narsisti vai normi mies?

normaalissa suhteess EI HARKITA parin kk välein eroa!

Eroa. Olet ikävä tosikko, jonka ei pitäisi olla kenenkään kiviriippana. Miehesi vaikuttaa suht normaalilta kusipäältä, mutta itse olet prinsessa ja herne sadun prinsessa ja ajat muutamassa vuodessa mihesi hulluksi tai vieraisiin.

Jatka elämääsi vanhanapiikana.

"kiihottuu siitä kun sanoo minua likaiseksi huoraksi seksin aikana"

Tuo ei ole kumppanin arvostusta. Jos minua sanottaisi huor*ksi, niin suhde saattaisi loppua siihen paikkaan. Kerran on niin käynytkin.

"hän vain virnuilee minulle kun yritän kertoa jotain mikä painaa mieltäni"

Virnuilu tuossa tilanteessa ei ole rakkautta lainkaan, hän varmasti tajuaa miten pitäisi käyttäytyä.... Hän ei arvosta sinua ja mitätöi sanomasi. Miehen pitää ottaa vakavasti jos toisella on hätä. Kuulostaa että voisi olla narsismia hänellä... Jos mies ei vaan tajuaisi, että pitää olla vakavalla naamalla ja aidosti kiinnostunut toisen murheista, hänellä olisi ongelmia silloinkin... Kukaan normaali ja vähäisenkin empatiakyvyn omaava ei virnuile silloin. Tai sitten pitäisi olla ajatuksissaan, ei kuuntele yhtään ja ääliörakastunut joka ei näe kuule mitään.. siihen on vaikea uskoa. Yleensä virnulevalla voi olla pahat mielessä? Hui...

"mutta miksi minusta on sitten tullut näin vainoharhainen"

Et ole vainoharhainen lainkaan, vaan oikeilla jäljillä. Usko itseesi. Mies on ehkä antanut ymmärtää että olisit vainoharhainen. Et voi luottaa mieheen hänen käytöksensä vuoksi.

"Mieheni mukaan kuvittelen vain, ettei hän ota tosissaan."

Jos hän ottaisi tosissaan, sen kyllä aistisi kilometrien päähän - eikä hän virnuilisi.

"En haluaisi olla tällainen joka ymmärtää kaikki asiat aina väärin, suuttuu turhasta yms. Mutta siis onko ihan normaalia menettää hermonsa kun toinen melkein jatkuvasti antaa ymmärtää että teen kaiken väärin ja että hänen tapansa on ainoa oikea?"

Kommunikaatio ei toimi lainkaan. Mies tekee väärin kun moittii sinua jatkuvasti että tekisit väärin. Hänen tapansa tehdä asiat ei ole ainoa oikea. Tuntuu että mies yrittää alistaa ja hallita ikään kuin huomaamatta?

"Aina kun olen ollut jättämässä häntä hän saa minut ylipuhuttua, uskomaan tulevaan"

Ei ole pakko kuunnella, kun lähtee vaan ja ilmoittaa muualla erosta. Jos tuntuu että et voi luottaa yhtään toiseen tai/ja tuntuu pahalta.

"ja sitten sama homma alkaa alusta, eli minä saan tarpeekseni ja rupean puhumaan erosta ja hän samantien ottaa mielistelevän roolin, esim. hieroo, kehuu, tekee ruokaa, ei komentele, tekee seksissä asioita joista myös minä pidän yms. Siis muuttuu täydelliseksi ja menen AINA siihen samaan halpaan että muuttuu pysyvästi. "

Miehet eivät muutu juuri koskaan, ikävä kyllä. Voit raahata hänet pariterapiaan, mutta se saattaa olla turhaa jos on narsisti kyseessä. Jos on normaalimpi, ehkä siitä on jotain apua.

"Haluaisin siis vain tietää, että kai tällainen ihan normaalia suhteessa?"

Pitkällä kokemuksella sanon, ettei se ole normaalia suhteessa. Suhteen ei kuulu olla tuollainen. Uskon että olet jo yrittänyt parhaasi. Itseäni häiritsee myös ihmiset jotka hymyilevät kun kertoo jotain vakavaa... Ja jos toinen vaatii että hänen mukaansa pitäisi kaikki tehdä... ei sillä tavalla voi elää. Toki voi joskus keskustella ja perustella oman tapansa, ja sitten toinen kertoo taas miksi hän tekee toisella tavalla.

Huonoa kohtelua ei tarvitse sietää kuitenkaan. Parisuhdenevojalle äkkiä jos vielä jatkat tuon kanssa eteenpäin. Homma on metsässä nyt. En usko että voit suhteessa hyvin nyt. Onko mies luotettava? Minkälainen perusluonne on? Onko seksistinen vai arvostaako naisia?

Narsisti tai ei, niin hyvä miettiä myös omaa asennetta. Osalta tunnistan jopa itseäni noista kuvaamistasi tilanteista. Olimme suhteessa 1,5v. ja koko homma oli yhtä edes-takaisin sahaamista. Loppui sitten lopulta tossa vuoden vaihteessa. No, aluksi eron jälkeen hoin vain itselleni, että oli todellakin oikea ratkaisu. Sitten, kun itselleni ei sattunutkaan ketään uutta tilalle ja toinen alkoi melko pian uuteen suhteeseen, niin mieleni on jälleen valloittanut ajatus toisen takaisin saamisesta. Tiedän, ettei siinä olisi mitään järkeä, mutta jotenkin vain en näe enää negatiivisia asioita suhteessamme. Vain kaunista ja mahtavaa. Se on ihan sairasta, koska vasta muutama kuukausi sitten en muuta nähnyt kuin negatiivista. Yritän nyt kuitenkin olla ajattelematta asiaa ja antaa toisen elää, vaikka koville ottaa aina heikkoina hetkinä. Oikeastaan hyvä, että hänellä uusi suhde, koska muuten tilanne saattaisi TAAS riistäytyä uuteen yritykseen, joka ei 100% varmasti johtaisi mihinkään.

Mut pointtini kuitenkin on, että ei tosta teidän hommasta pidemmälle mitään tule. Itse kyllästyin toisen jatkuviin mielialan vaihteluihin ja pessimistiseen ajatteluun aiheesta kuin aiheesta. Sitä kun katteli aikansa, niin ei oikein jaksanut enää suhtautua vakavasti toisen valittamiseen. Meni jopa virnuiluksi. Alussa ehkä suhtauduin toisin. Et maininnut, kuin kauan olette yhdessä olleet? Koita nyt kuitenkin taputella toi suhde loppuun vaikka väkisin. Muuten toi kissa-hiiri leikki ei lopu koskaan. En mä sitä sitä sano, että eikö sitä liehittelyn hetkellä itsekin tosissaan ole, mut silti se on hämäävää, jopa itselle. Kun toinen valloitettu takaisin, niin eipä se taas sitten enää kiinnosta. Itse tulkitsin itseni niin, että en oikeasti halunnut olla tuon ihmisen kanssa. Halusin kuitenkin kokea sen valloituksen fiiliksen aina uudelleen. Sitten puolivahongossa ajeerata tilanne taas uudelleen suohon. Se valloitusfiilis oli kai sit ainut asia, mikä piti yhdessä. Eipä mennyt montaa päivää, kun tilanne taas ihan perseestä ja käyttäydyin huonosti. Eipä kyllä toisenkaan käyttäytymisessä ja asenteessa kehumista.

Mut joka tapauksessa suhteessa on aina kaksi puolta. Toisinaan ne kaksi puolta ei vain kohtaa, vaikka kuinka sitä tunnetta "ainakin ajoittain piisaisi". Viisainta teidän olisi kuitenkin toi leikki lopettaa. Olisi toki hyvä kuulla myös toisen mielipiteet sinusta, mut luulen ettei se loppuratkaisua muuttaisi. Pikemmin päinvastoin.
Joku siinä suhteessa yleensä pahasti hankaa, jos toistuvia eroyrityksiä. Veikkaan tosiaan, että ei se toisen hyvä käytös kestä kuin sen muutaman kauniin päivän. Valloittaja tietää myös varsin hyvin sen, että niiden muutaman päivän kaunisteluilla mennään taas pari viikkoo eteenpäin. Ei kannata kattoo tota.
Mainittakoon nyt tässä vielä, että ennen tätä minun edes-takas suhdetta olin lähes kymmenen vuotta suhteessa ilman venkslausta mihinkään. Joten kyllä se vaan oikean ihmisen kanssa toimii. Ainakin paremmin ja pidempään kuin toisten.

Lue Raimo Mäkelän kirja "Naamiona terve mieli".
Ole oikeasti varovainen. Älä päästä asioita liian pitkälle. Luota omaan vaistoosi ja tuntemuksiisi.

Huorittelu rakastelun aikana, voi herranjumala sentään. Testaapas sama toisinpäin, kesken kiiman huuda "senkin sika", jos hyväksyy tuon mukisematta jatkossakin, tuskin on narsisti. Mutta mikäli vain HÄN saa nimitellä, on pesunkestävä narsku ja täys paskiainen.

Lue Naamiona terve mieli ja Sata tapaa tappaa sielu, pääset enmmän jyvälle. Eihän näillä palstoilla kukaan jaksa ihan kaikkea kirjoittaa eikä aina edes tule heti mieleen kaikki kummallisuudet, mitä parisuhteessa on tapahtunut.

narsisti-testejäkin löytyy, kun jaksat googlettaa.

.narsistienuhrit.info/narsismi.html

Lisäksi: narsismi tai muu persoonallisuushäiriö tai mielen sairaus on asia jonka vain asiantuntija voi dianosoida. Jokin nettitesti tai oma kotikutoinen diagnoosi saatikka Suomi24 palstalta saatu ei ole p.skankaan arvoinen. Vaatii tutkimukset ja testit ennenkuin voidaan diagnoosi antaa.
Totta on, että narsistituomiota heitellään ympäriinsä siellä sun täällä, kevyesti tuosta vaan. On myös muistettava että kerrot asiat vain omasta kokemuksestasi, omien tuntemustesi ja ymmärryksesi perusteella. Asiassa on kuitenkin toinenkin osapuoli, jota emme tässä kuule, ja vielä kolmantena teidän kahden välinen suhde! Sen tuntee ja tietää vain te kaksi. Ei pelkän yhden ihmisen kertomuksen perusteella voi mitään sanoa. Normaaliltahan suhteenne ei kuulosta, se on totta, mutta olemme siis kuulleet vasta yhtä osapuolta. Sen perusteella on aina vaikea saada asiaan oikeaa näkökulmaa.
Mutta, jos tunnet olosi pahaksi suhteessanne, on varmasti paras miettiä onko ero sitten se paras ratkaisu? Ei sinun eikä kenenkään muunkaan tarvitse, eikä saa! antaa kävellä ylitseen, loukata ja väheksyä! Sinulla on oikeus ja velvollisuus kunnioittaa itseäsi sen verran ja pitää huoli itsestäsi, ettet sitä salli!

Eroa pois. Ei kenenkään tarvitse sietää mitään mitä ei itse halua:)

Jos sinulla on kerran paha olo 75% aina kun olette yhdessä niin ei se yksi viikko että tekee jopa eväät sulle töihin paljon paina.

Ainakaan minua ei muutama voi voi leipä kyllä lämmitä jos muuten aliarvostetaan . jos kerran arvot elämästä on ihan eri asioita niin silloin kannattaa tosiaan miettiä sitä muuttoa ihan itsekseen elämiseen.

Mietippä jos sinä seksin aikana voihkisit häntä tippuriväliksi tai muuksi vastaavaksi luuletko että hän siitä myös kiihottuisi . ? Ihan alistavalta suhteeltahan tuo noista esim. vaikuttaa. Jos et halua olla rätti vaan haluat arvostavan ja innostavan suhteen niin ei se muuten tule kuin etsimällä uuden miehen.

Kuulostaapa ikävältä ja kauhealta koko suhde :( Ei arvostusta eikä kunnioitusta miehen puolelta. Pyörin itse samanlaisessa suossa, eromietinnät taas menossa. Vaikein osuus on kai juuri tämä kun yrittää irtautua ja mies rupeaa taas liehittelemään. Se tekee hetkittäin niin nannaa tälle pahoinpidellylle sielulle ( ja ruumiillekin) että sen mielellään ottaa vastaan ja sulkee korvansa epäilyksen ääneltä. Kunnes sitten taas koittaa karu arki ja mies palaa vanhoihin tapoihinsa. Siinähän se koko koukutuksen idea kai onkin, kun ensin tuntuu pitkään todella huonolta, sitten pieni pätkä autuutta niin taas jaksaa uskoa ja luulla vaikka oikeasti tietääkin sisällään että tämä ei toimi. Luin itse juuri omia kirjoituksiani ihan suhteen alkuajoilta, n. puolisen vuotta oltiin oltu yhdessä. Kammottavaa luettavaa, sillä siellä jo olen näköjään tajunnut millainen mieheni on, olen ollut masentunut täysin samoista asioista kuin silloinkin ja olen nähnyt hänen lävitseen. Silti olen edelleen täällä. Kai se on taitolaji tuo kusipäisyyskin. Itse taidan olla jo melko murskattu, en oikein tunnista enää omaa itseäni sen alta mitä minulle on nämä vuodet syötetty itsestäni. Lapsiakin on mies kiusaanut koko ajan. On pakko päästä täältä pois! Auttaisikohan ns. laastarisuhde, että pääsisi irtautumaan. Jos reilusti pyytäisi apua joltain mukavalta mieheltä :/ Uskon nimittäin että tuosta ovesta lähtee jonain päivänä jompikumpi ruumispussissa jos tätä ei lopeteta :( niin pajon vihaan miestäni ja hänen mitätöintiään ja omahyväisyyttään ym sairaita piirteitä .

Mikätahansa tapa jolla pääset irtaantumaan on hyvä . Kuitenkin omilla teoilla etsit sen asunnon uuden työpaikan tms.. johtaa ihan siihen oikeaan elämän muutokseenkin.

Narsistihan ei päästä ketään lähtemään, vaan hän vain saa lähteä, eli tiedät aika paljon jos joka kerta puhuu sinut ympäri ja seuraavassa hetkessä alkaa nimittelemään ja muutoinkin alistamaan ja moittimaan kaikesta.

silloin on parasta kerätä kamppeet jos oma asunto vaihtaa lukot ja sellaisessa tilanteessa että tuo narsku ei tiedä eikä osaa aavistaa.
Matkalaukussa hänen maallinen mammonansa oven ulkopuolelle ja siään älä päästä asuntoon missään nimessä.

Jos tavaraa hänellä on enemmän kuin mitä matkalaukkuun mahtuu, niin pyydä virkavalta paikalle kun ottaa tavaransa.

Muutoinkin pyri saamaan aina itsellesi ja lapsillesi turvaava kulkija rinnalle, toivottavasti häipyy kauas pois koko paikkakunnalta.
Lapsiakaan ei ole hyvä päästää hänen luokseen ilman valvontaa.

Jouduin vaaraan itse kerran erään asian selvittelyn yhteydessä, julmat uhkaukset oli luettu erään asianajan kuullen ja hän soitti työpaikalleni heti ja antoi ohjeet kulkemiseen. Tämä narsku ei ollut puolisoni, mutta lähipiiriini kuuluva henkilö.
Oli kyllä jo aikaisemmin käynyt tekemässä ilkivaltatekojaan öisin pihallemme. Nyt sitten uhkasi jo henkeäkin.

Onneksi pääsin asiat hoituivat virkavallan avulla ja pääsin eroon uhkaajasta.