Ruotsin kieli on myös bisnesvaltti

Ruotsin pienet markkinat ovat kyllästetyt suomalaisilla ruotsin osaajilla, kasvunvaraa ei ole. Vähäisellä venäjän ja saksan hallitsemisella on saatu aikaan käytännössä saman kokoinen vienti, siellä olisi potentiaalia kasvulle.

Ensin vuosia käyttämäni nimimerkin vahvistukseksi tämä mielipiteeni: kaikesta koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsista on päästävä eroon.

Näin caveat.empty: "Ruotsin viennin arvo on 8 miljardia vuodessa. Siltä puolelta löytyy nuorille ja kieltä osaaville kyllä töitä."

Samasta syystä löytyy töitä muutakin kieltä osaavalle. Pakkoruotsi vähentää muiden kielten pääsyä bisnesvaltiksi.

Nopea lasku osoittaa että venäjä on 27 kertaa tehokkaampaa kuin pakkoruotsi talouden kannalta. Kuinka suureksi venäjänkauppa voisi kasvaa jos 100% suomalaisista opiskelisi venäjää aivan kuten ruotsia tällä hetkellä?

Venäjänkauppa on vuosittain ollut kutakuinkin samaa luokkaa kuin ruotsinkauppa vaikka vain 2-3% opskelee venäjää.

Ruotsinkauppa ei ole kuin 11% vaikka 100% opiskelee ruotsia! Pakkoruotsi on suurta tuhlausta. Ruotsinkaupalla ei pakkoruotsia kannata perustella.

Venäjänkauppa on 9% vaikka vain 2-3% opiskelee venäjää.

Tästä saamme oikein numeerisen arvon joka osoittaa kuinka suurta tuhlausta pakkoruotsi on.

3% / 9% = X / 11%
=>
X = 3% / 9% * 11% = 3,6666 %

Jos ruotsin kielellä tehtäisiin yhtä menestyksekkäästi ulkomaankauppaa kuin venäjän kielellä niin silloin kansasta 3,66% riittäisi muodostamaan nykyisen kaupanvolyymin Ruotsiin. Eli meidän ruotsinkielinen vähemmistö ylittää melkein kaksinkertasesti tarpeen.

96,34% kansasta opettelee turhaan ruotsia ulkomaankaupan kannalta.
Tehokkuuden suhteellinen ero

Ruots. venäjä
100% / 3,666 % = 27,3

Saatu luku on suhdeluku ja se kertoo että venäjänkauppa on 27 kertaa kannattavampaa per kielenopiskelija. Eli 2700% tehokkaampaa kuin ruotsinkielellä kaupankäynti.

Siinäpä olisi Suomelle uusi nokia jos venäjän opiskelijoiden määrä nousisi edes 10%:iin. Venäjä olisi varsinkin nyt merkittävä kauppakumppani koska heillä on rahaa nykyään paljon enemmän kuin ennen ja kansalaisten kulutus kasvaa siellä vauhdilla. Venäjä korvaisi kauppaa EUn kanssa koska EU:ta vaivaa talouskriisi luultavasti hamaan tulevaisuuteen.

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.

Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen neitseellinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Ruotsivapaaehtoiseksi
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen. Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Onneksi aitosuomalaiset eivät puhu englantia, puhumattakaan ruotsista. Silloin fiksummat vievät työpaikat, joissa vaaditaan kileitaitoa.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Onneksi aitosuomalaiset eivät puhu englantia, puhumattakaan ruotsista. Silloin fiksummat vievät työpaikat, joissa vaaditaan kileitaitoa.

Ruotsalaisillahan tuota "kileitaitoa" on niin paljon, että kahta ruotsalaismiestä ei erota toisistaan kuin kuolema.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Onneksi aitosuomalaiset eivät puhu englantia, puhumattakaan ruotsista. Silloin fiksummat vievät työpaikat, joissa vaaditaan kileitaitoa.

Näin caveat.empty: "Ei sitä ruotsia tarvitse täydellisesti osata, mutta kyllä osaamista voidaan pitää vaikkapa bisnesvalttina."

Sama koskee tietenkin kieltä kuin kieltä. Mutta koko maan kannalta olisi bisnesvaltti, että meillä olisi sopivasti eri kielien osaajia. Sen pakkoruotsi tehokkaasti estää.

Yläasteilla on yleisesti kolmanneksi kieleksi tarjolla saksa, ranska, venäjä, espanja pakkoruotsin rinnalla. Niiden kaikkien pitäisi olla vaihtoehtoisia jo heti 7. luokalta alkaen, joiden hyväksi käytetään ruotsille ja kolmannelle kielelle varatut tunnit. Ei kaikkien tarvitse osata samoja kieliä.

Nikkisieppari näin: "Jos joku lapsista kokisi opiskelun hyödylliseksi, he voisivat opiskella vaikkapa hyötyruotsia."

Tai vaihtoehtoisesti hyötysaksaa, hyötyranskaa, hyötyespanjaa, -venäjää, -kiinaa, -viroa tai mitä tahansa tarjolla olevaa hyötykieltä ilman, että pakkoruotsi on tulppana tiellä.

Muuten olen (nimimerkkini vahvistukseksi nikkisiepparia vastaan) sitä mieltä, että kaikesta koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsista on päästävä eroon.