Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Lukion ai opettajien naurettava ov

Welluxxx

Itseäni lukion reaaliaineen opettajana on alkanut yhä enemmän ärsyttämään äidinkielenopettajien kohtuuttoman pieni opetusvelvollisuus. Äidinkieli 16h vs reaali 21h. Äidinkielenopettaja tekee itseeni verrattuna nelipäiväistä viikkoa vuodesta toiseen samalla palkalla. Käytännössä he saavat helposti kuitenkin lisätunteja, jolloin ansiotkin ovat ihan eri luokkaa.

Nämä opetusvelvollisuusrajat ovat aikansa eläneet. Tänä päivänä äidinkielenopettajan työtaakka ei todellakaan ole niin vaativaa muihin aineyhdistelmiin nähden. Itse opetan ensinnäkin neljää eri ainetta ja hallittavien kurssien määrä on 20! Iso osa kursseista on sellaisia, että ne vaativat jatkuvaa uudistamista (esim yh) aivan kaiken osalta. Monta kertaa Suomen kielioppi on muuttunut? Kurssitöitä ja tarkasteltavia esseitä tulee reaaliaineissa aivan samalla tavoin.

Tilanteen korjaaminen on hankalaa, koska äidinkielen opettajilla on niin suuri sananvalta oaj:ssa. Oaj koulutuksissa olen asiaa nostanut esille, mutta luonnollisesti heikoin tuloksin. Eihän saavutettuja etuja todellakaan haluta heikentää.

48

5189

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EnMuuttaisiNykyistä

      "Monta kertaa Suomen kielioppi on muuttunut?" Ei yhtään kertaa, sillä ei voi varsinaisesti sanoa, että maalla olisi kielioppia. Se on suomen kielioppi, ja tapa opettaa sitä muuttuu jatkuvasti. Jos mietitään vaikkapa lauseenjäsennystä: ennen jäsennettiin sana kerrallaan, nyt lausekkeittain. Esimerkkejä on lukuisia.

      Ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat tarkastavat esseitä, joita on HIEMAN hankalampi tarkastaa kuin reaaliaineiden esseitä. Puhutaan ihan erilaisista esseetyypeistä. Ei reaaliaineiden esseidenkään tarkastaminen tietysti mitään mekaanista puuhaa ole, mutta monin verroin helpompaa hommaa kuitenkin.

      Mielestäni on edelleenkin ihan perusteltua, että äikän opettajilla on pienempi opetusvelvollisuus kuin reaaliaineiden opettajilla.

      T. Äikän JA hissan ope

      • Höpöhoöx

        Ei ole perusteltua. Kaikissa aineissa teetetään erilaisia töitä, eikä äidinkieli ole pelkästään esseiden kirjoittamista. Omat äikäntuntini ovat olleet enemmän tai vähemmän muuta kuin kirjoitelmien tekemistä, joita opettaja sitten tarkastaisi yömyöhään. Laskeo, kuinka paljon äidinkielentunneista on kirjoitelmien tekemistä, jotka tarkastetaan versus muu työ.


    • toista on duunarilla

      voi voi kun olis tollanen duuni! itsellä työtunnit viikossa 39h ja varalaolot kuukauden välein ja ylityöt päälle. palkka kuussa n. 2700-3400 euroo. voi kait sanoa että ammatinvalintakysymys, mutta en todellakaan ymmärrä miksi opettajat aina valittaa työstään, kohtahan taas pääsette joululomalle vaikka just äsken olitte syyslomalla.
      ja sitten jotkut 16h tai 21h viikko ni en kyl valittais.

      • Erkkaopetar

        Eivät yllä kirjoittaneet opettajat valittaneet työstään. Missä olet ollut niillä äidinkielentunneilla, jolloin on harjoiteltu luetun ymmärtämistä? - Ei olisi ollut välttämätöntä laittaa tuota jälkimmäistä virkettä, mutta en voinut vastustaa kiusausta. Anteeksi.


      • VoiItkuLiisa

        Voivoi, kun nyt puhuttiin luokassa tapahtuvasta työstä - ei kokonaistyöstä.


    • just joo

      No entä vieraiden kielten opettajien aineiden tarkistamisten. Hei, nyt luetaan ja korjataan ihan vieraskielisiä aineita, joten sanonpa vaan, että niin kauan kun voi sentään äidinkieleellä niitä esseitä lukea ja korjailla, niin ei en näe perustelua äikän opejen pienempää opetusvelvollisuuteen verrattuna vieraiden kielten opettajien opetusvelvollisuuteen. Kieliäaineita ovat äidinkieli ja vieraat kielet, eiks silloin olisi ihan reilua, että niillä olisi sama opetusvelvollisuus? Väittäisin, kuitenkin, että vieraat kielet ovat haastavampia kuin se äidinkieli niin oppilaille kuin opettajallekin.

    • Welluxxx

      Joo, en minä ole vaatimassa täysin tasaista opetusvelvollisuutta, vaikka sekään ei minusta olisi epäoikeudenmukaista. Ymmärrän sen tavoitteen mahdottomuuden. Eikös vierailla kielillä ole se opetusvelvollisuus 18, joka mielestäni voisi äidinkielen opettajilla myös olla.

      Olen kyllä myös sitä mieltä, että esim. englanninkielen opettajat, jotka opettavat yhtä ainetta = monta samaa kurssia yhtä aikaa, pääsevät nekin helpommalla kuin useita keskenään erilaisia reaaliaineita opettavat. Esim. hi yh yhdistelmän hallittava tietoaines on äärimmäisen laaja historian, talouden yhteiskuntatiedon/eurooppatiedon ja lakitiedon alalta ja kaiken lisäksi jatkuvasti päivittyvää. Ja opetusvelvollisuus siis 21. Lisäksi ei ole poikkeuksellista, että opetettavia aineita olisi vieläkin enemmän.

    • Sivusta seurannut

      Juu onhan sitä pieni tuo äikän maikan opetusvelvollisuus, niinpä jotkut heistä haluavat ihan oikeasti tehdä töitä ja saavat esimerkiksi 30 viikkotuntia, joten paljonkos siitä elon laskuopilla kertyy heille niitä ylitunteja? Varmaankin palkka huitelee silloin jossain 6000 eurossa?

      • assssssssssss

        Ei pitäisi tuollainen 30 tuntia enää onnistua. Tunteja vähentämään otetaan joku epäpätevä tuntiopettaja, jollin saadaan säästöjä palkkakuluissa.


    • iki-ilmaisija

      Äidinkieli ja kirjallisuus.

      On totta, ettei kielioppi yhtenään muutu, vaikka se juuri hieman muuttuikin. Sen sijaan kirjallisuus on mielestäni kyllä aivan törkeän laaja ala hallittavaksi. Jatkuvasti pitää päivittää tietämystään uusista kirjoista ja kirjailijoista, tunnettava menneisyyden tyylit ja suunnat ja teokset sekä Suomesta että maailmalta. Sen lisäksi on hallittava esiintymistaitojen opetus, tekstilajit (jotka muuttuvat koko ajan), mediakasvatus, kirjallisen ilmaisun opetus ja pysyttävä myös yhteiskunnallisessa tiedossa ja kehityksessä mukana. ja sitten ne esseepinot. Laskin kerran eräälle kateelliselle luokanopettajatutulleni, että 7 viikon jakson aikana korjasin 453 esseetä (keskimäärin 4 sivua). Siitä voit laskea, monta sivua luettavaa on seitsemän viikon aikan.
      Kyllä. Äikkä on kokopäivätyötä.

      • päteväosaaja

        Jotain on työtavoissa pielessä, jos asia on noin. Kaikista suurin oppilaiden työllistäjä on äidinkieli kaikkine turhuuksineen. Kun reaaliaineissa yritetään teettää tutkielmia, niin opppilaat valittavat juuri sitä, että kaikki aika menee kalevaloiden, tuntemattomien ja muiden turhuuksien tekemiseen. Eipä tarvitse ihmetellä, jos monet inhoavatkin äidinkieltä. Suurin osa ko. aineen opettajista on naisia ja nehän jos ketkä osaavat näpertelyn taidon. Äidinkielen opetus pitää uudistaa ja kirjallisuuden osuutta vähentää. Sen merkitys on vähäisempi kuin äidinkielen opettajat luulevat. Opetus on vaan vanhanaikaista ja varsinkin kun äidinkielen opettajien tietotekniikan taidot ovat muita heikommat, niin työmääräkin on sen mukaista.
        Koulutusta?


      • hupsistakeikkkaaaa

        "Kyllä. Äikkä on kokopäivätyötä."

        Kyllä. 16h viikossa eli 3.2h päivässä. Kokopäivätyötä! Jos 3.2 tuntia päivässä ei ole koko päivä niin mikä sitten on!


      • Realismia

        Luuletko että työhön kuuluu pelkästään tuntien pitoa? Voi sinua. Tiedoksesi nyt, että jokainen oppitunti suunnitellaan, ei niitä mistään hatusta vedetä. Lisäksi esimerkiksi minun lukiossani jokaisella kurssilla kirjoitetaan vähintään kolme kurssityötä, mikä tarkoittaa kokonaisia kirjoitelmia. Näistä kirjoitelmista korjataan sisältö, rakenne, kieli ja tyyli eli ei todellakaan mitään nopeaa vilkaisua että sisältö on suunnilleen kohdillaan.

        Minulle 50 tunnin työviikko ei ole todellakaan harvinaisuus.


      • NojustPapu

        "Jatkuvasti pitää päivittää tietämystään uusista kirjoista ja kirjailijoista, tunnettava menneisyyden tyylit ja suunnat ja teokset sekä Suomesta että maailmalta. Sen lisäksi on hallittava esiintymistaitojen opetus, tekstilajit (jotka muuttuvat koko ajan), mediakasvatus, kirjallisen ilmaisun opetus ja pysyttävä myös yhteis..,"

        Luojan kiitos, että on äidinkielen opettajia, niin muut opettajat voivat räkiä kattoon. Koska muut opettajathan vain vetävät kalvoshowta päivästä toiseen ja juurtuneet 50-luvulle päivittämättä tietojaan.

        Atk-opettajakin käyttää varmaan teillä vielä dossia ja yrittää ebaysta etsiä levykkeitä win 3sta varten.

        Jos seitsemän viikon aikana teetätät neljä esseetä oppilaalla ja keskipituus 4 sivua, pitäisikö miettiä jotain luovempaa tekemistä kuin ainainen väkipakolla kirjoittaminen ja esseiden älytön pituus?


    • Welluxxx

      Oho, että ihan hallittava menneisyyden tyylisuunnat ja lajit! Ihan samat tyylit ja klassikot täytyy historian opettajankin hallita ja päälle vielä muutkin taidesuuntaukset. Mediakasvatus nyt kuuluu jokaiseen lukion oppiaineeseen ja tarkempaa media-analyysia ja tulkintaa harjoitetaan erityisesti et:n ja yh:n tunneilla.

      Ja niistä eseeepinoista. Itselläni on tässä jaksossa viisi kurssia. Yksin historian kertauskurssin 35 oppilaan ryhmä tuottaa neljä eri tarkasteltavaa harjoitusesseetä. Tähän päälle muiden neljän ryhmän (n30 oppilasta)jakson aikana tuottamat vähintään kolme (ok, tässä koe mukana) esseetä. Yhteensä jakson aikana luen siis n. 500 esseetä. Ja näiden tarkastaminen onkin oma taiteenlajinsa, kun tarkastat oikeita faktoja välillä hyvinkin tulkinnanvaraisista teksteistä.

      Tähän päälle siis vielä se yksi työpäivä lisää verrattuna ai opettajiin. Että näin.

      • opex

        Nämä ovat ihan ammatinvalintakysymyksiä. Onko se jotenkin reilua, että jollakin miesvaltaisella alalla tienataan peruskoulupohjalta saman verran kuin opettajat? Miksi kirvesmies tienaa enemmän kuin keittäjä? Miksi miksi miksi? Miksi äikänopella on pienempi opetusvelvollisuus? Miksi yläkoulun opettajilla on suurempi opetusvelvollisuus, vaikka työ on varmasti vähintään yhtä raskasta kuin lukiossa vaikkakin eri tavalla? Näitä voit mietiskellä vaikka maailmantappiin.

        Fiksu tietysti miettii ennen ammatinvalintaa ja tyytyy sitten valintaansa. Tai pyrkii sitten vaikkapa vaikutusvaltaiseen asemaan ammattiliitossaan sen sijaan, että ruikuttaa netissä. Tuskinpa tämän palstan lukijoista monikaan asialle mitään voi.

        Sen verran voin kyllä sanoa, että ainakin suurten lukioiden ai-opet kahlaavat läpi aivan valtavia kirjoitelmapinoja. Kuten sanottua, kirjallisuuden alan asiantuntemus ei pysy yllä ilman jatkuvaa työtä ja kieliopinkin opetus on todellisuudessa muuttunut jatkuvasti senkin viidentoista vuoden aikana, jonka itse olen hommissa ollut.

        Jos huomaat tekeväsi liikaa töitä palkkaan nähden, vähennä niitä. Ei sinun ole pakko jatkuvasti teettää arvioitavia kirjoitelmia. Ei ole pakko tehdä palkatonta työtä. Opettajalla on aika paljon omaa harkintavaltaa näissä asioissa. Jos haluat kirkkaamaan marttyyrikruunun, voit toki kirjoituttaa miten paljon vain.


      • Welluxxx
        opex kirjoitti:

        Nämä ovat ihan ammatinvalintakysymyksiä. Onko se jotenkin reilua, että jollakin miesvaltaisella alalla tienataan peruskoulupohjalta saman verran kuin opettajat? Miksi kirvesmies tienaa enemmän kuin keittäjä? Miksi miksi miksi? Miksi äikänopella on pienempi opetusvelvollisuus? Miksi yläkoulun opettajilla on suurempi opetusvelvollisuus, vaikka työ on varmasti vähintään yhtä raskasta kuin lukiossa vaikkakin eri tavalla? Näitä voit mietiskellä vaikka maailmantappiin.

        Fiksu tietysti miettii ennen ammatinvalintaa ja tyytyy sitten valintaansa. Tai pyrkii sitten vaikkapa vaikutusvaltaiseen asemaan ammattiliitossaan sen sijaan, että ruikuttaa netissä. Tuskinpa tämän palstan lukijoista monikaan asialle mitään voi.

        Sen verran voin kyllä sanoa, että ainakin suurten lukioiden ai-opet kahlaavat läpi aivan valtavia kirjoitelmapinoja. Kuten sanottua, kirjallisuuden alan asiantuntemus ei pysy yllä ilman jatkuvaa työtä ja kieliopinkin opetus on todellisuudessa muuttunut jatkuvasti senkin viidentoista vuoden aikana, jonka itse olen hommissa ollut.

        Jos huomaat tekeväsi liikaa töitä palkkaan nähden, vähennä niitä. Ei sinun ole pakko jatkuvasti teettää arvioitavia kirjoitelmia. Ei ole pakko tehdä palkatonta työtä. Opettajalla on aika paljon omaa harkintavaltaa näissä asioissa. Jos haluat kirkkaamaan marttyyrikruunun, voit toki kirjoituttaa miten paljon vain.

        Ovat toki ammatinvalintakysymyksiä, mutta toki on eri asia verrata kahta eri ammattia kuin esim. lukionopettajien välisiä aineryhmiä. Kuten avausviestissä totesin, olen yrittänyt ottaa asiaa myös esillä yhdistystoiminnassa, mutta heikoin tuloksin. Ai-opettajilla on oaj:ssa erittäin suuri sananvalta.

        Viisas ei siis ole se, joka tyytyy siihen perustelun, että "Näin ne asiat ovat aina olleet." Maailma ja opetustyö on muuttunut paljon siitä, kun ai-opettajat ovat etuoikeutensa saaneet. Tämä koskee myös opetusvelvollisuuksia eri luokka-asteiden välillä (esim. alakoulut vs. lukiot), vaikka itse useita vuosia ylä-asteella, että lukiossa opettaneena, pidän yläkouluopetusta kevyempänä.


    • lämjälidwälämjuulad

      netissä on online tekstianalysaattoreita joilla voi korvata mielitiettyhyväveliperheen mussukan kyhäelmiä kympittävän suomen kielen lehtorin

    • 3500e- 4500e

      Kuinka paljon ne ansiot ovat?

      • 18 vs 24 on iso ero

        Kyse on ainoastaan siitä, kuinka suuri määrä tunteja tehdään. Asia on helppo tarkastaa, kysytään vain palkkatoimistoista, montako tuntia äikän opet tekee, montako vieraiden kielten, matematiikan, reaaliaineiden jne. Kun selvitetään useiden satojen opettajien keskimäärin tekemät tuntimäärät saadaan määritetty opetusvellisuudet nykytilannetta vastaaviksi. Ei tarvitse käydä turhaa vääntöä siitä, kenen aine on työläin. Mikäli aineryhmä pystyy joka viikko neljä tai sitä enemmän opetustunteja, on opetusvelvollisuus väärin säädetty ja sitä tulee nostaa. Ei kenenkään pitäisi pystyä tekemään "kuutta työpäivää" viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen, senhän sanoo jo maalaisjärki. Yli-ihmisiä voi olla yksilötasolla mutta ei suuria joukkoja. Nämä ovat kuitenkin valtion rahoja, jota tuhlataan pienten opetusvelvollisuuksien aineiden opettajien ylisuuriin palkkoihin.


      • opex
        18 vs 24 on iso ero kirjoitti:

        Kyse on ainoastaan siitä, kuinka suuri määrä tunteja tehdään. Asia on helppo tarkastaa, kysytään vain palkkatoimistoista, montako tuntia äikän opet tekee, montako vieraiden kielten, matematiikan, reaaliaineiden jne. Kun selvitetään useiden satojen opettajien keskimäärin tekemät tuntimäärät saadaan määritetty opetusvellisuudet nykytilannetta vastaaviksi. Ei tarvitse käydä turhaa vääntöä siitä, kenen aine on työläin. Mikäli aineryhmä pystyy joka viikko neljä tai sitä enemmän opetustunteja, on opetusvelvollisuus väärin säädetty ja sitä tulee nostaa. Ei kenenkään pitäisi pystyä tekemään "kuutta työpäivää" viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen, senhän sanoo jo maalaisjärki. Yli-ihmisiä voi olla yksilötasolla mutta ei suuria joukkoja. Nämä ovat kuitenkin valtion rahoja, jota tuhlataan pienten opetusvelvollisuuksien aineiden opettajien ylisuuriin palkkoihin.

        Kyse ei ole ainoastaan siitä, kuinka suuri määrä tunteja tehdään. Moni opettaja joutuu tekemään enemmän tai vähemmän kuin haluaisi tai pystyisi. Tilanteet vaihtelevat eri syistä.

        Rehtori ei voi muuttua tunneiksi, jos niitä ei ole. Kouluun on ehkä aikoinaan perustettu kolme virkaa, mutta oppilasmäärän vähennyttyä tunnit ovatkin tiukassa ja lehtoreille saadaan kasaan vain opetusvelvollisuus. Joidenkin aineiden tunteja on aina tarjolla vähän. Harva käsityönope esimerkiksi työllistyy yhden koulun tunneilla.

        Toisaalta tekijöitä voi olla liian vähän. Tunteja voi olla paljon, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että uudelle tuntiopelle saataisiin opetusvelvollisuus kasaan. Tämä voi johtaa siihen, että lehtoreiden on otettava enemmän tunteja kuin he haluaisivat, koska jonkunhan ne työt on tehtävä.

        Et taida olla alalla, jos luulet, että toteutuneista tunneista voi päätellä, mikä työ on raskainta. Opettaja ei voi keväällä ilmoittaa, kuinka paljon hän ottaa tunteja seuraavaksi syksyksi. Homma menee yleensä niin, että opettajalle esimies kertoo, paljonko tunteja on ja sillä on mentävä.

        On äikänopeja, jotka on pakotettu kohtuuttomaan urakkaan. Siitä tosin yleensä seuraa se, että opettaja ei teetä arvioitavia suorituksia niin paljon kuin pitäisi. Tämä on mielestäni ymmärrettävää, koska vuorokauden tunnit ovat rajalliset. Vika on tällöin rehtorin eikä opettajan.


    • Toliva

      Mistähän löytyy tutkimukset eri aineiden opettajien todellisista työkuvasta?

    • mustasukka

      Äikänopettajien opetusvelvollisuus puhuttaa meidänkin lukiossa, vaikkei se todellakaan ole yksittäisten opettajien tai työyhteisöjen päätetävissä. Sen verran tiedän äikänopen työstä, kun olen sellaisen kanssa naimisissa, että illat ja viikonloput menee esseitä lukiessa. Olen itse lumapuolen opettaja eikä todellakaan kannata näitä kahta työtä verrata. Ei minun tartte edes esseevastauksia lukea niin, että kommentoisin sisällön, esitystavan, jäsentelyn, kielen ym. En kirjoita puolen sivun kommentteja tekstien perään enkä teetä vastaavia tekstimassoja jakson aikana. Minulla on kyllä enemmän opetustunteja mutta vaimo tekee pitempää päivää. En vaihtaisi. Hissan opettajien opetusvelvollisuutta pitäisi kyllä minustakin vähentää.

    • Selkänahkakovilla

      Hm. Olen uudehko äikänopettaja lukiossa. Työmäärä on kyllä valtava, vaikka opetettavia viikkotunteja on suhteellisen vähän. Kun otan huomioon valmistelun, uusien opetusmenetelmien kokeilemisen ja viilaamisen ja nyt koeviikolla pyörivän esseevastausten tarkistamisen, niin kovaa on. Kuusipäiväistä työviikkoa oon vetänyt jo pitkään. Tuoreesta opettajuudestani huolimatta mulla on hyvin pitkä työkokemus, ja täytyy sanoa, että tämä on yksi rankimpia ja vaativimpia työtehtäviä ikinä. Toki nuoret ovat ihania ja työkaverit ainakin nykyisessä koulussa hyvin mukavia.

      Ns. henkisiä töitä on hyvin vaikea vertailla keskenään, työtehtävät eivät ole yhteismitallisia, sillä erot ovat syvällä työn ytimessä. Nimimerkki Mustasukka kuvasi hyvin juuri esim. äikän esseevastausten lukemista ja korjaamista.

    • knogneogbnf

      Olen lukion äikän ope. Haluan, että oppilaani oppivat. Tuntien ulkopuolinen aika jakautuu suurinpiirtein näin: suunnittelutyö 30%, kirjoitustöiden korjaus 70%. Yhden jakson aikana oppilaat tekevät noin viisi arvioitavaa kirjallista työtä. Ovat olleet tähän hyvinkin tyytyväisiä ja oppimistulokset ovat olleet hyviä. Jokaiseen arvioitavaan työhön kirjoitan laajan kirjallisen palautteen, mikäli arviointikeskusteluun ei ole mahdollisuutta. Pisin aika menee juuri tuon palautteen kirjoittamiseen.

      Jos teettäisin yhden kirjoitelman per jakso ja sitten vielä ei-kirjoitelma-tyypisen kurssikokeen niin ov olisi kyllä aika pieni.

      Äikän esseevastauksen korjaaminen ei ole sama asia kuin reaalivastauksen korjaaminen. Olen sitäkin tehnyt, ja siihen menee vain pikku hetki - vaikka lähtisi vastauksen kieltäkin korjaamaan.

      • suutarilestissään

        Ja minkähän reaaliaineen kokeita olet korjaillut?
        Reaaliaineen korjaamisessa on otettava huomioon myös oppilaan kyky käyttää kieltä vastauksissa. Siinä on nähtävä sisältö myös kirjoitetun tekstin läpi. Oppilas voi hallita asian, vaikka kieli ei olekaan täydellistä. Eikö se ole niin niissä teidän kirjoitelmissakin. Reaaliaineen vastaus ei ole estetiikkaa eikä pidä sortua kielen kanssa näpertelyyn. Opettajan on halliittava asiat sisällöllisesti ja siihen tarvitaan sekä aineen hallintaa että taitoa nähdä myöskin heikommin ilmaistun asian läpi.
        Reaaliaineissa ei viilata pilkkua. Tosin on kyllä merkillistä, että juuri esim. lääkärikunnassa on kielellisesti kömpelöä porukkaa, mutta se ei estä olemasta taitava omalla alallaan. Joskus tuntuu siltä, että äidinkielessä substanssi jää taka-alalle kielen kustannuksella.
        Muuten vielä, että ei ehkä kannattaisi lähteä vähättelemään toisia. Se on sivistymätöntä eikä tee sinun työstäsi yhtään arvokkaampaa.


      • opex

        Kaikki äikänopet ovat toki korjanneet reaaliaineen kokeita. Sellaisia ovat esimerkiksi kirjallisuushistorian kokeet, joita itse teetän ysiluokkalaisilla. Myös kaseille on tullut joskus pidettyä reaaliainetyyppinen koe vaikkapa kirjallisuuden lajityypeistä. Seiskoille pidän kokeita kirjallisuuden peruskäsitteistä.

        Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaineena niin laaja ja monipuolinen, että äikänope - jos kuka - on paras arvioimaan erityyppisten suoritusten arvioinnin raskautta. Me teetämme erilaisia suullisia tehtäviä (puheet, väittelyt, esittelyt, esitelmät), kokeita (kielioppi-, kielenhuolto-, kirjallisuusaiheisia) ja tietenkin erilaisia kirjoitelmia. Näistä ehdottomasti helpoimmat korjata ja arvioida ovat kielioppi- ja kielenhuoltokokeet. Seuraavaksi helpoimmat ovat reaaliainetyyppiset kokeet. Kaikkein raskainta ja aikaa vievintä on korjata ja arvioida ne juurikin äikälle tyypilliset (vanhanaikaista termiä käyttääkseni) "aineet". Niihin verrattuna kirjallisuushissan kokeet ovat lastenleikkiä, vaikka niissäkin saattaa ns. esseevastaus olla.


      • suutarilestissään

        .......... Kaikkein raskainta ja aikaa vievintä on korjata ja arvioida ne juurikin äikälle tyypilliset (vanhanaikaista termiä käyttääkseni) "aineet".............

        Jospa omat kyvyt eivät riitä niiden arvioimiseen.

        Edelleenkään et voi tietää miten helppoja tai vaikeita ovat muiden reaaliaineiden kokeet. Kyllä niissä joutuu pohtimaan vastauksen sisältöä laajemminkin kuin vain sen minkä näkee vastauksesta. Tähän tarvitaan juuri sitä aineen hallintaa ja kokemusta. Sinä voit puhua omista aineista, mutta et muiden. Ja että siihen uuteen kirjallisuuteen tutustumiseen menee aikaa. Niin tietysti, koska se on tehtäväsi, mutta eikös sen pitäisi kiinnostaa muutenkin ja sen ollaosa vapaa-aikaa. Niin?
        "Ukko akan töissä ja akka ukon töissä"


      • mafyke
        opex kirjoitti:

        Kaikki äikänopet ovat toki korjanneet reaaliaineen kokeita. Sellaisia ovat esimerkiksi kirjallisuushistorian kokeet, joita itse teetän ysiluokkalaisilla. Myös kaseille on tullut joskus pidettyä reaaliainetyyppinen koe vaikkapa kirjallisuuden lajityypeistä. Seiskoille pidän kokeita kirjallisuuden peruskäsitteistä.

        Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaineena niin laaja ja monipuolinen, että äikänope - jos kuka - on paras arvioimaan erityyppisten suoritusten arvioinnin raskautta. Me teetämme erilaisia suullisia tehtäviä (puheet, väittelyt, esittelyt, esitelmät), kokeita (kielioppi-, kielenhuolto-, kirjallisuusaiheisia) ja tietenkin erilaisia kirjoitelmia. Näistä ehdottomasti helpoimmat korjata ja arvioida ovat kielioppi- ja kielenhuoltokokeet. Seuraavaksi helpoimmat ovat reaaliainetyyppiset kokeet. Kaikkein raskainta ja aikaa vievintä on korjata ja arvioida ne juurikin äikälle tyypilliset (vanhanaikaista termiä käyttääkseni) "aineet". Niihin verrattuna kirjallisuushissan kokeet ovat lastenleikkiä, vaikka niissäkin saattaa ns. esseevastaus olla.

        - äikänope - jos kuka - on paras arvioimaan erityyppisten suoritusten arvioinnin raskautta

        Sinulla on väärä "tulokulma" opettajan työmäärän arviointiin.
        Opetustyö on muutakin kuin aineita ja esseitä ja niiden arvointia. esim. LUMA kemia, fysiikka, kotitalous jne.
        Kuten opex aiemmin sanoi, opettaja itse voi vaikuttaa työmääräänsä. Jossakin vaiheessa tehty työnlisä ei enää realisoidu.


      • opex

        Anteeksi epätarkkuuteni. Olin siinä käsityksessä, että keskustelu koskee lähinnä oppituntien ulkopuolista, lähinnä kirjallisten töiden arviointia, koska juuri sehän on syynä ai-opettajien alhaiseen opetusvelvollisuuteen.

        En millään muotoa tarkoittanut, että kirjalliset työt olisivat missään aineessa ainoa arvioitava asia. Myös äikänope arvioi oppilaan tuntityöskentelyä ja -osaamista ihan samalla tavalla kuin köksänopekin, vaikka toki jälkimmäisessä aineessa tuntityöskentelyn painoarvo luonnollisesti korostuu.


      • opex
        suutarilestissään kirjoitti:

        .......... Kaikkein raskainta ja aikaa vievintä on korjata ja arvioida ne juurikin äikälle tyypilliset (vanhanaikaista termiä käyttääkseni) "aineet".............

        Jospa omat kyvyt eivät riitä niiden arvioimiseen.

        Edelleenkään et voi tietää miten helppoja tai vaikeita ovat muiden reaaliaineiden kokeet. Kyllä niissä joutuu pohtimaan vastauksen sisältöä laajemminkin kuin vain sen minkä näkee vastauksesta. Tähän tarvitaan juuri sitä aineen hallintaa ja kokemusta. Sinä voit puhua omista aineista, mutta et muiden. Ja että siihen uuteen kirjallisuuteen tutustumiseen menee aikaa. Niin tietysti, koska se on tehtäväsi, mutta eikös sen pitäisi kiinnostaa muutenkin ja sen ollaosa vapaa-aikaa. Niin?
        "Ukko akan töissä ja akka ukon töissä"

        No voi lol, olipa asiallinen kommentti. Jos ottaisin saman linjan, voisinpa lähteä veetuilemaan, että te reaaliaineiden opet ette näköjään osaa sovittaa omaa työmääräänne ja - aikaanne palkkaanne. Olisi helppo kuitata rutinanne samalla tavalla: osaamisen puutetta.

        Eiköhän meillä kaikilla - ainakin akateemisesti koulutetuilla - ole työssämme myös haastavia asioita. Enpä ole koskaan ajatellut, että se, että joudun työssäni vaivaamaan aivojani - esimerkiksi kirjoitelmien arvioinnissa - tarkoittaisi epäonnistumista opettajana. Mutta näkökulma toki tuokin.

        Olen toki ollut paljonkin tekemisissä muidenkin reaaliaineiden kokeiden kanssa. Pidän koetunteja kollegojen puolesta, katson omien lasten kokeet jne. Kokemusta opettajan työstä on sen verran, että kyllä niistä kokeista on erittäin helposti nähtävissä, että moni reaaliaineen ope kyllä osaa sovittaa työmäärän palkaan, jos ymmärrät, mitä tarkoitan:) Pystyn aika hyvin päättelemään, paljonko aikaa kuluu rasti ruutuun, piirrä viiva, luettele -tyylillä laaditun kokeen tarkistamiseen.


      • suutarinlesti

        Asiakas haki autonsa korjaamolta ja huomasi työn kestäneen puoli tuntia, vaikka veloitus oli koko tunnista. Asiaa tiedusteltuaan korjaamopäällikkö sanoi, että veloitus ammattitaidosta ei työstä.

        Minua ärsyttää, että te äikän opet puhutte aina niistä aineista ja kokeista ja vertaatte niiden työmäärää toisiin oppiaineisiin kuin nyt se olisi ainoa opettajan tehtävä. Miksi tuollainen yksisilmäisyys?


      • vsiofnwogne
        suutarinlesti kirjoitti:

        Asiakas haki autonsa korjaamolta ja huomasi työn kestäneen puoli tuntia, vaikka veloitus oli koko tunnista. Asiaa tiedusteltuaan korjaamopäällikkö sanoi, että veloitus ammattitaidosta ei työstä.

        Minua ärsyttää, että te äikän opet puhutte aina niistä aineista ja kokeista ja vertaatte niiden työmäärää toisiin oppiaineisiin kuin nyt se olisi ainoa opettajan tehtävä. Miksi tuollainen yksisilmäisyys?

        Olen lukion äikän ope. Noin 70 % tekemästäni työstä on kirjoitelmien korjausta. Korjauksessa lukeminen ja arvosanan antaminen tapahtuu nopeasti. Palautteen antaminen vie aikaa. On turha kirjoituttaa oppilaalla mitään, jos oppilas ei saa tekstistään edes kunnon palautetta - tämä on periaatteeni.

        Hyödynnän usein prosessikirjoittamismenetelmää, jossa oppilaat saavat kirjoitelmistaan myös välipalautteita, joiden perusteella sitten kirjoittavat uusia versioita teksteistään. Tämä on työlästä opelle, mutta oppilailta on tullut menetelmästä valtavan hyvää palautetta.

        Nyt minulla on äikän kurssi, jonka aikana oppilaat tekevät kaksi tekstitaitovastausta ja yhden kirjallisuusesseen. Näiden lisäksi on sitten kurssikoe. Äskettäin oli kurssi, jonka aikana oppilaat tekivät viisi tekstitaitovastausta, muokkasivat jokaista vastaustaan välipalautteen perusteella ja saivat sitten vielä lopullisen palautteen. Yksi oppilas kommentoi, että oppi kurssilla "enemmän kuin koko aiemmassa lukioäikässä yhteensä", joten jotakin meni oikein.

        Pieni opetusvelvollisuus mahdollistaa sen, että työnsä voi tehdä oikeasti hyvin, mikäli haluaa. Ensi jaksossa minulla on opetusta 30 tuntia viikossa, koska minulla on tolkuton määrä ylitunteja, joita en haluaisi mutta jotka minulle on säästösyistä tyrkätty. Tuossa jaksossa tehdään kirjoitelmia minimimäärä, mikä on heti pois oppilailta.

        Äikkä on ensisijaisesti taitoaine. Tarkoitus on oppia lukemaan ja kirjoittamaan ( olemaan vuorovaikutustilanteissa). Näitä taitoja oppii lukemalla ja kirjoittamalla. Siksi äikän opet puhuvat kirjoitelmista.


      • obe

        Olen kokonaistyöajassa työskentelevä lukion äikän ja S2-ope. Opetusvelvollisuus on 525h/lukuvuosi, lomaoikeus 38vrk (maksimi, lomarahaa ei voi vaihtaa lomaksi). Saan kaikki kokemuslisät ja bruttopalkkani on n.3600€. Ylitöitä tai lisätunteja ei ole olemassa, mutta opetusvelvollisuutta voi nostaa tarpeen mukaan 10%, palkkaa niistä ei lisää saa. Viikkotyöaika on 37,25h, mutta se riittää harvoin. Joustojärjestelmä (tunti tunnista) mahdollistaa lisävapaan pitämisen esim. pyhien välisinä arkipäivinä. Suurin osa opiskelijoista on verkossa, joten suorituksia he voi vat tehdä 24/7/365. Aika iso osa työstä on kouluttautumista, kouluttamista, uusien oppimisympäristöjen haltuun ottamista, uusien kurssien suunnittelua, opetussuunnitelmatyötä jne. Onko palkkani liian suuri? Teenkö liian vähän töitä? Ei, en. En tarvitse enempääkään. Onko täällä tosiaan fiksuja opeja, jotka mollaavat toistensa ammatillisuutta mennen tullen. Hurjaa!


      • jkljadsfd

        "bruttopalkkani on n.3600€"
        Miltä ajalta?


      • akjfadskjf
        suutarinlesti kirjoitti:

        Asiakas haki autonsa korjaamolta ja huomasi työn kestäneen puoli tuntia, vaikka veloitus oli koko tunnista. Asiaa tiedusteltuaan korjaamopäällikkö sanoi, että veloitus ammattitaidosta ei työstä.

        Minua ärsyttää, että te äikän opet puhutte aina niistä aineista ja kokeista ja vertaatte niiden työmäärää toisiin oppiaineisiin kuin nyt se olisi ainoa opettajan tehtävä. Miksi tuollainen yksisilmäisyys?

        "Asiaa tiedusteltuaan korjaamopäällikkö sanoi, että veloitus ammattitaidosta ei työstä."

        Tai sitten minimilaskutus on 1h (alkavalta tunnilta) ellei muuta sovita. Tällä periaatteella esim. turvapaikanhakijoiden tulkit pystyvät laskuttamaan 30-40h / vrk.


    • Welluxxxx

      Lainaus:

      "Äikän esseevastauksen korjaaminen ei ole sama asia kuin reaalivastauksen korjaaminen. Olen sitäkin tehnyt, ja siihen menee vain pikku hetki - vaikka lähtisi vastauksen kieltäkin korjaamaan."

      Ytl on tutkinut ja kellottanut yo-kirjoitusten korjaamiseen käytettävän ajan eri aineryhmissä, jotta sensoreiden palkkiot voidaan maksaa oikeudenmukaisesti. Ja nyt sitten äikänopet tarkkana. Tekstaidon koe PLUS esseekoe vastaavat karkeasti yhdessä yhtä reaalikoetta korjausajallisesti. Saman voi sanoa niinkin, että yksi äikän yo-koe vastaa puolikasta reaalikoetta. Ja tämä on siis tutkittua tietoa, ei mutua.

    • HeaRvaTäydellinen

      Muiden aineiden korjaamiseen menee pikkuhetki? Totta, jos nysväät vain pilkkujen kanssa etkä sisällön. Olennaista muissa aineissa pnkin aineen hallinta ja kyky ymmärtää, mitä kirjoittaja sanoo ja ymmärtääkö aineen sisällön. Ei pilkut ja pisteet, jotka korjaa hetkessä.

      Pitäisikö sinunkin keskittyä itse aineeseen enemmän kuin pilkunnysväämiseen? Muissa aineissa ei todellakaan hetkessä korjata koetta. Monesti joutuu laittamaan kokeen syrjään ja jättää tehtävä korjaamatta, koska et täysin ymmärrä vastauksen logiikkaa ja parempi tarkastaa sitä uudessa valossa hetken päästä tai seuraavana päivänä.

      Helppoahan se on pilkkuja korjata ja isoja alkukirjaimia... Kokeilepa kerrankin päästä vaikka sisälle oppilaan vastaukseen matematiikassa, joka on vain numeroita täynnä ja kummallisia laskutoimituksia vastauksen ollessa oikein, mutta et millään tahdo ymmärtää logiikkaa. Äikän opena varmaan antaisit 0pistettä?

      • Lukion_matikanope

        Lukiotasolla matikanopettaja on kyllä väärässä paikassa jos ei vilkaisemalla ymmärrä oppilaan vastauksen logiikkaa vastauksen ollessa oikein mikäli välivaiheet on kirjoitettu näkyviin. Jos välivaiheita ei ole, niin sehän tarkoittaa että oppilas on luntannut ja 0 pistettä on täysin oikeutettua.

        Odotan innolla sähköisiä matikankokeita. "Onko tämän ympyrän piiri 30, ( ) kyllä ( ) ei"


      • matikanope

        et näytä ymmärtävän matematiikasta aineena mitään. välivaiheita tai ei, voi ratkaisu olla aivan käsittämätöntä ja lopputulos voikin olla sattumaa ja pätee vain yksittäistapauksissa. matematiikka ei ole kaavamaista "laske näin" - samaan tulokseen voi päästä eri teitä ja yllättäen luovimmat oppilaat löytävät myös niitä muita teitä kuin malliratkaisun ja tehtävä on täysin oikein.

        on tullut monta tehtävää vastaan, jota on jouduttu kollegan kanssa puimaan ja lopulta oppilaalta kysymään ajatuksen kulkua, joka ehkä ollut looginen ja tehtävä siksi oikein tai lopulta sopiva vain yksittäistapauksessa ja tietyillä luvuilla.


      • Matikan_ope

        Lukiotasolla asiat eivät varsinaisesti ole niin hankalia että erilaisia ratkaisutapoja saati metodeja oppilaan työkalupakista löytyisi hirveän montaa. Tietty jos kysymyksen on laatinut monitulkintaiseksi tai muuten huonosti, voi opettajakin joutua pohdintahommiin.

        'Osoita/todista'-tehtävätyyppi varmaankin aiheuttaa harmaita hiuksia sillä eihän oppilaille lukiossa juurikaan opeteta matematiikan tieteenfilosofiaa eikä matemaattisen todistaminen mallia. Siellä tulee siis vastaan ties minkälaisia räpellyksiä.

        Kuitenkin pitää muistaa että matematiikkaan kuuluu myös ajatteluprosessin kirjoittaminen auki aksioomista lauseiden kautta tulokseen. Jos tähän ei kykene, ei vastauksesta tietenkään voi antaa pisteitäkään.


      • yläkoulunOpe

        hurja lukea tällaista kommenttia, jossa oppilaan odotetaan seuraavan systemaattisesti tiettyä kaavamaista ajattelutapaa. on totta, että lukiossa on aihealueita, joihin oppilaalta ei varmastikaan löydy keinoja ratkaista sitä muulla tapaa, mutta myös on myös suuri osa aiheita, joita voi lähestyä moneltakin kantilta.

        itse opetan yläkoulussa matikkaa ja ohjaan oppilaita eteenpäin ajattelun kautta kuin systemaattisesti ratkaisemaan tavalla X...

        jo yläkoulun oppilaan "ajattelupakista" löytyy monia erilaisia tapoja ratkaista tehtäviä. muistan yhdenkin oppilaan, joka oli suhteellisen laiska oppilas ja teki töitä onnettoman vähän matikan eteen eikä kyennyt ratkaisemaan laskuja tyypillisellä tavalla, mutta esim. valtakunnallisesta kokeesta oli parhaimpien joukossa vaikka yhtäkään tehtävää ei ratkaissut siten kuin koulussa oltiin opetettu. ratkaisut eivät olleet lainkaan väärin ja niissäkin oli ihan toimiva logiikka.

        se, että minun piti tulkita noita laskuja, ei tee niistä vääriä. toki oppilas olisi voinut sanallisesti ilmaista selkeämmin, miten etenee.. mutta eihän tätä vaadita silloinkaan, kun laskee hauki-on-kala periaatteella ja saa täydet pisteet - koska näin on aina laskettu ja kaavamaisesti toistettu samaa mantraa.

        suurin ongelma nykypäivänä taitaa olla luovuuden tappo, joka on ennen kaikkea tärkeää juuri matikassa.


    • OPO-LASSE

      Olen samaa mieltä. Opetusvelvollisuus muodostui täöllaiseksi siksi, että aineiden korjauksesta ei saa nykyään erilliskorvausta, vaan se on huomioitu opoetusvelvollisuudessa. Itseäni ihmetyttää tämä peruskoulun alkuvaiheissa syuntynyt opetusvelvollisuusjärjestelmä Olen itse opo ja vuosityöaikani on 1221 tuntia eli 30,5 h viikossa, jos olisin tuntiopettaja yläkoulussa, opv olisi peräti 24!!!
      Auvoin kerran päätäni opv:sta opettajanhuoneesta ja sain vain vhaisia katseita,. Siksi en enää puhu ko asiasta.

    • 561316

      Se on ammatinvalintakysymys. Jos haluaa mieluummin työssään kirjoitella esseepalautteita kuin pitää tunteja, kannattaa ehkä ryhtyä äidinkielenopettajaksi.

    • Äitinä

      Naurettava..?
      Äikkä on ainoa pakollinen kirjoitettava aine, joka mittaa kokelaan kypsyyttä, ajattelun laajuutta ja kokonaisuuksien hallintataitoja. Lisäksi äikän pakollisia kursseja on kuusi, vrt.esim.toiseen kotimaiseemme ruotsiin, viisi pakollista ja hyvin harva kirjoittaa. Epäsuhta? Paineet? Vielä: äikässä kaksi täysin erityyppistä koetta suoritettavana - tunneilla tehty työ on minimi reaalityöstä. Kirjoitelmien arviointi palautteineen on vaativaa ja aikaavievää - on osattava kehittää kutakin opiskelijaa tasonsa mukaan.
      Tekstitaidoista en halua edes puhua, erittäin työlästä. Äikän opettajilla on aina olemassa mittari yo-kokeissa. Muissa aineissa ne kiinnostuneet, innokkaat, lahjakkaat valitsevat itselleen sopivat kirjoitettavat aineet ja kurssit. Äikän opet joutuvat kuljettamaan ne lahjattomammatkin hyviin tuloksiin - ja se, jos jokin vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä.

      • eiTähänVoinutMuuta

        L O L


    • vahingonilo_on_paras_ilo

      Nostetaanpa ylös vanhaa viestiä, kun vieläkin huvittaa tämä reaaliaineiden opettajien kiukuttelu. :-)

      Olisitte lukeneet äikkämaikoiksi. Ai, ette päässeet?
      Häh häh. Heko heko. Mahaan sattuu nauramisesta.

      • tjhaaa

        Olisitte lukeneet äikänmaikoiksi? varmaan monikin olisi lukenut, jos olisi ollut kiinnostunut aiheesta... eiköhän kysymys ole luitenkin siitä, että opetustyö on muuttunut viime vuosina paljon. Vuosityöaika on järkevä vaihtoehto kuvaamaan nykyistä työtä.. kovimpina jarruttajina tässäkin kyllä taitaa olla äikänopet.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      70
      2307
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2103
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1718
    4. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1526
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1520
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1437
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1409
    8. 52
      1288
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      64
      1226
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1209
    Aihe