Narsistin läheisten kärsimys

No minulla on tietysti tähän nyt "aikuisenlapsen" kannanotto. Lapsihan ei ymmärrä perheen erilaisuutta varhaislapsuudessa. Vasta, kun hän myöhemmin saa vertailukohteita muista perheistä. Hän oppii huomaamaan perheensä karmean erilaisuuden.

Itse tiedostin jo pienenä perheen sisäisen kauheuden. Mutta ei niihin löytynyt selityksiä ennen, kun nuorena aikuisena. Jolloin jo suunittelin poismuuttoa lapsuudenkohdistani. Ja sitten myöhemmin, luettuani asiasta kirjallisuutta.Olin jo aikuinen. Jolloin alkoi selvitä mistä kaikesta oli kysymys lapsuudenkodissani.

Sitä paitsi, nyt vasta noin 10-15 vuotta ollaan keskusteltu narsismista yleisellä tasolla. Lapsuudessani perhe oli käsite, jonka asioista ei muille puhuttu. Kodinseinien sisällä tapahtuneet asiat saivat tapahtua ihan rauhassa. Kenenkään niihin puuttumatta.

-tytär- kirjoitti:

No minulla on tietysti tähän nyt "aikuisenlapsen" kannanotto. Lapsihan ei ymmärrä perheen erilaisuutta varhaislapsuudessa. Vasta, kun hän myöhemmin saa vertailukohteita muista perheistä. Hän oppii huomaamaan perheensä karmean erilaisuuden.

Itse tiedostin jo pienenä perheen sisäisen kauheuden. Mutta ei niihin löytynyt selityksiä ennen, kun nuorena aikuisena. Jolloin jo suunittelin poismuuttoa lapsuudenkohdistani. Ja sitten myöhemmin, luettuani asiasta kirjallisuutta.Olin jo aikuinen. Jolloin alkoi selvitä mistä kaikesta oli kysymys lapsuudenkodissani.

Sitä paitsi, nyt vasta noin 10-15 vuotta ollaan keskusteltu narsismista yleisellä tasolla. Lapsuudessani perhe oli käsite, jonka asioista ei muille puhuttu. Kodinseinien sisällä tapahtuneet asiat saivat tapahtua ihan rauhassa. Kenenkään niihin puuttumatta.

Lue lisää

Nykykäsitys onkin että lapsille tulisi selittää mistä aikuisten riidat johtuu, koska lapsi herkästi uskoo olevansa syyllinen. Mitä pienempi sitä herkemmin. Pahimmoillaan siis, jos äiti tai isä tai kuka onkaan vastuussa lapsen tarpeista, lyö (kännissä/tunteensiirrossa) lasta niin lapsi mieltää asian hyvin yksinkertaisesti; auktoriteetissa ei voi olla syy, syy on siis minussa (vaikken sitä käsitä)
Vasta eriytymisen valmistuttua 5v ja siitä eteenpäin lapsi alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään muitakin syy- ja seuraussuhteita. Ja sen että toisen teko saattoi johtua virheestä/ajattelemattomuudesta/primitiivireaktiosta.

Perhe muodostaa lauman, jossa luotetaan toisiinsa, niin hyvässä kuin - valitettavasti - pahassakin, joten ymmärrän että tapahtuneet asiat pysyy kodin seinien sisäpuolella. Kukapa tahtoisi että perheen asioita riepotellaan naapurissa?

Narsisteja usein ihan aidosti pelätään, ja syystäkin.

Samasta syystä, minkä vuoksi työpaikkakiusatut joutuvat vaikeuksiin ja lähtemään, kun taas kiusaajat satuilevat asiat itselleen hyödyllisiksi.

että ihminen saa omaisuudellaan tehdä juuri niin kuin haluaa. Vaikka antaa koko omaisuutensa suosikkilapselleen.

se vaan on niin, kirjoitti:

että ihminen saa omaisuudellaan tehdä juuri niin kuin haluaa. Vaikka antaa koko omaisuutensa suosikkilapselleen.

Ei onnistu perintökaaren mukaan suomessa.

Perintölaki muuttuu eu alueella, kannattaa olla tarkkana.

fin...lex kirjoitti:

Ei onnistu perintökaaren mukaan suomessa.

Perintölaki muuttuu eu alueella, kannattaa olla tarkkana.

miksi ei onnistuisi?

onnistuu, kirjoitti:

miksi ei onnistuisi?

Voiko joku oikeasti olla noin tietämätön?

Googleta vaikka "lakiosa", niin viisastut.

Huh huh sentäs kirjoitti:

Voiko joku oikeasti olla noin tietämätön?

Googleta vaikka "lakiosa", niin viisastut.

kyllä ihminen saa vaikka ryypätä koko omaisuutensa, eikä siinä tulevat perilliset voi mitään tehdä. Omaisuutensa voi vaikka myydä käypään hintaan suosikkilapsilleen ja kauppa on täysin pätevä. Rahat onkin sitten helppo kierrätää ja "hävittää". Ennakkoperintöä se ei ole ja kun vanhemmat aikanaan kuolevat, ei ole mitään jaettavaa.

siis, kirjoitti:

kyllä ihminen saa vaikka ryypätä koko omaisuutensa, eikä siinä tulevat perilliset voi mitään tehdä. Omaisuutensa voi vaikka myydä käypään hintaan suosikkilapsilleen ja kauppa on täysin pätevä. Rahat onkin sitten helppo kierrätää ja "hävittää". Ennakkoperintöä se ei ole ja kun vanhemmat aikanaan kuolevat, ei ole mitään jaettavaa.

Lue lisää

Juuri noin se meneekin kuten yllä pelataan sillä omaisuudella. Toisaalta mitä väliä vaikka hävittäisi omaisuutensa korvatunturille. Hyvin yleistä tietty on tuo miten tänkaltainen henkilö masinoi sisarusten välejä rikkoo ne ajan kanssa nollalukemiin.

siis, kirjoitti:

kyllä ihminen saa vaikka ryypätä koko omaisuutensa, eikä siinä tulevat perilliset voi mitään tehdä. Omaisuutensa voi vaikka myydä käypään hintaan suosikkilapsilleen ja kauppa on täysin pätevä. Rahat onkin sitten helppo kierrätää ja "hävittää". Ennakkoperintöä se ei ole ja kun vanhemmat aikanaan kuolevat, ei ole mitään jaettavaa.

Lue lisää

Pahoittelen kärkkäyttäni, käsitin että puhuttiin kuoleman jälkeisestä tilanteesta. Silloinkin on loukatun osapuolen kuitenkin mahdollista nostaa lakiosan täydennyskanne.

Jos lahjanantajan/testamentintekijän eläessä kyseessä on mielisairas tai dementoitunut ihminen, on hänet mahdollista hakea edunvalvontaan, jolloin lahjan antaminen voi tapahtua vain maistraatin luvalla, eikä henkilö pääse hassaamaan omaisuuttaan.

Tämä edellyttää, että ihminen on oikeasti melko pysyvästi ja vaikeasti mielisairas, eikä ole kovin helppo keino. Mahdollinen kyllä, tiedän tapauksia, jolla näin on ainakin osa omaisuudesta saatu pelastettua.

Huh huh sentäs kirjoitti:

Pahoittelen kärkkäyttäni, käsitin että puhuttiin kuoleman jälkeisestä tilanteesta. Silloinkin on loukatun osapuolen kuitenkin mahdollista nostaa lakiosan täydennyskanne.

Jos lahjanantajan/testamentintekijän eläessä kyseessä on mielisairas tai dementoitunut ihminen, on hänet mahdollista hakea edunvalvontaan, jolloin lahjan antaminen voi tapahtua vain maistraatin luvalla, eikä henkilö pääse hassaamaan omaisuuttaan.

Tämä edellyttää, että ihminen on oikeasti melko pysyvästi ja vaikeasti mielisairas, eikä ole kovin helppo keino. Mahdollinen kyllä, tiedän tapauksia, jolla näin on ainakin osa omaisuudesta saatu pelastettua.

Lue lisää

Ymmärrän kantasi mutta miten todistat toisen olevan sairas. Nähdäkseni sairauksissa joissa ihminen todetaan syyntakeettomaksi oikeus antaa luvan avata potilaskansiot. Narsistin tulisi siis olla mielisairas tai dementoitunut tjv.. Jos edelliset kriteerit eivät toteudu ihminen voi hävittää älykkäästi omaisuutta ihan miten tahtoo.

Tarkoitukseni ei ole vängätä esitän vain asioita omien kokemuksien kautta. Tullut tulokseen siis kun arvomaailma aikoinaan muuttui että onko sen väliä jos vanhempi suosii muita sisaria tai sitä yhtä. Paras kun antaa olla ja tekee omasta elämästään siedettävän sillätapaa missä jättää mokomat perintöajatukset.

Toinen näkökulma minkä esitit on tietenkin se että jos molemmat vanhemmat ovat elossa eikä avioehtoa ole ja toinen operoi ja toinen ei enää ymmärrä missä mennään - pistää vaan nimen alle kun toinen vaatii. Ymmärrän tässä kantasi täysin mutta mikä avuksi? Taitaa olla lakimiehen hommia.

13+3 kirjoitti:

Ymmärrän kantasi mutta miten todistat toisen olevan sairas. Nähdäkseni sairauksissa joissa ihminen todetaan syyntakeettomaksi oikeus antaa luvan avata potilaskansiot. Narsistin tulisi siis olla mielisairas tai dementoitunut tjv.. Jos edelliset kriteerit eivät toteudu ihminen voi hävittää älykkäästi omaisuutta ihan miten tahtoo.

Tarkoitukseni ei ole vängätä esitän vain asioita omien kokemuksien kautta. Tullut tulokseen siis kun arvomaailma aikoinaan muuttui että onko sen väliä jos vanhempi suosii muita sisaria tai sitä yhtä. Paras kun antaa olla ja tekee omasta elämästään siedettävän sillätapaa missä jättää mokomat perintöajatukset.

Toinen näkökulma minkä esitit on tietenkin se että jos molemmat vanhemmat ovat elossa eikä avioehtoa ole ja toinen operoi ja toinen ei enää ymmärrä missä mennään - pistää vaan nimen alle kun toinen vaatii. Ymmärrän tässä kantasi täysin mutta mikä avuksi? Taitaa olla lakimiehen hommia.

Lue lisää

Totta, tuo todistaminen onkin vaikeaa. Ja toisaalta, ymmärrettävästikin, tällaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisen kynnys on hyvin korkea. Käsittääkseni kuitenkin maistraatti saa potilastiedot harkitakseen päätöstä edunvalvojan määräämisestä. Ne ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa, eli hakija ei niihin pääse käsiksi, ennen kuin hänet edunvalvojaksi määrätään.

Tuo perintöasia on, kuten sanot, aina vaikea ja tunteita herättävä juttu. On myös tilanteita, että ulkopuolinen käyttää hyväkseen ihmistä, joka ei itse ymmärrä tätä. Esim. uusi paljon nuorempi puoliso/mies- tai naisystävä huijaa vanhuksen omaisuuden ja lapsille ei jää mitään, vaikka täysissä järjissään ollessaan henkilö olisi pitänyt sitä hyvin tärkeänä, että hänen elämäntyönsä hedelmät jäävät nimenomaan rintaperillisille.

Itse ajattelen asian niin, että en omaisuuden takia lähtisi raskaisiin riitaprosesseihin. Ne kuluttavat ja stressaavat ihmistä liikaa. Jos ajatellaan sitä mielipahaa, mikä sellaisesta mahdollisesti vuosikausia kestävästä riitelystä aiheutuu, ei mikään raha riitä sellaista korvaamaan. Parempi ajatelle että irroittautuu kaikesta ja keskittyy hoitamaan oman elämänsä ja omaisuutensa mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Tällöin elämältä saa paljon enemmän.

Vaikea rajanveto on silloin, kun kokee, että olisi vastuussa myös jonkun toisen puolesta. On vaikeaa olla katkeroitumatta selkeiden epäoikeudenmukaisuuksien edessä. Vaikeita juttuja nämä ja usein todella tunnepitoisia. Ei auta kuin toivoa, että joskus oikeudenmukaisuus voittaisi!

Huh huh sentäs kirjoitti:

Totta, tuo todistaminen onkin vaikeaa. Ja toisaalta, ymmärrettävästikin, tällaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisen kynnys on hyvin korkea. Käsittääkseni kuitenkin maistraatti saa potilastiedot harkitakseen päätöstä edunvalvojan määräämisestä. Ne ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa, eli hakija ei niihin pääse käsiksi, ennen kuin hänet edunvalvojaksi määrätään.

Tuo perintöasia on, kuten sanot, aina vaikea ja tunteita herättävä juttu. On myös tilanteita, että ulkopuolinen käyttää hyväkseen ihmistä, joka ei itse ymmärrä tätä. Esim. uusi paljon nuorempi puoliso/mies- tai naisystävä huijaa vanhuksen omaisuuden ja lapsille ei jää mitään, vaikka täysissä järjissään ollessaan henkilö olisi pitänyt sitä hyvin tärkeänä, että hänen elämäntyönsä hedelmät jäävät nimenomaan rintaperillisille.

Itse ajattelen asian niin, että en omaisuuden takia lähtisi raskaisiin riitaprosesseihin. Ne kuluttavat ja stressaavat ihmistä liikaa. Jos ajatellaan sitä mielipahaa, mikä sellaisesta mahdollisesti vuosikausia kestävästä riitelystä aiheutuu, ei mikään raha riitä sellaista korvaamaan. Parempi ajatelle että irroittautuu kaikesta ja keskittyy hoitamaan oman elämänsä ja omaisuutensa mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Tällöin elämältä saa paljon enemmän.

Vaikea rajanveto on silloin, kun kokee, että olisi vastuussa myös jonkun toisen puolesta. On vaikeaa olla katkeroitumatta selkeiden epäoikeudenmukaisuuksien edessä. Vaikeita juttuja nämä ja usein todella tunnepitoisia. Ei auta kuin toivoa, että joskus oikeudenmukaisuus voittaisi!

Lue lisää

Hyvin tiivistetty. Ajatellaan hypoteesina tapausta jossa toinen vanhemmista ei enää ymmärrä ja toinen masinoi niin lain mukaan se em. tulisi hakea holhouksen alle kun oikeasti paremmassa moraaalimaailmassa se menisi sillä tapaa missä se einiinhöperö tulisi asettaa myös valvontaan. Kaikki se tekeekin tästä aiheesta niin kimurantin ja omaisille tuskaa aiheuttavan. Eikä ihan mikä vain lakimies ymmärrä kuviota. Joillain ellei useilla narsistisen luonnehäiriön omaavilla saattaa olla psykan akuutteja käyntejä mutta useimmiten psykosomaattista oireilua tätä enemmän sitäpaitsi kun muistaakseni narsismi ei kuulu edes F-luokitukseen on vaikea lähteä soitellen sotimaan kun näyttöä ei ole.

Se mitä voi ajatella jos voimia on ja varallisuutta - lähteä hakemaan isälle edunvalvojaa jotta näkisi mihin hän nimensä allekirjoittaa mihin ei. Sekin on stydi prosessi mikä saattaa tulehduttaa oman elämän siinä sivussa saatat nähdä ihmisten liittoutuvan puolelle tai toiselle. Lopputuloksena kaikkinainen hajaannus.

Nämä ovat voimia vieviä asioita. Empatiakyvyn omaavat ovat usein niitä jotka reagoivat tavalla toisella. Ja kun aika kuluu ja asiat pahenee on tavattoman vaikea käsikirjamaisesti löytää ratkaisua koska sitä ei ole.

Kaikkein parhaiten olen nähnyt ihmisten selviävän näistä tilanteista pitämällä etäisyyttä tai ei yhteyksiä ollenkaan. Sitapäitsi usein se suosikkilapsi joka siinä lähinnä on alkaa käyttäytymään kuten nph. Siinä tulee valinnanpaikka mitä haluaa omalta elämältä. Loppuun heitän vielä ajatuksen siitä miten veri on vettä sakeampaa ja se juuri tekeekin aiheesta vaikean koska usein siihen vedotaan kun yrität ottaa etäisyyttä.

En muista edesmenneen lakimiehen nimeä joka toimi SAK; n selkkauksessa. Hänhän kirjoitti kirjankin ennen poismenoaan ja haastattelussa peräänkuulutti erikoistuomioistuimia juuri tämänkaltaisiin tapahtumasarjoihin.

noinhansemenee kirjoitti:

Hyvin tiivistetty. Ajatellaan hypoteesina tapausta jossa toinen vanhemmista ei enää ymmärrä ja toinen masinoi niin lain mukaan se em. tulisi hakea holhouksen alle kun oikeasti paremmassa moraaalimaailmassa se menisi sillä tapaa missä se einiinhöperö tulisi asettaa myös valvontaan. Kaikki se tekeekin tästä aiheesta niin kimurantin ja omaisille tuskaa aiheuttavan. Eikä ihan mikä vain lakimies ymmärrä kuviota. Joillain ellei useilla narsistisen luonnehäiriön omaavilla saattaa olla psykan akuutteja käyntejä mutta useimmiten psykosomaattista oireilua tätä enemmän sitäpaitsi kun muistaakseni narsismi ei kuulu edes F-luokitukseen on vaikea lähteä soitellen sotimaan kun näyttöä ei ole.

Se mitä voi ajatella jos voimia on ja varallisuutta - lähteä hakemaan isälle edunvalvojaa jotta näkisi mihin hän nimensä allekirjoittaa mihin ei. Sekin on stydi prosessi mikä saattaa tulehduttaa oman elämän siinä sivussa saatat nähdä ihmisten liittoutuvan puolelle tai toiselle. Lopputuloksena kaikkinainen hajaannus.

Nämä ovat voimia vieviä asioita. Empatiakyvyn omaavat ovat usein niitä jotka reagoivat tavalla toisella. Ja kun aika kuluu ja asiat pahenee on tavattoman vaikea käsikirjamaisesti löytää ratkaisua koska sitä ei ole.

Kaikkein parhaiten olen nähnyt ihmisten selviävän näistä tilanteista pitämällä etäisyyttä tai ei yhteyksiä ollenkaan. Sitapäitsi usein se suosikkilapsi joka siinä lähinnä on alkaa käyttäytymään kuten nph. Siinä tulee valinnanpaikka mitä haluaa omalta elämältä. Loppuun heitän vielä ajatuksen siitä miten veri on vettä sakeampaa ja se juuri tekeekin aiheesta vaikean koska usein siihen vedotaan kun yrität ottaa etäisyyttä.

En muista edesmenneen lakimiehen nimeä joka toimi SAK; n selkkauksessa. Hänhän kirjoitti kirjankin ennen poismenoaan ja haastattelussa peräänkuulutti erikoistuomioistuimia juuri tämänkaltaisiin tapahtumasarjoihin.

Lue lisää

Uskoisin samoin, että etäisyyden pitäminen antaa itselle parhaan mielenrauhan. Punnintahan on käytävä sen ehkä myöhemmin tulevan "miksi en tehnyt mitään" -tunteen ja riitelystä koituvan ahdistuksen välillä. Ihmiset ovat kyllä niin kummallisia psykologisilta rakenteiltaan, että on vaikea arvioida mitä oikealta tuntuvat teotkin saattavat saada aikaan.

Esim. tuon isän ja äidin tapauksessa, jos vanha ihminen on ollut alistavassa, kieroutuneessa suhteessa koko elämänsä, voi hän olla niin tottunut asiantilaan, että muutoksen (ulkopuolisen silmin muutoksen parempaan) tuoma stressi järkyttää mieltä ja aiheuttaa vanhukselle suurempaa ahdistusta kuin asioiden jatkuminen samalla epäterveellä kaavallaan. Monet ihmiset pelkäävät kaikkia muutoksia kuollakseen ja saavat niistä stressiä. Toisaalta narsistinen läheinen saattaa keksiä kamalia keinoja kostaakseen todelliset tai kuvittelemansa vääryydet ja kohdistaa kostonsa yleensä heikoimpaan.

Narsismiahan taas ei lueta mielisairaudeksi samaan tapaan kuin vaikka skitsofreniaa, josta syystä rikosoikeudessa diagnosoitukaan narsisti ei ole koskaan syyntakeeton. Samasta syystä on sillä perusteella mahdotonta ketään hakea edunvalvontaan, vaikka ihminen olisi ns. mahdoton ja "täysi hullu". Omasta mielestäni juuri persoonallisuushäiriöt ovat kammottavin ja tuhoavin voima mitä ihmisestä löytyy, ja ainoa keino on juosta niin lujaa kuin jaloistaan pääsee. Ja muistaa että jokainen on loppupeleissä vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan, niin raastavalta kuin se tuntuukin läheisen kärsimystä seuratessa.

Huh huh sentäs kirjoitti:

Uskoisin samoin, että etäisyyden pitäminen antaa itselle parhaan mielenrauhan. Punnintahan on käytävä sen ehkä myöhemmin tulevan "miksi en tehnyt mitään" -tunteen ja riitelystä koituvan ahdistuksen välillä. Ihmiset ovat kyllä niin kummallisia psykologisilta rakenteiltaan, että on vaikea arvioida mitä oikealta tuntuvat teotkin saattavat saada aikaan.

Esim. tuon isän ja äidin tapauksessa, jos vanha ihminen on ollut alistavassa, kieroutuneessa suhteessa koko elämänsä, voi hän olla niin tottunut asiantilaan, että muutoksen (ulkopuolisen silmin muutoksen parempaan) tuoma stressi järkyttää mieltä ja aiheuttaa vanhukselle suurempaa ahdistusta kuin asioiden jatkuminen samalla epäterveellä kaavallaan. Monet ihmiset pelkäävät kaikkia muutoksia kuollakseen ja saavat niistä stressiä. Toisaalta narsistinen läheinen saattaa keksiä kamalia keinoja kostaakseen todelliset tai kuvittelemansa vääryydet ja kohdistaa kostonsa yleensä heikoimpaan.

Narsismiahan taas ei lueta mielisairaudeksi samaan tapaan kuin vaikka skitsofreniaa, josta syystä rikosoikeudessa diagnosoitukaan narsisti ei ole koskaan syyntakeeton. Samasta syystä on sillä perusteella mahdotonta ketään hakea edunvalvontaan, vaikka ihminen olisi ns. mahdoton ja "täysi hullu". Omasta mielestäni juuri persoonallisuushäiriöt ovat kammottavin ja tuhoavin voima mitä ihmisestä löytyy, ja ainoa keino on juosta niin lujaa kuin jaloistaan pääsee. Ja muistaa että jokainen on loppupeleissä vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan, niin raastavalta kuin se tuntuukin läheisen kärsimystä seuratessa.

Lue lisää

"Omasta mielestäni juuri persoonallisuushäiriöt ovat kammottavin ja tuhoavin voima mitä ihmisestä löytyy, ja ainoa keino on juosta niin lujaa kuin jaloistaan pääsee".

En ihan allekirjoita tuota ajatusta. Esimerkiksi, jos kliinisesti masentuneelle tehdään diagnoosiin tarkentamiseksi SKID-testi tuloksena on melko varmasti mm. depressiivinen ja skitsoidinen (eristäytyvä) persoonallisuushäiriö. Potilaan parantuessa myös 'häiriöt' poistuvat. Myös ns. 'ohutnahkainen' narsisti voi parantua terapiassa.

Huh huh sentäs kirjoitti:

Uskoisin samoin, että etäisyyden pitäminen antaa itselle parhaan mielenrauhan. Punnintahan on käytävä sen ehkä myöhemmin tulevan "miksi en tehnyt mitään" -tunteen ja riitelystä koituvan ahdistuksen välillä. Ihmiset ovat kyllä niin kummallisia psykologisilta rakenteiltaan, että on vaikea arvioida mitä oikealta tuntuvat teotkin saattavat saada aikaan.

Esim. tuon isän ja äidin tapauksessa, jos vanha ihminen on ollut alistavassa, kieroutuneessa suhteessa koko elämänsä, voi hän olla niin tottunut asiantilaan, että muutoksen (ulkopuolisen silmin muutoksen parempaan) tuoma stressi järkyttää mieltä ja aiheuttaa vanhukselle suurempaa ahdistusta kuin asioiden jatkuminen samalla epäterveellä kaavallaan. Monet ihmiset pelkäävät kaikkia muutoksia kuollakseen ja saavat niistä stressiä. Toisaalta narsistinen läheinen saattaa keksiä kamalia keinoja kostaakseen todelliset tai kuvittelemansa vääryydet ja kohdistaa kostonsa yleensä heikoimpaan.

Narsismiahan taas ei lueta mielisairaudeksi samaan tapaan kuin vaikka skitsofreniaa, josta syystä rikosoikeudessa diagnosoitukaan narsisti ei ole koskaan syyntakeeton. Samasta syystä on sillä perusteella mahdotonta ketään hakea edunvalvontaan, vaikka ihminen olisi ns. mahdoton ja "täysi hullu". Omasta mielestäni juuri persoonallisuushäiriöt ovat kammottavin ja tuhoavin voima mitä ihmisestä löytyy, ja ainoa keino on juosta niin lujaa kuin jaloistaan pääsee. Ja muistaa että jokainen on loppupeleissä vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan, niin raastavalta kuin se tuntuukin läheisen kärsimystä seuratessa.

Lue lisää

"
Esim. tuon isän ja äidin tapauksessa, jos vanha ihminen on ollut alistavassa, kieroutuneessa suhteessa koko elämänsä, voi hän olla niin tottunut asiantilaan, että muutoksen (ulkopuolisen silmin muutoksen parempaan) tuoma stressi järkyttää mieltä ja aiheuttaa vanhukselle suurempaa ahdistusta kuin asioiden jatkuminen samalla epäterveellä kaavallaan. "


No juuri tuota tarkoitin. Mikä vaakakupissa painaa. Lähtee tuollaiseen leikkiin niin ei siitä tule kuin vielä pahempi mieli kaikille. Siksi esitin skenarion. (kauhuskenarion)

Huh huh sentäs kirjoitti:

Voiko joku oikeasti olla noin tietämätön?

Googleta vaikka "lakiosa", niin viisastut.

Kyllä kohtalaisen kokoinen omaisuus voi huveta olemattomiin lyhyessäkin ajassa. Jos asianomainen kokee itsensä järkeväksi päätöksentekijäksi, hän ei ylipäätään tykkää asioida lääkäreiden luona ja mukana pyörii joku härski hyväksikäyttäjä, omaiset saavat tehdä kovasti töitä ennen, kuin omaisuuden hukkaamiselle saadaan stoppi. Siinä ei lakisääteiset osat paljoa paina, kun huijarit lypsävät yksinäiseksi itsensä tuntevia ihmisiä.