Maahanmuuttajat vapautettu pakkoruotsista

Käännöststo

minedu.fi:

"Toinen kotimainen kieli
Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Perusopetusasetuksen 5 §:n mukaan näille oppilaille tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Ylioppilastutkintolautakunta on antanut ohjeet toisen kotimaisen kielen korvaamisesta ylioppilastutkinnossa sellaisia maahanmuuttajia varten, jotka eivät ole opiskelleet toista kotimaista kieltä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, on mahdollisuus joustaviin kielen opetuksen järjestelyihin. Yhteisiin opintoihin kaikilla aloilla kuuluu myös toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja, mutta vieraskieliset voivat sen tilalla opiskella suomen kieltä enemmän tai omaa äidinkieltään. Valtioneuvoston asetuksen (616/2001, 5.2.2001) mukaan voidaan äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen yhteinen resurssi jakaa tavallisesta opetuksesta poikkeavalla tavalla. Toisen kotimaisen kielen opetuksessa voidaan ammatillisessa koulutuksessa aloittaa myös aivan alkeista. Monella alalla (esim. palvelu- ja hoitoalat) niukemmastakin toisen kotimaisen kielen taidosta on hyötyä. Myös opiskelijan mahdolliset jatko-opintotoiveet on syytä selvittää, ennen kuin kielivalikoimasta sovitaan."

13

2804

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Käännöststo

      Maahanmuuttajan toiveet siis kehoitetaan SELVITTÄMÄÄN , ja SOPIMAAN sitten niiden pohjalta hänen kielivalikoimansa.

      Miksei suomalaisella ole samaa vapautta esittää toiveitä niistä kielistä, joita haluaa lukea?
      Miksei suomenkielisen kielivalikoimasta sovita niiden toiveiden perusteella?

    • asdgasfgadf

      "Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta."

      Tätä tulkitaan niin, että jos lapsi tulee Suomeen vasta ysille, hänet voidaan vapauttaa ruotsista. Aiemmin tuleville ruotsi on ett måste, ellei kyse ole vakavasta oppimishäiriöstä ja lapsi lue esim. seiskalla vasta vitosen kirjoja.

    • gfbngdfbn

      Ala-asteella ei maahanmuuttajille opeteta toista kotimaista, vaan omaa kieltään, koska 2 ylimääräsitä keietä olisi liikaa.
      Heille opetetaan (useimmiten suomea) ja sitten omaa kieltään, että säilyttävät oman kielensä kulttuuriperinnön.

    • hnghdfnfgh

      "Maahanmuuttajien koulutuksesta

      Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan.

      Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteettin säilyttämisessä.

      Maahanmuuttajilla tarkoitetaan pakolaisia, paluumuuttajia ja muita ulkomaalaisia sekä eräissä yhteyksissä myös turvapaikanhakijoita.



      Yhdenvertaisuuslaki

      Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki (L 21/2004). Sen tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Laissa kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lakia sovelletaan työelämän lisäksi myös koulutukseen.


      Suomen ja ruotsin kielen kurssit

      Monet oppilaitokset järjestävät ulkomaalaisille suomen ja ruotsin kielen kursseja. Suomea ja ruotsia voi opiskella ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, aikuislukioissa, yliopistojen ja korkeakoulujen kielikeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Kursseja on monentasoisia ja -pituisia. Myös kurssimaksut vaihtelevat.


      Kielitaidon testaus

      Yleiset kielitutkinnot

      Yleinen kielitutkinto mittaa kommunikatiivista yleiskielitaitoa. Tutkintoja voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla. Tutkinnon voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Sitä voi käyttää myös osoittamaan suomen tai ruotsin taitoa, jota Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan.

      Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, ruotsin, saamen, saksan, suomen ja venäjän kielissä. Suomen kielen keskitason tutkinto järjestetään neljä kertaa vuodessa ja perus- ja ylimmän tason tutkinto kaksi kertaa. Englannin ja ruotsin kielen tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, muiden kielten tutkinto kerran vuodessa.

      Lisätietoa yleisistä kielitutkinnoista


      Kielitaidon testaus kansalaisuushakemusta varten

      Kansalaisuuslain (359/2003) mukaan Suomen kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen täytyy esittää virallinen todistus tyydyttävästä suomen tai ruotsin kielen kirjallisesta ja suullisesta taidosta. Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleinen kielitutkinto yleistaitotasolla kolme tai valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla.

      Maahanmuuttajille suositellaan yleistä kielitutkintoa, koska siinä testataan yleiskielen hallintaa. Valtionhallinnon kielitutkinto testaa julkis-
      hallinnon työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa, ja siinä on hallittava tämän erikoisalan kieltä.

      Yleinen kielitutkinto ja valtionhallinnon kielitutkinto ovat maksullisia.

      Lue lisää kielitaidon testauksesta kansalaisuushakemusta varten.

      Yleiset kielitutkinnot

      Valtionhallinnon kielitutkinnot

      Kielikokeet ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin

      Ammatilliseen peruskoulutukseen haun yhteydessä koulutuksen järjestäjä voi järjestää kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Kielikoe voi olla kirjallinen testi ja/tai haastattelu.

      Myös ammattikorkeakouluun pyrkiville voi olla kielikoe, jos äidinkieli on muu kuin opetuskieli.


      Perusopetuksen lisäopetus

      Kunta voi järjestää lisäopetusta perusopetuksen suorittaneille nuorille. Lisäopetus kestää yleensä vuoden, ja sen aikana nuori voi vahvistaa valmiuksiaan jatkaa ammatillisissa opinnoissa tai lukiossa.


      Lukiokoulutus

      Lukion pääsyvaatimuksena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen tai sitä vastaavat tiedot. Lukion voi suorittaa 2–4 vuodessa. Lukio tähtää ylioppilastutkintoon.

      Maahanmuuttajaopiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnossa suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen sijasta suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.

      Maahanmuuttajat pyrkivät päivälukioihin yhteishaun kautta. Jos hakijalla ei ole suomalaista pohjakoulutusta, hänen kannattaa ennen hakemista ottaa yhteyttä siihen lukioon, johon aikoo hakea. Aikuislukioihin haetaan suoraan oppilaitokseen.


      Suomi tai ruotsi toisena kielenä

      Suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle....

      • ja lisää

        .....Suomi tai ruotsi toisena kielenä

        Suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.


        Mitä perusopetuksen jälkeen?

        Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäluokilla tai muissa valmentavissa ryhmissä. Perusopetuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opiskelua lukiossa, kansanopistossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

        Maahanmuuttajat voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta.


      • Käännöststo
        ja lisää kirjoitti:

        .....Suomi tai ruotsi toisena kielenä

        Suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.


        Mitä perusopetuksen jälkeen?

        Perusopetuksen jälkeen nuoret maahanmuuttajat voivat valmistautua jatko-opintoihin joko perusopetuksen lisäluokilla tai muissa valmentavissa ryhmissä. Perusopetuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opiskelua lukiossa, kansanopistossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

        Maahanmuuttajat voivat osallistua myös erilaisiin yleissivistäviin opintoihin aikuisoppilaitoksissa. Lisäksi maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta.

        Maahanmuuttajia ei siten peruskoulussa valmenneta virkamiehiksi, vaan tavoittena on tuottaa heille itselleen "toimiva kaksikielisyys" eli oma kieli plus suomi tai ruotsi.


        Maahanmuuttajan ei tarvitse saavuttaa "toimivaa" kaksikielisyyttä suomi/ruotsi.
        Ei edes istua pakollisella toisen kotimaisen tunnilla.

        ilmeisesti valtio ei halua maahanmuuttajia virkamiehiksi?

        Samsta syystä Ruotsi poisti yleisen asevelvollisuuden, koska se ei halunnut yleisesti Ruotsissa syntyneitä asevelvollisiksi. Koska Ruotsi ei olisi selvinnyt siitä tilanteesta.


      • Toimiva?
        Käännöststo kirjoitti:

        Maahanmuuttajia ei siten peruskoulussa valmenneta virkamiehiksi, vaan tavoittena on tuottaa heille itselleen "toimiva kaksikielisyys" eli oma kieli plus suomi tai ruotsi.


        Maahanmuuttajan ei tarvitse saavuttaa "toimivaa" kaksikielisyyttä suomi/ruotsi.
        Ei edes istua pakollisella toisen kotimaisen tunnilla.

        ilmeisesti valtio ei halua maahanmuuttajia virkamiehiksi?

        Samsta syystä Ruotsi poisti yleisen asevelvollisuuden, koska se ei halunnut yleisesti Ruotsissa syntyneitä asevelvollisiksi. Koska Ruotsi ei olisi selvinnyt siitä tilanteesta.

        Voiko muu kieli/ruotsi olla toimivaa kaksikielisyyttä Suomessa? ;)


    • Hyvä alku!

      Tuo on hyvä alku ja sitten vain poistamaan pakkoruotsi myös pääväestöltä.

    • Kotimainen suomalain

      Tuo vapautuspykälä on ilmeisesti tehty uus-suomenruotsalaisille, joille närpiöläisissä pakolaiskeskuksissa ja vihannesviljelmillä on opetettu vain ruotsia, ja jätetty ensimmäinen kotimainen opettamatta.

    • Kliffaa hei

      Kiva juttu. Närpiössä koulutetaan monikulttuurista herrakansan jatketta, jota suomalaiset saavat jatkossa palvella suomeksi.

    • pakko.ruotsi.pois
    • susuja_sorretaan

      Miksi mikään taho ei ole puuttunut asiaan!? Mehän elämme tai pitäisi elää tasavallassa, jossa kansanryhmien velvollisuudet pitäisi olla samat riippumatta etnisyydestä tai kielisyydestä?

      Missä NYT ovat tasa-arvon kannattajat???!!

    • Lukiolaistytsy

      EU-tuomioistuimeen pitäisi valittaa. Suomessa ei kohdella ihmisiä tasavertaisesti. Pakkoruotsille ei ole perusteita.
      Suomenkielisiä syrjitään heidän omassa kotimaassaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Puukotus Kajaanissa

      Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu
      Kajaani
      57
      1371
    2. Taas henkirikos

      Kuka lienee nyt asialla.
      Ilomantsi
      26
      990
    3. 78
      869
    4. Mitä söpö

      Mies mietit?
      Ikävä
      64
      768
    5. Nainen, tässä olen kahden vaiheilla

      Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa
      Ikävä
      69
      744
    6. Miten uskallan sua nähdä

      Kun vaikutat suuttuneelta :(
      Ikävä
      47
      722
    7. Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.

      Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.
      Ikävä
      131
      675
    8. Humalassa autolla ajo.

      Tuhti humala hyydytti kuljettajan Suomussalmella -sammui rattiin ,uutisoi Ylä-Kainuu.
      Suomussalmi
      10
      642
    9. Minä en ole koskaan

      Rakastanut ketään toista yhtä paljon kuin sinua
      Ikävä
      88
      631
    10. Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."

      Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i
      Kotimaiset julkkisjuorut
      13
      626
    11. Suloinen ja herkkä

      Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.
      Rakkaus ja rakastaminen
      31
      595
    12. Jäljitelmä Birginit

      Ei jumaleisson, Jeffin vaimo kertoo et nää Hermesit olikin jäljitelmiä ja timangit labrarääsää. Anna mun kaikki kestää �
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      559
    13. Hurja pako Kuhmossa

      19 vuotias kaahasi humalassa jalkakäytävälle tänään. Kuka mitä häh.
      Kuhmo
      4
      552
    14. Minä muistan

      Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol
      Ikävä
      45
      550
    15. Vähän pitää

      Kiusia ja näyttää
      Ikävä
      93
      508
    16. Hyvää yötä hurmuri

      Iltaa haaveeni! Kauniita unia😘 Jospa me vielä nähtäis ja juteltais, suukoteltais ja halittais, siliteltäis ja hyväiltä
      Ikävä
      24
      493
    17. Mä voisin rakastua noihin tähti silmiin

      Katseesi on niin lumoava nainen💚.
      Ikävä
      18
      482
    18. Taidat olla

      Luovuttanut jo minun suhteeni osalta?
      Ikävä
      36
      465
    19. Pitäisikö seksille asettaa huvivero?

      (ja jos hankkisi todistuksen sen harrastamisesta velvollisuudesta tai lisääntymistarkoituksessa, saisi siitä vapautuksen
      Sinkut
      113
      464
    20. Jos tullaan toisiamme vastaan, niin

      pitäiskö pysähtyä ja onnitella?
      Ikävä
      36
      457
    Aihe