausta laivan kannelle. Vakuuttamaton vene on toistaiseksi vielä kadoksissa. Nämä ovat siis faktoja, eivät mielipiteitä.

Lue lisää

Ilmeisesti miehistö halusi pois olosuhteista ja veneestä sen merkistä ja kunnost riippumatta.

Kova suoritus ruotsalaisjannuilta. Ei voi kuin ihmetellä. Tunteeko joku taustoja paremmin?

8+7 kirjoitti:

Kova suoritus ruotsalaisjannuilta. Ei voi kuin ihmetellä. Tunteeko joku taustoja paremmin?

Miehistö 5kpl 45-55v ikäisiä sveduja. Ajoivat vahdit 2 vahdissa ja 3 vapaalla. Ei ollut spinnu koko ajan päällä. Purjeet racinglaminaattia ja muutenkin vene oli päältäpäin racingvarusteinen eikä turhaa painoa mukana. Esim. polttoainetta jerrykannussa vain 20l. Vesikannuja en nähnyt ensimmäistäkään. Hyvä suoritus!

2007 meni virolaiselta 36.7:lta paremmin. Olivat 2. ja purjehtivat yli vuorokauden nopeammin kuin tämänvuotinen36.7. http://www.worldcruising.com/content/S634756293098330078/ARC2007_Results_Divisions.pdf

Joakim_ kirjoitti:

2007 meni virolaiselta 36.7:lta paremmin. Olivat 2. ja purjehtivat yli vuorokauden nopeammin kuin tämänvuotinen36.7. http://www.worldcruising.com/content/S634756293098330078/ARC2007_Results_Divisions.pdf

Lue lisää

Siinä siis vielä toinen käytännön esimerkki First 36.7 soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen...

Eiköhän asia ala tältä osin olla loppuun käsitelty.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Siinä siis vielä toinen käytännön esimerkki First 36.7 soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen...

Eiköhän asia ala tältä osin olla loppuun käsitelty.

Ei ole, kohtuuhintainen hyvä paatti ja silti täällä himoitaan bavaa.

3344 kirjoitti:

Ei ole, kohtuuhintainen hyvä paatti ja silti täällä himoitaan bavaa.

No, kyllä tuossa samaisessa tuloslistassa on monta hyvin pärjännyttä Bavariaakin. Myös niiden taakse on pitkässä valtamerikisassa jäänyt monta Swania. Eli ajaa se Bavariakin asiansa valtameriveneenä.

Ovat nuo nykyaikaiset purjeveneet aika tasalaatuisia. Ei ole käsintehtyjä superjahteja, mutta ei liioin surkeita saippualaatikoita. Merkistä ei kannata maksaa itseään kipeäksi, jos tarkoitus on vain purjehtia.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Siinä siis vielä toinen käytännön esimerkki First 36.7 soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen...

Eiköhän asia ala tältä osin olla loppuun käsitelty.

Aloittaja kysyi veneen soveltuvuudesta maailmanympäripurjehdukseen. Legi Kanarialta Karibialle on varmaankin se "helpoin" valtamerilegi ko. kierrolla, niin etäisyydeltään kuin määränpäässä odottavilta palveluiltaan.

Varmaankin First 36.7 on valtamerikelpoinen vene, ja sillä voi pallon kiertää kohtuullisen turvallisesti. Se on sitten toinen juttu, että onko se esim. tankkitilavuuksien osalta optimaalinen vene pallon kiertoon.

Valtamerikisaa kirjoitti:

No, kyllä tuossa samaisessa tuloslistassa on monta hyvin pärjännyttä Bavariaakin. Myös niiden taakse on pitkässä valtamerikisassa jäänyt monta Swania. Eli ajaa se Bavariakin asiansa valtameriveneenä.

Ovat nuo nykyaikaiset purjeveneet aika tasalaatuisia. Ei ole käsintehtyjä superjahteja, mutta ei liioin surkeita saippualaatikoita. Merkistä ei kannata maksaa itseään kipeäksi, jos tarkoitus on vain purjehtia.

Lue lisää

ARC on lähinnä eskaaderipurjehdus ja muutenkin kisojen avulla venebrändin pönkittäminen osoittaa kirjoittajan hölmöyttä koska ominaisuuksista keskustellessa vaikkapa gph luku kertoo totuudenmukaisemmin veneen ominaisuuksista kuin kilpailutulos.

345 kirjoitti:

ARC on lähinnä eskaaderipurjehdus ja muutenkin kisojen avulla venebrändin pönkittäminen osoittaa kirjoittajan hölmöyttä koska ominaisuuksista keskustellessa vaikkapa gph luku kertoo totuudenmukaisemmin veneen ominaisuuksista kuin kilpailutulos.

Lue lisää

ARC kertoo veneistä juuri sen, miten se soveltuu tavallisten perheveneilijöiden valtameripurjehduksiin. Isot raaserit, joita mukana on muutama, ovat entisiä kilpaveneitä. Niissä on varsin keskinkertaiset miehistöt. Maksuasiakkaita enimmäkseen. ARCista voisi päätellä kyllä minkälaisilla veneillä tuolla pärjää.
Muut valtamerilegit ovat ehkä hieman vaativampia, mutta kyllä noilla kaikilla sieltä Azorien kautta takaisinkin tullaan.

6+8 kirjoitti:

ARC kertoo veneistä juuri sen, miten se soveltuu tavallisten perheveneilijöiden valtameripurjehduksiin. Isot raaserit, joita mukana on muutama, ovat entisiä kilpaveneitä. Niissä on varsin keskinkertaiset miehistöt. Maksuasiakkaita enimmäkseen. ARCista voisi päätellä kyllä minkälaisilla veneillä tuolla pärjää.
Muut valtamerilegit ovat ehkä hieman vaativampia, mutta kyllä noilla kaikilla sieltä Azorien kautta takaisinkin tullaan.

Lue lisää

"ARC kertoo veneistä juuri sen, miten se soveltuu tavallisten perheveneilijöiden valtameripurjehduksiin. "

Moni suomessa asuva purjeveneen omistaja ei harrasta kotisataman sijainnista johtuen valtameripurjehdusta, joten arc:llä ei ole mitään merkitystä venevalintaan.

Toisaalta hyvät itämerellä tarvittavat purjehdusominaisuudet kuten kevyen tuulen suorituskyky ja kovan tuulen plaanausominaisuudet ovat valttia myös valtamerillä.

3+6 kirjoitti:

Aloittaja kysyi veneen soveltuvuudesta maailmanympäripurjehdukseen. Legi Kanarialta Karibialle on varmaankin se "helpoin" valtamerilegi ko. kierrolla, niin etäisyydeltään kuin määränpäässä odottavilta palveluiltaan.

Varmaankin First 36.7 on valtamerikelpoinen vene, ja sillä voi pallon kiertää kohtuullisen turvallisesti. Se on sitten toinen juttu, että onko se esim. tankkitilavuuksien osalta optimaalinen vene pallon kiertoon.

Lue lisää

Ja paluu näillä samoilla veneillä Azorien kautta Eurooppaan on yksi vaikeimmista valtamerilegeistä.

ARCissa eskaaderi ei tarkoita ihan samaa kuin Tallinnan retkillä. Kisan aikana Atlantilla ei paljon muita veneitä näy, joten ei kannata yhtään vähätellä haasteita ja vaarojakin.

Venebrändejä pönkitetään nimenomaan kisoilla, etenkin ARCin kaltaisilla valtamerikisoilla, (Volvo yrittää myydä samoilla argumenteilla jopa autoja :-) ARCissa veneitä ja miehistöjä on myös niin paljon, että tuloksilla alkaa olla tilastollistakin painoarvoa. Esimerkiksi se käy ilmi, että uudet konstruktiot kulkevat paremmin kuin vaikkapa vanhat Swanit. Niin se vaan on, ja olisihan se nyt kummallista, jos veneet eivät 40 vuodessa olisi monellakin tavalla parantuneet.

Alle 17--18 vuorokauden Atlanttia ei ylitetä millään muulla kuin laatuveneellä. Niin se vain on. Puheet esimerkiksi Bavarian huonoudesta noihin oloihin ovat siis ihan turhaa höpötystä.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Ja paluu näillä samoilla veneillä Azorien kautta Eurooppaan on yksi vaikeimmista valtamerilegeistä.

ARCissa eskaaderi ei tarkoita ihan samaa kuin Tallinnan retkillä. Kisan aikana Atlantilla ei paljon muita veneitä näy, joten ei kannata yhtään vähätellä haasteita ja vaarojakin.

Venebrändejä pönkitetään nimenomaan kisoilla, etenkin ARCin kaltaisilla valtamerikisoilla, (Volvo yrittää myydä samoilla argumenteilla jopa autoja :-) ARCissa veneitä ja miehistöjä on myös niin paljon, että tuloksilla alkaa olla tilastollistakin painoarvoa. Esimerkiksi se käy ilmi, että uudet konstruktiot kulkevat paremmin kuin vaikkapa vanhat Swanit. Niin se vaan on, ja olisihan se nyt kummallista, jos veneet eivät 40 vuodessa olisi monellakin tavalla parantuneet.

Alle 17--18 vuorokauden Atlanttia ei ylitetä millään muulla kuin laatuveneellä. Niin se vain on. Puheet esimerkiksi Bavarian huonoudesta noihin oloihin ovat siis ihan turhaa höpötystä.

Lue lisää

"Venebrändejä pönkitetään nimenomaan kisoilla, etenkin ARCin kaltaisilla valtamerikisoilla"

No laitappa jonkun venevalmistajan mainos, jossa arc:llä olisi pönkitetty brändiä.

Omissa mielikuvissa vaikka ssuursaariskaban tulokset voivat olla yhtä vakuuttavia kuin minkä tahansa matkapurjehduskisan. Pitkässä kisassa kuitenkin miehistön taidot varsinkin reitinvalinnan suhteen merkitsevät enemmän kuin veneen suorituskyky paperilla.

Edelleen arc ei ole mikään oikea purjehduskilpailu, ei edes kovatasoinen tasoituskilpailu. Toisekseen oikeat purjehduskilpailut käydään ilman tasoitussääntöä ja veneet niissä sen mukaiset.

PLKKK kirjoitti:

"ARC kertoo veneistä juuri sen, miten se soveltuu tavallisten perheveneilijöiden valtameripurjehduksiin. "

Moni suomessa asuva purjeveneen omistaja ei harrasta kotisataman sijainnista johtuen valtameripurjehdusta, joten arc:llä ei ole mitään merkitystä venevalintaan.

Toisaalta hyvät itämerellä tarvittavat purjehdusominaisuudet kuten kevyen tuulen suorituskyky ja kovan tuulen plaanausominaisuudet ovat valttia myös valtamerillä.

Lue lisää

Piti oikein mennä alkuun asti katsomaan, että vastasinko jotain asian vierestä, mutta kyllä kyllä, kyseessä on veneen soveltuvuus valtameren ylitykseen. Ei siis Itämerestä ollut ollenkaan kysymys. Eli vastasin oikein ja sinä kommentoit puuta heinää. ARC on valtameripurjehdus helpoimmasta päästä, mutta ei toki kaikille aloitteleville seiloreille. Hyvä valmistautuminen henkisesti ja materiaalisesti on paikallaan. Hyvää Joulun ripettä!

6+8 kirjoitti:

Piti oikein mennä alkuun asti katsomaan, että vastasinko jotain asian vierestä, mutta kyllä kyllä, kyseessä on veneen soveltuvuus valtameren ylitykseen. Ei siis Itämerestä ollut ollenkaan kysymys. Eli vastasin oikein ja sinä kommentoit puuta heinää. ARC on valtameripurjehdus helpoimmasta päästä, mutta ei toki kaikille aloitteleville seiloreille. Hyvä valmistautuminen henkisesti ja materiaalisesti on paikallaan. Hyvää Joulun ripettä!

Lue lisää

"Eli vastasin oikein ja sinä kommentoit puuta heinää. ARC on valtameripurjehdus helpoimmasta päästä"

Eli kirjoitit tuossa itsesi pussiin. Purjehdus valtamerellä ei ole helppoa. Hiljainen tuuli, koneella ei ole järkeä ajaa 1000 mpk. Kova tuuli, silloin kannattaa surffata aaltojen mukana lähimpään suojasatamaan. Bavaria cruiser on valintana huonoimmasta päästä näihin olosuhteisiin.

tt4 kirjoitti:

"Venebrändejä pönkitetään nimenomaan kisoilla, etenkin ARCin kaltaisilla valtamerikisoilla"

No laitappa jonkun venevalmistajan mainos, jossa arc:llä olisi pönkitetty brändiä.

Omissa mielikuvissa vaikka ssuursaariskaban tulokset voivat olla yhtä vakuuttavia kuin minkä tahansa matkapurjehduskisan. Pitkässä kisassa kuitenkin miehistön taidot varsinkin reitinvalinnan suhteen merkitsevät enemmän kuin veneen suorituskyky paperilla.

Edelleen arc ei ole mikään oikea purjehduskilpailu, ei edes kovatasoinen tasoituskilpailu. Toisekseen oikeat purjehduskilpailut käydään ilman tasoitussääntöä ja veneet niissä sen mukaiset.

Lue lisää

Venevalmistajien ei kannata ARCilla mainostaa Suomessa ainakaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä veneet ostetaan rannikko- ja saaristokäyttöön. Valtameripurjehduksesta puhuminen vieraannuttaa ostajan, ehkä jopa pelottaa.

Miehistön taidot ovat tärkeä osa kisamenestystä, veneen lisäksi. ARC :n tulosluettelolla on kuitenkin tilastollista merkitystä, koska veneitä on siinä todella monta ja miehistöt ovat niissä (edelleen tilastollisesti) aika samankaltaisia. Eli tuon listan perusteella voi hyvin perustellusti todeta muun muassa:
- vanha konstruktio on hitaampi kuin uusi, tasoituksetkin huomioiden
- Beneteau, Bavaria ja moni muu edullinen nykyaikainen purjevene sopii ihan hyvin valtameren ylitykseen
- Atlantille noin 40 jalkaa on hyvä koko. Sen on moni valinnut.

ARC on todella kova juttu ja kisa mihin tahansa Itämeren avomerikisaan esimerkiksi verraten. Mikä tahansa ARCin mennyt perhemiehistökin kiertää Suursaaren toinen käsi selän takana imeväiset mukana ihan mennen tullen, kelillä kuin kelillä.

Tämä ei tarkoita, että Suursaari olisi lasten leikkiä, mutta ARCiin sitä on turha verrata. Eri sarjaa.

Ohjaustaito, trimmaustaito ja reittisuunnittelun osaaminen ovat haastavia juttuja missä tahansa, myös lyhyissä kotimaisissa lenkeissä.

pk00 kirjoitti:

"Eli vastasin oikein ja sinä kommentoit puuta heinää. ARC on valtameripurjehdus helpoimmasta päästä"

Eli kirjoitit tuossa itsesi pussiin. Purjehdus valtamerellä ei ole helppoa. Hiljainen tuuli, koneella ei ole järkeä ajaa 1000 mpk. Kova tuuli, silloin kannattaa surffata aaltojen mukana lähimpään suojasatamaan. Bavaria cruiser on valintana huonoimmasta päästä näihin olosuhteisiin.

Lue lisää

Täältä pussista vaan kirjoittelen. Joku mainitsi tuossa yllä, että valtamerenylityksiä voi tehdä Bavariallakin. Uskon häntä kyllä, sillä tein juuri itsekin sellaisen kyseisellä merkillä.
Selvennykseksi sinulle: ARC = ylitys Kanarialta pasaativirtojen ja tuulien mukana Karibialle on yksi helpoimmista pitkistä valtamerilegeistä juuri tuohon ARC:n aikaan. ARC Europa on jo hieman haastavampi eli mennään Karibialta Bermudan kautta Portugaliin. Osallistujia on vain hieman päälle 30.
ARC:ssa ei Kanarian jälkeen ole mahdollisuutta surffata lähimpään turvasatamaan, Cap Verdeä lukuunottamatta aivan alussa. Veneeseen on siis voitava luottaa perille asti. Nämä keskieurooppalaiset massatuotantoveneet ovat selvittäneet ARC:it ilman suurempia havereita. Kyllä voi luottaa siinä missä vanhoihin skandeihinkin. Ovat tosin hieman mukavampia nämä uudet veneet sitten siellä perillä.

6+8 kirjoitti:

Täältä pussista vaan kirjoittelen. Joku mainitsi tuossa yllä, että valtamerenylityksiä voi tehdä Bavariallakin. Uskon häntä kyllä, sillä tein juuri itsekin sellaisen kyseisellä merkillä.
Selvennykseksi sinulle: ARC = ylitys Kanarialta pasaativirtojen ja tuulien mukana Karibialle on yksi helpoimmista pitkistä valtamerilegeistä juuri tuohon ARC:n aikaan. ARC Europa on jo hieman haastavampi eli mennään Karibialta Bermudan kautta Portugaliin. Osallistujia on vain hieman päälle 30.
ARC:ssa ei Kanarian jälkeen ole mahdollisuutta surffata lähimpään turvasatamaan, Cap Verdeä lukuunottamatta aivan alussa. Veneeseen on siis voitava luottaa perille asti. Nämä keskieurooppalaiset massatuotantoveneet ovat selvittäneet ARC:it ilman suurempia havereita. Kyllä voi luottaa siinä missä vanhoihin skandeihinkin. Ovat tosin hieman mukavampia nämä uudet veneet sitten siellä perillä.

Lue lisää

"joku mainitsi tuossa yllä, että valtamerenylityksiä voi tehdä Bavariallakin. "

Valtameri on ylitetty BlueBird 25:lläkin. Se vaan on mukavampaa ja nopeampaa kuin esim minitransat veneellä.

0kko kirjoitti:

"joku mainitsi tuossa yllä, että valtamerenylityksiä voi tehdä Bavariallakin. "

Valtameri on ylitetty BlueBird 25:lläkin. Se vaan on mukavampaa ja nopeampaa kuin esim minitransat veneellä.

Lue lisää

"Valtameri on ylitetty BlueBird 25:lläkin. Se vaan on mukavampaa ja nopeampaa kuin esim minitransat veneellä. "

Korjaus:

Valtameri on ylitetty BlueBird 25:lläkin. Se vaan on mukavampaa ja nopeampaa esim minitransat veneellä.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Venevalmistajien ei kannata ARCilla mainostaa Suomessa ainakaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä veneet ostetaan rannikko- ja saaristokäyttöön. Valtameripurjehduksesta puhuminen vieraannuttaa ostajan, ehkä jopa pelottaa.

Miehistön taidot ovat tärkeä osa kisamenestystä, veneen lisäksi. ARC :n tulosluettelolla on kuitenkin tilastollista merkitystä, koska veneitä on siinä todella monta ja miehistöt ovat niissä (edelleen tilastollisesti) aika samankaltaisia. Eli tuon listan perusteella voi hyvin perustellusti todeta muun muassa:
- vanha konstruktio on hitaampi kuin uusi, tasoituksetkin huomioiden
- Beneteau, Bavaria ja moni muu edullinen nykyaikainen purjevene sopii ihan hyvin valtameren ylitykseen
- Atlantille noin 40 jalkaa on hyvä koko. Sen on moni valinnut.

ARC on todella kova juttu ja kisa mihin tahansa Itämeren avomerikisaan esimerkiksi verraten. Mikä tahansa ARCin mennyt perhemiehistökin kiertää Suursaaren toinen käsi selän takana imeväiset mukana ihan mennen tullen, kelillä kuin kelillä.

Tämä ei tarkoita, että Suursaari olisi lasten leikkiä, mutta ARCiin sitä on turha verrata. Eri sarjaa.

Ohjaustaito, trimmaustaito ja reittisuunnittelun osaaminen ovat haastavia juttuja missä tahansa, myös lyhyissä kotimaisissa lenkeissä.

Lue lisää

Fanaattinen bavaristin essee. Sopii kanootikin valtameren ylitykseen.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Venevalmistajien ei kannata ARCilla mainostaa Suomessa ainakaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että täällä veneet ostetaan rannikko- ja saaristokäyttöön. Valtameripurjehduksesta puhuminen vieraannuttaa ostajan, ehkä jopa pelottaa.

Miehistön taidot ovat tärkeä osa kisamenestystä, veneen lisäksi. ARC :n tulosluettelolla on kuitenkin tilastollista merkitystä, koska veneitä on siinä todella monta ja miehistöt ovat niissä (edelleen tilastollisesti) aika samankaltaisia. Eli tuon listan perusteella voi hyvin perustellusti todeta muun muassa:
- vanha konstruktio on hitaampi kuin uusi, tasoituksetkin huomioiden
- Beneteau, Bavaria ja moni muu edullinen nykyaikainen purjevene sopii ihan hyvin valtameren ylitykseen
- Atlantille noin 40 jalkaa on hyvä koko. Sen on moni valinnut.

ARC on todella kova juttu ja kisa mihin tahansa Itämeren avomerikisaan esimerkiksi verraten. Mikä tahansa ARCin mennyt perhemiehistökin kiertää Suursaaren toinen käsi selän takana imeväiset mukana ihan mennen tullen, kelillä kuin kelillä.

Tämä ei tarkoita, että Suursaari olisi lasten leikkiä, mutta ARCiin sitä on turha verrata. Eri sarjaa.

Ohjaustaito, trimmaustaito ja reittisuunnittelun osaaminen ovat haastavia juttuja missä tahansa, myös lyhyissä kotimaisissa lenkeissä.

Lue lisää

"ARC on todella kova juttu"

Tuosta voi olla monta mieltä. On se varmaan kamalaa jos joku valitse kunnolla purjehtivan veneen bavarian sijaan, koska noin täytyy tässä topikissa avautua.

34t kirjoitti:

"ARC on todella kova juttu"

Tuosta voi olla monta mieltä. On se varmaan kamalaa jos joku valitse kunnolla purjehtivan veneen bavarian sijaan, koska noin täytyy tässä topikissa avautua.

Lue lisää

Mikä vika Bavariassa on?

Tietysti ARCista voi olla monta mieltä. Millaisiin kokemuksiin sinun mielipiteesi pohjautuu? Itse olen ARCin lisäksi kiertänyt kaikki Itämeren isot purjehduskisat useamman kerran. Entä sinä?

Valtamerikisaa kirjoitti:

Mikä vika Bavariassa on?

Tietysti ARCista voi olla monta mieltä. Millaisiin kokemuksiin sinun mielipiteesi pohjautuu? Itse olen ARCin lisäksi kiertänyt kaikki Itämeren isot purjehduskisat useamman kerran. Entä sinä?

Lue lisää

"Mikä vika Bavariassa on?"

Aina olen purjehtinut niiden ohi ja ympäri. Telakalla olin katkoa jalkani istumalaatikon syvyyden ja selkänojien takia siirtäessäni bavaria cruiser 30 venettä pois nosturilaiturista.

kamalia ovat kirjoitti:

"Mikä vika Bavariassa on?"

Aina olen purjehtinut niiden ohi ja ympäri. Telakalla olin katkoa jalkani istumalaatikon syvyyden ja selkänojien takia siirtäessäni bavaria cruiser 30 venettä pois nosturilaiturista.

Lue lisää

Sinuna menisin lääkäriin, mutta en jalkojeni takia vaan.....

kamalia ovat kirjoitti:

"Mikä vika Bavariassa on?"

Aina olen purjehtinut niiden ohi ja ympäri. Telakalla olin katkoa jalkani istumalaatikon syvyyden ja selkänojien takia siirtäessäni bavaria cruiser 30 venettä pois nosturilaiturista.

Lue lisää

Millaisia kokemuksia sinulla on avomeri- ja valtamerikisaamisesta Bavarioita vastaan? Miten olet pärjännyt? Millaisella veneellä itse purjehdit?

Psykologin palvelut? kirjoitti:

Sinuna menisin lääkäriin, mutta en jalkojeni takia vaan.....

Pysy poissa internetistä, koska et osaa käyttäytyä.

Valtamerikisaa kirjoitti:

Millaisia kokemuksia sinulla on avomeri- ja valtamerikisaamisesta Bavarioita vastaan? Miten olet pärjännyt? Millaisella veneellä itse purjehdit?

Tosipurjehtiat kilpailevat vain yksityyppiluokissa. Viikkokilpailusarjan voittaminen optarilla tai laserilla vaatii enemmän taitoa kuin jonkun matkapurjehduskilpailun.

3r34 kirjoitti:

Tosipurjehtiat kilpailevat vain yksityyppiluokissa. Viikkokilpailusarjan voittaminen optarilla tai laserilla vaatii enemmän taitoa kuin jonkun matkapurjehduskilpailun.

En kysynyt, millainen purjehtija olet.

Kysyin vain kokemuksistasi tämän keskustelun aihepiiriin liittyen.

Eli optari ja laser viikkokilpailuissa, niinkö?

Valtamerikisaa kirjoitti:

En kysynyt, millainen purjehtija olet.

Kysyin vain kokemuksistasi tämän keskustelun aihepiiriin liittyen.

Eli optari ja laser viikkokilpailuissa, niinkö?

Lue lisää

Purjehduksen pitäisi olla hauskaa eikä noin ahdistavaa ja kysymyksiä herättävää. Avuksi:

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

86+45 kirjoitti:

Purjehduksen pitäisi olla hauskaa eikä noin ahdistavaa ja kysymyksiä herättävää. Avuksi:

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Lue lisää

Purjehduksen pitäisi olla niin hauskaa, että se tehdään itse, eikä vain lueta kirjoista toisten tekemisistä.

nii just, mutta kirjoitti:

Purjehduksen pitäisi olla niin hauskaa, että se tehdään itse, eikä vain lueta kirjoista toisten tekemisistä.

"Purjehduksen pitäisi olla niin hauskaa, että se tehdään itse

Eli et ole ikinä purjehtinut jollalla kilpaa, koska tuon kirjan esille tuominen noin kolahti. Eli et ole sanojesi mittainen mies.

"Kyllä ARC on ihan kovatasoinen purjehduskilpailu"

Tasoitussääntökilpailut ovat enemmänkin sosiaalisia tapahtumia kuin oikeat purjehduskilpailuja. Oikeat purjehduskisat käydään samanlaisilla veneillä miehistö miehistöä vastaan ilman tietokoneilla pelleilyä tulosten laskennassa.

Jos tietokone laskee tulokset, saman tien voi purjehtia kisan kotona kompuutterilla.

Mene sinä vaan od kisoihin jos kuvittelet olevasi hyväkin purjehtia. Älä masennu jos löydät itsesi tuloslistan lopusta.