Hevosen huono tasa-paino?

Taipuu huonosti. Se kaatuu kaarteissa sisäänpäin juuri sen takia. Avuksi kiemuraurat. Mahdollisimman paljon kaarevia uria, kuinka tiukkoja kaaria, sen mukaan miten hevonen pystyy niitä menemään. Työskentelyä ympyrällä (ei kovin kauaa kerralla etttei hevonen väsy), pujottelua esim estetolppien välistä yms.

Mitä tulee kiitämiseen, oletko varma, ettet vedä sitä suusta? Hevosen kanssa on turha kiskoa kilpaa, sillä ihminen häviää siinä varmasti. En tiedä miten tarkkaan ottaen sitä pidättelet, mutta älä vedä ohjista kuin lyhyen hetken kerrallaan. Jos jäät vetämään ohijsta kaikin voimin, hevonen joko puree kiinni kuolaimeen, turtuu siihen tai kiristää vauhtiaan päästäkseen karkuun suussa tuntuvaa kipua. Jälkimmäinen on tyypillistä herkkäsuisille hevosille. Tee lyhyitä pidätteitä, ja ellei se auta, tee voltti tai vaikka useita. Kaarevalla uralla hevosen ei ole niin helppo kaahailla.

Tulee myös mieleen, että se saa liikaa kauraa tm väkirehua. Sen kunto on kohonnut joten se ei enää tarvitse niin paljon kauraa jaksaakseen. Kaahailu voi hyvin olla ylimääräisen energian purkamista. Vähennä väkirehun määrää, sanotaan puoleen nykyisestä ja katso mitä tapahtuu. Heinää normaalisti.

Ja puhu sille, silloin se alkaa kuunnella ääntäsi ja rauhoittava puhe auttaa hidastamaan kaahaamista.
Muuten olen samaa mieltä Lampinajadin kanssa, paljon kaarevia uria ja pujotteluja sekä ravissa että käynnissä. Laukkaa ympyrällä, ei lainkaan pitkää suoraa uraa ison kentän kaviouralla.
Vaihda suuntaa vähän väliä.
Kuinka kauan ratsastat sillä kerralla? Olisi ehkä syytä ratsastaa kauemmin, sen kunto on sen verran kohonnut että kestää varmasti pari, välillä ehkä kolmekin tuntia. Jos menet kolme tuntia niin seuraavana päivänä kevyesti, tunti, jossa suurin osa on käyntiä. Vaihtele siis rasitusta eri päivinä.

En ehkä ihan kolme atuntia ratsastaisi vielä tässä vaiheessa kun kuntoa on kohotettu vasta vuoden vaihteesta asti, mutta toisaalta, jos ottaa kevyemmin ja hevonen vaikuttaa pirteältä, niin mikä ettei.

Mutta kuten Kasiro sanoi, seuraavana päivänä sitten hyvin kevyesti. Kokonaan ei saa jättää seisomaan tai sen lihakset kipeytyvät.

Hyppään tapani mukaan sivuun aiheesta:

Kasiro, jos vielä seuraat tätä ketjua, miten imuriprojekti oriin kanssa etenee?

Hyvä periaate. Kun heppa tottuu nuoresta asti kaikenlaiseen "älyttömään"; se ei ala myöhemminkään loikkia uusien ja outojen juttujen edessä. Katsoo vain, että "mitähän sinä nyt taas olet keksinyt?". :)

Kunhan vaan keksisin tarpeeksi niitä älyttömiä asioita. Ideoita otetaan kiitollisuudella vastaan.

Syy saattaa olla myös se, että hevonen tosiaan on herkkä suusta ja kun yritätte ohjilla pidätellä, haluaa vain pois tilanteesta ja on hankalampi. Minulle on käynyt sama yhden suomenhevosen kanssa. Kun tajusin sen, menin pitkin ohjin ravia ja laukkaa ja hiljentämiseen riitti pelkkä istunta :) VINKKI

En huomannutkaan että tähän ketjuun oli tullut jatkoa jo aiemmin... Varmaankin myöhäistä, mutta vastaan silti Kasirolle. Mikä kenenkin mielestä on tai ei ole älytöntä, mutta tässä joitakin juttuja joille meillä oli ajoittain käyttöä. Suurimman osan poni hyväksyi tyynen rauhallisesti, osaa se katsoi kieroon jonkin aikaa.

- Rapisevat ja hulmuavat pressut, myös niiden kuljettaminen kantamalla tai vetämällä, samoin hulmuavat vaatteet joita joskus tarvittiin näytösratsatuksissa. Samoin pressujen tm rapisevien juttujen yli kulkeminen.

- rapisevat muovipussi mahdollisimman monessa eri tilanteessa ja muodossa

- erilaiset sillat jotka kumisevat kavioiden alla. Pieni puinen, kapea kävelysilta oli ponin mielestä suurempi uhka kuin metallinen minisilta joita näkee tietöiden yhteydessä että autot pääsevät kulkemaan kaivantojen yli. Alla oli mies hitsaamassa putkea, mutta poni ei siitä piitannut. Ukko kyllä pelästyi kavioiden kopinaa yläpuolellaan...

- Kovat, äkilliset pamaukset, esim metsästäjien ammuskelut heidän harjoitellessaan ammuntaa ja metsästäessään, ja talvisin jääkaukaloiden pauke kiekkojen osuessa kaukalon seiniin

- kirkkaan väriset sadetakit ja sateenvarjot, myös hevosen pään yläpuolella (ratsastaja pitää sateenvarjoa tai pukee sadetakin satulassa istuessaan

- mahdollisimman monenlaiset kotieläimet. Meillä poni katsoi aina kieroon läheisen kotieläinpihan helmikanoja ja kalkkunoita eikä lopultakaan tottunut niihin täysin.

- metelöivät suurkoneet, kuten kaivinkoneet, telaketjutraktorit, metsätyökoneet, betoniautot, maitoautot yms

- auton torven tuuttaaminen, myös hevosen vieressä (kaupungissa valitettavasti jotkut älypäät huvittelevat toisinaan ajamalla autolla tai mopolla hevosen vierestä ja tööttäämällä torvea saadakseen hevosen pelästymään)

- kaikkien mahdollisten talvityökalujen hyväksyminen vieressä ja perässä, esim lasten pulkat ja rattikelkat, lumikolat jne

- ovien, porttien ja postiluukkujen avaaminen, myös selästä käsin. Tiedän useita hevosia joilla näitä juttuja ei pysty tekemään

- ilmapallot, etenkin räikeän väriset kaasupallot jotka leijuvat hevosen pään yläpuolella.

- erilaiset letkut, mm. se pölynimurin letku josta on ollutkin puhetta, samoin ihan tavallinen puutarhaletku jonka voi laittaa kulkemaan hevosen selän yli esim jos jalkoja täytyy letkuttaa. Letkun voi laittaa vaikka pintelillä jalkaan kiinni ja veden virtaamaan, niin ei tarvitse itse pidellä letkua koko aikaa, ja jos se kulkee selän yli, se ei myöskään mene solmuun eikä hevonen astu sen päälle vaikka vähän liikehtisikin. Hyvin kätevää! Kunhan muistaa varmistaa, että letku on kiinni niin kevyesti, että se varmasti irtoaa pintelistä jos hevonen sattuu pelästymään jotakin. Ei sitten satu onnettomuuksia sen takia.

Tässä nyt joitakin mitä tuli mieleen. :)

Kiva kuulla että ori on jo kunnossa!

Sateenvarjon kanssa (ellet ole jo tehnytkin niin) kannattaa kokeilla myös avata se äkillisesti hevosen lähistöllä. Varsinkin ne mitkä levähtävät auki nappia painamalla, ovat useimmille hevosille kauhistus. Kannattaa myös heilutella ja ravistella niitä.

Jääkiekkokaukalon voi korvata millä tahansa mikä päästää äkillisen pamauksen. Voit vaikka pudottaa vasaran tms jonkun pellinpalan tai tyhjän peltitynnyrin päälle. Voi olla että aseiden paukekin riittää siihen ettei se välitä muistakaan pamahduksista, mutta mitä erilaisempia äkillisiä, kovia ääniä, sen parempi.

Lasten talvileluja löytyy yleensä talvemmalla hyvin varustetuista tavarataloista ja ainakin täällä päin joskus jopa rautakaupoista, samoin muita talvitarvikkeita. Joten niitä joutuu vielä odottamaan ellei ole sukulaisia ja/tai ystäviä joilta saisi lainaan. Pulkka ei montaakaan euroa maksa vaikka ostaisi itselleenkin, eikä sitä tiedä milloin siitä olisi hyötyä jossain muussakin asiassa. Jos jotain pitäisi kantaa paikasta toiseen (kantovesi talliin, takkapuita sisälle, raskas kauppakassi - sen sellaista), sen voi laittaa pulkkaan ja vetää. Paljon helpompaa kuin kantaminen!

Tuli juuri mieleen vielä pari juttua... Joskus kun poni oli piehtaroinut oikein kunnon savilammikossa, kurakerros sen turkissa oli niin paksu ja kova, että mikään harja ei pystynyt siihen. Joten käytimme tavallista pihaluutaa. Sillä lähti aikas mukavasti, ja loput savet irtosivat hevosen omilla harjoilla. Kesäkarva on liian ohutta ja karkea luuta saattaisi satuttaa hevosta, mutta siinä vaiheessa kun talvikarva alkaa irrota tosissaan, luuta voi olla varsin hyvä vaihtoehto. Heppakin tuntui tykkäävän.

Ja sitten se mikä ei taida olla fiksuin mahdollinen idea nelivuotiaan kanssa... hevosen käyttäminen tikapuina. Jos sattuu tilanne että jotakin pitäisi korjata ja siihen tarvittaisiin tikapuita jotka jotenkin ovat joutuneet kadoksiin, on kätevää, jos hevonen hyväksyy sen, että ihminen istuu/seisoo sen selässä vasaroimassa naulaa seinään ja mahdollisesti käyttämässä muitakin työkaluja kuten akkuporakonetta tms.

En usko paukkeiden vaikuttavan mitenkään koska täällä paukkuu tämän tästä. Korjataan laitumien katoksia, aitoja, tallia ym.
Lasten leluja en haluaisi ostaa, ehkä pulkkaa lukuunottamatta, kun niitä ei muuten tarvita. Mutta mietitään , mietitään.. Täytyy kai patistaa veljeä lapsentekoon...Ei pulkkaakaan muuten tarvita mutta ehkä takkapuita voisi tuoda ulkopinosta lämpimään tilaan.
Luutaa äiti pari kertaa käyttikin kun myös hermostui hevosten kurakuoreen. Se ei ollut ongelma muille kuin nuoremmalle oriille. Se ei siitä oikein pitänyt mutta kun isä roikkui riimussa niin onnistui sekin.
Tikkaina-- hmm-- en ehkä uskalla käyttää tikkaina edes tammaa joka on rauhallisuuden perikuva mutta se on kuitenkin arabi. Arabit ovat sen verran sähäköitä että ei välttämättä onnistu. Mutta en silti hylkää ajatusta, ehkä myöhemmin kun ori vähän vanhenee ja viisastuu. ( Jos viisastuu..)

Totta. En minäkään sitä olisi kokeillut millään muulla hevosella. Mutta eihän siellä ole mikään pakko seistä... Voihan sitä istua normaalisti satulassa ja vaikka koputtaa rystysillä seinää, niin näkee miten heppa suhtautuu. Toisen käden voi pitää ohjissa. Mutta olet oikeassa, ei kannata ottaa turhia riskejä.