kumma juttu

Kattiloiden mankumisviestiin en vaivautuisi edes vastaamaan. Oudot on tavat kummilapsellasi ja perheellään, mikäli ollaan tavaraa pyytämässä, vaikkei muuten olle tekemisissä.

Vastauksena kysymykseesi: yhdelle kummilapselle viimeisin lahja taisi olla hänen ollessaan 9-vuotias. Vanhempansa eivät pitäneet yhteyttä muutoin kuin lahjoja pyytäessään, eikä oltu läheisiä edes kummiksi pyydettäessä.

Parille 2-4-vuotiaalle kummilapselle olen lahjoja ostanut ja näiden perheiden kanssa ollaan kuukausittain tekemisissä muutenkin. Molemminpuolinen yhteydenpito ja perheiden tunteminen kai kummiuteen kuuluu enemmän kuin lahjojen ostelu.

Mielestäni viimeisin kummin ostama lahja on rippilahja, mikäli juhliin kutsutaan. Toki myös valmistujais- ja häälahjat vien, mikäli myöhemmin tulee sellaisiin kutsu. Jos taas yhteydenpito lakkaa siinä välillä, en jatka lahjojenkaan lähettelyä.

Riippuu varmasti kummin ja lapsen suhteesta. Omalla äidilläni on 5 kummilasta joista kaksi ei ole vielä päässyt ripiltä ( pienin on joo alle 2v) , ja äidillä on ollut systeemi, että 15- vuotiaaksi ( eli niihin rippijuhliin ) lahjoja ostetaan, jos vähänkin on pidetty yhteyttä kummilapseen. Tänäkin jouluna äiti kuitenkin osti lahjat myös 17- ja 22- vuotiaille kummilapsilleen, koska välit ovat läheiset ja halusi näitä nuoria tukea ( toinen on minun serkkuni, toinen äitini hyvän ystävän eli minun kummitätini lapsi ). Itsekin sain kummeiltani lahjan tänä vuonna sekä jouluna että synttäreinä, vaikka olen 18v. Aion kummini myös kutsua esim ylioppilasjuliini, en lahjan toivossa vaan koska he ovat minulle tärkeitä.

Tietysti jotain osaa tähän on myös kummien varakkuudella. Äitini on hyvätuloinen ( yli 100 000 e vuodessa, ja isäni, joka siis myös on näiden kaikkien viiden kummi, tienaa n. 60 000 e vuodessa) joten rahasta se ei jää kiinni, jolloin voidaan lahjoja lähetellä vähän etäisemmillekin kummilapsille.

Lopetin lahjojen oston ripille pääsyä edeltäneeseen syntymäpäivään, kun lapsen vanhemmat ilmoittivat että tästä edes otamme lahjat rahana ;)

Olen ostanut kummilapsille lahjoja rippikouluikäiseksi asti, siten että vuosittainen nimppari-, synttäri- ja joululahjojen osto on päättynyt rippilahjaan. Jokaiselle yo-kummilapselle olen ostanut yo-lahjan, kuin myös ammattiinsa valmistuneelle, mikäli olemme saaneet kutsun juhliin.

Olen halunnut itse päättää, annanko lahjan vaiko rahaa. Kysyn lahjatoiveita, mutta ellei niitä ole, ostan mitä mieleen juolahtaa ja vasta viimeisenä vaihtoehtona annan rahaa/lahjakortin/shekin, jollen itse kekis mitään järkevää lahjaa.