Kairan kuitu.

Kuituvilla

Ottaakohan tuota kukaan ?

Yleiset sopimusehdot jo sai ainaskin minut perääntymään,mut ei siinä mitään hyvä juttuhan tuo on varsinkin syrjäkylille.Tosin 5 vuoden päästä on jo 4g verkko ,jos ei jo 5g verkkokin koko maassa,mut eihän ne nyt 100megan valoverkolle pärjää mitenkään !

165

6977

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • verkkoveli

      Hieman hymyilytti ruusuista tulevaisuutta maalaileva projektipäällikkö Jussilan lähettämä 'myyntikirje' koteihin. Eli jos liityt NYT, niin jatkossa rammat kävelevät, sokeat näkevät, mummot lukevat lapsenlapsille satuja, koulua käydään kotoa käsin, lääkäri hoitaa kuidun kautta potilaat kotiin jne. Kun liityt Kairan Kuituun juuri nyt, kaivinkone menee torppasi ohi vain kerran.
      100 megan nopea ja isoa dataa liikuttava verkko voi olla tarpeen yrityksille, mutta mitä ihmettä mökin mummo Hetekylän perukoilla tekee 100 megalla? Jo aloitusvaiheessa tarvitaan 60 % talouksista sopimusten piiriin. Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi jos Syöte maksaisi tarvitsemansa ihan itse. Edes kerran.

      • pöljä mummo?

        En minä ainakaan nähnyt sellasita tekstiä että sokeat näkevät ja rammat kävelevät ...jne. Onko lukutaito pudasjärvisillä hukassa? Eikä tarvi niitä mökin mummoja aliarvoida. Mieshenkilöt vain kirjoittelevat noin ja pitävät mummoja pöljinä.


    • JJJJJ2

      Kuitu on luotettavin, nopein ja paras tekniikka. Tulee tähän torppaan ehdottomasti heti kun mahdollista. Jo nykyisin soneran 1 megan lähetysnopeudella saa odotella tunteja suurempien tiedotojen kohdalla, kun taas 100 megaisella puhutaan minuuteista. Tulevaisuudessa, ja jo nykyisin kuitu tulee olemaan ykkönen, tiedostokojen kasvaessa.

      • tiiselikin

        Kyllä tiedostojen siirto vaatii suurta nopeutta. Tulevaisuudessa yhä enemmän, kun siirrytään koko ajan lisääntyvässä määrin pilvipalvelujen käyttöön. Langattomilla tekniikoilla ei pystytä nyt eikä tulevaisuudessa ratkaisemaan mm. isoon vasteaikaan liittyviä ongelmia.


    • tasamaantallaajakin

      Kairan kuidun sopimusehdot ovat kyllä niin edulliset, että eipä taida löytyä tästä maasta toista osuuskuntaa, joka pystyisi yhtä hyviin ehtoihin. Langattomiakin verkkoja tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta niiden ongelmana tulee takuuvarmasti olemaan tulevillakin tekniikoilla pitkät vasteajat (jopa yli 100 ms). Kyllä 100 megan nopeus on varmasti yhtä tarpeellinen yksityistalouksillekin kuin yrityksille, ehkä jopa tarpeellisempi, koska tulevaisuudessa mm. televisiolähetykset siirtyvät antenniverkosta kaapeliin.

      • huh huhu

        Jännä homma kun minä olen sitä mieltä että olemme siirtymässä maakaapeloinnista ilmaverkkoon? Mihin sinä perustat väitteesi? Miten sinä tiedän mitä tulevaisuuden mobiilitekniikoiden vasteajat ovat? Kerro toki lisää?


      • Standardit tutkittu

        Onhan ne sopimusehdot näennäisesti edulliset. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Kun Kairan kuidun tulot eivät riitä kattamaan edes lainakuluja, muista kuluista puhumattakaan, niin mitä silloin tapahtuu? Firma joko menee konkurssiin tai joutuu korottamaan kuukausimaksuja ja / tai keräämään osuuskunnan jäseniltä lisää osuusmaksuja. Tai sitten takaaja eli Pudasjärven kaupunki eli käytännössä kaikki Pudasjärven veronmaksajat joutuvat maksamaan niiden netinkäytöstä jotka ovat kyseiseen verkkoon liittyneet. Onko se oikein? Eikö olisi reilumpaa, että ne, jotka kuituverkkoa tarvitsevat maksaisivat itse riittävän suuren liittymismaksun niinkuin muissa vastaavissa osuuskunnissa, jolloin ulkopuoliset eivät joutuisi maksajiksi?

        Vasteajat ovat tulevissa langattomissa verkoissa 10 millisekunnin luokkaa, ei yli 100 ms niinkuin edellä "takuuvarmasti" sanotaan. Asian voi tarkistaa vaikka LTE:n (4G) standardeista.

        Kuka on sanonut että tv-lähetykset siirtyy antenniverkosta kaapeliin? Ei ne siirry ainakaan lähitulevaisuudessa.


      • Veronmaksaja5
        Standardit tutkittu kirjoitti:

        Onhan ne sopimusehdot näennäisesti edulliset. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Kun Kairan kuidun tulot eivät riitä kattamaan edes lainakuluja, muista kuluista puhumattakaan, niin mitä silloin tapahtuu? Firma joko menee konkurssiin tai joutuu korottamaan kuukausimaksuja ja / tai keräämään osuuskunnan jäseniltä lisää osuusmaksuja. Tai sitten takaaja eli Pudasjärven kaupunki eli käytännössä kaikki Pudasjärven veronmaksajat joutuvat maksamaan niiden netinkäytöstä jotka ovat kyseiseen verkkoon liittyneet. Onko se oikein? Eikö olisi reilumpaa, että ne, jotka kuituverkkoa tarvitsevat maksaisivat itse riittävän suuren liittymismaksun niinkuin muissa vastaavissa osuuskunnissa, jolloin ulkopuoliset eivät joutuisi maksajiksi?

        Vasteajat ovat tulevissa langattomissa verkoissa 10 millisekunnin luokkaa, ei yli 100 ms niinkuin edellä "takuuvarmasti" sanotaan. Asian voi tarkistaa vaikka LTE:n (4G) standardeista.

        Kuka on sanonut että tv-lähetykset siirtyy antenniverkosta kaapeliin? Ei ne siirry ainakaan lähitulevaisuudessa.

        Taivalkosken kunta on lupautunut takaamaan suunnattomat velat (2,4 milj.). Kukahan nekin lopulta maksaa?


    • Ossitus

      Ei tule selväksi että jos nyt maksaa liittymismaksun ja hanke ei nousekkaan pystyyn,niin jääkö ne rahat sille tielleen sitten ?

      Ja jos nyt on esim: Soneran laajakaista/kotitv systeemi,niin saako sitä palvelua siihen kuituun,vai pitääkös olla molemmat ?

    • pölöööövästi

      Osuuskunnan liittymismaksun 100 ekeä saa takasin milloin vaan haluaa erota osuuskunnasta. Sehän on jäsenmaksu. Kato osuuskunnan säännöt.

      • epäilyttää

        Kun maksat 100 €, olet osuuskunnan jäsen. Mitä jäsenmaksuja tulee olemaan jatkossa? Tuntuu hölmöltä että saat satasella tuhannen euron palvelun tuosta vaan..?


    • JJ123456

      Jatkossa kuukausimaksu (50e). Ei se sen vaikeampaa ole.

    • zaptoxaz

      Oikeasti: Teillä on mahdollisuus saada 100Mb internet- yhteys kotiinne( jonka nopeuskattto nousee tekniikan kehittyessä) noin kymmenesosalla sen kaupallisesta hinnasta! Jaksatte vielä ruikuttaa jostakin sopimuksen pienestä osasta... Voi jessus,.. saman rahan olette ajaneet monin verroin bensoihin ja pullakahveihin käydesssänne "kylillä asioillla".. Samat ihmiset valittaa siskonpojille maksavansa mitä vaan toimivasta internetistä, aina kun nämä "laadukkaat" langattomat netit heittävät toimimasta mitä erinäisimmistä syistä= tykky puissa, lehdet kasvaa, sähkökatkoja, liian paljon käyttäjiä per tukiaema.. .selityksiä löytyy. Pudasjärven syrjäseudulla ei ole ollut, eikä tule olemaaan vastaavanlaista tarjousta jokaisen torpan nettiin saattamiseksi. Tämä ei nosta ainoastaan yksittäisten kiinteistöjen arvoa, vaan koko Pudasjärven arvoa! Jos joku vielä haikailee wimaxien yms, typerien suunnitelmien perään, muistelkaa vain paljonko niissä oli ongelmia. PALJON.

      • niitänäitä

        Ei sitä kuitua oikeasti saa ilmaiseksi eikä edes 100 eurolla. Liittymismaksu on piilotettu siihen 50e/kk kuukausimaksuun. Siellä, missä asiakkaat maksavat erillisen liittymismaksun liittyessään kuituverkkoon on kuukausimaksu halvempi, eräässä osuuskunnassa esim. 25e/kk. Eli Kairan kuitu perii korotettua kuukausimaksua jatkuvasti ja pitemmän päälle tällainen osamaksulla maksaminen tulee kalliimmaksi kuin se, että asiakas maksaisi liittymismaksun kerralla ja saisi jatkossa käyttää nettiä vaikka puolta halvemmalla hinnalla.

        Lisäksi jokainen pudasjärveläinen maksaa veroina noita verkkoon liittyneiden maksuja, vaikka ei itse siihen liittyisikään, koska Pudasjärven kaupunki on myöntänyt suurehkon avustussumman hankkeelle (ja luultavasti joutuu jatkossa avustamaan vielä lisää). Ei sillä kaupungilla ole "omaa rahaa" millä avustaa hanketta, kaikki rahat kerätään asukkailta veroina. Eli liityitpä verkkoon tai et, joka tapauksessa maksat siitä niiden puolsta jotka sen halusivat. Reilumpaa olisi ehkä jos jokainen joka kuidun haluaa maksaisi sen itse eikä maksattaisi sitä muilla veronmaksajilla. Kaikki muutkin avustukset joita kuituhanke saa, esim. valtiolta tai EU:lta, tulevat lopulta veronmaksajien maksettaviksi.

        Kiinteistön arvoon kuituverkolla ei ole oikeastaan mitään vaikutusta. Maaseudulla ei kiinteistöjä yleensä myydä eikä osteta vaan ne pysyvät samojen sukujen omistuksessa sukupolvesta toiseen ja siirtyvät aikanaan perintönä seuraavalle sukupolvelle. Tällöin ei ole mitään merkitystä sillä, minkälainen nettiyhteys kiinteistössä on. Loma-asuntoja ammatikseen rakentaville ja myyville esim. Syötteen alueella voisi ehkä olla jonkinlaista mainosarvoa sillä, että voi lisätä myynti-ilmoitukseen että asuntoon tulee kuitukaapeli. Mutta tuskinpa se sitä mökin myyntihintaa nostaa. Verottaja voisi tietenkin tulkita, että kuituverkko nostaa kiinteistön arvoa ja näin määrätä korkeamman kiinteistöveron niille taloille, jotka ovat liittyneet kuituverkkoon, mutta en tiedä, tapahtuuko näin oikeasti.

        Ei se kuituverkkokaan ole häiriötön. Verkon "aktiiviset" verkkoelementit tarvitsevat toimiakseen sähköä ja sähkökatkoksen aikana verkko ei toimi sen paremmin kuin muutkaan verkot. Riippuu siitä, miten kuituverkko rakennetaan, kuinka paljon reitin varrella on sähköä tarvitsevia laitteita. En tiedä sitäkään, tuleeko verkkoon esim. akkuvarmennus kaikille aktiivisille laitteille, mutta todennäköisesti ei. Ja jos tuleekin, niin ei ne akut kovin kauan riitä syöttämään virtaa jos sähköt on poikki. Asiakkaan seinälle tuleva laite tarvitsee myös sähköä ja jos sähköt katkeaa se lakkaa toimimasta ja verkko ei toimi.

        Ukkonen voi rikkoa myös kuituverkon aktiivisia laitteita aivan kuten muitakin laitteita. Jos kuitukaapeli vioittuu maan alla vaikka roudan, veden (kaapelin vaippa rikkoutuu ja vesi pääsee kaapelin sisään) tai kaivinkoneen takia, voi kestää kauan ennen kuin vika saadaan korjattua ja vikapaikasta riippuen voi suurikin määrä liittymiä lakata toimimasta.


      • 4G- routteri
        niitänäitä kirjoitti:

        Ei sitä kuitua oikeasti saa ilmaiseksi eikä edes 100 eurolla. Liittymismaksu on piilotettu siihen 50e/kk kuukausimaksuun. Siellä, missä asiakkaat maksavat erillisen liittymismaksun liittyessään kuituverkkoon on kuukausimaksu halvempi, eräässä osuuskunnassa esim. 25e/kk. Eli Kairan kuitu perii korotettua kuukausimaksua jatkuvasti ja pitemmän päälle tällainen osamaksulla maksaminen tulee kalliimmaksi kuin se, että asiakas maksaisi liittymismaksun kerralla ja saisi jatkossa käyttää nettiä vaikka puolta halvemmalla hinnalla.

        Lisäksi jokainen pudasjärveläinen maksaa veroina noita verkkoon liittyneiden maksuja, vaikka ei itse siihen liittyisikään, koska Pudasjärven kaupunki on myöntänyt suurehkon avustussumman hankkeelle (ja luultavasti joutuu jatkossa avustamaan vielä lisää). Ei sillä kaupungilla ole "omaa rahaa" millä avustaa hanketta, kaikki rahat kerätään asukkailta veroina. Eli liityitpä verkkoon tai et, joka tapauksessa maksat siitä niiden puolsta jotka sen halusivat. Reilumpaa olisi ehkä jos jokainen joka kuidun haluaa maksaisi sen itse eikä maksattaisi sitä muilla veronmaksajilla. Kaikki muutkin avustukset joita kuituhanke saa, esim. valtiolta tai EU:lta, tulevat lopulta veronmaksajien maksettaviksi.

        Kiinteistön arvoon kuituverkolla ei ole oikeastaan mitään vaikutusta. Maaseudulla ei kiinteistöjä yleensä myydä eikä osteta vaan ne pysyvät samojen sukujen omistuksessa sukupolvesta toiseen ja siirtyvät aikanaan perintönä seuraavalle sukupolvelle. Tällöin ei ole mitään merkitystä sillä, minkälainen nettiyhteys kiinteistössä on. Loma-asuntoja ammatikseen rakentaville ja myyville esim. Syötteen alueella voisi ehkä olla jonkinlaista mainosarvoa sillä, että voi lisätä myynti-ilmoitukseen että asuntoon tulee kuitukaapeli. Mutta tuskinpa se sitä mökin myyntihintaa nostaa. Verottaja voisi tietenkin tulkita, että kuituverkko nostaa kiinteistön arvoa ja näin määrätä korkeamman kiinteistöveron niille taloille, jotka ovat liittyneet kuituverkkoon, mutta en tiedä, tapahtuuko näin oikeasti.

        Ei se kuituverkkokaan ole häiriötön. Verkon "aktiiviset" verkkoelementit tarvitsevat toimiakseen sähköä ja sähkökatkoksen aikana verkko ei toimi sen paremmin kuin muutkaan verkot. Riippuu siitä, miten kuituverkko rakennetaan, kuinka paljon reitin varrella on sähköä tarvitsevia laitteita. En tiedä sitäkään, tuleeko verkkoon esim. akkuvarmennus kaikille aktiivisille laitteille, mutta todennäköisesti ei. Ja jos tuleekin, niin ei ne akut kovin kauan riitä syöttämään virtaa jos sähköt on poikki. Asiakkaan seinälle tuleva laite tarvitsee myös sähköä ja jos sähköt katkeaa se lakkaa toimimasta ja verkko ei toimi.

        Ukkonen voi rikkoa myös kuituverkon aktiivisia laitteita aivan kuten muitakin laitteita. Jos kuitukaapeli vioittuu maan alla vaikka roudan, veden (kaapelin vaippa rikkoutuu ja vesi pääsee kaapelin sisään) tai kaivinkoneen takia, voi kestää kauan ennen kuin vika saadaan korjattua ja vikapaikasta riippuen voi suurikin määrä liittymiä lakata toimimasta.

        Näinhän se on. Toivottavasti pysyy pystyssä eikä kaada koko laskua kunnan maksettavaksi. Aika näyttää onko osattu laskukonetta käyttää vai onko koko rahoituspuoli tempaistu ns. hatusta ...


    • taast tätä

      Oottako te niin saatanan pöljiä että haluatte sitä kuitua syrjäkylille?
      Miksi? Kaikki tieto siirtyy tulevaisuudessa langotttamasti. Kyllä se tulevaisuus on mobiili laitteissa ja 4g/5g verkoissa ne ajaa kiinteiden laitteiden ja verkkoratkaisujen ohi. Käyttäkää sitä järkeä. Ei helevetti. Oikeasti. Ei se kuitu mitään sen kummepaa oo ku se pirun puhelin kaapeli jota vedettiin aikoinaan. Ei se kylän mummo tai pappa mistään vaste ajasta älyä? Kyllä se on kuolut hanke jos siihen rahojanne laitatte. Joku siinä tai tässä hankeessa voittaa mutta ei ainakaan asiakas. Uudet mokkulat on halpoja. Sellainen teknologia joka haudataan maan sisään niin siellä myös pysyy. Kyllä ne langattomat ajaa ohi se on sata megasen varma juttu.
      Miksi te että ihmiset kuuntele? Elekää nyt antako kusettaa olkaa lujina.

      • jokuvaa15646

        Ja se on semmonen homma että sitä ei tulla meijän perukoilla ottamaan.
        Kelatkaaha se kuitu takasi.


      • taastätäpaskaa

        Huh huh... On syrjäkylillä muitakin käyttäjiä kuin vanhoja ihmisiä. Eivätkä mokkulat tule ikinä pääsemään niihin nopeuksiin jota kuidut tarjoavat.


      • Granny Pinewood
        taastätäpaskaa kirjoitti:

        Huh huh... On syrjäkylillä muitakin käyttäjiä kuin vanhoja ihmisiä. Eivätkä mokkulat tule ikinä pääsemään niihin nopeuksiin jota kuidut tarjoavat.

        Tämä on totta. Minäkin asun syrjäkylällä. Ja minäkin olen jonain päivänä vanha, vanhana tulen tarvitsemaan nettiyhteyttä ainakin yhtä paljon kuin nyt, alle 60-kymppisenä. Mokkulayhteys ei tule koskaan saavuttamaan samaa varmuutta ja nopeutta kuin valokuitu. Sitäpaitsi monipuolista kanavatarjontaa ei saada syrjäseudulle muuten kuin kuidun kautta.


    • just joo

      Oikeasti: Teillä on mahdollisuus saada 100Mb internet- yhteys kotiinne( jonka nopeuskattto nousee tekniikan kehittyessä) noin kymmenesosalla sen kaupallisesta hinnasta! Jaksatte vielä ruikuttaa jostakin sopimuksen pienestä osasta... Voi jessus,.. saman rahan olette ajaneet monin verroin bensoihin ja pullakahveihin käydesssänne "kylillä asioillla".. Samat ihmiset valittaa siskonpojille maksavansa mitä vaan toimivasta internetistä, aina kun nämä "laadukkaat" langattomat netit heittävät toimimasta mitä erinäisimmistä syistä= tykky puissa, lehdet kasvaa, sähkökatkoja, liian paljon käyttäjiä per tukiaema.. .selityksiä löytyy. Pudasjärven syrjäseudulla ei ole ollut, eikä tule olemaaan vastaavanlaista tarjousta jokaisen torpan nettiin saattamiseksi. Tämä ei nosta ainoastaan yksittäisten kiinteistöjen arvoa, vaan koko Pudasjärven arvoa! Jos joku vielä haikailee wimaxien yms, typerien suunnitelmien perään, muistelkaa vain paljonko niissä oli ongelmia. PALJON.

      Suolasia on pojjan puhheet.

      Eipä se kyllä 100megaa oikein päätä huimaa. Onhan kuidussa potenttiaalia kehittää kaistaa se on varmasti totta. Mutta mikset samalla kerro mitä se oikeasti maksaa asiakkaalle?

      Jos ajatellaan että Pekka Perus käyttäjällä on 10/100 verkko kortti pceessä. Ja hän saa mahdollisuuden päivittää netin nopeutta kuidun kautta yli 10/100.

      Silloinhan hän tarvitsee uuden verkko kortin. Puhumatttakaan siitä jos kodissa on wlan lähettimiä jotka toimivat alle 100 kaistalla. Niin tämähän tarkoittaa sitä että sitten uusitaan koko kodin verkko kalusto. Tämähän olisi siinä mielessä halpa ratkaisu että joka perus jamppa osaisi asentaa kortit ja uudet ohjelmat ja systeemit. Vaan eipä ne taija kylän ukot niitä vieläkään osata?

      On se vaan näppärämpi ostaa mokkula kaupasta joka passaa joka vekottimeen ja on halpa. Ja jos menee rikki niin vie takuuseen.

      Mitä se on se mokkulan luotettavuus ongelma? Pätkiihän se. Se on varma. Mutta kerroppa toki minkälainen ohjelma se on kun kuitu menee poikki?
      Mokkulan sentään Soneran miehet tulevat korjaamaan kun vika on tiedossa, eli tuki mastoilla. Mutta kun kuitu on poikki se vaatii maan aukaisua kaivinkoneilla, vian etsintää, kuidun hitsausta jne.. Kyllä tässä vähän haiskahtaa semmonen paskan maku.

    • ihmeellistä

      Kuitu on luotettavin, nopein ja paras tekniikka. Tulee tähän torppaan ehdottomasti heti kun mahdollista. Jo nykyisin soneran 1 megan lähetysnopeudella saa odotella tunteja suurempien tiedotojen kohdalla, kun taas 100 megaisella puhutaan minuuteista. Tulevaisuudessa, ja jo nykyisin kuitu tulee olemaan ykkönen, tiedostokojen kasvaessa.

      Kerrohan toki missä asut niin katsotaan Soneran Kartalta että onko sinulle mahdollista saada parempaa mobiili laajakaista liittymää?

    • Ossitus

      Nimimerkki: pölöööövästille ! Katoppa ite tarkemmin ne säännöt !!

      Liittymäsopimus irtisanotaan,
      alkuperäinen liittymämaksu maksetaan takaisin 10
      vuoden
      kuluttua ilman korkoja ja indeksikorotuksia, sen suuruisena
      kuin se on aikanaan maksettu. Palautettavasta
      liittymämaksusta
      vähennetään liittymän purkamisesta aiheutuneet
      kustannukset.

      • liittymämaksu?

        Siellä säännöissä sanotaan, että liityttäessä pitää maksaa osuusmaksu 100 euroa ja erikseen liittymismaksu, jonka suuruutta ei kerrota, ja sanotaan, että liittymismaksua ei palauteta.
        Liittymäsopimuksen yleisissä sopimusehdoissa sanotaan: "Kun kiinteistö poistuu käytöstä ja liittymäsopimus irtisanotaan,
        alkuperäinen liittymämaksu maksetaan takaisin 10 vuoden
        kuluttua ilman korkoja ja indeksikorotuksia, sen suuruisena
        kuin se on aikanaan maksettu. Palautettavasta liittymämaksusta
        vähennetään liittymän purkamisesta aiheutuneet
        kustannukset.".
        Mitä tuo alkuperäinen liittymämaksu tarkoittanee?
        Osuusmaksun (100 euroa) palauttamisesta ei sanota missään mitään.


    • Jännää hommaa

      Jollain tapaa minusta tuntuu että tässä yritetään rakentaa uutta puhelin verkostoa koilismaan aluelle. Kaikillahan on muistissa mitä vanhalle verkostolle kävi. Se aikoinaan rakennettiin ja sitten se puretiin pois. Miksi?

      Koska jo silloin nähtiin että kaapeli ratkaisut eivät tule toimaan kilpailukykyisesti haja-asutusalueilla verrattuna langattomaan verkkoon. Tässä vähän niinkuin yritetään myydä vanhaa lehmää uuden hinnalla.

      • Hemppoilija

        Meidän huushollissahan se oli tämä edellinen versio ja hermo meni. Milloin oli puu ja milloin kuura ja milloin mikäkin haitolla. Tulipa mokkulat onneksi ja pe
        lasti tilanteen, halvalla kaikenlisäksi, kun sehän oli niin julmetun kalliski.


    • vetäkääkuijutpersees

      jos tulloo sellane talaviettä pittää 3kk 20-40 astetta pakkasta vähhään lummeen.............mennee kuijut rouvan takia poikki,ei hyvvää matalalle panna,viiteen metriin pitäs kuijut panna,niin säilys henkisä,ne!
      Kärkkäsen porukka saattaa tietää asiasta,joku hullu amerikalainen tiejemies kuitenni raamattukännissä nähäny näyn,asiasta ja kirjottanu sen ylös!

    • parastatiedonsiirtoa

      Hoh hoijaa, täällä näitä "tietäjiä" näkyy taas olevan liikkeellä ;) Jos nyt ihan perus asioista lähdetään, valokuitu on tehty tiedonsiirtoon, kyse on aivan jostain muusta kuin alunperin puhelimia varten vedetyt kuparikaapelit. Valokuitu on tulevaisuutta, ja kaikenmoiset mokkulat ja kekkulat pelkkä väkivaihe, jolla suuret operaattorit yrittävät saada lisäaikaa välttämättömiä valokaapeleita odotellessa.

      • jopajopa1

        JOPA JOPA SINULLA ONKI TIETOA.........


      • Etunsa molemmilla

        Onkohan näin että langattomat verkot ovat pelkkä välivaihe ja ainoastaan valokuitu tulevaisuutta vai kenties toisinpäin?
        Voihan siinä käydä niin kuin puhelimissakin, että heti kun kännyköitä oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä ja irtisanoivat lankapuhelinliittymät. Kännykkää kun voi käyttää kaikkialla ja se on aina mukana. Lankapuhelin oli kiinteästi kotona ja sitä voi käyttää silloin kun sattui olemaan paikalla.
        Sama koskee tiedonsiirtoa. Langaton yhteys toimii kaikkialla siellä missä kännykkäkin ja päätelaite (kannettava tietokone, tabletti, älypuhelin tms.) voi olla aina tarvittaessa mukana ja nettiä voi käyttää siellä missä milloinkin on. Se kuitu toimii siellä kotona ja sitä voi käyttää siellä ollessa mutta ei muualla.

        Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.
        Sitä valokuitua voi käyttää se, joka siitä tykkää ja kuka tyytyy siihen, että se toimii vain siellä mihin kuitu on vedetty ja kaikki muut paikat ovat "katveessa". Muut voivat käyttää langatonta verkkoa joka toimii lähes kaikkialla. Nopeuksissa voi kyllä olla eroja, mutta mikään palvelu ei vaadi 100 megan yhteyttä. Kaikki hommat saa hoidettua hitaammillakin yhteyksillä.


      • langallista kaikki
        Etunsa molemmilla kirjoitti:

        Onkohan näin että langattomat verkot ovat pelkkä välivaihe ja ainoastaan valokuitu tulevaisuutta vai kenties toisinpäin?
        Voihan siinä käydä niin kuin puhelimissakin, että heti kun kännyköitä oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä ja irtisanoivat lankapuhelinliittymät. Kännykkää kun voi käyttää kaikkialla ja se on aina mukana. Lankapuhelin oli kiinteästi kotona ja sitä voi käyttää silloin kun sattui olemaan paikalla.
        Sama koskee tiedonsiirtoa. Langaton yhteys toimii kaikkialla siellä missä kännykkäkin ja päätelaite (kannettava tietokone, tabletti, älypuhelin tms.) voi olla aina tarvittaessa mukana ja nettiä voi käyttää siellä missä milloinkin on. Se kuitu toimii siellä kotona ja sitä voi käyttää siellä ollessa mutta ei muualla.

        Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.
        Sitä valokuitua voi käyttää se, joka siitä tykkää ja kuka tyytyy siihen, että se toimii vain siellä mihin kuitu on vedetty ja kaikki muut paikat ovat "katveessa". Muut voivat käyttää langatonta verkkoa joka toimii lähes kaikkialla. Nopeuksissa voi kyllä olla eroja, mutta mikään palvelu ei vaadi 100 megan yhteyttä. Kaikki hommat saa hoidettua hitaammillakin yhteyksillä.

        "Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia."

        Tuo ei kyllä pidä todellakaan paikkaansa. Satelliittiyhteyksistä ollaan jo suurimmalta osin luovuttu. Mannertenvälinenkin tietoliikenne kulkee nykyään valokuitua pitkin (esimerkiksi USA-Eurooppa).

        Suomessakin, matkapuhelut ja mobiilidatayhteydet ovat langattomia vain lähimpään tukiasemaan asti. Sieltä bitit jatkavat matkaansa kupari- tai kuitukaapelia pitkin.


    • 1 ääni

      Milloin PERÄKORPISELLA se kairan kuitu loistaa...ei koskaan

    • Vaikea yhtälö

      Jokaisen pitäisi tajuta että eläkeläinen joka saa pyöreät 1000 euroa brutto, ei kaikkien muiden pakollistenmaksujensa joita kertyy lisäksi mm pitkistä kauppakäynneistä ja muista vastaavista ,ei yksinkertaisesti pysty hankkimaan valokaapelia jonka käyttökustanukset ottaa prosenttuaalisesti liian suuren osan hänen kuukausieläkkeestään !

    • männistönmuori

      Jokaisen pitäisi tajuta tämä tosiasia: nykymaailmassa liikkuu bitit, ei ihminen.

      Jos minulla on mahdollisuus säästää pienestä eläkkeestäni maksettavissa kuluissa, olen ilman muuta sillä kannalla että nettiyhteys kannattaa pitää. Siitä koituu kyllä paljon enemmän säästöä kuin kuluja. Kunnollinen nettiyhteys säästää monenlaisissa kuluissa helposti ainakin 50 euroa viikossa, mahdollisestri enemmänkin.

      • Kannoston Kaarlo

        Männistön muori ei näy ymmärtävän mikä on Kansaneläke !


      • urpo-kaarina
        Kannoston Kaarlo kirjoitti:

        Männistön muori ei näy ymmärtävän mikä on Kansaneläke !

        männistönmuorille: aattelitko että kun peräkorpisella netista tillaa 300 rammaa jauhelihhaa ja muutaman maitolitran niin johan tuuaan kotiovelle sammaan hintaan? pölijä mikä pölijä. kyllä ne on sapuskat peräkorpiselle eläkeläisen terveyskeskusreissulla ostettava, samalla kun käy apteekissa, ei ne bititkää joka ukon kauppareissuja ilimaseksi hoija. ja kossu on kuitennii ite kylältä haittava. sillä samalla apteekkireissulla.


      • Katoppa kaarinaa
        urpo-kaarina kirjoitti:

        männistönmuorille: aattelitko että kun peräkorpisella netista tillaa 300 rammaa jauhelihhaa ja muutaman maitolitran niin johan tuuaan kotiovelle sammaan hintaan? pölijä mikä pölijä. kyllä ne on sapuskat peräkorpiselle eläkeläisen terveyskeskusreissulla ostettava, samalla kun käy apteekissa, ei ne bititkää joka ukon kauppareissuja ilimaseksi hoija. ja kossu on kuitennii ite kylältä haittava. sillä samalla apteekkireissulla.

        Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

        Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

        Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?


      • Tykkyläinen
        Katoppa kaarinaa kirjoitti:

        Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

        Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

        Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?

        Pittääkö yrittää meikäläinen kammeta tähän valokuitujuttuunkin, itse en ole mukana siinä, enkä markkinoimassakaan.


      • netinkäyttäjä
        Katoppa kaarinaa kirjoitti:

        Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

        Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

        Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?

        Kuituasiaa ajavat antavat suunnilleen ymmärtää, että nyt se maailma pelastuu kunhan vain saadaan valokuitu joka mökkiin. Kunnon mainostajien tapaan kehutaan oman tuotteen hyviä puolia maasta taivaaseen ja mollataan kilpailijoiden tuotteet ja esitellään niistä vain huonot puolet ja nekin liioiteltuna. Näinhän ne mainosmiehet toimii.

        Ei se kuituverkko ratkaise kaikkia ongelmia. Ei se lääkäri tule sen lasikuidun kautta kotiin sen kummemmin kuin nytkään. Jo nykyisellä tekniikalla ja nykyisillä verkoilla olisi mahdollista toteuttaa vaikka terveyspalveluja netin kautta, mutta eipä niitä juuri ole näkynyt. Taitaa olla enemmän hoitohenkilökunnan resursseista kuin netin nopeudesta kiinni.

        Etätyötä on jo vuosia tehty ja nettipalavereita pidetty ympäri maailmaa nykyisten tietoliikenneverkkojen kautta ja hyvin on toiminut. Muutaman megan nopeus riittää aivan hyvin, ei siihen tarvita välttämättä 100 megan kuituyhteyttä. Kokemusta on, hyvin toimii.

        Näköpuhelutkin toimivat netin kautta ilmaisesti aivan normaaleilla muutaman megan nopeuksilla, eivät nekään vaadi 100 megan kuituyhteyttä. Kokemusta on, kyllä toimivat ympäri maailman.

        Jotta sadan megan yhteydestä olisi jotakin hyötyä, pitää koko yhteyden toimia päästä päähän sadan megan nopeudella. Jos välillä on jokin hitaampi tai ruuhkan takia hitaammin toimiva verkon osa, koko yhteys toimii sen hitaimman osan mukaan. Se on vähän niinkuin vesiputki, josta saa vettä niin paljon kuin putkiston ohuimman osan kautta tulee. Ei auta mitään, jos putken loppuosa on isoa putkea jos kauempana on tukos tai ohuempi putki. Nettikauppa on ruuhka-aikana, esim. joulun alla, aivan yhtä hidas ja ruuhkainen riippumatta siitä, kuinka nopea yhteys asiakkaalla on kotona tai kotikylällä. Se ruuhka kun on siellä yhteyden toisessa päässä.

        Kai sitä kuitua luulevat tarvitsevansa television katsomiseen tietokoneella ne jotka eivät syystä tai toisesta laita televisiota. Siihenkin kyllä riittää hitaampikin nopeus ja toisaalta tietokoneeseen voi liittää peukalon kokoisen pari kymppiä maksavan tv-mokkulan jolloin nettiä ei tarvita ollenkaan ja ohjelmat näkyvät normaalin tv-lähetysverkon kautta.


    • Kuitua ootellessa

      Hölömöä ootella 4G tai muuta langatonta tai kuidutonta verkkoa, kun ei edes tuo 3G täällä toimi kunnolla. Pittää katolla olla antennia ja ei siltikään vörki! Täällä syrtsylässä on niin vähän kannattavuutta kaupallisille yhtiöille, ettei niiden tänne kannata satsata mitään parempia yhteyksiä.

    • JJ3456

      Ei monikaan täällä muista tai tiedä kuinka hitailla yhteyksillä pärjättiin vaikkapa 15 vuotta aiemmin... Nykyisin yhtä hitailla ei surffaile enää kukaan, se kun on käytännössä käyttökelvoton. Yleinen kaistankäyttö nousee noin parin vuoden välein noin kaksinkertaiseksi. Langattomien verkkojen raja on jo vastassa, ja nekin on vain teoreettisesti 100 megaisi (4G). Lisäksi 4G mastoja tarvittaisiin joka niemeen ja notkelmaan, jotta jokaiselle olisi kenttää tarjolla. Lisäksi langattomissa verkoissa tuo 100 megaa on JAETTU kaikkein alueen/solun käyttäjien kesken! Langattomat eivät edusta tulevaisuutta. valokuitu on ainoa tapa saada järkevä verkko, joka riittää kapasiteetilta vähintään 50 vuodeksi eteenpäin. laboratorioissa ei ole vielä edes löydetty valokuidun maksiminopeutta. Miettikää näitä asioita valokuidun vastustajat.

      • IPat

        Valokuituliittymällä ?


      • Verkkosuunnittelija

        Onko laboratorioissa jo löydetty langattomien verkkojen maksiminopeus? Mikä se mahtaa olla?
        Langattomat verkot kehittyvät koko ajan, eikä kehitys pysähdy 4G-verkkoihin. Olen itse ollut vuosikymmeniä suunnittelemassa lahgattomien verkkojen tukiasemia ja tiedän, että kehitys menee kokon ajan eteenpäin. Kun yhden sukupolven (3G, 4G jne) laitteet ovat myynnissä on uusien ja nopeampien järjestelmien ja laitteiden suunnittelu jo pitkällä.
        Ei niitä tukiasemia tarvita maastoon kapasiteetin lisäämiseksi sen tiheämpään kuin nytkään. Tukiaseman kapasiteettia voi kasvattaa tarpeen mukaan lisäämällä olemassa oleviin tukiasemiin lisäyksiköitä. Ja vanhan tukiaseman voi korvata tarvittaessa uudemmalla ja tehokkaammalla. Käyttämällä matalampia taajuuksia, esim. 900 MHz, tarvitaan tukiasemia harvemmassa kuin korkeammilla taajuuksilla, esim. 2100 MHz.

        Kyllä minä veikkaan, että langattomat verkot nimenomaan edustavat tulevaisuutta, koska ihmiset haluavat verkkojen toimivan muuallakin kuin kotona kuidun päässä. Langaton verkko toimii missä vaan, niin kotona kuin matkoillakin, niin autossa kuin metsässäkin. Tilanne on sama kuin puhelimissa. Ihmiset käyttävät kännyköitä lankapuhelimen sijaan koska kännykällä ja kännykkään voi soittaa missä ja mistä tahansa. Lankapuhelinta pystyi käyttämään vain silloin kun oli puhelimen äärellä.

        Operaattoreiden kannalta langattomat data- ja puhelinverkot ovat helpompia ja halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin kaapeli- ja kuituverkot. Tämän takia esim. Sonera on purkanut jo vuosia sitten ainakin syrjäkyliltä pois kaikki kiinteät puhelinverkot.

        Langattomissa verkoissa on myös useita operaattoreita ja kilpailua, joka pitää hinnat kurissa. Kuituverkko-operaattorilla on alueellaan monopoli ja se voi yksin määrätä hinnat.

        Se, joka haluaa kuituverkon, laittakoon sellaisen ja se, joka käyttää mieluummin langatonta verkkoa, käyttäköön sitä. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.


      • hauh
        Verkkosuunnittelija kirjoitti:

        Onko laboratorioissa jo löydetty langattomien verkkojen maksiminopeus? Mikä se mahtaa olla?
        Langattomat verkot kehittyvät koko ajan, eikä kehitys pysähdy 4G-verkkoihin. Olen itse ollut vuosikymmeniä suunnittelemassa lahgattomien verkkojen tukiasemia ja tiedän, että kehitys menee kokon ajan eteenpäin. Kun yhden sukupolven (3G, 4G jne) laitteet ovat myynnissä on uusien ja nopeampien järjestelmien ja laitteiden suunnittelu jo pitkällä.
        Ei niitä tukiasemia tarvita maastoon kapasiteetin lisäämiseksi sen tiheämpään kuin nytkään. Tukiaseman kapasiteettia voi kasvattaa tarpeen mukaan lisäämällä olemassa oleviin tukiasemiin lisäyksiköitä. Ja vanhan tukiaseman voi korvata tarvittaessa uudemmalla ja tehokkaammalla. Käyttämällä matalampia taajuuksia, esim. 900 MHz, tarvitaan tukiasemia harvemmassa kuin korkeammilla taajuuksilla, esim. 2100 MHz.

        Kyllä minä veikkaan, että langattomat verkot nimenomaan edustavat tulevaisuutta, koska ihmiset haluavat verkkojen toimivan muuallakin kuin kotona kuidun päässä. Langaton verkko toimii missä vaan, niin kotona kuin matkoillakin, niin autossa kuin metsässäkin. Tilanne on sama kuin puhelimissa. Ihmiset käyttävät kännyköitä lankapuhelimen sijaan koska kännykällä ja kännykkään voi soittaa missä ja mistä tahansa. Lankapuhelinta pystyi käyttämään vain silloin kun oli puhelimen äärellä.

        Operaattoreiden kannalta langattomat data- ja puhelinverkot ovat helpompia ja halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin kaapeli- ja kuituverkot. Tämän takia esim. Sonera on purkanut jo vuosia sitten ainakin syrjäkyliltä pois kaikki kiinteät puhelinverkot.

        Langattomissa verkoissa on myös useita operaattoreita ja kilpailua, joka pitää hinnat kurissa. Kuituverkko-operaattorilla on alueellaan monopoli ja se voi yksin määrätä hinnat.

        Se, joka haluaa kuituverkon, laittakoon sellaisen ja se, joka käyttää mieluummin langatonta verkkoa, käyttäköön sitä. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

        Jos vähääkään ymmärrät taajuuksista niin tiedät, että mitä matalampi taajuus, sitä huonommin bitti liikkuu. Kaupunkien korkeataajuinen 4g on siis nopeampi.

        Kairassa ei ole järkevää rakentaa joka kilometrille omaa tukaria kuten kaupungissa. Kuitu kertavedolla kestää ainakin sen 50v.

        Mokkulat maksavat n. 300e ja uusintaväli 3v eli tonni per 10v ja 50v 5 000 euroa eli kalliimpi kuin kuitu.


      • KALLISTA KUITUA
        hauh kirjoitti:

        Jos vähääkään ymmärrät taajuuksista niin tiedät, että mitä matalampi taajuus, sitä huonommin bitti liikkuu. Kaupunkien korkeataajuinen 4g on siis nopeampi.

        Kairassa ei ole järkevää rakentaa joka kilometrille omaa tukaria kuten kaupungissa. Kuitu kertavedolla kestää ainakin sen 50v.

        Mokkulat maksavat n. 300e ja uusintaväli 3v eli tonni per 10v ja 50v 5 000 euroa eli kalliimpi kuin kuitu.

        Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
        Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
        Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
        Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
        Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa


      • lisäys
        KALLISTA KUITUA kirjoitti:

        Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
        Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
        Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
        Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
        Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

        Erotus 10v 4200e mokkulalla ja kuidulla


      • tietoliikenneinssi
        KALLISTA KUITUA kirjoitti:

        Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
        Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
        Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
        Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
        Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

        Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

        Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

        Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

        Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

        8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

        Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

        NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

        NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.


      • lankahomooot
        tietoliikenneinssi kirjoitti:

        Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

        Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

        Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

        Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

        8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

        Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

        NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

        NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.

        vaikka ois k18-tarkkuutta töllöjutut,ei kukkaa tavallinen iikka kostu siitä mittää ja ne töllöt maksaa niin hunajaa,että junteilla oo niihin varraa tai tarvetta.On kaukaa haettu,että töllötekniikalla yritetää perustella lankanettitekniikkaa.Kivikausi ja hippihipsteriteknologianylistäminen yhistettynä saa aikaan kaltaistasi höttöhymistelyä.


      • nettimyyjä
        KALLISTA KUITUA kirjoitti:

        Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
        Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
        Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
        Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
        Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

        3G-mokkulan ehkä joskus saakin, mutta 4G-mokkuloista peritään rahaa, eli 5 euroa kuussa.


      • kuitu vika
        tietoliikenneinssi kirjoitti:

        Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

        Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

        Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

        Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

        8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

        Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

        NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

        NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.

        Senkus katselevat japanissa 4k-lähetystarkuuteen pystyviä telkkareita ja suunnitelevat 8K-lähetyksiä ei ihmekkään jos silmät heillä niin vinossa.
        Tokion olympialaisinkiin on reilut 6v, tiedä ollaanko enää silloin hengissäkään!


      • Anonyymi
        lisäys kirjoitti:

        Erotus 10v 4200e mokkulalla ja kuidulla

        Se on sama mitä se maksaa,kunhan pelaa , niin pitää olla sitä pätäkkää.
        En kekkuloi mokkulalla, kuitu korvaamaton ainakin mulle. Kuitua en vaihda ,kalsarit "kerran "kuukaudessa ehkä.


    • Sopimusehdot

      Aika koukeroista kieltä noissa Kairan kuidun sopimusehdoissa on käytetty. Esimerkiksi:

      "Osuuskunta ei ole vastuussa, jos kyseisten töiden vuoksi asiakkaan liittymän/palvelun käytön edellyttämiä välineitä tai tietojärjestelmää on säädettävä, muulla tavalla mukauttaa, tai ne eivät enää riitä palvelun toteuttamiseen taikka käyttämiseen tai asiakkaan palvelun käytön edellyttämissä välineissä tai tietojärjestelmässä ilmenee muita seurauksia."
      - Mitähän tuolla tarkoitetaan?

      Kairan kuitu verkko-osuuskunnan säännöt, liittymäsopimuksen sopimusehdot ja jäsenhakemuskaavake ovat osittain epäselviä ja ristiriidassa keskenään. Esimerkkejä:

      Jäsenhakemuksessa lukee:
      "Yhdistetty liittymä: 50€/kk sis ALV. Hintaan sisältyy operaattoripalvelut sekä Osuuskunnan rahoitusmaksuosuus. Sitoutumisaika kaksi vuotta liittymän käyttöön kytkemisestä, jonka jälkeen jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Irtisanomisaika yksi kuukausi."

      Liittymäsopimuksen yleisissä sopimusehdoissa sanotaan:
      "10.1.1 Irtisanomisaika
      Sopimus on voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottava kirjallisesti, ja se päättyy yhden (1) kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä."

      - Jäsenhakemuskaavakkeen mukaan "sitoutumisaika" on 2 vuotta liittymän kytkemisestä jonka jälkeen jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Irtisanomisaika yksi kuukausi. Tarkoittaakohan tuo "sitoutumisaika", että sopimus on määräaikainen kahden vuoden sopimus, jota ei voi irtisanoa kesken kauden? Eli että asiakkaan on maksettava liittymästä vähintään 1200 € kahden vuoden aikana.

      - Liittymäsopimuksen sopimusehdoissa ei puhuta mitään "sitoutumisajasta" vaan sanotaan sopimuksen päättyvän 1 kk kuluttua irtisanomisesta.
      Kumpikohan noista pitää paikkansa, jäsenhakemus (2 vuoden "sitoutumisaika" 1 kk irtisanomisaika) vai liittymäsopimuksen sopimusehdot (liittymä voimassa toistaiseksi, irtisanomisaika 1 kk)?

      Kairan kuitu verkko-osuuskunnan säännöissä lukee näin:

      "3 § Jäsenyys ja jäsenyydestä eroaminen.
      Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Jäsen voi jättää kirjallisen eroilmoituksensa aikaisintaan kolmen (3) vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta."

      - Eli verkko-osuuskunnan jäsenenä pitää olla vähintään 3 vuotta ennen kuin siitä voi erota. Pitääköhän koko tuolta ajalta maksaa myös vähintään 50 euroa/kk kuukausimaksu? Jos pitää, niin liittymälle tulee kolmessa vuodessa hintaa vähintään 1800 euroa.

      "6 § Osuus ja osuusmaksu
      Jäsenellä on oltava yksi osuuskunnan osuus. Osuuden nimellisarvo on sata (100) euroa minkä suuruisen osuusmaksun jäsenen tulee maksaa yhdessä erässä” jne.

      "7 § Liittymismaksu
      Liittyessään osuuskuntaan jäsen maksaa osuuskunnan liittymismaksun. - - - Liittymismaksua ei palauteta "

      - Osuuskunnan sääntöjen pykälässä 6 määritellään osuusmaksu ja pykälässä 7 liittymismaksu, eli ne ovat erillisiä maksuja. Ja pykälässä 7 sanotaan, että liittymismaksua ei palauteta.

      Liittymäsopimuksen sopimusehdoissa sanotaan näin:

      "10.1.4 Liittymämaksun palautuskelpoisuus
      Kun kiinteistö poistuu käytöstä ja liittymäsopimus irtisanotaan, alkuperäinen liittymämaksu maksetaan takaisin 10 vuoden kuluttua ilman korkoja ja indeksikorotuksia, sen suuruisena kuin se on aikanaan maksettu. Palautettavasta liittymämaksusta vähennetään liittymän purkamisesta aiheutuneet kustannukset."

      - Tuossa puhutaan alkuperäisen liittymämaksun (ei liittymismaksun) palauttamisesta. Tarkoittaakohan tuo liittymämaksu osuuskunnan sääntöjen 7§ mukaista liittymismaksua vai 6§ mukaista osuusmaksua vai jotakin muuta? Alkuperäinen liittymämaksu luvataan maksaa takaisin 10 vuoden kuluttua kun kiinteistö poistuu käytöstä ja liittymäsopimus irtisanotaa. Miten menetellään silloin, kun kiinteistö ei poistu käytöstä mutta liittymäsopimus irtisanotaan?

      - Missään ei mainita osuusmaksun palauttamista, vaikka se pitää Osuuskuntalain 10. luvun mukaan palauttaa osakkaan erottua osuuskunnasta.

      - Liittymästä ei ilmeisesti peritä ainakaan aluksi mitään erillistä liittymismaksua, joten mitään palautettavaa liittymismaksua ei ole.

      - Missään ei sanota, mitä tuohon 50€/kk maksuun sisältyy, paitsi että niihin sisältyy operaattoripalvelut sekä Osuuskunnan rahoitusmaksuosuus, eikä missään ole hinnastoa mahdollisista lisäpalveluista, joita Kairan kuitu tarjoaa lisähintaan asiakkailleen. Mitä ovat nuo maksuun sisältyvät "operaattoripalvelut"?
      - Millainen asiakkaalle tuleva kuitumuunnin, modeemi tms. hintaan sisältyy (langallinen, langaton, merkki, malli)?

      En minä ainakaan aio noilla hinnoilla enkä ehdoilla liittyä kyseiseen kuituverkkoon kun nykyisilläkin yhteyksillä pärjää vallan mainiosti ja alle 10€/kk hintaan.

    • Vartoellessa

      Tulevaisuudessa netti toimii Sateliittilähettimen kautta !

      Sitä ennen koitetaan kitua DNA,n mokkulalla ,vaikka se toimii miten milloinkin sattuu !

    • Kullervo567

      Täällä puhuvat torvet jotka eivät tiedä asioista hölökäsen pöläystä. Myöskin projektin vetäjä kuuluu samaan sakkiin. Mitäpä luulette että riittääkö liittymismaksut edes verkon ylläpitoon. niitä rahoja ei enää EU:lta saakkaan.
      Onneksi Pudasjärven kaupungin kassa on niin vahvalla pohjalla että pystytään panee vielä muutama milli verkkoon myöhemmin. Vai otettasko rahat sittenkin osuuksien omistajilta?

      • Hölökäsen pölläys

        Pudasjärven kaupunki on myöntänyt Kairan kuidun lainoille 7,3 miljoonan euron omavelkaisen takauksen. Kaupunki perii takauksesta takausprovisiota 3,8% vuodessa. Rahana Kairan kuidun Pudasjärven kaupungille maksama takausprovisio tekee 277 400 euroa vuodessa (1. vuosi). Mahdollisesti takausprovision euromääräinen summa pienenee sitä mukaa kuin lainan määrä pienee, jos lainaa lyhennetään vuosittain, mutta en tiedä, millainen sopimus kaupungilla ja Kairan kuidulla on. Yhteensä Kairan kuitu maksaa takausprovisiota 20 vuoden aikana n. 2,8 miljoonaa euroa, jos provision määrä pienenee vastaamaan jäljellä olevan lainan määrää kun lainaa maksetaan takaisin. Jos näin ei ole ja jos koko lainamäärä on tarloitus maksaa takaisin vasta 20 vuoden kuluttua, summa on suurempi.

        Kairan kuitu ottaa pankista lainaa 7,3 miljoonaa euroa ja maksaa siitä korkoa esim. 4%, josta tulee korkokuluja n. 292 000 euroa vuodessa. Yhteensä Kairan kuitu maksaisi 4% korolla 20 vuoden aikana korkoa n. 2,9 miljoonaa euroa (jos lainaa lyhennetään joka vuosi, jos ei, niin paljon enemmän).

        Kairan kuidun pitää maksaa ottamansa 7,3 miljoonan euron laina takaisin 20 vuodessa. Jos lainaa lyhennetään joka vuosi saman verran, tulee lyhennykseksi 365 000 euroa/vuosi.

        Näin laskettuna tulee Kairan kuidulle 20 vuoden aikana lainanhoitokuluja (provisio korko takaisinmaksu) yhteensä n. 13 miljoonaa euroa.

        Tasaerälainana, jos lainaa lyhennetään joka kuukausi, tulisi lainan korosta ja lyhennyksestä maksettavaa n. 44 200€/kk, n. 530 400€/vuosi ja yhteensä n. 10,6 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi tulee takausprovisio, yhteensä vähintään n. 2,8 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana, eli keskimäärin 140 000€/v, ensimmäisenä vuotena n. 277 400€. Kokonaiskulut olisivat ensimmäisenä vuotena n. 808 000€ ja keskimäärin koko 20 vuoden ajan n. 671 000€/vuosi.

        Jos Kairan kuidulla on asiakkaita minimimäärä, jolla koko hanke on luvattu toteuttaa, eli yhteensä 600 kpl, tulee noista maksettavaa kutakin asiakasta kohti ensimmäisenä vuotena 1347€/vuosi ja keskimäärin 20 vuoden ajan 1118 euroa vuodessa. Jos kuukausimaksu on 50€/kk/asiakas, maksaa kukin asiakas 600€/vuosi ja 600 asiakasta yhteensä 360 000 €/vuosi. Lainasta korkoineen ja provisioineen tulisi näin laskettuna tappiota
        671 000€ - 360 000€ = 311 000€/vuosi.

        Lainakulut 20 vuoden aikana olivat yllä olevan laskelman mukaan yhteensä n. 13 miljoonaa euroa. Jos asiakkaita olisi koko 20 vuoden ajan sama määrä eli 600 kpl ja jokainen maksaisi 50€/kk, tulisi kuukausimaksuista yhteensä tuloja 20 vuoden aikana 7 200 000 euroa. Tappio olisi näin laskettuna jo pelkkien lainakulujen osalta 20 vuodessa yhteensä 5 800 000 euroa. Asiakkaita pitäisi olla 20 vuoden ajan vähintään n. 1100 kpl, jotta kuukausimaksuilla saisi maksettua lainat korkoineen ja takausprovisioineen.

        Yllä olevat laskelmat on tehty pankin lainalaskurilla ja niissä on edellytetty, että lainaa lyhennetään kuukausittain 20 vuoden ajan.

        Pudasjärven kaupunki on myöntänyt Kairan kuidun lainoille omavelkaisen takauksen. Takuu-säätiö sanoo omavelkaisesta takauksesta näin:
        "Omavelkainen takaus on ankarin takauksen muoto, sillä takaaja vastaa velasta samoin kuin päävelallinen (eli kuten omasta velastaan). Velkoja voi periä velan takaajalta heti sen eräännyttyä."
        Eli jos ja kun Kairan kuidulla ei ole rahaa millä lyhentää lainoja, voi velkoja periä velan takaajalta eli kaupungilta heti eräpäivänä.

        Lainakulujen lisäksi yhtiön on maksettava mm. toimitusjohtajan ja työntekijöiden palkat, verkon ylläpidosta, korjauksista, asennuksista yms. aiheutuvat kulut, sähkölaskut, toimitilojen vuokrat, jne. Joten toiminta olisi noilla tilaajamäärillä raskaasti tappiollista.

        Jos jollakin on parempia laskelmia ja parempaa tietoa suunnitellun valokuituverkon osalta niin pistäkää tiedot kaikkien nähtäville.


    • kuitua maahan

      Hyvin laskettu. MUTTA. Jotta päästäisiin lähemmäs totuutta, lisää vielä laskelmiisi tuki joka on n. 70% hankkeen kokonaissummasta. Miltäs luvut nyt näyttää?

      • tuki huomioitu

        Kyllä se tuki on noissa laskelmissa otettu runkoverkon osalta huomioon. Kyläverkon mahdollisesta tuesta ei liene vielä olemassa päätöksiä, enkä tiedä onko tukea haettukaan. Tuki menee verkon rakentamiseen, samoin lainat. Lainat pitäisi maksaa verkon rakentamisen jälkeen niillä tuloilla mitä yhtiö saa asiakkailta.

        Pudasjärven kaupunginhallituksen pöytäkirja 19.6.2012, pykälä 227:

        "Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen 7.5.2012 tekemän päätöksen mukaan kunnan kokonaisuudessaan kattavan hankealueen kokonaiskustannusarvio on 10 000 000 (10 miljoonaa) euroa (ALV 0%) runkoverkon osalta, josta julkinen tuki on yhteensä 6 600 000 euroa ja sen omarahoitusosuus 3 400 000 euroa.

        Kunnan osuus julkisen tuen hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 800 000 euroa (8%)."

        "Verkkokokonaisuuteen kuuluu runkoverkon lisäksi liittymät runkoverkosta kiinteistöihin jota kutsutaan kyläverkoksi. Kyläverkon kustannusarvio on
        5 000 000 euroa. Tästä osuudesta vastaa Kairan kuitu Verkko-osuuskunta."

        - Tuon yllä olevan pöytäkirjan mukaan koko verkon (runkoverkko kyläverkko) kustannusarvio on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Julkinen tuki on runkoverkolle 6,6 miljoonaa euroa ja Kairan kuidun maksettavaksi jää loput eli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (15M€ - 6,6M€ = 8,4M€). Kaupungin omavelkainen takaus on myönnetty 7,3 miljoonan euron lainoille. Lisäksi Kairan kuitu tarvitsee verkon rakentamiseen jostakin 1,1 miljoonaa euroa (8,4 M€ - 7,3M€ = 1,1M€).

        Sama pöytäkirja:

        "1) Tuetun hankealueen rahoituksen takauspyyntö
        Osuuskunta pyytää Pudasjärven kaupungilta omavelkaista 6 500 000 euron takausta. Vastavakuudeksi osuuskunta tarjoaa täysimääräisen (6 500 000 €) kiinnityksen investoitavaan tietoliikenneverkkoon. Laina-aika enintään kaksikymmentä (20) vuotta."

        "2) Markkinaehtoisten alueitten rahoituksen takauspyyntö
        (Taipaleenharju, Hetekylä, Kipinä, Aittojärvi, Livo, Syöte, Puhos, Kurenala)

        Osuuskunta pyytää Pudasjärven kaupungilta omavelkaista 800 000 euron takausta.
        Vastavakuudeksi osuuskunta tarjoaa täysimääräisen (800 000 €) kiinnityksen investoitavaan tietoliikenneverkkoon. Laina-aika enintään kaksikymmentä (20) vuotta." jne.

        Samaa lainojen takausasiaa on käsitelty muissakin Pudasjärven kaupungin päättävien elinten kokouksissa ja omavelkainen takaus 7,3 miljoonan euron lainoille on päätetty myöntää.

        Pudasjärven kaupunginhallituksen ja valtuuston pöytäkirjat löytyvät netistä. Sieltä niitä voi käydä lueskelemassa.


    • kuitua maahan

      Tukirahoitus tuloutetaan kustannusten mukaan jälkikäteen, ja osuuskunnan on näytettävä rahoitus koko hankkeen loppusummalle. Tukien maksattamisen jälkeen todelliset kustannukset jäävät kuitenkin huomattavasti pienemmäksi, tätä et ole edelleenkään ottanut huomioon laskelmissasi.

      • tukiprosentit

        Nuo on laskettu sen mukaan mitä tietoja virallisista asiakirjoista löytyy.

        Julkinen tuki on prosenttimääräistä ja jos kustannukset jäisivät pienemmiksi kuin alunperin on arvioitu, jäisi muös tuen määrä pienemmäksi.

        Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla:

        "8 §

        Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

        Tässä laissa tarkoitetun valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on se, että tuen saaja maksaa hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia ja kunta 33 prosenttia. Valtion tukea myönnetään enintään 33 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

        Edellä 1 momentissa tarkoitettu kunnan maksuosuus on kahdeksan prosenttia niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista."

        "13 § (2.11.2012/594)

        Tuen maksamisen erityiset edellytykset

        Tuen hakijan hakemuksesta hänelle myönnetystä valtion tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Tuen jäännöserän maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja että tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen kaikista tukikelpoisista kustannuksista."

        "3 §

        Tukikelpoinen alue

        Tukikelpoisella alueella tarkoitetaan tässä laissa maantieteellistä aluetta, joka on väestötiheydeltään sellainen, että enintään 5,4 prosenttia Suomen väestöstä asuu yhtä harvaan tai harvemmin asutulla alueella.

        Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella julkaistaan kartta tukikelpoisista alueista."

        - Kaikki alueet eivät ole Pudasjärvellä tukikelpoisia alueita, joille voisi saada runkoverkon rakentamiseen tässä mainittua tukea, vaan ne pitää rakentaa kokonaan Kairan kuidun omalla rahoituksella. Tällaisia ns. markkinaehtoisia alueita, joille tukea ei saa, ovat mm. Taipaleenharju, Hetekylä, Kipinä, Aittojärvi, Livo, Syöte, Puhos ja Kurenala. Alueet näkyvät Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella julkaistusta kartasta, joka löytyy netistä.

        - Olen ollut mukana lukuisissa suurissa tietoliikennealan projekteissa ja usein käy niin, että todelliset lopulliset kustannukset ovat (niinkuin yleensä kaikissa muissakin projekteissa) paljon suuremmat kuin alunperin, projektia suunniteltaessa, on arvioitu. Toisaalta aluksi ei kannata esittääkään liian suurta kustannusarviota, että rahoittajat myöntäisivät hankkeelle rahoituksen. Sitten kun rahoitus on myönnetty ja hanke aloitettu, ei sitä oikein kannata lopettaa keskenkään vaikka kustannukset nousisivatkin alkuperäisestä ja vaikka aikataulut venyisivätkin siitä mitä oli suunniteltu. Jos hankkeen lopettaisi kesken, menisivät kaikki siihen asti käytetyt rahat hukkaan eikä lopputuloksena syntyisi mitään vastinetta käytetyille rahoille. Harvemmin siinä niin käy, että lopulliset kustannukset olisivat pienemmät kuin alkuun oli arvioitu.

        Voi siinä Pudasjärven laajakaistahankkeessakin käydä niin, että alkuperäinen kustannusarvio ei pidä paikkaansa vaan lopulliset kustannukset ovat paljon suuremmat. Ja aikataulukin voi venyä siitä mitä on luvattu. Jos hankkeen vetäjillä ei ole riittävästi kokemusta ja tietotaitoa tällaisten tietoliikenneprojektien suunnittelusta, budjetoinnista, resurssoinnista, aikatauluttamisesta ja läpiviemisestä yms, voivat todelliset kustannukset nousta ja aikataulut venyä hyvinkin paljon alunperin suunnitelluista. Minä en tiedä heidän taustojaan enkä kokemustaan enkä aliarvioi heidän kykyjään.


    • kuitua maahan

      Et ole ottanut huomioon tukea alkuperäisessä laskelmassa, siinä on laskettu rahan hintaa 7,3 milj.€./suunniteltu takaisinmaksuaika. Laskelma on kovin harhaanjohtava.

      • taas se sama

        Siinä on vain laskettu, paljonko 7,3 miljoonan euron lainasta tulee korko- ja takausprovisiokustannuksia ja kuinka paljon lainaa pitää lyhentää vuodessa, jos sitä lyhennetään tasaisesti saman verran joka vuosi.

        Summa on 7,3 miljoonaa, koska kaupunki on myöntänyt sen suuruisen takauksen. Samoin siinä on laskettu, kuinka paljon firmalla on tuloja tietyllä asiakasmäärällä ja tietyn suuruisella kuukausimaksulla. Siinä ei ole otettu kantaa mihinkään tukiin, koska niillä ei ole tässä asiassa merkitystä. Jos joku ottaa lainaa tuon verran, pankin lainalaskuri antaa laskelman mukaiset tulokset lyhennyksille ja koroille. Jos Kairan kuitu pyytää 7,3 miljoonan euron takausta, ehkä sillä on tarkoitus ottaa sen verran lainaa.

        Mielihyvin näkisin muidenkin laskelmia, jos tuo laskelma on väärä ja harhaanjohtava.


    • kuitua maahan

      Lainan kustannukset on ihan oikein laskettu, mutta laskelmat eivät sovellu tähän keskusteluun. Hankkeen toteutus on täysin kiinni tuen saamisesta, muutenhan kuitu olisi jo vedetty kaupallisien toimijoiden tekemänä. Hankkeen kustannusarviosta pitää vähentää tuen määrä, jäljelle jäävä on sitä itse maksettavaa. Kaupungille tai pankille.

      • taas se sama

        Miksi laskelma ei sovi tähän keskusteluun? Eikö asiasta saa keskustella ja eikö hankkeen kannattamattomuutta tai kannattavuutta saa tuoda kaupunkilaisten tietoon? Kyllähän jokaisesta hankkeesta pitää tehdä etukäteen kannattavuuslaskelmat ja hankkeen kokonaiskulut ja kokonaistuotot pitää laskea ennen kuin hanketta aletaan toteuttamaan. Vai onko Pudasjärvellä tapana pitää (ikävät) asiat kaupunkilaisilta pimennossa?

        Vielä kerran. Runkoverkon rakentamisen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa, josta julkinen tuki 6,6 miljoonaa euroa. Omarahoitusosuus on 10 mijoonaa euroa - 6,6 miljoonaa euroa = 3,4 miljoonaa euroa.

        Kyläverkon rakentamisen kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa. Se on kokonaan Kairan kuidun (tai jonkun muun verkon rakentajan) itse maksettava. Julkista tukea on ehkä mahdollista saada jos kyläverkkojen rakentaminen annetaan eri yhtiölle, joka ei ole millään tavalla sidoksissa Kairan kuituun, mutta sen saannista ei liene vielä tietoa.

        Eli kun runkoverkon omavastuuosuus on 3,4 miljoonaa euroa ja kyläverkon kustannusarvio 5 miljoonaa euroa, tulee verkon rakentajan kustannettavaksi yhteensä 3,4 miljoonaa 5 miljoonaa = 8,4 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitu julkinen tuki 6,6 miljoonaa euroa.

        Kairan kuitu on pyytänyt kaupungilta takausta 7,3 miljoonan euron lainoille 20 vuoden ajaksi. Jos se ottaa lainaa 7,3 miljoonaa, se ei riitä kustannusarvion mukaisen oman rahoituksen kattamiseen, vaan tarvitaan vielä lisää 1,1 miljoonaa euroa (8,4 miljoonaa - 7,3 miljoonaa = 1,1 miljoonaa euroa).

        Kaupunki edellyttää takaukselle 3,8% takausprovisiota. Pankki tai muu lainanantaja vaatii lainalle korkoa, ehkä 4%. Taloussanomien lainalaskurilla laskettuna tulee tällainen tulos tasalyhennyksellä lyhennettävälle lainalle:

        Lainan määrä 7.3 miljoonaa euroa, laina-aika 20 vuotta, korko 4%:

        Lainan ensimmäinen kuukausierä: 54 750 euroa.
        Lainan viimeinen kuukausierä: 30 518 euroa.
        Laina korkoineen: 10 232 167 euroa.
        Lisäksi tulevat lainan perustamiskustannukset.

        - Koron määrä koko laina-ajalta saadaan näin:
        10 232 167 € - 7 300 000 € = 2 932 167 €

        Kaupungin takauksen määrä 7,3 miljoonaa euroa, laina-aika 20 vuotta, takausprovisio 3,8%:

        Laina (takaus) korkoineen: 10 085 558 euroa (lainalaskurin antama lukema)
        Summasta vähennetään lainan (takauksen) määrä 7 300 000 euroa, jolloin saadaan provision suuruus koko takausajalta (20 vuotta):
        10 085 558 € - 7 300 000 € = 2 785 558 €. Tässä on otettu huomioon, että takauksen määrä ja vastaavasti takausprovision euromäärä vähenee vuosittain kun lainaa lyhennetään.

        Koko 20 vuoden laina-aikana lainanottajan pitää maksaa
        1. kaupungille takausprovisiota 2 785 558 €
        2. lainanantajalle korkoa 2 932 167 €
        3. lainapääoma 7 300 000 €
        Yhteensä 13 017 725 €

        Ja vielä muistutukseksi, että julkinen tuki ja laina on tarvittu kustannusarvion mukaisesti runkoverkon ja kyläverkon rakentamiseen.

        Tulot 20 vuoden aikana edellyttäen, että kuukausimaksu on 50€/kk ja asiakkaita koko 20 vuoden ajan 600 kpl:

        600 x 50€/kk x 12kk x 20 (vuotta) = 7 200 000 €

        Erotus eli lainakulut 20 vuoden aikana - tulot 20 vuoden aikana:

        13 017 725 € - 7 200 000 € = 5 817 725 € (tappiota)

        Tässä laskelmassa (kuten edellisessäkin) on hankkeen kustannusarviosta vähennetty runkoverkon tuen määrä ja tässä on vielä jätetty ottamatta huomioon 1,1 miljoonan euron omarahoitustarve, joka tarvitaan kaupungin takaaman, 7,3 miljoonan euron lisäksi, jotta kustannusarvion mukaiset rakentamiskulut saadaan maksettua.

        Jos tuo 1,1 miljoonan euron vaje rahoitetaan lainalla 4% korolla ja 20 vuoden laina-ajalla, ottamatta huomioon muita siitä aiheutuvia kuluja, tulee siitä lisäksi maksettavaksi 20 vuoden aikana:
        Laina korkoineen 1 541 833 €, josta koron osuus koko laina-ajalta on 441 833 €.
        Kun se lisätään edellä laskettuun tappioon, saadaan lainojen osalta kokonaistappioksi 20 vuodessa:

        5 817 725 € 1 541 833 € = 7 359 558 € .

        Tuo tappio tulee asiakkaiden tai kaupunkilaisten (verojen muodossa) maksettavaksi. Lisäksi tulevat palkka- ym. kulut.

        Kaiken kaikkiaan veronmaksajille ja pudasjärveläisille kallis hanke.

        Kuinka moni haluaa vielä 20 vuoden kuluttua käyttää langallista nettiä? Käykö sen kanssa samoin kuin kävi lankapuhelimien kanssa, että heti kun matkapuhelimia oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä, koska niiden käyttö ei ole sidottu tiettyyn kiinteään paikkaan.

        Kaupalliset toimijat eivät ole rakentaneet kyseistä kuituverkkoa, koska ne ymmärtävät, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Langattomien verkkojen rakentaminen ja ylläpito on halvempaa ja nopeudet niissä riittävät tavallisiin tarpeisiin. Langattomien verkkojen nopeudet kasvavat kun operaattorit saavat rakennettua uuden sukupolven tukiasemia. 4G verkon rakentaminen on jo aloitettu ja verkko laajenee vähitellen koko maahan.


    • tulipahan mieleeni

      Tiedonsiirtonopeus ei ole edes Kairan kuidun valokuituverkossa todellisuudessa 100 megabittiä sekunnissa, vaikka Kairan kuitu niin mainostaa. Muut operaattorit kertovat yleensä todellisen nopeuden olevan 100 megabitin kuituliittymissä noin 50 - 100 Mbit/s ja välillä se voi olla alle tuon viidenkymmenenkin. Laki edellyttää, että todellinen nopeuden vaihteluväli pitää kertoa, mutta Kairan kuitu ei sitä kerro.

      • hauh

        Vaihteluväli on vain epäluotettavissa yhteyksissä kuten 3g ja 4g.


      • Aniraak1

        4G verkko antaa jo nopeuksia 50 Mb - 700Mb, paikasta ja ajankohdasta riippuen. Kuukausimaksu 19€/kk. Kuka liittyy vanhahkoon maakaapeliverkkoon? Maksut ovat epäselviä?


    • selaimissa eroja

      Jos nettiyhteys tuntuu toimivan hitaasti niin kannattaa kokeilla eri verkkoselaimia. Niiden välillä on huomattavia eroja. Itselläni toimii Googlen Chrome paljon nopeammin kuin esim. Firefox. Nopeuden voi testata netissä esimerkiksi osoitteessa www.speedtest.net. Kun siellä painaa painiketta Begin test, ohjelma mittaa siirtonopeuden molempiin suuntiin ja ilmoittaa vasteajan (Ping). Juuri äsken testasin nopeudet Google Chromella, Firefoxilla ja Internet Explorerilla (IE 9) .
      Tulokset (useamman testin keskiarvot):

      Googlr Chrome: Ping 30 ms, download speed 8 Mbps, upload speed n. 1 Mbps.
      Firefox: Ping 365 ms, download speed 1,5 Mbps, upload speed n. 0,6 Mbps.
      Internet Explorer: Ping n. 30 ms, download speed 5-8 Mbps, upload speed n. 0,9 Mbps

      Testit tehty samalla koneella saman nettiliittymän kautta peräkkäin eri selaimilla ja useampia kertoja kullakin selaimella.

    • asiantuntijako?

      Tällä palstalla on keskusteltu mm. valokuidun ja langattoman tiedonsiirtoverkon hyvistä ja huonoista puolista. Jotkut ovat sitä mieltä, että langattomilla tiedonsiirtoyhteyksillä ei tee mitään ja valokuitu on ainut toimiva ratkaisu, toisten mielestä langattomat yhteydet toimivat riittävän hyvin ja tulevaisuudessa vielä paremmin.

      Tässä muutamia poimintoja tulevien langattomien tiedonsiirtoverkkojen ominaisuuksista:

      4G eli LTE (Long Term Evolution):
      - LTE verkot rakenteilla ympäri maapalloa, myös Suomessa
      - Maksimi tiedonsiirtonopeus 300 Mbps, käytännössä n. 100 Mbps tuleva liikenne (DL), 75 Mbps (50Mbps) lähtevä liikenne (UL)
      - viive eli latenssi (ping) n. 10 ms luokkaa (huomattavasti pienempi kuin 3G-verkossa)
      - verkko pystyy palvelemaan vähintään 200 samanaikaista aktiivista käyttäjää / 5MHz solu
      - solun koko (säde) eli tukiaseman toimintasäde kymmenistä metreistä sataan kilometriin. Matalammilla taajuusalueilla ja harvaan asutuilla alueilla optimaalinen solun säde 5 km, 30 km:llä toimii vielä hyvin ja 100 km asti hyväksyttävästi, joten tukiasemia ei tarvitse olla kovin tiheässä

      4G:n eli LTE:n jälkeen on tulossa "True 4G" eli LTE Advanced, LTE-A, jonka ominaisuuksia ovat mm:
      - Maksimi tiedonsiirtonopeus 1 Gbps (1000 Mbps), todellinen siirtonopeus yksittäiselle käyttäjille luonnollisesti alempi kuin 1 Gbps, mutta suurempi kuin LTE:n nopeus (kenttäkokeissa päästy jopa 5 Gbps nopeuksiin)
      - ensimmäiset kaupalliset verkot otettu maailmalla käyttöön vuonna 2012
      - verkkoja rakennetaan koko ajan lisää

      LTE-A:n jälkeen tulee taas uusia, nopeampia ja parempia järjestelmiä. Tekniikka kehittyy koko ajan.

      Kansainväliset suuret standardointilaitokset (ITU ja 3GPP ym.) laativat jatkuvasti uusia standardeja entistä monipuolisempia ja parempia langattomia tiedonsiirtoverkkoja varten. Tutkimuslaitokset ja yritykset ympäri maapalloa tutkivat ja kehittelevät niihin uutta tekniikkaa ja halvempia ratkaisuja. Standardeja löytyy netistä, mutta ne ovat englannin kielisiä ja sisältävät monimutkaisia teknillisiä termejä, joista kyseistä tekniikkaa tuntematon ei välttämättä ymmärrä kovinkaan paljon.

      Pienen paikkakunnan paikalliset poliitikot ja päättäjät eivät välttämättä tiedä tästä kehityksestä yhtään mitään, vaan uskovat, kun joku "lobbari" sanoo heille vakuuttavalla äänellä, että muuta mahdollisuutta tiedon siirtoon, kuin vaikka kallis valokuitu, ei ole eikä tule. Samat "lobbarit" kiertävät ympäri syrjäkyliä saarnaamassa samaa valokuidun ilosanomaa. Ei kuitenkaan kannata uskoa kaikkea, mitä sanotaa. Kannattaa muistaa, että he ajavat omaa asiaansa ja mainostavat omaa tuotettaan ja samalla jättävät kertomatta muiden tuotteitten hyvistä puolista ja antavat ymmärtää, että niillä ei tee mitään.

      Tekniikka kehittyy maailmalla kuitenkin hurjaa vauhtia eteenpäin ja ohittaa kalliit kaapeliverkot "oikealta ja vasemmalta". Kyllähän kuituverkkojakin tarvitaan vaikka pitkien runkoverkkojen rakentamiseen, mutta kuluttajille kannattanee rakentaa varsinkin harvaan asutuilla alueilla langattomia verkkoja, jotka ovat halvempia rakentaa ja ylläpitää ja toimivat muuallakin kuin siellä mihin kaapeli on vedetty. Eikä joka taloon tarvitse vetää omaa, ehkä pitkääkin, kaapelia.
      Operaattori voi asentaa uuden sukupolven tukiaseman entisen, vanhemman sukupolven tukiaseman tilalle tai sen lisäksi samaan laitetilaan jossa on muitakin laitteita. Ei tarvitse rakentaa kokonaan uutta tukiasemaa rakennuksineen ja antennimastoineen.

      Joten ei kannata hätäillä, kyllä ne nopeat langattomat verkot sieltä tulevat kunhan operaattorit ehtivät niitä rakentaa. Eikä se langattomien verkkojen ruuhkaantuminen, josta puhutaan suurissa kaupungeissa, ole mikään ongelma Pudasjärven kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla.

    • adsfasf

      Onhan tänne tullut järkeä keskusteluun. Mukava lukea mielipiteitä aiheesta. Kyllähän se on turha vetää sitä kuitua.

      Samsung testaa jo 5g verkkoja ja kaikki tuleva tieto siirtyy pilveen joka viittaa tulevien päätelaitteden langattomuuteen. Vanhanaikainen käsitys Internetistä on että sen on oltava piuhan päässä ja laite jossa se toimii on tietokone. Eihän tämä ole pitänyt paikkaansa moneen vuoteen. Edes Pudasjärvellä.

      Nykyään Internet on kaikkialla, kännykässä, autossa, kaikessa mikä liikkuu. Maailma muuttuu, ihmiset liikkuvat enemmän , laitteet kulkevat mukana, maailma on nopea. Internet kulkee mukana. Mobiili ja tablet laitteet ovat jo nyt suuremmassa osassa käytössä kuin tavalliset lokaalit tietokoneet.

      Olen tätä keskustelua seurannut ja osallistunut tähän. Välillä olen miettinyt osapuolien omia tarkoituksen periä asiassa. Mieleeni on myös tullut että onko kaupungin hallituksessa oikeastaan yhtään nykysukupolven it-asiantuntijaa? Jos ei ole niin sääli ja häpeä.

      Monesti tälläisissa asioissa jossa puhutaan isoista rahoista on silti pystyttävä katsomaan hankkeen järkevyyttä pitemällä tähtäimelläkin kuin 5 vuotta. Ja joskus on noustava vasta rintaan vaikka se olisi vaikeaa. Onneksi keskustelussa on alkanut järki paistamaan pikku hiljaa ja ihmiset ovat alkaneet heräämään asiaan ja ajattelemaan asiaa omilla aivoillansa. Tätähän loppu peleissä koko Pudasjärvikin kaipaa.

      Jos seuraa tämän keskustelun alkua ja keskivaihetta on selvästi nähtävissä tyypillisiä asioita, markkinointia, asian osapuolia, mielipiteitä, vastakkain asettelua. Lopussa kuitenkin järki aina voittaa.

      Koko tässä Kairan Kuitu asiassahan on tehty arviointi virhe. Joskus virhettä on hankala myöntää. Mutta jos asiaan analysoidaan ja perustellaan niin ei sille voi mitään mobiili verkot ajavat langallisten ratkaisujen ohi, ei siinä auta vaikka olisi oma lusikka sopassa.

      Asian voisi kiteyttää , se ei ole tyhmä kuka myy vaan se joka ostaa (jos ostaa).

      • nimim. epätietoinen

        Joku tuolla keskustelussa peloitteli että televisiolähetykset siirtyvät kaapeliin ja nettiin ja siksi pitää laittaa kuituliittymä. Tuo ei pidä paikkaansa. Ei ainakaan ennen, kuin koko maassa on hyvin toimivat nopeat langattomat nettiyhteydet. Miten televisiota katsottaisiin ilman antenniverkon kautta tulevia lähetyksiä vaikka mökeillä, johon ei läheskään aina tule kiinteitä nettiyhteyksiä. Ja miten televisiota katsottaisiin vaikka asuntovaunuissa ja -autoissa, joissa näyttää yleisesti olevan tv-antennit katolla (paitsi ehkä niillä joilla on "kokoontumisajot" Pudasjärven lentokentällä kesä-heinäkuun vaihteessa)? Antenniverkon kautta televisio toimii kaikkialla ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin.

        Ehkä kaupungin olisi parempi käyttää tukirahat langattomien verkkojen kehittämiseen vaikka yhdessä kaupallisten operaattoreiden kanssa. Tällöin osuuskunnan eli verkon käyttäjien ei tarvitsisi ottaa miljoonalainoja kaapeleiden kaivuun ja maksaa niiden korkoja ja lyhennyksiä vuosikymmeniä. Kaupalliset operaattorit huolehtisivat verkon rakentamisesta ja ylläpidosta ja käyttäjien kuukausimaksut olisivat pienemmät.

        Kehitys menee joka tapauksessa eteenpäin ja langattoman tiedonsiirron suuntaan aivan samoin kuin kävi puhelimissa joissa siirryttiin lankapuhelimista kännyköihin. Aika näyttää, kuinka moni haluaa kiinteän nettiliittymän vaikka 20 vuoden kuluttua, vai ovatko langattomat tekniikat tulleet tilalle ja korvanneet kiinteät yhteydet henkilöasiakkaiden liittymissä.

        Ei siellä Pudasjärven kaupungin päättäjissä taida olla juurikaan tietoliikennealan asiantuntijoita, jotka tietäisivät nykyisestä tiedonsiirtotekniikasta ja sen kehityksen suunnasta tulevaisuudessa. Siinä suhteessa kaupunkia taidetaan hallita aika vähillä tiedoilla. Korjatkaa, päättäjät, jos olen väärässä ja kertokaa oma näkemyksenne asioista, älkääkä vain istuko hiljaa kokouksissanne! Asukkaiden on hyvä tietää päätösten perustelut ja taustat ja saada esittää oma näkemyksensä asioista, joista he ehkä tietävät enemmän kuin te! Täällä ei taida olla muiden kuin yhden pudasjärveläisen päättäjän kirjoituksia. Muut eivät uskalla avata suutaan (tai tuoda kirjallisesti esille näkemyksiään). Tai ehkä he kirjoittavat nimimerkillä.

        ps. minulla ei ole kaupallisia eikä muita intressejä mihinkään suuntaan tässä asiassa. Kunpahan vain joutessani kirjoittelen.


      • alansa ammattilainen

        Asiasta löytyy netistä monenlaisia kirjoituksia puolesta ja vastaa. Tuo ensimmäinen kirjoitus "Tietoverkkojen pilvilinnoista" on melkoista huuhaata, samaa luokkaa kuin Kärkkäisen mainoslehden "asiantuntija"-artikkelit. Siinä on paljon asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Saipahan tuosta hyvät naurut kun luki kyseistä juttua. Lienee jonkun ei-ammattilaisen kirjoittama.

        Kirjoituksessa pönkitetään omaa kantaa mm. vetoamalla Shannonin lakiin ja kirjoituksen viestiin laittanut henkilö on oikein vahventanut sieltä muutamia kohtia. Siihen vedoten tuodaan esiin, että tiedonsiirtonopeuden huippu on jo saavutettu ja langattomien verkkojen nopeutta ei voi enää kasvattaa.

        Tuo ei pidä paikkaansa. Pitää ymmärtää mitä kyseinen laki tarkoittaa, jos aikoo sillä tukea kantaansa. En tiedä kuinka hyvin edellinen kirjoittaja on käytännössä perillä kyseisestä laista ja muista tiedonsiirtoon liittyvistä teknisistä asioista.

        Shannonin laki eli Shannon-Hartleyn teoreema sanoo, että tietyn kaistanleveyden ja signaali-kohinasuhteen omaavassa tiedonsiirtokanavassa voidaan siirtää tietoa korkeintaan tietyllä maksiminopeudella. Siirtonopeutta voidaan kasvattaa esim. lisäämällä kaistanleveyttä, kuten voidaan tehdä LTE (4G)-verkoissa verrattuna 3G-verkkoihin. Voidaan käyttää myös ns. MIMO-tekniikkaa, eli useampia lähetys- ja vastaanottoantenneja sekä tukiasemassa että päätelaitteessa, ja muita menetelmiä. Lisätietoja löytyy vaikkapa ITU:n ja 3GPP:n 4G, LTE- ja LTE-A -standardeista.

        Kukin kaupallinen yrittäjä puolustaa omaa tuotettaan ja niinhän pitää ollakin, muuten bisnestä ei synny. Esimerkiksi Cisco puhuu tietenkin kiinteitten ja kuituverkkojen puolesta, koska ne ovat sen toimialaa. Minulla ei ole sidoksia ei kiinteisiin eikä langattomiin tiedonsiirtoverkkoihin eikä niiden valmistajiin. Kairan kuidun kuitua en kuitenkaan aio hankkia. Mieluummin käytän langattomia yhteyksiä jotka toimivat muuallakin kuin kaapelin päässä.

        Vaikka tietoliikenteen määrän on ennustettu kasvavan joka vuosi, ei sillä ole suurtakaan merkitystä tavalliselle yksittäiselle netin käyttäjälle, joka hoitaa pankkiasiansa ja sähköpostinsa netin kautta ja joskus ostaa jotakin verkkokaupoista ja lukee netistä vaikka uutisia ja "surfailee" netissä. Ei tuohon tarvita mitään supernopeaa laajakaistaa. Muutaman megabitin nopeus sekunnissa riittää. Samoin se riittää kuvapuheluihin esim. skypellä, etätyöskentelyyn ja moneen muuhun asiaan.

        Aika kallista tuo kuidun vetäminen on jos se maksaa 6000 - 10 000 euroa kilometriä kohti, niinkuin tuossa kirjoituksessa sanotaan. Montako sataa kilometriä sitä pitikään Pudasjärvelle vetää?


      • höpö höpö

        Edellä olevan viestin liitteenä olevassa kirjoituksessa "Televerkkojen pilvilinnat ja todellisuus" on useita asiavirheitä ja kirjoittaja ei taida olla oikein perillä asiasta, josta kirjoittaa.

        Tukiasemat eivät varsinkaan haja-asutusalueilla toimi yleensä mikroaaltoalueella (1 GHz - 300 GHz, jopa 3000 GHz) vaan alemmilla radiotaajuusalueilla, esim. n. 900 MHz, 700 - 800 MHz, 450 MHz jne. Mitä matalampi taajuus, sitä suurempi on tukiaseman toimintasäde. Varsinkin Pudasjärven tapaisilla harvaanasutuilla alueilla on käyttämättömiä taajuusalueita, joille voidaan rakentaa vaikka uusia verkkoja.

        Sitten siellä sanotaan, että nykyisten televerkkojen nopeus on saavuttanut huippunsa ja 3G on viimeinen televerkko ja että LTE 4G toimii eri tavalla kuin televerkot eikä lisää verkon nopeutta merkittävästi 3G:hen verrattuna. Todellisuudessa 4G-verkko toimii aivan samalla tavalla puhelinverkkona kuin 3G ja 4G-verkoissa voidaan käyttää joko 3G tai 4G-verkkojen kännyköitä ja muita päätelaitteita. Lisäksi 4G toimii nopeampana tiedonsiirtoverkkona kuin 3G.

        Siellä sanotaan myös, että nykyisillä laitteilla päästään lähelle tiedonsiirtoverkkojen nopeuden teoreettista ylärajaa eikä verkon kapasiteettia voida enää lisätä kovin paljon edes teoriassa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tiedonsiirtoverkon nopeuden teoreettiseen ylärajaan vaikuttaa moni asia, kuten kaistanleveys, signaalin koodaus, lähetysteho jne. Näitä asioita on parannettu 4G:ssä 3G:hen verrattuna ja tehty muitakin parannuksia, joten langattomien verkkojen tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa paljonkin 3G:hen verrattuna.

        Ei niitä tukiasemia tarvitse rakentaa syrjäseuduilla joka niemennotkoon ja saarelmaan, toisin kuin kirjoituksessa väitetään. Ei siellä se tiedonsiirron tarve ole niin suurta (koska asukkaita on niin vähän), että riittävää tiedonsiirtokapasiteettia ei saisi rakennettua vaikka mykyisellä tukiasemamäärällä ja lisäämällä niihin tarvittaessa lisäkapasiteettia ja päivittämällä ne 4G:ksi.

        Muutenkin kyseisen kirjoituksen voi jättää omaan arvoonsa. Uskokoon siihen ken tahtoo.


    • realisti2

      Ihme höpinää ja huhuilua. Nopeus on vähintään 100megaa.
      Tämä lupaus tullut kairan kuidun projektijohtajalta.

      • ihme höpöttäjä

        Miten se projektijohtaja voi sellaista mennä varmasti lupaamaan, kun koko verkkoa ei ole vielä edes olemassa ja liekö tuota vielä kunnolla suunniteltukaan? Miksi kuituverkko sitten muilla operaattoreilla ei toimi koko ajan 100 megan nopeudella, vaan he ilmoittavat nopeuden vaihteluväliksi esim. 50 - 100 Mbps?

        On vaarallista mennä lupaamaan, että verkko toimii varmasti koko ajan vähintään 100 Mbps nopeudella. Jos se ei sitten toimikaan, niin kuluttajansuojalain mukaan tuotteessa tai palvelussa on virhe, jonka perusteella asiakas voi vaatia korvausta. Vaikka verkko toimisi koko ajan vähintään 100 Mbps nopeudella, niin kai siinä nopeudessa jotain vaihtelua on ja lain mukaan nopeuden todellinen vaihteluväli pitää ilmoittaa, oli se mikä tahansa. Kannattaa lukea vaikka Viestintämarkkinalaki ja miettiä, täyttävätkö Kairan kuidun antamat tiedot kyseisen lain vaatimukset. Minä olen sitä mieltä, että ei täytä. Viestintävirastostahan tuota voi kysäistä jos asia kiinnostaa.


    • Siitä vaan...

      No nythän se kaupunki sitten teki siitä osakeyhtiön. Vastuu lähti kätevästi osuuskunnalta kaupungille ja kun rahat loppuu niin kaupunki maksaa. Aika hyvä operaatio ja on hyvä kun kaupungilla on rahaa tämmöisiin hankkeisiin. Muualla maailmassa ollaan väärässä kun siirrytään langattomiin systeemeihin.

      • niin justiin

        Näinhän ne saadaan kätevästi kaikki kuntalaiset verojen muodossa maksumiehiksi niiden puolesta jotka yhä uskovat että tulevaisuus on ainoastaan kiinteitten nettiyhteyksien varassa ja että ilman kuitua ei ole elämää. Kaikki kuntalaiset maksavat kalliisti tuosta hankkeesta jos se toteutuu, riippumatta siitä, haluavatko liittymää vai ei. Näinpähän saatiin taas Pudasjärvelle uusi vero, nettivero (vaikka ei sitä sillä nimellä kutsuta eikä eritellä, se kätketään sinne muiden verojen sekaan). Kyllä ne kaupungin johtohenkilöt ovat "viisaita" ja kekseliäitä. Kun ne saavat jonkin asian päähänsä ne ei anna periksi vaikka asia olisi kuinka kannattamaton ja vaikka kehitys muualla maailmassa menee aivan toiseen suuntaan. Kaitpa se tuo on sitten Pudasjärven kaupungin asioiden tärkeysjärjestys. Koulut ja terveydenhoito ja muut asiat olkoot retuperällä kunhan vaan saadaan kuitua niin maailma pelastuu...

        Miten se olikaan Tuntemattomassa sotilaassa se Honkajoen iltarukous että varjele herroja että eivät toista kertaa löis päätään Karjalan mäntyyn.


    • laskelmat

      Kuka osaisi kertoa, mikä sai kaupungin päättäjät muuttamaan verkkohankkeen osuuskunnasta kaupungin osakeyhtiöksi? Oliko syynä täällä esitetyt laskelmat siitä, kuinka kannatamaton hanke on ja kuinka paljon siitä aiheutuu tappiota käytännössä lainojen takaajalle eli kaupungille? Jos nämä laskelmat vasta saivat päättäjät tajuamaan asian, niin eivätkö he itse olleet tehneet minkäänlaisia kannattavuuslaskelmia? Vai oliko niin, että he kyllä tiesivät asian mutta halusivat pimittää sen kaupungin veronmaksajilta? Kummassakin tapauksessa aika kummallista toimintaa. Tietäskö Tykkyläinen tästä asiasta enemmän? Sinä kun olet siellä päättämässä asioista ja ehkä päättäjistä ainut joka uskaltaa kirjoittaa täällä, joko omalla nimellä tai nimimerkillä.

      Ja voisko se Kairan kuidun toimitusjohtajakin joskus kertoa, miten ja minkälaisilla laitteilla verkko on tarkoitus toteuttaa ja muutakin tietoa asiasta. Siellä Kairan kuidun kotisivuilla kun ei kerrota esimerkiksi verkon toteutustavasta ja teknisestä puolesta yhtään mitään. Millaiset kuitumuuntimet tms. liityntälaitteet esimerkiksi tulee asiakkaalle (merkki, tyyppi) ja kuuluuko ne asiakkaan laitteisiin vai ovatko ne verkkoyhtiön omaisuutta? Jos ne ja niiden korjaus vikatilanteissa on asiakkaan vastuulla niin silloinhan kyseessä lienee liittymän ja kyseisen laitteen kytkykauppa ja asiakkaalle pitäisi kertoa, mikä on liittymän osuus ja mikä laitteen osuus liittymismaksussa tai kuukausimaksussa. Muutenkin kannattaisi lukea viestintämarkkinalaki ja laittaa ne liittymäsopimuspaperit ja nettikaavakkeet ja toimitusehdot yms. sen mukaisiksi.

    • erakko

      mukavaa kun kaupunkilaiset maksaa kuidun vedon tänne kouvan perukoillekkin. ei monta savua oo vaan verkko vejetään,
      meillekki rapiat seittemänkymmentä kilometriä kylältä. suurin osa meistä on kyllä jo meleko vanahoja, saapi nähä ellääkö ennä moni ku verkko on valamis. vaikka maksaahan se veronmaksajille monta miljoonaa. Paljokoha tuo lie yhtä kouvalaista kohti hinta?

    • Niinpä niin

      Kyllähän tämä hyvin alkoi mutta kuinkas ollakkaan ollaan muuttamassa kairankuitua osakeyhtiöksi ja kunnat olisi osakkeiden omistajia eli mönkään menee kun kunnat alkaa rahastamaan kuukausimaksuilla taitaapa jäähä liittymä ottamatta

    • Hohhoijaa

      Kummallinen tuo Pudasjärven päättäjien asioitten tärkeysjärjestys. Lehdet kirjoittavat että koululaiset ovat koululakossa kun kaupungilla ei ole muutamaa sataa tuhatta rahaa millä laittaa lapsille kunnollisia koulutiloja eli "viipalekoulua" ennen uusien vakinaisten koulutilojen valmistumista. Valokuidun kaivamiseen kyllä löytyy miljoonia. Ja se valokuitu tuottaa vuodessa tappiota vähintään saman verran kuin viipalekoulu maksaisi. Ei se valokuitu korvaa sitä, jos lapset sairastuvat koko iäkseen joutuessaan lapsena käymään koulua homeisissa kouluissa. Kuidun puutteeseen ei kukaan sairastu mutta homeeseen kyllä.

      Kannattaisko miettiä vielä, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei?

      Koululaisten vanhemmat ja lapset, kannattaa jatkaa koululakkoa kunnes kunnolliset tilat järjestyy.

    • eteenpäin sano mummo

      ... lumessa.

      Jos kaikki ihmiset olisivat ihmisen historian alusta asti olleet yhtä vastahakoisia kaikkea uutta kohtaan, kuin keskiverto pudasjärveläinen, istuisimme kaikki parasta aikaa jossakin kierikkikeskuksen kupeessa olevassa luolassa järsimässä jänistä. Raakana. Kuka nyt tulta tarttis nyt tai tulevaisuudessa..

      Sen enempi mihinkään mitään kantaa ottamatta, mutta kuinka moni teistä hienojen leskelmien tekijöistä muisti ottaa huomioon yhden talouden perus elementeistä -inflaation? Ei tainnut kukaan. Inflaatiolla on jännä voima, kun se laitetaan töihin vaikkapa 20 vuodeksi, missä ajassa on täällä aiettu kuolettaa investointi. Ja missä on sanottu, että laina investointi pitäisi kuolettaa 20 vuodessa? Ensimäinen laina voidaan ehkä maksaakkin tuossa ajassa -tai jopa aiemmin. 10 vuoden päästä meillä on runkoverkko, jolla on arvoa lähes yhtäpaljon kuin nyt. Lisäksi kun muistamme inflaation, hoksaammekin että investoidut eurot runkoverkkoon eivät ole menneet hukkaan. Jos rakenamme 10 milj € verkon 10 milj € lainarahalla ja maksamme vaikka pelkkiä korkoja ensimmäiset 10 vuotta, niin nykyarvoksi diskontattuna meillä on edelleen se 10 milj € verkko, mutta lainaa enää 8-9 milj €, riippuen inflaatiosta. Tämä siis maksamatta yhtä ainoata lyhennystä :)

      En nyt jaksa alkaa avamaan tätä talouspuolta sen kummemmin, mutta jokainen voi ottaa selvää ihan itse mihin kaikkeen inflaatio pystyy. Ei maailmassa olisi rakennettu koskaan mitään suurta missään, jos käytetty euro/dollari/markka/jeni/rupla/jne olisi tismallen sama nyt, aina ja iankaikkisesti :)

    • Keijo Koo

      Hekonen, mistä on tuo asiakasmäärä repäisty? Siis tuo 600?

      Tilastokeskuksen mukaan Pudasjärvellä olisi asuntokuntia ~3800kpl. Jos näistä vaikka joka viides ottaisi tämän valokuidun saadaan määräksi jo 760. Tämä siis on varovainen arvio. Todellisuudessa luulen n. joka kolmannen/neljännen ottavan.

      Sitten pitää huomioida myös mökkiläiset. Mökkejä on tilastokeskuksen mukaan Pudasjärvellä ~3200kpl. Jos näistä TODELLA varovaisen arvion mukaan edes joka kahdeskymmenes ottaisi valokuidun, saadaan näistä extraa heti 160 asiakasta lisää. Syötteellä varmaan lähes joka toinen mökki ottaisi ja uusiin rakennettaviin mökkeihin kaikille myytäisiin. Todellisuudessa varmaan kaikkiaan joka kymmenes Pudasjärvellä sijaitseva mökki kuuluisi laajakastan piiriin.

      Nyt oltaisiin jo näinkin varovaisilla arvioilla menossa 920 asiakkaassa.

      Hyvä pointti edellisellä kirjoittajalla tuo inflaation huomioiminen,

      • eivitutayhtää

        Siinäpä KAKSI viimeistä kirjoittajaa ovat niitä "lahjakkaita matematiikkoja",jotka kuutosen tai seiskan papereilla pääsivät koulusta pois.Toi inflaatio-esimerkki oli
        niin mahtava ÄLYNVÄLLÄYS,,ETTÄ se varmaan nähtiin Jupiterissa asti!
        Tää viimene neropatti,juu,kristallipallosta kahto ja totesi,että nyt näkkyy ja palijo....
        titityytä! Täl kylällämis mie oon,hyvä jos 2 tai 3 ottaa ja 40 ei ota!


    • näin pudasjärvellä

      Pudasjärven kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja 04.06.2013 Pykälä 221:

      - - -
      Kairan Kuitu Verkko-osuuskunta on hallituksensa kokouksessa 8.5.2013
      käynyt perusteellisen keskustelun verkko-osuuskunnan
      lainarahoitusjärjestelyistä ja päätynyt sen jälkeen tekemään ylimääräiselle
      osuuskuntakokoukselle ehdotuksen, jolla laajakastahankkeen rahoitus
      voidaan varmistaa. jne.
      Verkko-osuuskunta esittää 17.6.2013 pidettävälle osuuskuntakokoukselle
      seuraavaa:
      a) Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan yritysmuoto muutetaan osakeyhtiöksi.
      b) Näin muodostetun Kairan Kuitu Oy:n osakkeet omistavat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta.
      - - -
      Kaupunginjohtaja ehdottaa:
      Kaupunginhallitus panee täytäntöön valtuuston päätöksen 6.8.2012 § 33
      niin, että
      a) Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan yritysmuodon
      muuttamisesta osakeyhtiöksi tehdään päätös osuuskunnan
      kokouksessa ja se päätös pannaan toimeen välittömästi.
      b) Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta merkitsevät
      Kairan Kuidun osakkeet rahoitusvastuidensa suhteessa
      (alustavasti Pudasjärvi 66,5% ja Taivalkoski 33,5%).
      - - -


      Osuuskuntalaissa sanotaan:

      18 luku

      Osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi

      1 §

      Yhteisömuodon muuttaminen ja osuuskunnan selvitystila

      Osuuskunta voi muuttua osakeyhtiöksi ilman selvitysmenettelyä siten, että osuuskunnan jäsenet saavat vastikkeena osakeyhtiön kaikki osakkeet.

      Jos jäsenelle tarjotaan osuuksien vastikkeeksi muuta omaisuutta kuin osakeyhtiön osakkeita, hänellä on oikeus saada tällaisen vastikkeen sijasta rahakorvaus, jollei säännöissä toisin määrätä. (Huom! Kairan kuidun säännöissä ei määrätä toisin)

      4 §

      Jäsenyyden päättyminen

      Osakeyhtiöksi muuttuvan osuuskunnan jäsenellä, joka ei ole kannattanut muutospäätöstä, on oikeus erota osuuskunnasta siten kuin 4 luvun 25 §:ssä säädetään.

      6 §
      ....
      Yhteisömuodon muutoksen rekisteröinnistä osuuskunnan jäsenille syntyy oikeus vastikkeeseen ja heistä tulee osakeyhtiön osakkeenomistajia muutossuunnitelman mukaisesti. Samalla syntyy oikeus 4 §:ssä tarkoitettuun osuudesta maksetun määrän palautukseen ja vastikkeeseen.

      4 luku

      23 §

      Muut enemmistövaatimukset

      Sulautuvan osuuskunnan kokouksen päätös sulautumisesta on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Sama koskee osuuskunnan kokouksen päätöstä osuuskunnan jakautumisesta, osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi, jne.

      25 §

      Ylimääräinen oikeus eroamiseen ja palautukseen
      ...
      Jos päätös koskee osuuskunnan sulautumista toiseen osuuskuntaan, jakautumista tai yhteisömuodon muuttamista, jäsenellä on oikeus saada vastaanottavalta osuuskunnalta tai rekisteröitävältä osakeyhtiöltä koko se määrä, joka hänen osaltaan on maksettu osuusmaksusta.
      - - - - - - - - - - - - --

      Eli kaupunginjohtaja ehdottaa:
      Kaupunginhallitus panee täytäntöön valtuuston päätöksen 6.8.2012 § 33
      niin, että Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan yritysmuodon muuttamisesta osakeyhtiöksi tehdään päätös osuuskunnan kokouksessa ja se päätös pannaan toimeen välittömästi.

      - Miten kaupungin valtuusto on voinut jo etukäteen päättää, että osuuskunnan tulevassa kokouksessa tehdään päätös Kairan Kuitu verkko-osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi ja että päätös pannaan toimeen välittömästi, ja miten kaupunginhallitus voi jo etukäteen ennen Kairan Kuidun osuuskuntakokousta päättää että valtuuston päätös pannaan täytäntöön? Eikö yritysmuodon muuttaminen ole osuuskunnan jäsenten 2/3 enemmistöllä päätettävä asia, eikä kaupungin valtuuston tai hallituksen päätettävä asia? Ei kai Pudasjärven kaupungilla ole 2/3 enemmistöä Kairan kuidun päätösvallasta?

      - Miten Pudasjärven kaupunki voi etukäteen päättää, että osakeyhtiöksi mahdollisesti muutettavan Kairan Kuitu osuuskunnan kaikki osakkeet tulevat Pudasjärven kaupungin ja Taivalkosken kunnan omistukseen, kun osuuskuntalaissa sanotaan, että osuuskunta voi muuttua osakeyhtiöksi ilman selvitysmenettelyä siten, että osuuskunnan jäsenet saavat vastikkeena osakeyhtiön kaikki osakkeet? Aikooko Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta ostaa nykyisiltä Kairan Kuitu osuuskunnan jäseniltä heille tulevat osakkeet? Millä hinnalla? Mitä, jos he eivät myykään osakkeitaan?

      - Pudasjärven kaupunginhallitus ja valtuusto näyttävät tekevän päätöksiä itsenäisen osuuskunnan puolesta jo ennen kuin osuuskunnan jäsenille on ilmoitettu asiasta mitään ja ennen kuin osuuskunnan asioista päättävää jäsenistön kokousta on edes kutsuttu koolle. Meno on niin kuin eräissä maissa joissa kokousten (ja oikeuden) päätökset tiedetään jo etukäteen.

      - Kairan Kuitu osuuskuntaan jo liittyneiden kannattaa muistaa, että jos osuuskunta muutetaaan osakeyhtiöksi, heillä on oikeus erota siitä välittömästi ilman irtisanomisaikaa ja myös oikeus saada heti takaisin maksamansa osuusmaksu.

    • Näinpä232

      Lähde : http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/nokian_5g_visio_verkkokapasiteetti_tuhatkertaiseksi

      Nokia Siemens Networks on esitellyt Technology Vision 2020 -ohjelmaansa, jota ollaan nyt tuomassa käytäntöön. Toimenpidelistalla on muun muassa mobiiliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen tuhatkertaiseksi.

      ”Käyttäjät ovat oppineen käyttämään mobiililaajakaista elämälaatunsa parantamiseen, ja tulevaisuudessa he opettavat verkoille ja laitteille 2020-luvun elämäntapaa”, maalailee NSN:n teknologia- ja innovaatiojohtaja Hossein Moiin.

      Hänen mukaansa Technology Vision 2020 on mobiiliverkoille opaskartta noiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sen siirtämiseksi todellisuuteen tehdään kiinteää yhteistyötä asiakkaiden, kumppanien, huippuyliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

      Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä mobiiliverkot kykenevät tuottavasti tarjoamaan gigatavun edestä henkilökohtaista dataa päivässä kullekin käyttäjälle.

      Yksi kaavaillun tulevaisuuden tukipilareista on verkkokapasiteetin tuhatkertaistaminen, johon pyritään EU-rahoitteisella METIS-projektilla.

      Muita lueteltuja tavoitteita ovat latenssin leikkaaminen millisekunteihin, verkkojen opettaminen älykkäämmiksi, järjestelmien energiankulutuksen leikkaaminen sekä operaattoreiden auttaminen pilvimaailmaan.

    • Laskukone kunniaan

      Menikö se nyt niin, että osuuskunnan rahoitus ei onnistunut koska rahoitusyhtiöt eivät alkaneet millekkään osuuskunnan kanssa ja siksi piti tehdä osakeyhtiö jossa on kaupunki mukana. Pankeissa on laskutaitoisia ihmisiä mutta näyttää siltä että kaupungilla ei ...

      • kirchof

        Mikäli Kairankuitu olisi taloudellisesti kestävä, sille löytyisi rahat ja rakentajat. Mutta kuka alkaa rahoittamaan täyttä huu-haata? Kansaa sumutetaan sen kuin kerkiävät ja päättäjät uskovat ja luulevat tietävänsä mistä päättävät. Tulevat vielä järkiin!


    • Nimetön123123

      Aivan mahtavaa että minunkin verorahat menevät hyvään tarkoitukseen. Nämä verkko-osuuskunnat ovat yhtä hyvä sijoitus valtiolle kun Kreikan lainat. Ei hyvä päivä taas tätä touhua.

      • kusamolainen

        Tosi huvittavaa on huomata, että Kuusamossa kaupunginhallitus on päättänyt, että kuituverkon rakentamiseen ei ryhdytä, vaan luotetaan operaattorien hoitavan homman mobiiliverkkoja tekemällä. Siellä on pätöksestä noussut äläkkä. Koillissanomien nettikeskustelussa erityisesti paikallinen ei-keskustalainen väki tuomitsee päätöksen kovin sanoin. Sivuilta näkee, että päätös on useimpien mielestä onneton kaupungin yritysten ja matkailunkin kanalta.
        Näkyy olevan sekä Pudasjärvellä että Kuusamossa pääasia, että vallassa olevia ja päätöksiä tekeviä päästään moittimaan ja omia ajatuksia kehumaan. Politiikkaa!!!


    • 4G:n käyttäjä

      Minulla on naapurikaupungissa käytössä 4G-laajakaista ja siinä 50 Mbps liittymä. Käytännössä siirtonopeus vaihtee 40 - 50 Mbps välillä. Viive on n. 30 ms. Hinta 14,90 €/kk. Modeemina on paidan taskuun mahtuva mokkula jolla saa jaettua verkon langattomasti kymmenelle eri laitteelle samanaikaisesti. Mokkulassa akku jolla laite toimii 10 tunnin ajan sähkökatkoksen sattuessa. Toimii sisällä ja ulkona, kotona ja matkoilla. Siirrettävän datan määrää ei ole rajoitettu, vaan samaan hintaan saa käyttää niin paljon kuin on tarvetta. Jos 4G-verkkoa ei ole saatavilla, yhteys kytkeytyy automaattisesti 3G-verkkoon. Minun mielestäni tämä on parempi ratkaisu kuin kiinteä kuituyhteys ja nopeus on riittävä. Jos haluaa vielä nopeamman yhteyden (n. 100 Mbps), sen saa samalla mokkulalla 4G-verkon kautta hintaan 19,90 €/kk.

      4G-verkko on käytännössä hyvä, nopea ja luotettava ja se laajenee koko ajan kattamaan uusia paikkakuntia. Varmaan se tulee Pudasjärvellekin kun jaksaa hieman odotella. Ainakaan minä en enää kaipaa kiinteitä yhteyksiä enkä kuituverkkoa.

    • konsultti

      Missähän kaupungissa asut ja minkä operaattorin liittymä sinulla on. Meillä on ollut Dna:n ja Soneran mokkulat ja ne eivät ole toimineet kunnolla. Esim. viedot pätkii ja yhteys on hidas vaikka kuulumme pettoalueen sisäpuolelle. Asumme Kurenalan keskustassa. Nyt on soneran kiinteä laajakaista ja systeemi toimii.

      • 4G:n käyttäjä

        Minulla on Soneran 4G-liittymä Oulussa laitakaupungilla siellä on 4G-verkossa tuo todellinen siirtonopeus n. 40 - 50 Mbit/s (voisi olla ehkä enemmänkin mutta minulla on vain 50 Mbit/s sopimus operaattorin kanssa ja minulle se riittää).

        Pudasjärven syrjäkylällä minulla on myös Soneran langaton liittymä joka toimii 3G-verkossa. Siinä nopeus vaihtelee 8 - 10 Mbit/s välillä. Joillakin nettitikuilla näyttää toimivan hitaammin, kun eivät ehkä osaa käyttää kaikkia 3G-verkon ominaisuuksia (dual carrier, HSPA ym). Matkaa tukiasemaan on n. 5 km.

        Kurenalla ei taida olla vielä muita langattomia verkkoja kuin 3G-verkko. Kyllä sinnekin varmaan tulee 4G kunhan vähän aikaa odottelee ja kiirehtii operaattoreita että rakentavat 4G-verkon. Minun mielestä 4G on riittävän nopea kaikkeen käyttöön ja lisäksi se toimii muuallakin kuin kotona kuidun tai kaapelin päässä, eikä maksa paljon eikä vaadi uusien kaapeleiden kaivamista joka taloon. Mihin tavallinen käyttäjä enää tarvitsee kiinteää kaapeli- tai kuituyhteyttä?


      • o-o-o
        4G:n käyttäjä kirjoitti:

        Minulla on Soneran 4G-liittymä Oulussa laitakaupungilla siellä on 4G-verkossa tuo todellinen siirtonopeus n. 40 - 50 Mbit/s (voisi olla ehkä enemmänkin mutta minulla on vain 50 Mbit/s sopimus operaattorin kanssa ja minulle se riittää).

        Pudasjärven syrjäkylällä minulla on myös Soneran langaton liittymä joka toimii 3G-verkossa. Siinä nopeus vaihtelee 8 - 10 Mbit/s välillä. Joillakin nettitikuilla näyttää toimivan hitaammin, kun eivät ehkä osaa käyttää kaikkia 3G-verkon ominaisuuksia (dual carrier, HSPA ym). Matkaa tukiasemaan on n. 5 km.

        Kurenalla ei taida olla vielä muita langattomia verkkoja kuin 3G-verkko. Kyllä sinnekin varmaan tulee 4G kunhan vähän aikaa odottelee ja kiirehtii operaattoreita että rakentavat 4G-verkon. Minun mielestä 4G on riittävän nopea kaikkeen käyttöön ja lisäksi se toimii muuallakin kuin kotona kuidun tai kaapelin päässä, eikä maksa paljon eikä vaadi uusien kaapeleiden kaivamista joka taloon. Mihin tavallinen käyttäjä enää tarvitsee kiinteää kaapeli- tai kuituyhteyttä?

        Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa


      • ähäkutti
        o-o-o kirjoitti:

        Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa

        Mulla on saunalahtimokkula ja asun kaukana kurenalustasta ja ennätys on linuxia imuroijessa ollu päälle 900kt/s!
        Hullut kiinteää tarttee!...:P!


      • sivakkasuo
        o-o-o kirjoitti:

        Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa

        Sivakkasuollakin ikävä kyllä on alueita jossa dna ei toimi.


      • anskattoo
        ähäkutti kirjoitti:

        Mulla on saunalahtimokkula ja asun kaukana kurenalustasta ja ennätys on linuxia imuroijessa ollu päälle 900kt/s!
        Hullut kiinteää tarttee!...:P!

        Kyllä moni tulee kaipaamaan kiinteää siinä vaiheessa, kun kaikki TV-lähetykset siirtyvät kaapelikanaville. Digita ei takuuvarmasti enää paljon satsaa antenniverkon kehittämiseen ja tekniika ylläpitämiseen.

        Vai oletko niitä miehiä jotka eivät TVtä katsele?...


    • Inssinööri

      Ei ne kaikki TV-lähetykset siirry kaapelikanaville. Antenniverkko säilyy ja kehittyy ainakin niin kauan, että koko maassa toimii riittävän nopea langaton tiedonsiirtoverkko. Kaikille kansalaisille pitää taata television näkyvyys ja kaikille ei tule nyt eikä tulevaisuudessa kuituverkkoa tai muuta kaapeli-tv-verkkoa.

      Langattomat nopeat tiedonsiirtoverkot (4G ym) tulevat kattamaan suurimman osan Suomea kunhan operaattorit ehtivät rakentamaan verkkoja muuallekin kuin suurimmille paikkakunnille.

      Miten esimerkiksi asuntovaunuissa ja -autoissa katsottaisiin televisiota jos kaikki TV-lähetykset siirtyisivät kaapeliverkkoon? Pitäisikö auton perässä olla pitkä kaapeli joka purkautuisi kelalta samalla kun auto ajelee ympäri maata?

      Minä katson parhaillaan kokeeksi TV1:tä tietokoneella 3G-verkon kautta (yleensä katson antenniverkon kautta). Hyvin näkyy eikä lähetys pätki. Samalla minulla on auki nettimonitoriohjelma joka näyttää reaaliaikaisesti kulloisenkin siirtonopeuden. Se näyttää vaihtelevan maksimissaan noin 2,5 ja 4 Mbit/s välillä. Speedtest-ohjelmalla mitattu suurin käytettävissä oleva siirtonopeus näyttäisi tällä hetkellä olevan n. 8 - 10 Mbit/s, joten kapasiteettia netissä riittää TV:n katsomisen aikana muuhunkin netinkäyttöön. Ja 4G-verkoissahan nopeudet ovat huomattavasti suurempia kuin 3G:ssä.

      • kantoaalto

        Ethän Inssinööri vain ole tietämätön sellaisestakin teknisestä tosiseikasta, että myös operaattorien 4G tukiasemat tarvitsevat toimiakseen valokaapeliyhteyden. Ilman valokaapeliyhteyttä ei rakenneta yhtakään langattoman mobiiliverkon tukiasemaa, ei edes taajama-alueille, haja-asutusalueista puhumattakaan.

        Ja ethän tosissasi kuvittele, että nykyisetkään antenniverkon tv-kanavat oikeasti näkyvät mobiiliverkon välityksellä?


    • Se sama ins.

      En minä aivan tietämätön ole 4G-verkon tarpeista. Olen itse ollut suunnittelemassa näitä laitteita, kiinteitten ja mobiiliverkkojen, mm. 3G ja 4G-verkkojen, laitteita monta kymmentä vuotta suuressa kansainvälisessä firmassa. Mutta transmissioyhteyksien rakentaminen tukiasemille on operaattorin ongelma, ei asiakkaiden. Nykyisille tukiasemille on jo olemassa kuitu- tai muut transmissioyhteydet joita voi käyttää myös 4G:ssä ja tarvittaessa yhteyksiä voi lisätä joko kuidulla tai muilla tavoilla.

      Kyllä niitä langattoman verkon tukiasemia voi rakentaa myös ilman valokaapeliyhteyttä. Transmissioyhteyksien toteuttamiseen on olemassa monta tapaa.

      Tukiasematilat mastoineen ja siirtoyhteyksineen ovat jo olemassa 3G-verkkoa (ja 4G-verkkoa) varten ja tarvitsee vain joko korvata entiset 3G-tukiasemakaapit 4G-tukiasemilla tai lisätä 3G-tukiasemien rinnalle 4G-laitteet. Itse tukiasemapaikkoja antennimastoineen tuskin tarvitsee lisätä 4G:tä varten, varsinkin jos 4G-verkko rakennetaan 800Mhz taajuusalueelle. 800 MHz:n alueella signaalin kantomatka on jopa suurempi kuin 3G:n nykyisin usein käyttämillä 900 MHz:n taajuuksilla ja 1800 ja 2100 MHz:lla signaalin kantomatka on vielä lyhyempi kuin 900 MHz:llä.

      Kyllä ainakin Yle näyttää kaikilla kanavilla samat ohjelmat samanaikaisesti sekä antenniverkossa että netissä ja hyvinhän nuo näyttävät näkyvän myös 3G- ja 4G-verkkojen kautta. Ei ne antenniverkon tv-kanavat varsinaisesti näy mobiiliverkon välityksellä vaan ainakin Yle lähettää samat ohjelmat sekä antenniverkossa että netin välityksellä samanaikaisesti, jos tarkkoja ollaan.

    • hellanlestas

      Eikö tällainen juupas-eipäs-keskustelu ole aivan turha. Yksinkertaisesti: Se maksaa joka tilaa. Ei minunkaan asuntoa tai autoa ole yhteiskunnan varoilla maksettu ja kuitenkin henkilökohtaisella tasolla puhutaan huomattavasti suuremmmista summista. Vastuumiehet hoitavat homman omalla riskillä ja kaupunki vetäytyy taloudellisesta vastuusta. Ja kenelläkään ei ole nokan kopauttamista. Jämti on näin!

      • eipäs-juupas kukkuu

        Kumpa nuin oisiki!


      • jämptimpi
        eipäs-juupas kukkuu kirjoitti:

        Kumpa nuin oisiki!

        Voi hellanlestas! Yksinkertaisesti, kuvitteletko tosissasi että nämä 'tilaajat' maksavat kuituverkon perustamisesta, ylläpidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset? Ja mahtipontisen hallinnon? Elä unta nää, kyllä se(kin) kaatuu veronmaksajien piikkiin loppupeleissä. Lapsellista on muuta kuvitella.


    • veronmaksaja

      Eikö se ole hyvä, että asioista keskustellaan ja tuodaan esille myös muita vaihtoehtoja kuin kaupungin päättäjien enemmistön "virallinen" ja heidän mielestään ainut oikea vaihtoehto?

      Kaupungin päättäjillä ei ehkä ole tietoa tämän alan tekniikasta ja sen tulevaisuuden kehityksestä. Päätökset tehdään sen pohjalta mitä joku henkilö, joka kuuluu omaan ryhmään, esittää asiantuntijan roolissa ainoana toimivana ratkaisuna, vaikka tämä ratkaisu olisi erittäin kallis kaikille kaupungin tai kunnan asukkaille ja veronmaksajille. Muuhun tekniikkaan perustuvia halvempia ja usein käyttökelpoisempia vaihtoehtoja ei oteta huomioon, vaan niistä annetaan asukkaille vääriä tietoja ja niiden käyttökelpoisuutta vähätellään. Ainoat asiantuntijat joita kuunnellaan ovat itsekin sidoksissa kaupunkiin ja heillä on omat intressit kyseessä.

      Pudasjärvellä asioista päättää käytännössä yksi puolue ja yksi yhteisö omien intressiensä mukaisesti. Aina nämä päätökset eivät ole kokonaistaloudellisesti ajatellen ja teknisesti parhaita mahdollisia.

    • konsultti

      Tosi hyvä kommentti "veronmaksaja"

    • ins.

      FiComin nettisivujen mukaan "Sonera on jo rakentanut yli 40 % 4G-väestöpeiton 1800 ja 2600 MHz taajuuksilla. Uusien toimilupien ehtojen mukaan Soneran on rakennettava 3 vuodessa 95 % 4G-väestöpeitto ja 5 vuodessa 99 % peitto, jota laskettaessa huomioidaan jo rakennetun 4G-verkon peitto."

      Operaattorit rakentavat joka tapauksessa 4G-verkkoja myös Pudasjärvelle riippumatta siitä, tuleeko sinne kuituverkko vai ei. Sen jälkeen alueella on useita kilpailevia nopeita tiedonsiirtoverkkoja, jotka kilpailevat keskenään asiakkaista. Kilpailussa pärjää varmaan parhaiten se, jolla on toimivin verkko ja halvimmat hinnat. Voittaja tulee tuskin olemaan kiinteä ja kallis kuituverkko, joka toimii vain siellä, mihin tulee kuitukaapeli. Muut verkot toimivat myös kodin tai toimiston ulkopuolella, yhtä hyvin sekä maastossa että autossa ja kaikkialla siellä missä verkkoa tarvitaan.

      Mahdollisesti esimerkiksi Syötteen alue tulee saamaan 4G-verkon tällä alueella ensimmäisten joukossa, koska operaattoreilla on usein ollut tapana rakentaa uudet verkot paikkoihin, joissa on paljon verkon käyttäjiä. Tällaisia paikkoja ovat mm. hiihtokeskukset.

    • tavallinen tallaaja

      Pitihän se perustaa osakeyhtiö, jotta Kälkäjälle olisi työtä ja siinä sivussa voi vaikuttaa kunnan päätöksen tekoon ja suunnitella utopistista tulevaisuutta suuruuden hulluudella ja näin saadaan Pudasjärvi ajettua konkurssiin.

      Eduskuntakin toimminan hitaudellaan ja jäykyydellä ei ole ajan hermoilla ja vaatii kiinteä yhteyttä koko maahan tietyn ajan kuluessa.

      Hyvä että tulee kilpailua, paras pärjätköön.

    • sivusta seuraaja

      Ei eduskunta eikä kukaan muukaan vaadi Pudasjärveä rakentamaan kallista ja kannattamatonta kuituverkkoa. Kyllä se on ihan Pudasjärven omien päättäjien päähänpisto, että sellainen pitää saada hinnalla millä hyvänsä. Valtio ja EU vain tukevat avustuksilla nopeiden verkkojen rakentamista haja-asutusalueille, mutta eivät vaadi, että ne pitää rakentaa.
      Langattomien 4G -verkkojen operaattoreiden (Sonera ym.) lupaehdoissa vaaditaan, että verkot pitää rakentaa muutamassa vuodessa koko maan kattaviksi. Näin syntyy useampia päällekkäisiä kilpailevia verkkoja ja hinnat pysyvät kilpailun takia toivottavasti alhaisina. Se, jolla on paras hinta / laatu -suhde, pärjännee kisassa parhaiten.

    • itkiskö vai naurais

      Nonii, nyt tämä satusetä Tihinen esittää että laitetaan syrjäkylien Kuituun liittymismaksut veronmaksajien piikkiin! Mitä vielä? Tihisen mukaan Kuitu synnyttää syrjäkylille yritystoimintaa ja luo työpaikkoja! Missä sfääreissä tämä eläkeläinen liikkuu? Mikä yritys nykypäivänä kököttää syrjäkylällä taipaleiden takana kiinteän kuituyhteyden päässä? Ja luo sinne vielä työpaikkojakin?
      Joka tapauksessa kaupunginhallituksen listalla on tänään:
      "Valtuutettu Paavo Tihinen on jättänyt 15.11.2012 seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: "Verkko-osuuskunta Kairan Kuitu valmistelee koko kunnan kattavaa 100
      Mbit valokuituverkostoa jokaiseen talouteen. Rahoitus pääsääntöisesti valtiolta. Nämä valtion rahat ovat käytettävissä vuoteen 2015. Tämän vuoksi teen tämän valtuustoaloitteen, että kunnassa selvitetään, löytyykö
      mahdollisuus maksaa haja-asutusalueiden vakituisessa käytössä olevien kiinteistöjen liittymismaksut kuituverkkoon. Jos sellainen mahdollisuus löytyy, se edistää tämän hankkeen loppuun viemistä aikataulullisesti. Sillä
      turvataan sivukylille tulevaisuuden toimintamahdollisuudet hyvin kattavasti, koska kaikki toiminta perustuu sivukylillä asuvien ihmisten asioitten hoitoon ja nopeaan tiedonkulkuun. Näin turvataan ja kipeästi kaivataan sivukylille
      yritystoimintojen mahdollisuutta ja uusien työpaikkojen syntymistä. Paavo Tihinen, valtuutettu VAS"
      Laittakaa tämä papparainen rautoihin!

    • hohhoijaa

      Niin että kunta eli kuntalaiset ... eikä kun kaupunki eli kaupunkilaiset laitetaan pakolla maksamaan kuituverkon liittymämaksut joka talouteen ja samalla vissiin sitte pakotetaan kaikki taloudet ottamaan kuituliittymä ja liittymään kyseisen verkon asiakkaiksi hintaan 50 €/kk tai enemmän ja vähintään ainakin kahden tai kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Näinhän niitä asiakkaita saadaan verkkoon, jos ei muuten saada (kun muuten käyttäisivät langatonta verkkoa). Ja jos joku ei sittenkään suostu ottamaan liittymää niin joutuupahan ainaskin maksamaan muiden liittymistä.
      Tästähän tulee sitten kaikille asukkaille ylimääräinen kuituvero, kun ei sillä kaupungilla ole omaa rahaa vaan kaikki pitää kerätä veroina asukkailta. Samallahan ne voi laittaa nekin kuukausimaksut kaupungin maksettaviksi niin ei kukaan pääse luistamaan niistäkään. Kaupungin laskuun vaan pakolla liittymä kaikille, vaikka kaikki eivät liittymällä mitään tekisikään eivätkä edes tietäisi mitä tietokoneella tehdään (vanhukset yms.)!
      Kyllä tämä nyt jo menee liian pitkälle, mutta näin Pudasjärvellä!

    • osa-aikahuijaus

      Katsoin sattumalta Kairan kuidun nettisivuja ja hinnastoa. Siellä sanotaan, että käyttöliittymän liittymismaksu on 100 € ja kuukausimaksu 50€/kk. Osa-aikaliittymän liittymismaksu on 100€ ja käyttömaksu käyttöaikana 50€/kk ja seisonta-aikana (max. 5kk/v) 30€/kk sekä kytkentämaksu 50€/kerta (päälle/pois).

      Kun osa-aikaliittymä kytketään pois käytöstä, siitä peritään tuon mukaan 50€ ja kun se kytketään taas käyttöön, maksu on 50€. Yhteensä yhtä seisonta-aikaa vastaava käytöstä pois kytkentä ja takaisin käyttöönotto maksaa 100€. Jos seisonta-aika on 5kk, tulee kytkentämaksuksi 20€/kk (100 / 5 = 20). Kun siihen lisätään seisonta-ajan kuukausimaksu 30€/kk, tulee maksuksi yhteensä 50€/kk, eli sama kuin jatkuvasti käytössä olevan liittymän kuukausimaksu. Jos seisonta-aika on lyhyempi kuin 5 kk, se maksaa päälle- ja poiskytkentöineen enemmän kuin jatkuvasti käytössä oleva liittymä. Eli osa-aikaliittymä maksaa aina vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin jatkuvasti käytössä oleva liittymä, joten sitä ei kannata kenenkään ottaa.

    • kuituvaraus

      Kairan kuidun kuituvarauksen liittymismaksu on 186€/kk ja ylläpitomaksu 124€/v eli 10,33€/kk. Käyttöönotto maksaa 50€. Kairan kuidun hinnastossa sanotaan lisäksi, että ellei varausta oteta käyttöön kahden vuoden sisällä rakentamisesta, liittymä rinnastetaan jälkiliittyjään ja liittymismaksuksi tulee 1860€.

      Asiakkaan pitää maksaa tuon mukaan kahden vuoden kuluttua rakentamisesta 1860€ liittymismaksu, jos hän ei ota liittymää käyttöön ja lisäksi ylläpitomaksua 124 €/v ilmeisesti ikuisesti, koska hänen taloonsa on vedetty valokuitu. Varokaa ottamasta mahdollista myöhempää tarvetta varten kuituvarausta, se voi tulla kalliiksi.

      Kairan kuidun hinnastossa sanotaan: "Liittymätilaus on tehtävä viimeistään 2 viikkoa ennen rakentamista. Myöhemmin tehdyt tilaukset ovat jälkiliittymiä." Mitähän rakentamista tuossa tarkoitetaan? Talon rakentamistako? Jos siinä tarkoitetaan kuituliittymän rakentamista, niin tuskinpa sitä liittymää rakennetaan ennen kuin asiakas on sen tilannut. Tilauksen tekemisen jälkeen kannattaa varoa päästämästä kuidun asentajia tontilleen ennen kuin aikaisintaan kahden viikon kuluttua tilauksen tekemisestä. Vai ymmärsinkö väärin?

    • laki tuesta

      Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla:
      9 §

      Tuen myöntämisen erityiset edellytykset

      Laajakaistahankkeeseen voidaan myöntää tässä laissa tarkoitettua valtion tukea vain, jos hakija sitoutuu:

      2) luovuttamaan kymmenen vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta muille teleyrityksille käyttöoikeuden tuen avulla rakennettuun viestintäverkkoon, verkkoelementtiin ja verkon kapasiteettiin kohtuulliseen hintaan ja syrjimättömin ehdoin.

      - Tuo tarkoittanee mm. sitä, että asiakas voi hankkia kuituverkon laajakaistaliittymän myös muilta operaattoreilta kuin Kairan kuidulta Kairan kuidun rakentamaan kuituverkkoon.

      - Asiakas voisi tilata Kairan kuidulta ns. kuituvarauksen ja maksaa siitä Kairan kuidulle liittymismaksun 186€ sekä mahdollisesti ylläpitomaksun 124€/v (10,33€/kk) ja hankkia sen jälkeen kyseiseen verkkoon laajakaistaliittymän joltakin toiselta operaattorilta kyseisen operaattorin hinnoilla.

      Kairan kuitu ei voine vaatia kuituvarauksen hankkinutta asiakasta Kairan kuidun laajakaista-asiakkaaksi hintaan 50€/kk eikä korottaa liittymämaksua 1860 euroon vaikka asiakas ei olisikaan liittynyt Kairan kuidun laajakaista-asiakkaaksi kahden vuoden sisällä kuituliittymän rakentamisesta, koska asiakas voi hankkia liittymän muilta operaattoreilta näiden hinnoilla.

      - Voikohan Kairan kuitu periä ns. kuituvarauksen ylläpitomaksua sellaiselta asiakkaalta, joka on hankkinut laajakaistaliittymän toiselta operaattorilta, koska se ei peri erillistä verkon ylläpitomaksua omiltakaan asiakkailta? Laissahan sanotaan, että käyttöoikeus verkkoon pitää antaa muille operaattoreille syrjimättömin ehdoin. Lienee Kairan kuidun ja toisten operaattoreiden välinen asia sopia verkon käyttöehdoista ja maksuista.

      - Muilta operaattoreilta 100 megan kuitulaajakaistan saa jo alle 20 eurolla.

      • hauhauräyh

        Juuh,sama laki kaikille,myös Koiran kaijulle!(pyrsssk)


    • 3G / 4G

      Soneran kuuluvuuskartan mukaan suuressa osassa Pudasjärveä ja Taivalkoskea on jo nyt käytössä 3G-verkoissa 900 MHz:n taajuusalueella HSPA -tekniikka, jossa suurin siirtonopeus on 21 Mbit/s. Kurenalla ja Syötteellä on käytössä 2100 MHz:n taajuusalueella HSPA (dual carrier), jossa suurin siirtonopeus on 42 Mbit/s. Todelliset nopeudet ovat käytännössä pienempiä, mutta kokemuksesta tiedän, että HSPA-verkossa siirtonopeus on n. 9 - 10 Mbit/s tai enemmän ja HSPA :lla vielä suurempi.

      Nuo nopeudet saa automaattisesti käyttöön 3G-verkossa käyttämällä sopivaa modeemia (mokkulaa). Kaikki mokkulat eivät osaa hyödyntää noita ominaisuuksia ja siksi 3G-verkon nopeudet voivat olla pienempiä. Kannattaa päivittää mokkula tarvittaessa suorituskykyisempään, esim. valmiiksi jo 4G-mokkulaksi, joka toimii myös kaikissa 3G-verkoissa. 3G-dataliittymähän maksaa vain n. 10€/kk.

      Kuusamon keskustassa ja Rukalla on kartan mukaan käytössä jo 4G-verkot ja kohta sellaiset tulevat myös Pudasjärvelle ja koko maahan. 4G-verkoissa todelliset siirtonopeudet ovat n. 50 - 100 Mbit/s ja hinnat n. 15 - 20 €/kk, riippuen asiakkaan haluamasta suurimmasta siirtonopeudesta (50 Mbit/s 14,90€, max. 150 Mbit/s 19,90€/kk).

      Tiedonsiirtoviiveet ovat HSPA:ssa ja 4G:ssä pieniä, muutaman kymmenen millisekunnin luokkaa.

      Noilla nopeuksilla saa jo hoidettua kaikki nettiasiat ja televisiotakin voi katsoa ongelmitta netin kautta. Eikä netin käyttäjä tarvitse kaapelia eikä kuitua.

    • jjdsld
      • Niin miten se meni

        Kälkäjä mainosti että menee neuvottelemaan Soneran tai vastaavan kanssa että nuo kännykkämastot laitetaan Kairan Kuituun kiinni.

        Eli tämä tarkoittaa sitä, että ne kuitunopeudet saa siitä 4G-mokkulasta tulevaisuudesta.


      • Mokkula35
        Niin miten se meni kirjoitti:

        Kälkäjä mainosti että menee neuvottelemaan Soneran tai vastaavan kanssa että nuo kännykkämastot laitetaan Kairan Kuituun kiinni.

        Eli tämä tarkoittaa sitä, että ne kuitunopeudet saa siitä 4G-mokkulasta tulevaisuudesta.

        "Niin miten se meni" Eikö tämä tarkoita sitä ettei kannatakaa vetää kaapelia joka mökkiin vai mitä?
        Onko Kälkäjä jo huomanna kuidun niin kannattamattomaksi että pitää jo miettiä muita vaihtoja?


    • 3G / 4G

      Siitähän kannattaa ilmoittaa operaattorille, jos yhteyksissä on ongelmia ja pyytää korjaamaan ne. Lisäantennikin auttaa asiaa. Pudasjärvellä on ainakin kolmen eri operaattorin (Sonera, DNA ja Elisa) 3G-verkot. Jos yhden operaattorin verkko ei toimi, kannattaa kokeilla toista. Eri operaattoreiden langatonta nettiä voi kokeilla kahden viikon ajan ja purkaa sopimuksen sinä aikana, jos yhteys ei pelaa toivotulla tavalla. Kurenalla ja Syötteellä toimii eri operaattoreiden Dual Carrier -verkot, joissa suurin teoreettinen siirtonopeus on 42 Mbit/s. Jotta saisi käyttöönsä verkon suurimmat nopeudet, pitää olla sellainen mokkula, joka osaa niitä hyödyntää.

      Kyllä minulla ainakin toimii 3G Pudasjärvellä ongelmitta ja nopeus on n. 10 Mbit/s luokkaa kaikkina aikoina eikä katko koskaan. Käyttäjiä on varmasti samaan aikaan paljon muitakin, kun ei sillä seudulla ole muita yhteyksiä. Suuremmassa kaupungissa käytän 4G:tä ja nopeus on 40 - 50 Mbit/s kaikkina aikoina, niin ruuhka-aikoina kuin muulloinkin, eikä katkoksia ole. Siellä käyttäjiä on samanaikaisesti enemmän kuin varmaan Pudasjärvellä koskaan, ja silti toimii hyvin. Tukiaseman kapasiteetti mitoitetaan käyttäjätarpeen mukaan ja kapasiteettia on helppo tarvittaessa lisätä.

      Pudasjärvellekin tulee lähivuosina useamman eri operaattorin 4G-verkot. Kuusamon keskustassa ja Rukan alueella on jo useita 4G-verkkoja.

    • kylymää on kyyti

      nyt nykii

      miten ne kunnat ovat liittyneet yritystoimintaan?
      ei taida kuulua kuntien toimialaan perustella nettibisnesfirmoja.

    • Kuitumies

      Ei ole olemassakaan mitään täysin langatonta laajakaistaa. Myös 3g/4g tukimastot pyritään kuiduttamaan aina kun mahdollista. Langaton on aina huonompi vaihtoehto. Eikä se ole langaton kovin pitkälle, lopulta se "langaton" kulkee aina kuitukaapelissa eri kylien ja maiden välillä. Se on yksinkertaisesti parempi, ja ainoa mahdollinen ja riittävän laadukas vaihtoehto.

      3G verkkoja on rakennattu jo kymmenisen vuotta, mutta edelleenkin jokaiselta kylältä, ja sivukylältä löytyy pahoja katveita. Niitä ei kannata paikata, koska operaattorin kannalta tiheä tukimasoviidakko on äärimmäisen kallis ylläpidettävä! Pitkällä tähtäimellä valokuitu on edullisempi. Ja moninverroin laadukkaampi, ja kapasiteetti riittää myös tulevaisuudessa!

      Pelkän 3G/4G:n varaan ei saa jäädä tulevaisuudessa.

      http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/maailman_nopein_nettiyhteys_hurja_ennatys_tehtiin

    • kuitumies

      Asiaa, jostai mokkula ja kännykälandiassa ei saa hiiskua...

      http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2011/04/11/kannykka-sateilee-aivot-lampiavat-ei-hataa/20115082/12

      https://www.google.fi/#q=4g säteily

      Muistetaan myös että valokuitu on turvallinen. Siinä ei siirretä sähköä, ei grillata ihmisiä, eläimiä ja luontoa radioaalloilla, vaan tieto kulkee valon muodossa.

    • Bertti Golo
      • savonsanomatfi

        Marita Tiihonen
        14.4.2013 12:15

        – Kateeksi käy, sanoo Espoossa asuva tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja tarkoittaa maakuntien laajakaistayhteyksiä.

        Ne ovat monin paikoin jo paremmat kuin suurissa kaupungeissa.

        – Espoossa maksimi on vain 14 megaa.

        Järvisestä laajakaistan rakentaminen harvaanasutuille seuduille ei ole rahan haaskaamista vaan etulyöntiasema.

        Hän torjuu jyrkästi laajakaista -hankkeiden kritisoijat, jotka vannovat langattomiin yhteyksiin ja mokkuloihin. Järvisestä niissä puheissa on kyse Nokia-maan kritiikittömästä uskosta.

        – Valokuitua parempaa ei ole. Langattomat systeemit eivät toimi odotetusti. 3G:tä on hehkutettu, mutta sen rakentaminen on ollut hankalaa. Asiakkaat eivät ole tyytyväisiä. Puhumattakaan 4G:stä. Sanopa, missä se toimii, kysyy Järvinen.

        Merkillepantavaa on, että Sonera juuri kertoi mobiiliyhteyksien veloitusperusteiden muutospaineista.

        – Niiden rakentaminen on ollut kalliimpaa. Tämäkin puoltaa valokuitua.

        Tulevaisuutta on Järvisen mukaan eri systeemien rinnakkainen käyttö. Järvisestä laajakaistan odotettua hitaampi rakentaminen johtuu siitä, etteivät ihmiset vielä hahmota, mitä se mahdollistaa.


    • näin on

      totuuden kertova lainaus mainitun artikkelin kommenteista: "Jos tarvii pornoa, niin sitten valokuitu on tietysti parempi. Siitä lystistä voi sitten maksaa ne, jotka sitä tarvii. Mulle riittää langaton."

    • tanakelepe

      Ulukomaalaisten syytä !

    • Laskukoneen omistaja

      Joo. Osaakohan kuitulaiset laskea paljonko pitäisi kuukausimaksun olla jotta lainanhoitokulut saa maksettua. Omasta laskukoneesta loppui numerot kesken ...

    • Kartsetti

      Osuuskuntaa ei voida muuttaa osakeyhtiöksi ilman osuuskuntakokouksen yksipuolista päätöstä. Tässä on heti lähdetty rikolisille poluille. Mitäs sitten kun kaapelit on vedetty? Millä rahalla meinasitte verkon ja palvelut ylläpitää? Palkkojakin kai pitäisi maksaa. Vai tehdäänkö nekin osuuskunta-aatteella.

    • fjsielnv

      Elisa kasvatti liikevoittoaan viime neljänneksellä kuluttajien siirtyessä mobiilimpaan nettisurffailuun ja sulkiessa kiinteitä laajakaistaliittymiä.

      Liikevoitto oli 72 miljoonaa euroa ja liikevaihto runsaat 380 miljoonaa. Vuotta aiemmin voitto oli 59 miljoonaa ja liikevaihto reilut 360 miljoonaa.

      Teleoperaattori kertoo, että mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvaa tasaisesti. Nopeat 4G-yhteydet kattavat jo noin 90 prosenttia suomalaisväestöstä. Samaan aikaan kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä on Elisalla laskussa.

      Koko vuoden liikevaihto on vähintään samaa tasoa kuin 2013, yhtiö ohjeistaa.

      – Elisa jatkaa kustannustehokkuustoimiaan esimerkiksi virtaviivaistamalla tuotevalikoimaansa, tulostiedotteessa sanotaan.

      – Tämän lisäksi asiakaspalvelun ja myynnin tehokkuutta lisätään sekä yleisiä hallintokuluja vähennetään.

      Matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 15,80 euroa. Esimerkiksi vielä vuonna 2008 yksi liittymä toi Elisaan yli 30 euroa.

      Lähde:

      http://yle.fi/uutiset/elisa_kuluttajat_luopuvat_kiinteista_laajakaistaliittymistaan/7204228

      • ammattimies5

        Etelässäkään ei tyydytä mokkulaan vaikka siellä onkin oikea nopeampi 4G tarjolla:

        http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/kun_operaattori_ei_valokuitua_tuo_talkoita_tarvitaan_kaupungeissakin

        Osuuskuntia ja muita talkoohankkeita on nopeiden nettiyhteyksien saamiseksi perustettu yleensä maaseudulla. Omatoimisuus saattaa olla tarpeen kaupungeissakin: jopa Helsingissä on käynnissä ainakin yksi valokuituprojekti.

        Helsingin Marttilan ja Reimarlan alueen pientaloihin ollaan puuhaamassa valokuituyhteyksiä. Asialla on Helsingin Valokuidut -osuuskunta.

        Alueen puhelinkaapelit uusittiin viitisen vuotta sitten, mutta niiden omistaja Elisa päätti panna tilalle uutta kuparia, ei valokuitua, jota asukkaat toivoivat. Vain yhdelle kadulle saatiin valokuitua.

        Asukkaiden mukaan muutkaan operaattorit eivät ole halunneet valokuitua alueelle tuoda, koska pitävät rakennuskustannuksia liian korkeina.

        Tämän vuoden alussa perustettu osuuskunta yrittää saada yhteyden kuntoon omin voimin ensi vuoden loppuun mennessä. Arvioidut asennuskulut ovat 1500 euroa mukaan lähtevää taloutta kohden.


    • kdfjks

      Heh, tuohan on muutaman korttelin alue helsinkissä ? Mitä tekemistä sillä on pudasjärven kokoisen alueen kanssa?

    • Ottia tuota
      • kuituterveellistä

        Ei vaikuta, ei ole iso operaattori kuten jutussa luki.

        Nyt tilaamaan kuitulittymä.


    • dfjiaosfla

      Nokia on sopinut laajentavansa tutkimusyhteistyötä NTT DoCoMon kanssa 5g-verkoissa. Yrityste tarkoituksena on ensi vaiheessa osoittaa 70 gigahertsin alueen käyttökelpoisuus osana 5g-verkkoja.

      Tuleva proto rakennetaan National Instrumentsin kantataajuusmoduuleilla. NI:n RIO-raudalla on jo aemmin demottu esimerkiksi viidennen polven MIMO-ratkaisuja.

      Tulevaisuuden viidennen polven matkapuhelinverkoissa pitäisi myös solujen reunalla päästä sadan megabitin datanopeuksiin. Lisäksi latenssin eli verkkoviiveen pitäisi kutistua kymmenen kertaluokkaa pienemmäksi, yhtiöt kertovat.

      Nokia ja NTT ovat tutkineet yhdessä tulevaisuuden verkkotekniikoita jo kolmen vuoden ajan. Esimerkiksi LTE-tekniikassa yhtiöt ovat tehneet laajasti tutkimusyhteistyötä.

      Lähde :

      http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1328:nokia-ja-ntt-tutkivat-5g-verkkoja&catid=13&Itemid=101

      • DI-tietoliikenneins

        Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.


    • puistokemisti

      "Teillä pitäisi olla täällä pontikkatehas" sanoi entinen nimismies vaarille. Paljonhan sitä pitäisi vastasi vaari.

    • hohhoijaapoikaanaija

      Docomon 5G ei rajoitu Nokiaan: Mukana viisi muutakin valmistajaa

      9.5.2014 10:12 Japanin suurin operaattori NTT Docomo julkisti torstaina viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen kehitys- ja standardointihankkeen. Siinä on Nokian lisäksi mukana viisi muuta verkkolaiteyritystä.

      Nokian lisäksi Docomon 5G-hankkeessa ovat mukana Alcatel-Lucent, Ericsson, Fujitsu, NEC ja Samsung. Listalta puuttuvat sekä kiinalaiset että amerikkalaiset yritykset.

      Docomon mukaan kuuden gigahertsin alueella ja sitä korkeammilla taajuuksilla tapahtuvan radioliikenteen sisätilakokeet aloitetaan sen kehityskeskuksessa Yokosukassa tänä vuonna. Ulkoilmatesteihin on määrä päästä ensi vuonna ja kaupallisiin 5G-verkkoihin vuonna 2020.

      5G-verkkojen teknologian odotetaan muodostuvan useista yhteen toimivista osatekniikoista toisin kuin nykyiset 4G-lte-tai umts-standardit. Total Telecomin mukaan erittäin nopean tiedonsiirron lisäksi uuden teknologian odotetaan tukevan virtualisointia ja itsestään järjestyvien verkkojen tekniikkaa.

      Docomon mukaan 5G merkitsee sille tilaajaverkkokapasiteetin tuhatkertaistumista.

      Etelä-Korea on ilmoittanut pyrkivänsä 5G-verkkojen kaupalliseen käynnistämiseen vuoteen 2020 mennessä. Se on sijoittanut 1,1 miljardia euroa hankkeen edistämiseen.

      Huawei on sanonut sijoittavansa 430 miljoonaa euroa 5G-teknologian kehittämiseen seuraavan viiden vuoden aikana. EU on varannut tarkoitukseen 700 miljoonaa euroa.

      Lähde :

      http://www.digitoday.fi/mobiili/2014/05/09/docomon-5g-ei-rajoitu-nokiaan-mukana-viisi-muutakin-valmistajaa/20146563/66

      Jaa-a kumpaan luottaisin diplomi insinöörin lausuntoon vai edellä mainittujen globaalien yritysten arvioon?

      • kiinnostaako

        Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.

        Voisitko kertoa lähteitä? Vaan onko ihan omaa keksimää tarinaa?


      • lte 4g kaupunkiin
        kiinnostaako kirjoitti:

        Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.

        Voisitko kertoa lähteitä? Vaan onko ihan omaa keksimää tarinaa?

        Jokainen fysiikkaa opiskellut tietää, että mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi kantama.

        The 2600 Mhz frequency range has a much shorter range, It is suitable especially for LTE development in cities and urban areas where the base stations due to high demand must already be much closer than in the country side. However, it is the one frequency range in which the large channel width of 20 Mhz is available, allowing for faster data transfer then with a channel width of 10 Mhz. According to experts, an LTE radio cell with 2600 MHz average 600 meters in diameter, but if a cell which works on 800 Mhz, the average range is six kilometers.


      • ilmanen neropatti
        lte 4g kaupunkiin kirjoitti:

        Jokainen fysiikkaa opiskellut tietää, että mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi kantama.

        The 2600 Mhz frequency range has a much shorter range, It is suitable especially for LTE development in cities and urban areas where the base stations due to high demand must already be much closer than in the country side. However, it is the one frequency range in which the large channel width of 20 Mhz is available, allowing for faster data transfer then with a channel width of 10 Mhz. According to experts, an LTE radio cell with 2600 MHz average 600 meters in diameter, but if a cell which works on 800 Mhz, the average range is six kilometers.

        olen edelleenki sitä mieltä,että karttaako-kairakuitu on tuhottava ja rooma-kurenalusta myytävä itä-urkanalaisille ryssille!


    • kuitumies

      Olen jo monen viikon ajan kerännyt tietoa 800mhd 4G:n todellisista mitatuista nopeuksista. Keskiarvo on tällä hetkellä 35megaa sisään, ja 13 megaa ulos. Siis todella kaukana mainostetuista 100 ja 150 megoista. Hitaimmat mitatut nopeudet euvät eroa ollenkaan erityisesti ilta-aikaan ruuhkautuvista 3g verkoista. Eli ei mitään uutta auringon alla. Nopeudet tippuu sitä mukaa kun verkon käyttäjämäärät lisääntyvät.

      Mobiiliverkossa nuo jopa 150 Mbps -nopeudet ovat aina teoreettisia ja niihin ei päästä juurikaan.
      Myynti silti käy, koska ihmiset ovat katsoneet liikaa mainoksia. Saman toisto muuttaa mielikuvia.
      Se tietysti kaivelee, kun makselee 150 Mbps -kaistasta ja saakin vain 20 megaa.
      Kiinteässä lienee helpompi päästä maksimiin (täällä 100 Mbps kiinteä aina 95 Mbps).

      LTE-verkossa kuitenkin samaan tapaan kuin 3G-verkossa jaetaan alueen kapasiteetti tukiaseman
      käyttäjien kesken. Mitä enemmän ihmisiä siirtyy LTE-verkkoon, sitä nopeammin nopeudet laskevat
      jopa pohjalukemiin.

      5G, 6G tai edes 100G ei muuta näitä tosiasioita.
      Suuriin kaupunkeihin kyllä voidaan rakentaa noita teoreettisesti hurjiin nopeuksiin pystyviä langattomia verkkoja, mutta kanta on todellakin lyhyt, eli tukiasemia tulee olla suunnilleen jokaisessa valopylväässä. Maaseudulla ja pieniin kuntiin moisia ei kannata edes haaveilla, se nimittäin maksaisi todella paljon. Lisäksi tullaan taas siihen tosiseikkaan, että näiltä nopeilta tukiasemilta tieto pitää saada eteenpäin. Eli taas tarvitaan valokuitua.

      • 20000megannoppeus

        mihin 100 tai 1000 meggaa tarttee....ei mihinkään,ainakkaa tähelliseen


    • fghfg

      http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/yli_10_gigan_nopeudet_tavoitteena_aloitettavissa_5g_testeissa

      Ericsson aloittaa Japanissa huippunopeiden 5g-mobiiliyhteyksien testaamisen yhdessä maan suurimman operaattorin kanssa.

      NTT Docomon tavoitteena on saavuttaa Ericssonin 5g-testijärjestelmän avulla huippukorkea, yli 10 Gbps:n nopeus. Sen ansiosta on mahdollista nostaa radioverkkokapasiteetti nykyisistä lte-verkoista yli tuhatkertaiseksi.

      Testiympäristö rakennetaan ulkotiloihin Yokosukan alueella Japanissa.

      Nopeiden yhteyksien odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia etenkin esineiden internetin käyttöön, mutta toki myös tavanomaisempaan nettikäyttöön.

      Suomessa Tekes kertoi viime viikolla käynnistävänsä teollisen internetin ohjelmavalmistelun, johon liittyvät myös 5g-verkot.

    • gadsfjkasl

      Ihan hyvin pystyy mokkulalla katsomaan esim netflixiä ja hoitamaan kaikki muutkin tarpeelliset asiat. Eipä ole kyllä ollut havaittavissa mitään häiriöitä. Se että Pudasjärven alueella mobiili verkot ruuhkaantuisivat taitaisi vaatia asukasmäärän radikaalia kasvua ja kaikki varmaan tietävät että tämä skenaario ei tule toteutumaan muutto tappiollisessa pitäjässä. Itse valitsen mielummin liikkuvan ratkaisun enkä mitään kiinteää kuituyhteyttä ja niin todennäköisesti suurin osa ihmisistä muutenkin. Sinänsä hieno ajatus tuo kairan kuitu mutta tulee autamatta liian myöhään.

      • pelle svansson

      • tuhrutv

        Ei näy Yle HD yms kanavat, kokeiltu maxivisionin boksilla.

        Kuitu pitää olla.


    • Topiax_

      Kyllä ei pysty mokkulalla lataamaan paljon videotiedostojaan pilvipalvelimelle. Minun pitää useinkin tallentaa video- ja muut kuvatiedostot jakoon eri pilvipalvelimille (mm. youtube, picasaweb ja dropbox). Ei ole hymy kovin herkässä kun ladattavana on esimerkiksi 100 kpl yli 300 megan videoklipsejä tai paljon digikuvia (yleensä 8...14 megaa/kpl) ja mokkula pystyy vain 2...3 megan upload-nopeuteen. Sanomattakin on selvää, että latauksen kestäessä et sitten surfaa muuten netissäsi. Onneksi on työnantajan puolesta käytettävissä valokuituyhteys, jolla olen päässyt jopa 300 megan uppiin.

      Ja sanomatta on sekin selvää, että jos ja kun saan vihdoin viimein valokuituyhteyden kotimökilleni, niin senkin jälkeen tarvitsen edelleen MYÖS mobiiliyhteyksiä, useammassakin päätelaitteessa, samaan tapaan kuin nytkin.

      • bobobobo

        Monikohan pudasjärveläinen latailee tämän tästä vaikka 100 kpl 300 megan videoklipsejä tai älyttömästi 8-14 megan digikuvia? Sanomattakin on selvää ettei monikaan. Mutta loppupeleissä joka ikinen meistä laitetaan tämän kuituverkon takuumieheksi. Eipä ole hymy herkässä ei..


      • läheltä viisas
        bobobobo kirjoitti:

        Monikohan pudasjärveläinen latailee tämän tästä vaikka 100 kpl 300 megan videoklipsejä tai älyttömästi 8-14 megan digikuvia? Sanomattakin on selvää ettei monikaan. Mutta loppupeleissä joka ikinen meistä laitetaan tämän kuituverkon takuumieheksi. Eipä ole hymy herkässä ei..

        Aika monella on digikamera, jolla saa nykyään FullHD-videota, ne kannattaa pistää pilveen talteen. Se, että joku on juntti jääräpää ja kuvaa filmille, ei oikeuta kritisoimaan kuitua, joka on nykyaikaa.


    • sdgsga

      Kyllä ei pysty mokkulalla lataamaan paljon videotiedostojaan pilvipalvelimelle. Minun pitää useinkin tallentaa video- ja muut kuvatiedostot jakoon eri pilvipalvelimille (mm. youtube, picasaweb ja dropbox). Ei ole hymy kovin herkässä kun ladattavana on esimerkiksi 100 kpl yli 300 megan videoklipsejä tai paljon digikuvia (yleensä 8...14 megaa/kpl) ja mokkula pystyy vain 2...3 megan upload-nopeuteen. Sanomattakin on selvää, että latauksen kestäessä et sitten surfaa muuten netissäsi. Onneksi on työnantajan puolesta käytettävissä valokuituyhteys, jolla olen päässyt jopa 300 megan uppiin.

      Ja sanomatta on sekin selvää, että jos ja kun saan vihdoin viimein valokuituyhteyden kotimökilleni, niin senkin jälkeen tarvitsen edelleen MYÖS mobiiliyhteyksiä, useammassakin päätelaitteessa, samaan tapaan kuin nytkin.

      Itse asiassa tänään jaoin SkyDrive palveluun 400 hires-kuvatiedostoa. Enpä kyllä huomannut mitään ihmeellistä siinä. Tämähän on vain ammattikäyttäjän mielipide itse kuitenkin alla olen ollut 20 vuotta. Normaali ihminen joka ei alalla työskentele ei tarvitse tälläistä kaistaa. Vaan hänelle riittää ihan täysin hyvin mobiili laajakaistan tarjoama kaistan leveys. On täyttä höpö puhetta että tavallinen mökin mummo tarvitsisi kotiinsa 100/1000 megan kairan kuidun liittymän :D Tämähän käy jo hyvästä vitsistä :D

      • Heimo1234

        LTE800 tulee maaseudulla tarjoamaan kaikille 40-60megaa taattua kaistaa. Itse asun LTE kuuluvuusalueella ja 50-60megaa tulee aina koneelle.


    • rgserhserhser

      Joo siis sehän on jo ollut alusta asti selvää että tälle projektille ei järki perusteluita löydy. Eli herää kysymys miksi tälläistä kuitu hanketta tarvitaan? Seuraava kysymys on että kelle? Eli eikö sitä vedetä ekana sinne Isolle-Syötteelle?

      • kairanruiskuitu

        onko se pakko olla valokuitua,Pudasjärven kunnan konkurssitilanteen huomioonottaen,miksi ei spagetti- tai makaronipasta ruisleivällä riitä kuijuttamaan
        suurimman osan,iliman,että tykkyläistä huuvettais "PYYHKIMMÄÄN!".


    • Kaikille mukavaa

      Aattelin ottaakun sossu maksaa kulut ja paikalliset yrittäjätkin hyötyvät esim. entinen
      yrittäjien asiamies.

    • ei kuitua

      kuitu teki töyssyt varsitielle

    • Samakaise

      Lukasin keskustelun ja totesin, että sama ostaa kun tulee itelle maksettavaksi kuitenkin.

    • äly hoi

      Eilispäivän tekniikka.

      Muutaman vuoden kuluttua kaikissa laitteissa on sisäänrakennettuna riittävän tehokas langaton yhteys, miksi tuhlata satoja miljoonia maanalaiseen nopeasti käyttämättömäksi jäävään valoverkkoon?

      • asiantun

        Niinhän se on. Ja sen kantavuuskin on jopa kymmenen metriä. Useita metreja kuitenkin. Hienoa, sittenpähän ei enää internettiä tarvitakaan, kun on tietoverkko omassa mökissä.


    • En ottanut

      Kuulin tänään että yhteen megaan pääsee tällä Kairankuidun törkeän hintaisella liittymällä ainakin Ala-Livolla.

    • katkottu on

      mätisäkit katko kaivurilla etelässä piuhat,mikä lienee oksennussäkki katkonut täällä,hijas on

    • kuitumies

      Älä jauha soopaa. Wlanilla nopeus on aina riippuvainen etäisyydestä ja esteistä, mutta verkkojohdolla tulee komeasti satoja megoja kumpaankin suuntaan kairan kuidun verkossa. Myöhemmin rajoitetaan sataan megaan. http://www.speedtest.net/my-result/3908501026

    • totuuson

      paskat te kairankuijun nauhalla kurenalustaa pitemmälle pääse,tulitta ryökäleet muijen valokaapeleille painolastiksi,vitut teijän makarooneja oo ees ouluun vejetty,perskeleen lutkat!

    • totuuson

      paskat te kairankuijun nauhalla kurenalustaa pitemmälle pääse,tulitta ryökäleet muijen valokaapeleille painolastiksi,vitut teijän makarooneja oo ees ouluun vejetty,perskeleen lutkat!

    • Anonyymi

      kukaan ei vastaa puhelimeen

    • Anonyymi

      jaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2813
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2390
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2160
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1954
    5. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      42
      1806
    6. 157
      1795
    7. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      45
      1767
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1716
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      132
      1513
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1304
    Aihe