rollikka tampereelle

Ei löytänyt innostusta. Pelkäätkö että joku jää raiteiden väliin? Yhtä hyvin tuossa voi jäädä renkaiden alle, jos ei ole jotakin turvajuttua.

Kyllä, ihan nykyaikaista ja toimivaa tekniikkaa. En ymmärrää miksi tätä ei ole kelpuutettu vaihtoehdoksi, vaan tuputetaan pelkästään kiskoilla kulkevaa kalustoa.

Tämän etuna on pienemmät perustamiskustannukset ja paljon parempi joustavuus reittien muuttamisessa tai laajentamisessa.

>>Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä liikkuu vuoteen 2018 mennessä satakunta täyssähköbussia ja noin 350 hybridibussia, mikäli tänään alkavat koeajot osoittavat ne käyttöön sopiviksi. >>

http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/hsllle jopa sata sahkobussia/201211310135

Langattoman sähköbussin tarina on vasta alussa. Tekniikka kehittyy lujaa vauhtia ja 5 - 10 v päästä ollaan sillä tasolla, että paikallisliikenteessä vanhat ja saastuttavat vaihtoehdot ovat käytännössä historiaa. Vaihtoehtoja kannattaa miettiä myös tulevaisuus huomioiden. Ratikka on monessa mielessä joustamaton sekä investoinneiltaan (myös tulevilta) kallis vaihtoehto. Esim. vaunujen vaihtoväli tulee olemaan todella pitkä verrattuna busseihin. Tekniikka on jo 10 v päästä vanhaa ja sillä sitten kolkutellaan vielä 30-40 v. Bussit ovat jatkossa suhteessa ratikkaan paljon edullisempia, jolloin tekniikkaa voidaan päivittää useammin.

Rollikka on kuitenkin bussi ja on samalla tavalla muusta liikenteestä riippuvainen kuin muutkin bussit. Jos ei sitten rakenneta erillisiä bussiväyliä, kuten monesti raideliikenteelle tehdään.

Ovathan toisaalta raitiovaunut Helsingissä monin paikoin samoilla ajokaistoilla autoliikenteen kanssa. Ja kahta helpommin jumissa vaikkapa väärin pysäköidyn auton takia, kun ratikoissa ei ole järeitä puskureita. Valitettavasti.

mm. Riikassa on käytössä aika kiinnostava "kompromissi"; eli Diesel-Trollikka. Ne kulkevat pääsääntöisesti kuten johdinautot, mutta tarpeen vaatiessa/joillakin linjaosuuksilla kuljettaja voi pudottaa sarvet alas ja siirtyä käyttämään dieselvoimaa. Kaikki tämä käy muutamassa sekunnissa ja ilman että kuljettajan pitäisi poistua omalta paikaltaan. Ei rollikka nykymuotoisena ole välttämättä niin huono vaihtoehto kuin mitä niiden vastustajat antavat ymmärtää. Tottahan oli, että Tampereen aikaisempi johdinautosukupolvi oli vanhentunut jo 60-luvulla. Se ei kuitenkaan tarkoita että nykyiset johdinautot olisivat yhtä kömpelöitä tai epäkäytännöllisiä, kuin mitä nuo tuolloin olivat.

Oikeastaan askel trolleytekniikkaan tulee viimeistään silloin, kun henkilöautojen hybriditekniikka on kehittynyt niin pitkälle, että sähkölla ajaminen esim taajama-alueella voidaan määrittää ensisijaiseksi. Tällöin linja-autoliikenteen tulee seurata perässä. Ja nykyaikaiset, sekä tehokkaat trolleyratkaisut tulevat osaksi Tampereenkin kaupungin liikennöintiä.

Jos asia tehtäisiin siten, että se olisi demokraattinen. Annettaisiin heidän keillä tekniikoita on esitellä niitä kaupunkilaisille suunnatussa tilaisuudessa vaikkapa torilla.

Ja koottaisiin asiantuntija raati pohtimaan sitä, mikä on kaupunkiliikenteen tarkoitus?
Ja miten esitetyt ratkaisut vastaisivat niihin haasteisiin, jotka sille on määritelty.

Raatiin toki voitaisiin ottaa konsultti tuottamaan hyllymetreittäin dokumentteja. Tai sitten vaikka Hervannan yliopistosta asiasta kiinnostuneita tekemään työ. Tyttöjen yliopiston puolelta voitaisiin valjastaa kyselijöitä, jos galluppia pitäisi asiasta laatia.

Tampereen etu on sen todella pieni keskusta. Ja haaste keskustaa ympäröivä harva maaseutu taajamineen, sekä niiden kytkeminen järkevällä tavalla uusiin joukkoliikenteen ratkaisuihin.

Rollikka vaatii suuremman kääntösäteen kun ratikka. Rollikkaa on myös haastavampi ajaa ja se vaatii kuskilta enemmän keskittymistä.

Ratikkaan saadaan palkattua ajotaidottomia halpoja työntekiöitä.