Tänäänhän se koe on, joten kertokaas ihmiset millaisia kysymyksiä siellä oli.
Turun pääsykoekysymykset
UteliasKollega
1163108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 116
Vanhimmat
Oikeushistorian kirjasta kysyttiin ainakin suorana kysymyksenä "Mooseksen taulujen kymmenen käskyä" sekä "Suomalaisen oikeushistorian tapahtumat 1800- ja 1900-luvuilla".
1) Monivalinta rikosvastuusta
2) Pikkukysymyksiä rikosvastuusta
3) Lainsoveltamistehtävä rikosvastuusta
4) Perusteltu vastaus virhevastuuta koskevaan kysymykseen
5) Monivalinta virhevastuusta
6) Vuosi_vitun_lukuja. Voi vitun vitun vitun vitun vitun vitun vittu.
7) Pikkukysymyksiä oikeushistoriasta
8) Hyvinvointivaltioregiimit
Tuota yhtä kysymystä lukuunottamatta kysymykset vaikuttivat oikein helpoilta(siis sillä tavalla selkeitä, että luulisi ihmisten osanneen ne suhteellisen hyvin - itsehän en luultavasti osannut). Osa monivalintakysymyksistä vaikutti kummallisen helpoilta vaikka yritin hakea niistä jotain kompia, luultavasti menin kaikkiin niihin jekkuihin joita kysymyksiin oli tungettu. En ihmettelisi, vaikka pisteraja pysyisi samana kuin viime vuonna tai laskisi vain vähän.
Itsellä sama fiilis kokeen sujumisesta kuin viime vuonna - meni ehkä jossain suhteessa "hyvin", muttei luultavasti tarpeeksi hyvin muihin nähden. Viime vuonna 0,5p päähän, eikä minulla ole syytä olettaa että tänä vuonna menisi yhtään sen paremmin.
Ajattele niin että jos ne oli sulle vaikeita ja hankalia muistaa, niin luultavasti niille sadoille muillekin.
Minkälainen tuo vuosilukutehtävä oikein oli?
Kysymyspaperissa oli lista kymmenestä teoksesta, vastauspaperissa kymmenen riviä ja joka rivillä vuosiluku. Teosten nimet piti kirjoittaa vastauspaperiin oikeille riveille sen perusteella, mikä vuosiluku rivillä oli. Eli sitten piti miettiä, onko "de l'esprit des lois iuri naturae des rechts" tai "de iure octo gentium libri fundamenta hilipatihippan" jne kirjoitettu vuonna 1625, 1626, 1690, 1764, 1765, 1769 vai 1824.
Ja tuo oli siis a)-kohta.
B- ja c-kohdissa piti kirjoittaa 4. ja 9. riville sijoittuvista teoksista ja niiden kirjoittajista. Jos rivillä on väärä teos, sillä osuudella voi pyyhkiä vaikka perseensä koska "väärää" vastausta ei lueta.
Tuollainen kysymys oli juuri sellainen, josta olisi lähinnä voinut pohtia huonona vitsinä kaverin kanssa ennen kokeen alkua tyyliin "mitä jos kokeessa on tehtävä tyyliin yhdistä teokset ja vuosiluvut". Kuulemma kokeesta lähtikin aika paljon porukkaa kesken pois ja valvojatkin oli kauhistellut noita kysymyksiä.
10 vuosilukua ja 10 teosta pitää yhdistää toisiinsa. mm. Del delitti e delle pene, De jure belli ac pacis ja declaration of sentiments
Ja sitten rivin neljä ja ysi vuosilukuun yhdistetystä tekstistä tuli kertoa olennaista. Et jos ei osannut yhdistää siihen rivin neljä vuosilukuun oikeaa hommaa niin ei sitten vastannut oikein jatkokysymykseenkään.
Kiinnostaisi tietää että osasiko joku vastata tohon vuosiluku hommaan?
Toi vuosilukutehtävä oli aivan sieltä jostakin syvältä, enkä näe mitään järkeä miksi kenenkään olisi pitänyt opetella niitä vuosilukuja ulkoa?
Itse tiesin kaikkien teosten sisällöt mutta koska en opetellut vuosilukuja ulkoa niin koko tehtävä jäi nollille (helvetin tyhmän tehtävän rakenteen takia)!
Ei kukaan hyödy mistään vuosikukujen opettelusta mitään. Omasta mielestä teosten sisällön ymmärtäminen olis pitänyt olla tärkeämmässä asemassa. Nyt ei siis käytännössä hyötynyt mitään siitä, jos tiesi teosten sisällöt, mikäli ei muistanut sitä vuosilukua ulkoa.
Nyt vaan luotan siihen että muutkin kusi sen tehtävän koska muut tehtävät olikin sitten aika yllättävänkin helppoja.
Ja tosiaan monivalinta/oikein-väärin tehtäviä oli yllättävän paljon ja niissä ei nähdäkseni ollut paljon kompia. Olisin toivonut jopa mieluummin enemmän esseetehtäviä noiden sijaan, koska nyt saattaa pisteraja nousta aika korkeeks.
Tuo koe vaikutti muutenkin aika armottomalta senkin suhteen, että moni kysymys menee tehtävänantojen mukaan nollille eli loppu vastauksesta jätetään tylysti lukematta, jos ensimmäisenä kysytty juttu menee väärin. Eli vaikka vastaajalla olisi 8 pisteen verran kirjoitettu oikeaa asiaa, niin nolla napsahtaa jos ekassa kohdassa menee joku tavuviiva väärin. Sitä en lähde sanomaan, että kuinka paljon tiedekunnassa on mietitty tuota juttua - tuollainen "tämä kohta _edellytetään_ muiden pisteiden saamiseksi koska ???" voi poikia ihan kiitettävän määrän valituksia.
Tuo vuosilukutehtävä ei nyt mitannut mitään muuta kuin hakijoiden autismia.
Älä valita. Pääsykokeen tehtävänä ei ole mielekkäiden kysymysten esittä minen, vaan erojen saaminen pyrkijöiden välille.
Tämähän nyt on päivänselvää, että kaikki pikkunippelit täytyy hallita, jos meinaa päästä sisälle.
Väitän että niitä eroja pyrkijöiden välille on mahdollista saada muutenkin kuin pistämällä kysymys nollille jos ekasta käsitteestä unohtuu tavuviiva. Kerrotko vielä miten itse osasit hakiessasi ja päästessäsi kaiken kuviteltavissa olevan nippelitiedon?
Väitätkö Oik.yo08 ihan tosissaan, että ainoa keino saada eroja hakijoiden välille on kysyä heiltä vuosilukuja, vaikka kirjoissa oli matskua noin 750 sivun edessä? Eikai tässä kukaan kiellä, etteikö niitä hakijoiden välisiä eroja pitäisi saada. Kysymys on siitä, MITEN ne erot pitäisi saada. Se, että seulana on nyt vuosilukuja ulkoa kysyvä tehtävä, kertoo lähinnä kokeen laatijan mielikuvituksen puutteesta, älyllisestä laiskuudesta ja täydellisen puutteellista ymmärrystä siitä, miten ihmisten kykyjä voidaan mitata. Eroja varmasti saatiin nyt, mutta seulooko se tiedekuntaan parhaat hakijat - en usko. Jos tehtävässä olisi onnistututtu, sinunkin nimimerkkisi saattaisi olla Oik.yo08:n sijaan OTM.
Kyllä, pikkunippelit tulee hallita. Ymmärrän sen 100 %:sesti kun kyse on vaikka ja/tai -sanojen eroista, määräajoista ja niin edelleen. Teosten julkaisujen vuosiluvut eivät sen sijaan ole juridisesti kiinnostavia paitsi suurina linjoija (satojen, ei kymmenien vuosien tarkkuudella).
Rautalangasta väännettynä vielä:
1) Oikeustieteellinen tiedekunta haluaa saada opiskelijaksi mahdollisimman kyvykkäitä ihmisiä. Tämä varmistaa sen, että he valmistuvat ajallaan (tiedekunta saa rahaa) ja oikeustieteen taso pysyy yllä, jopa paranee.
2) Uudet opiskelijat seulotaan tiedekuntaan valintakokeen avulla.
3) Valintakoe ei kaikilta osin mittaakaan hakijan oikeustieteellistä päättelykykyä ja ymmärtämistä, vaan tuuria ja kykyä muistaa vuosilukuja ja nimiä ulkoa (taito, jonka pienet lapsetkin omaavat).
Johtopäätös: Tiedekunta epäonnistuu tehtävässään, eikä siis onnistu seulomaan sisään sitä ainesta, joka olisi tiedekuntaan soveltuvin.
Muunnettinko ne 4:n näpistyksen sakot yhdeksi vai 4kk vankeutta? Eihän se nyt voi olla ihan sama, tekeekö 4 vai yhden näpistyksen? Mutta siinä luki se yhteensä.. Ja monivalinassa " virheen ilmenemisellä tarkoitetaan mk:ssa että virhe tulee ostan tai jonkun muun tietoon" oliko tämä kompa? Kun eikö se mennyt kirjassa että tuli tai olisi pitänyt havaita
Näkeekö näitä kysymyksiä jostain?
Onko vuosilukutehtävä tsoukki tai trolli????
Varmaan pääsee lukemaan jossain vaiheessa netistä, mutta pitänee odottaa heinäkuuhun.
Itse ainakin toivoin, että tuo vuosilukutehtävä olisi ollut vain pahaa unta tai paskaa läppää mutta kyllä se tehtävänanto siellä luki.
No joo, eipä oikein tiennyt itkeäkö vai nauraa kun näki sen vuosilukutehtävän. Itsellä oli ainakin ihan täysin vääränlainen lukutekniikka tuommoiseen; siis en opetellut ulkoa vuosilukua (tärkeimpiä lukuunottamatta) ollenkaan ja vielä sanoin ennen koetta, että minähän en siihen aikaani käytä että lukisin VUOSILUKUJA. Vitusta ja varpaanvälistä oli kyllä koko tehtävä...Että joo.
Muuten koe oli suht järkevä, vaikka kyllähän se monivalintojen suuri määrä kertoo vain siitä, ettei tarkastajat jaksa käyttää kesälomiaan esseevastausten lukemiseen. Sikäli sääli, että monivalinnoissa voi pärjätä sellainenkin, jolla on hyvä arpaonni ja ne, jotka ovat lukeneet kokonaisuuksia, eivät pysty tietoa hyödyntämään. Liikaa nippelitietokysymyksiä mun mielestä. Lievästi sanottuna ottaa pannuun, mutta elämä on...
Hei millasia vastauksia saitte noista enimmäis/vähimmäisrangaistuksista?
5v 10kk ainakin se eka
entä tokasta? ja millä perusteella? hirvee tehtävä... eli laskit et jokasesta niistä näpistyksestä tulis 1kk? vai oisko ne ollu kaikki yhteensä 1kk?
En muista enää mitä tokasta ois tullu mutta joo laskin et ne kaikki 4 näpistystä olis ollu siis yhteensä 4kk. En ole siis yhtään varma menikö se nyt oikein mutta tehty mikä tehty
joo..mä miettisin kans sitä vaihtoehtoa mut päädyin sit siihen yhteen kuukauteen...mut saitko sit sen vähennyksen jälkeen 5 vuotta? ei pitäis enää miettii näitä mut en voi olla miettimättä!
Itse laitoin 4kk mutta tarkemmin jälkeen mietittynä veikkaan että 1 kk olisi ollut oikein.. Ja siinä meni sitten samalla seuraavaakin kysymys vitsiksi. Voi voi.,
Mun mielestä niistä sakoista sai YHTEENSÄ 1 kk. Tai siis niin sen lain sanamuodon ymmärsin.
No, olipas setti... Se vuosilukutehtävä oli kyllä kettumaisuuden huippu, ja olisikin erittäin mielenkiintoista tietää perustelu sille, miksi tuollainen tehtävä oli kokeeseen asti mukaan päässyt. Jos siinä tehdään ne erot, joiden mukaan jengiä päätyy sisään, niin kyse ei kyllä ainakaan ole kyvystä juridiseen ajatteluun vaan taipumuksesta autismiin.
Muuten koe oli ihan jees. Vähän ihmetytti ne nimeämiset, että jos et saanut jotain nimeä/teosta tms. oikein, niin loppuakaan tehtävästä ei lueta. Aika ankaraa. Että oliko se nyt KaarleKustaaIurisDelitti III ½ vai mikä hemmetti. Ja kykyä juridiseen ajatteluun testattiin taas. :D
Oikeistapaustehtävä oli mielestäni hyvä. Samoin kuin se aineistotehtävä. Siinä oikeasti haastettiin hakijaa niin, kuin hakijaa mielestäni pitäisikin. Jotain yllättävää, jotain oikeudellista aineistoa, joka on valintakoekirjojen ulkopuolelta. Siinä testataan nopeaa omaksumiskykyä ja kykyä nähdä olennainen.
Esseetehtävä oli helppo. Lukion yhteiskuntaopilla taisi miltei pärjätä?
Monivalinnat sen sijaan tuntuivat vähän laiskalta valinnalta kokeeseen. Siinähän ruksailtiin, ei mielestäni mahdottoman vaikeita.
Sitten ne lyhyemmät tehtävät. Peruskauraa. Ehkä typeränä oli se ultima ratio -tehtävän "mainitse kirjassa käytetty esimerkki". Ja kyllä taas soveltuvuutta mitattiin...
Iloinen olen, jos sisään pääsen. Omalta kohdaltani homma saattoi nyt kaatua pieniin sanavirheisiin (esim. työpalveluksesta tulikin työrangaistus) ja tuohon vuosilukuhommaan. Huoh.
Hyvin sanottu, enpä itse ainakaan ajatellut että vuosilukujen opetteleminen olisi millään tavalla tärkeää, koska ei se testaa juridisen tiedon omaksumista mitenkään. Toisaalta voihan sitä vuosilukukyssäriä perustella sillä, että testataan kellä on oikeesti motivaatioo, mutta aika kaukaa saa hakee että voi löytää mitään järkevää perustetta tommoselle kysymykselle oikiksen pääsykokeeseen.
Joo, ehkä motivaation mittaaminen on ainoa asia, jolla tota vuosilukutehtävää voi (hatarasti) perustella. Mutta jos lukuaika oli tänä vuonna näin lyhyt ja luettavia sivuja viime vuosia enemmän, oletettavaa on, että hakijat keskittyvät olennaisempaan sisältöön. Ja kun asia on aivan varmasti myös kokeen laatijoiden tiedossa, on eriskummallista, että he haluavat tehdä tämän kaltaisen suurelta osin tuuriin ja veikkaukseen perustuvan tehtävän. Ei kai oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe pitäisi mikään lottoarvonta olla? Oli miten oli, musta se tehtävä oli aikamoinen suckerpunch tehtävän laatijoilta, eikä palvele kenenkään etua, ei hakijan eikä tiedekunnan.
niimpä...vitsit! mut en kyllä tajunnu nistä vähennyksistä mitään mut jotenki päädyin siihen, ettei sitä olis saanu ylittää enempää kun yhdellä vuodella? ja sain yhteenlasketuks vähimmäisrangaistukseksi 4kk...mut en kyl varmaan osannu perustella sitä
Ei saa ylittää yli 3 vuodella, koska rikoksista ankarimman vankeusrangaistuksen enimmäismäärä 4 vuotta (törkeä varkaus) ja siitä tuli sitten yhteenlaskettuna enemmän, kuin kaikki rikokset yhteensä ja lain alussa sanottiin, että enimmäis yhteismäärä ei saa ylittää.
Aikalailla vasten kasvojahan tuo jotenkin oli, meni pasmat sen verran sekaisin jo siitä, että se koe oli niin erilainen mitä oli odottanut, että eihän tuosta mitään muuta seurannut kun pään seinään hakkaamista ja itkuraivari kokeen jälkeen. Jotenkin onnistuin sen aikanikin hukkaamaan johonkin ja lopuksi tuli aivan älytön kiire vastauksien kanssa.
Tosiaan, oikeushissa tehtävät olivat kyllä sieltä ja syvältä. Samaa moka sattui itsellenikin, että opettelin vaan teosten sisällön enkä niitä vuosilukuja, ihan siinä ajatuksessa, että vuosiluvut on esseetyyppisessä kysymyksessä jyvitetty ehkä 0,5/1 pisteellä. Ja tuli typeriä käsitemokia, työpalveluksesta tuli meikäläisenkin vastauksen mukaan työrangaistus. Tämähän olisi vielä ihan kestettävissä, että 2 tehtävää menee heikosti, varsinkin kun veikkaan suuresti, että ne on mennyt muillakin penkin alle muttaah.. Minäpä onnistuin kusemaan sen simppelin monivalintakysymyksen, joten kaikessa huvittavuudessaan meikällä se tulee ratkeamaan tuohon. Ihan uskomatonta. Melkein jopa hävettää kun tehtävän keskiarvo varmaan tulee olemaan taas joku 10/10 niinkuin vuonna 2008 :D
Nou kän duu, elämä jatkuu. Onneks on jo yksi korkeakoulututkinto alla, niin ei ihan tyhjän päällä ole. Täytyy vaan kiltisti pysyä töissä ja unohtaa opiskelijariennot vielä ainakin vuodeksi ja harkita jaksaako tähän rumbaan ryhtyä toista kertaa.
Historia lotto oli kaikkein veikein, jättipotti taisi jäädä tässäkin uhkapelissä haaveeksi.
Ihmetytti myös Hyvinvointivaltio -kirjasta ainoaksi kysymykseksi valittu Esping-Andersenin regiimit, joilla ei ole mitään, ei MITÄÄN tekemistä oikeustieteen kanssa. Regiimit kysyttiin vuonna 1998 Turun sosiaalipolitiikan pääsykokeessa ja teoria oli jo silloin aikansa elänyt. Toki kiitän näin sosiaalipolitiikasta valmistuneena saamastani nostalgiasta ja itselleni naurettavan helposta kysymyksestä pääsykokeessa, mutta edelleenkään en käsitä, miksi sitä oikeustieteellisen valintakokeessa kysyttiin. Kirjasta olisi saanut oikeustieteen kannalta katsottuna irti paljon järkevämpiäkin kysymyksiä.
En lähtenyt valmennuskursseille, mutta tämän pääsykokeen pohjalta näyttää siltä ettei valmennuksesta olisi hyötyäkään muutoin kuin lukemiseen tsemppaamisessa. Vai mitä mieltä olette? Ehkä kuitenkin otan ensi vuonna jonkin valmennuskurssin, saa nähdä. Täytyy kuitenkin hyödyntää lukemansa ja tehdä avoimessa ainakin oikeustieteen historia ja rikosoikeus.
Elämä jatkuu ja takaisin töihin! Käytin melkein koko vuosilomani lukemiseen ja täytyy sanoa, etten koskaan ole päässyt niin hyvin työstressistä eroon. Töihin meno tuntuu suorastaan rentouttavalta. :D
Ja sinulle Never: uudestaan vaan! Vuoden kuluttua ollaan taas valmiita uusiin rangaistuksiin. :D
Mäkin ihmettelin tota Hyvinvointivaltio -kirjan kysymystä. Aikansa elänyt teoria, joka ei lisäksi ole oikeustieteen kannalta millään tasoa mielenkiintoinen. Kirjasta olisi voinut laatia varsin hyviäkin kysymyksiä oikeustieteen kontekstiin, mutta mitäpä turhia. Aivotulostin käyntiin taas, klik! Ei joutunut paljoa ajatusenergiaa asialle uhraamaan.
Mäkään en ollut valmennuskurssilla (itsellänikin siis jo toinen tutkinto alla, ja sitä myöden opiskelutekniikat hyvässä hallussa), enkä kyllä tämän perusteella koe, että sille valmennuskurssille olisi ollut mitään tilaustakaan. Tämä on mielestäni sinällään erittäin toivottavaa kehitystä, koska valmennuskurssisysteemi on paisunut vähän överiksi. Oikeustapausten kannalta valmennuskurssi voi olla varsinkin untuvikkohakijoille hyödyllinen, mutta muuten kuka tahansa olisi selvinnyt ihan ilman kurssiakin.
Jos nyt vedetään tähän tällainen utopia ihanteellisesta oikiksen pääsykokeesta, maalailisin sitä seuraavanlaiseksi:
- oikeustapaukset
-> painottavat hakijan todellista pääsykoemateriaalin ymmärtämistä, yksityiskohtaista muistamista sekä kykyä juridiseen ajatteluun sekä sen kirjallistamiseen. Vaativa tehtävätyyppi, mutta niin pitää ollakin. Tästä painotuksesta valmennuskurssijärjestäjät toki riemuitsisivat.
- aineistotehtävät
-> kokeessa jaettaisiin pääsykoemateriaalien alaan liittyviä aineistoja, joiden pohjalta tehtäisiin tehtäviä. Eilenhän tällainen pieni aineisto nähtiinkin, mutta kyllä se olisi voinut olla vieläkin laajempi. Hakijalle entuudestaan yllättävän aineiston käsittely testaa erinomaisesti a) kykyä ymmärtää oikeudellista tekstiä b) poimia sieltä rajatussa ajassa relevantit seikat c) paineensietokykyä. Tämä tehtävätyyppi myös saattaisi vähentää valmennuskurssien tarpeellisuutta, sillä kukaan ei voisi entuudestaan tietää, minkälainen aineisto kokeessa tulee eteen. Toki aineistotehtäviä voi treenata etukäteen, mutta mukaan on helppo napata aina myös jotain hakijan yllättävää.
Ylipäänsä ihmettelen vähän tätä oikiksen valintakoesysteemiä. Enkä vähiten siksi, että olen itse vähän katkera eilisesta kokeesta. :D Mutta niin, ihmettelen sitä sen vuoksi, että olettaisin tiedekunnan haluavan sisään mahdollisimman a) soveltuvia ja b) motivoituneita ihmisiä. Soveltuvuutta eivät mittaa vuosilukutehtävät, vaan edellä mainitsemani tehtävätyypit. Varauksin myös monivalinnat, sillä siinä on kyettävä bongaamaan ne pienet sanaerot ja -merkitykset. Yksittäisten kohtien kirjasta toistaminen ("mainitse KIRJASSA käytetty esimerkki") ovat sen sijaan hakijan typerää kyykyttämistä, millä tuskin on tulevan opintomenestyksen kannalta mitään väliä, sillä opiskelijalla lienee kuitenkin pääsääntöisesti käytössään jatkuvasti lakikirjat ja Finlex? Oli tai ei, niin tiedekunta on mielestäni olennaisesti sen kysymyksen äärellä, haluavatko he lafkaansa opiskelemaan papukaijoja vai terävään ajatteluun, nopeaan omaksumiseen ja oikeudellisen aineiston soveltamiseen kykeneviä tulevaisuuden huippujuristeja.
Lääkis on koettaan edellä mainittuun suuntaan jo uudistanut, milloinhan olisi oikiksen vuoro?
Kannatan ehdottomasti esittämäsi tyyppistä uudistusta. Oikiksen pääsykokeet on juuttuneet aikakauteen, jota emme enää elä. EU:n oikeus laajenee ja myös kv. oikeuden merkitys kasvaa. Tarvitaan tosiaan teräviä aivoja, jotka erottaa olennaisen epäolennaisesta laajasta aineistosta ja pystyy perustelemaan omia mielipiteitään.
Kiitos tsempistä! :) Ehkä sitten tästä järkytyksestä toivuttuaan on valmis harkitsemaan asiaa.. Itsellänikin tuli hassattua kolme viikkoa kesälomaa tähän ruljanssiin, nyt vaan kiitän onneani, että yhden viikon säästin kesälle enkä tuhlannut sitäkin, koska lopputuloksen kannalta sillä ei olisi ollut mitään merkitystä :D
Olin tänä vuonna Lexin valmennuskurssilla ja voin kyllä sanoa näin jälkiviisasteluna, että turhaa rahanmenoa oli. Itse se ulkoaopettelu on tehtävä ja kuitenkin kun oli jo entuudestaan tuttua juridisen tekstin lukeminen ja lähdinkin hakemaan vinkkejä vastaustekniikkaan jne, mutta tässä tentissä niistäkään opeistä ei juurikaan ollut hyötyä. Enemmän kurssista varmasti oli hyötyä sellaisille keille asiat ovat täysin uusia. Valmennuskurssi/luennot olivat toisaalta hyvää vastapainoa lukemiselle, mutta ehkäpä ensi vuonna voisi pärjätä pelkällä materiaalipaketilla..
Huhhuh, eikös voisi vaan käydä jonkinlainen ihme ja tenttiin ei olisikaan ilmestynyt kuin muutama sata hakijaa ja pisteraja laskisi ainakin kahdellakymmenellä viime vuodesta? :DD
En ole vieläkään toipunut järkytyksestä. Tahdotaanko tiedekuntaan tosian porukkaa, joka tankkaa päähänsä vuosilukuja? Siis onhan joillain se valokuvamuisti tai sellainen kehitysvamma, että muistaa ulkoa kaiken lukemansa/näkemänsä. Mutta mihin töihin sellaiset ihmiset soveltuvat? Löytyvähän ne vuosiluvut/pykälännumerot tiedonlähteistä. Ymmärtäisin kysymykset jos olisin hakemassa opiskelemaan nimenomaan historiaa. Odottakaas vaan: seuraavana vuonna pääsykokeessa on varman joku filosofian teos tyyliin Platonin lahkeissa.
Kaikki pääsis paljon helpommalla kun tajuis, että kokeen tarkoitus on tehdä ero hakijoiden välille eikä mitata niinkään juridista osaamista. Moni tuonkin kokeen taas läpäisee ja jokainen niistä ansaitsee paikkansa enemmän kuin ne jotka eivät läpäise. Tällästä se on jos haluaa oikikseen, mutta sinne ei oo kenenkään pakko mennä.
Jokerina oikeusmytologiaan paneutuva teos Zeuksen parroissa.
No mutta kyllähän sen historian teoksen kunnolla opetellessaan osaa nuo teokset jonkin sortin aikajärjestykseen asettaa. Eihän se sen kummempi ollut. Että vaikka en muistanut yhtäkään vuosilukua tarkkaan, niin muistin, että tämä tuli ennen tätä jne, ja meni 8/10 oikein kun kotona tarkistin. Mutta oli kyllä kieltämättä paska tehtävä. Tuokin vaan helpottaa tarkistajien tehtävää, ja karsii varmaan mukavasti porukkaa.
Itsellä meni sen sijaan väärin varmaan ainakin se soveltamistehtävä. Kieltämättä enemmän oikikseen pitäisi antaa nimenomaan arvoa oikeustapauksille ja soveltamistehtäville. Nillähän se mitataan soveltuvuus alalle!
Kaikista muista poiketen pärjäsin mielestäni hyvin siinä vuosilukutehtävässä. En ole autisti, vaan luin kaikkien kirjojen johdannot ja loppusanat hyvin huolella, sillä arvelin niistä käyvän ilmi, mitä kirjoittajat itse pitivät tärkeänä. Oikeushistorian johdannossa viitattiin kirjan lopussa olevaan luetteloon teosten nimistä ja kirjoittajista, joten päättelin sen perusteella niiden olevan tärkeitä. En silti osannut suinkaan kaikkia kirjan vuosilukuja ulkoa, mutta jostain syystä tuntui tärkeältä erottaa ne kymmenet uuden ajan alun kirjoittajat toisistaan.
Vuosilukujen osaaminen oli myös tärkeää, jotta osasi sijoittaa eri aatesuuntaukset "kartalle" ja muisti mikä seurasi mitäkin. Siitäkin mainittiin muistaakseni kirjan johdannossa. Nimien opettelussa auttoi kielitaito ja kyky soveltaa omaa kielitaitoaan. Kielitaito taas on osa yleissivistystä, joka on juristilta varsin toivottava ominaisuus.
Jään odottelemaan tuloksia mielenkiinnolla, sillä muutkaan tehtävät eivät menneet aivan surkeasti.
Olet oikeassa siinä, että kirjojen johdantoihin sekä loppusanoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä siellä voi kokeen kannalta tärkeitä vihjeitä (kuvainnollisesti). Itse olisin voinut olla tässä siis tarkempi.
Kuitenkin purnaan melko hyvistä perusteluistasi huolimatta tuosta vuosilukuasiasta. Vuosilukujen ja teosten yhdistämiseen kykenee kuka vaan, alakoululainenkin. Sanopa naapurin pikkuiselle Pirjo-Petterille, että saat satasen jos opettelet nämä. Veikkaan, että Pirjo-Petteri onnistuu tehtävässään. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan ei sijaan pitäisi päästää Pirjo-Pettereitä, vaan ihmisiä, jotka ovat päässeet oppimisessaan seuraavalle levelille. Näin siis omasta mielestäni. Joka tapauksessa viime kädessähän kyse on siitä, minkälaisia henkilöitä oikeustieteellinen tiedekunta haluaa opiskelemaan, ja edelleen, mitä tiedekunta pitää tärkeänä. Se, minkälaisia henkilöitä valikoituu opiskelemaan, vaikuttaa taas suoraan siihen, mikä on tiedekunnan sisäinen laatu. Koska oikeustieteellisen tiedekunnan opintometodit eivät käsittääkseni ole juuri opiskelijoiden laatua nostavaa (muuten kuin että he saavat tutkintopaperin käteensä ja ovat laadukkaita suhteessa ympäristönsä mielikuviin), on syytä olettaa, että oikiksesta valmistuneet voisivat olla laadukkaampaakin sakkia, jos sisäänpääsysabluunaa muutettaisiin vastaamaan tämän päivän käsitystä oppimisesta ja niistä haasteista, joita juristit tulevat tulevassa työssään kohtaamaan.
autisti-juristi: johdannossa oli tosiaan annettu osviittaa siitä mitä tuleman pitää, voi jeeveli. Kiitos tästä, muistan ensi vuonna.
Nimien opettelu ei ollutkaan mikään ongelma, kehittelin niistä vekkuleita muistisääntöjä ja laulun lurituksia. Ruotsin maakuntalaeista tein myös hilpeän marssin, harmi ettei niitä kysytty. Joitain vuosilukuja opettelin "kellonaikoina", esim. Magna Carta 1215 oli minulle "vartin yli 12". Ärsyttävää vaan, että vieläkin katson kelloa todeten, että jaahas, kello olisi Gratianuksen Dekreetin verran. Harmi, että ne mitkä sattumalta osaisin jäi kysymättä. 3 meni oikein, mutta loput lottamalla.
"Kello" onkin tosiaan sen verran, että täytyy lähteä tästä psykiatrian polille ja sieltä M1-lähetteellä hourulaan hillumaan. Ja sitä M1:stä ei siis saa enää KH0 päätöksen 2012/63 jälkeen tehdä muu kuin virassa oleva lekuri, osaanpa nyt muistuttaa siitäkin kun lääkäri koputtelee otsaani. Kun minua raahataan pakkopaidassa pitkin Auroran sairaalan käytäviä, voin huutaa perustuslain 124 §:ää yhä uudelleen ja uudelleen.
Mitäköhän tuo tiedekunta on ajatellut noiden "jos sinulla menee a)-kohdan ensimmäisen osakysymyksen tavuviiva väärin, vastaus jää lukematta"-tehtävien kanssa. Tuollaisista tulee aivan saatanasti valituksia tiedekuntaan, ja jos tiedekunnan perustelut pisteiden antamatta jättämiselle, vaikka pisteisiin oikeuttavaa tietoa on muuten mainittu, ovat luokkaa "tämä ensimmäinen kohta _edellytetään_ koska hitler", tuo homma kaatuu viimeistään hallinto-oikeudessa.
Tuotapa mietiskelin kanssa, että kuinkakohan tiukan linjan vetävät arvostelussa esim. siinä virhevastuu tehtävässä, kun a)-kohtaan piti lyödä laki mitä sovelletaan ja perustelut miksi ja mikäli menee pieleen b)-kohdan vastausta ei arvostella. Mitäpä jos on mennyt laki oikein mutta ei ole perustellut sitä ollenkaan tai perustelut on menneet päin mäntyä. Kaippa tuossa on lähetty sillä, ettei tarvisi välttämättä lueskella vastauksia jotka on menneet päin hanuria mutta veikkaampa, että valituksiin vastaamisessa joutuu näkemään yhtälaisen vaivan :D
Autisti-juristi, olen kanssasi samaa mieltä. En myöskään itse koe olevani autisti enkä kehitysvammainen, opettelin teosten nimet ja vuosiluvut, tein jopa tutkimusta todeten, että pääsääntöisesti teosten loppunumerot olivat parilliset :D Itsellä tuo tehtävä meni hyvin!
teille jotka ajattelette saavanne tuurilla siitä vuosilukutehtävästä pisteitä: kannattaa laskea yhteen 10 potenssiin 10 niin saa aika osuvasti todennäköisyyden kuinka moneen eri järjestykseen nuo kirjat saattoi laittaa. haha todella naurettava yritys tiedekunnalta :D
hetkinen nyt, eikö kymmenen eri teosta saa 10! eri järjestykseen 10^10 sijaan
vai onko mun matikka nyt ihan pielessä
Tsaude,
hei mitä virhetyyppiä sovelsitte siihen kiinteistöä koskevaan kysymykseen nro 4?
AsKL taloudellista virhettä
Eiks se ollukkaa AsKL Oikeudellinen virhe kun siihen kohdistu niitä sivullisten (karjan, sehä oli lehmien asunto) oikeuksia :o
Mun hermot oli kyllä niin riekaleina kun pääsin paperinippuun käsiksi, että arvoin hetken ja toisen että liikutaanko laatu- vai vallintavirheen piirissä :) Laitan jännityksen ekan yliopistohaun piikkiin..
:D :D :D Eläinten oikeudet on vihdoin otettu huomioon!
Les lois pelle pene: Hyvä idea toi kellonaikasääntö, täytyypä muistaa jos vielä täytyy vuosilukuja sun muita opetella. Tosin kuulostaa aika pahalta tuo "kello on Gratianuksen dekreetin verran", joten ei tuota keinoa ehkä pidä käyttää ihan kevyin perustein...
Minulle jäi aika nopeasti mieleen tiettyjen asioiden vuodet esim. Carolinan voimaantulovuosi, Ranskan vallankumous ja monta kertaa jankattu vuoden 1734 laki, jonka jälkeen sitten opettelin muut luvut periaattella "sama kuin Carolina mutta parisataa vuotta aiemmin".
Kreemi1: Kyllä varmaan alakoululainenkin ne oppii, jos ensin osaa sieltä kirjasta lukea, että ne pitää opetella. Ehkä tässä testattiin juuri tuota sisälukutaitoa? Tietty mulla on tässä vähän oma lehmä ojassa, kun tehtävä meni hyvin, joten haluan uskoa, että tuokin tehtävä oli ihan tärkeä...
Ihan yhtä tärkeä tehtävä se tehtävä oli kuin muutkin, jos joku oli niin fiksu että joko opetteli nuo vuodet tai osasi laittaa nuo järjestykseen, niin onnea vaan.
Ei siellä vuosilukuja vaadittu, vaan eri teosten - lue: aatevirtauksia heijastavien - asettamista aikajärjestykseen. Se on aika relevantti osa oikeushistoriaa.
Joko te vain projisoitte epäonnistumistanne syyttämällä kysymyksiä, tai sitten ette oikeasti tajua, ettei vuosiluvuilla ollut mitään tekemistä ko. tehtävän kanssa.
Tottakai reagoin näin. Haaveammattini on asianajajan työ ja luonne sen mukainen. Jos vain purematta nielee kaikenlaista s.......aa ei kuulu edes yliopistoon. Muut tehtävät menivät suht OK kun jälkikäteen kirjoista tsekkasin. Ja voihan olla että jokin aatehistoriallinen muistikuva on arponut muutaman teoksen kohdalleen. Toki yleisesti ottaen tehtävä on yhtä tärkeä kuin muutkin kun siitä ne pisteet saa. Kuinka mielekäs moinen juttu on ja mitä se mittaa, on sitten asia erikseen. Mutta voihan olla, että ylipäätään arvossaan ovat tyypit, jotka eivät ole kovin kriittisiä. Vähän kuin sotilaskoulutus...
Kyllä siellä vuosilukuja vaadittiin. Jos pääsykoekirja käsitteli oikeushistoriaa arkaaisesta oikeudesta 1900-luvulle saakka, mutta kysymys testasi lähinnä kykyä asettaa teoksia järjestykseen noin parinsadan vuoden aikajänteellä, ei mielestäni voida puhua aatevirtauksien järjestämisestä aikajärjestykseen. Kuinkakohan monta kohtaa tehtävässä esimerkiksi oli 1600-luvun teoksille? Jos ajattelee, että oikeushistorian aikajänne on yli 2000 vuotta, niin 1600-luku on aika pieni, joskin hyvin merkittävä, pisara siinä meressä. Tehtävän, jossa teoksia olisi pitänyt sijoittaa viivoille pidemmän aikajänteen väliltä, olisin voinut vielä ymmärtää. Kyllä vuosiluvuilla oli hyvinkin paljon tekemistä tuon tehtävän kanssa.
Kykyä kriittiseen ajatteluun tarvitaan yliopisto-opiskelussa, ja varmasti myös juristin työssä. Sen vuoksi pääsykoekysymyksiinkin on mielestäni oikeutettua suhtautua kriittisesti, eikä vähiten sen vuoksi, että kokeen laatijoilla on iso valta sen suhteen keitä he tiedekuntaan haluavat ja päästävät. Tällöin on eriskummallista, että pääsykoekysymykset olivat joiltakin osin noinkin kunnianhimottomasti laadittuja. Kyllä olisin kysymyksen suhteen ihan yhtä kriittinen, vaikka se olisikin mennyt omalta kohdaltani hyvin. Saattaisin korkeintaan ajatella, että huh, kävipä TUURI, että opettelin vuosiluvut ulkoa! Sen sijaan erehdyin ajattelemaan, että lukuajan ollessa aiempia vuosia lyhyempi ja sivujen määrä isompi, tiedekunta olisi vihdoin tullut järkiinsä ja uudistanut koetta kaikilta osin kohti modernia oppimista mukailevaa suuntaa - sellaista, jossa oppiminen ja asiantuntijuus on ennen kaikkea kykyä nähdä (tarkasti) olennainen, olla kriittinen ja soveltaa tätä juridisen mallin mukaisesti käytäntöön. Väärässä olin, ainakin osin.
Tän vuoden koe oli kyllä ihan kokonaisuutenaan aika erotteleva. tulee aika jännät paikat noiden pisteiden suhteen, koska 7 tehtävää perustui nippelitietoon ja vain viimenen tehtävä oli perinteinen essee. Liekö tähän ratkaisuun vaikuttanut myös Itä-Suomen yliopiston tulo mukaan oikisvalintaan?? Joka tapauksessa toivon että vastaavanlaista koetta ei tule jatkossa olemaan (mm. monivalinnat ja vastaa kohtaan a) oikein niin luetaan sun lopputehtäväkin) Voisi jopa väittää että koe on enemmän kohtalo/arpakoe -> kenellä on hyvä onnetar mukana saa paikan. Eihän tässä pitäis sunnuntain jokerista olla kyse :/
minä taas sovelsin vallintavirhettä... onko kukaan muu sitä soveltanut? itellä meni se hissa ihan ok tai muistu ainakin suurinosa oikeille viivoille mutta en osannu sitä rangaistusjuttua ja olen kylllä varma että sorruin johonki kompiin siellä monivalinnoissa äh
se oli kompa, virhesäännöksiä ei sovelleta jos kunnianvast&arvoton/törkeän huolimaton menettely
Oliko oikeesti?? Heitin jo kirjat menemään ni ei voi tarkastaa.. Toi koe oli nii epäreilu!!!!
Väitän että virhesäännöksiä sovelletaan, mutta virheeseen vetoamiselle asetettua määräaikaa (kiinteistönkauppa 5 v.) ei sovelleta.
Lätkäsin sekä laatuvirheen, että vallintavirheen säädöksiä siihen tehtävään, sekin tehtävä meni siinäkin suhteessa pieleen, etten oikein tiennyt miten vastaukseni muotoilin kun olin kovasti treenannut ja mietinyt miten saa vastattua fiksun esseevastauksen, ettei vaan vastaustekniikkaan kaadu :D
Kyllähän nuo kaikki tehtävät olivat yhtä tärkeitä kaikki ja eihän epäonnistumisesta voi ketään muuta kuin itseään syyttää. Kyllähän joka puolella toitotettiin, että MITÄ TAHANSA VOIDAAN KYSYÄ, mutta enpä uskonut. Kahden kuukauden kovan työn jälkeen vaan ei pysty välttämään sitä tunnetta, kuinka huutava vääryys itselleen kun sattui tuommoinen tentti tälle vuodelle. Täältä saa ainakin vertaistukea, jos ei muuten. Nostan kyllä peukut pystyyn niille ketkä tuon tentin haltsivat, eikai tässä muuta voi enää sanoa :D
Pääsykokeet voivat olla minkälaiset vaan, koska ne kiinnostavat ja koskettavat vain heitä, jotka eivät ole vielä opiskelemassa tai työelämässä.
Kauhulla odotetaan millaiseksi valinta menee haku-uudistuksen myötä, kun paikat ilmeisesti varataan lähinnä uusille ylioppilaille... Muutaman vuoden kuluttua tätä nyt loppunutta aikaa muistellaan kaiholla...
Jos tarkoitus on opetella kirjat kannesta kanteen ulkoa, ei sillä ole mitään merkitystä mitä sieltä kysytään! jos et ole osannut, et ole osannut opetella ulkoa asiaoita tarpeeksi hyvin vaaditussa ajassa. piste. turha itkeä epäreiluja kysymyksiä.
Mun mielestä kokeesta on turha valittaa. Koe oli kaikille sama ja se siitä.
Ja ihan tiedoksi, oikiksessa opiskelu on myös ihan samanlaista ulkoaopettelua sitten.
Eikö Joensuussa nimenomaan ole tarkoitus uudistaa opetusta?
Ehdotan että ensi vuonna pyrkijä opettelevat esim. Suomen jalkapallojoukkueiden pelien tilastotietoja vuosilta 1963-2013 (voi olla pesäpalloakin).
Siinä jo karsiutuu alkumetreillä kaikenlaiset turhat yrittäjät.
Onhan se helpompi nakki korjata kokeitakin! Tentin voisi tehdä sellaisena sähköisenä versiona.
Pääsykokeen tarkoitus on karsia pois henkilöt jotka eivät kykene omaksumaan suurta määrää tietoa lyhyessä ajassa. Olisitteko tyytyväisempiä jos olisi pitänyt opetella pykälien numerot ulkoa? Sehän liittyy alaan. Se on aivan sama onko ne historian vuosiluvut vai pykälänumerot mitä kysytään. Ja tällaista itkua ei edes olisi tullut, jos tehtävä olisi muotoiltu "aseta teokset aika järjestykseen". Porukka väittää osanneensa teosten sisällöt kuin vettä vain, mutta eivät juuri niitä vuosilukuja. Kyllähän ne pitää pystyä asettamaan aikajanalle, jos sisältö on selvää kuin pässi!
Ei itsellänikään tuo tehtävä ihan nappiin mennyt, mutta ei kyllä tulisi mieleenkään syyttää siitä tiedekuntaa. Itsepähän en osannut tarpeeksi.
Tarkoitus on karsia lukuisista hakijoista ne harvat jotka otetaan sisään. Jos oikeasti oltaisiin kiinnostuneita soveltuvuudesta, tehtäisiin karsinta lähinnä avoimen yliopiston opiskelijoiden joukosta. Jos taas tiedon nopea omaksuminen olisi pääasia, miksei koe olisi vain aineistokoe?
Älyvapaana: Loistava idea!
Voipojat1: Ei ne vuosiluvut ollut kovinkaan suuri osa pääsykoemateriaalia, toistan nyt itseäni, mutta ne olisi voinut kuka tahansa oppia. En olisi tyytyväinen myöskään ehdotukseesi, jonka mukaan pykälänumerot olisi pitänyt oppia ulkoa. Tyytyväinen olisin siihen, jos tiedekunta mittaisi pääsykokeessa jotakin sellaista, mikä jokainen ei välttämättä voi omaksua. Tällä tarkoitan nyt sitä paljon peräänkuuluttamaani a) tapaa ja kykyä ajatella juridisesti, b) laajojen kokonaisuuksien ja nippelien oppimista lyhyessä ajassa ja c) näiden kahden edellisen yhteensulauttamista. Tämä mahdollistuisi sillä, että kokeessa painotettaisiin entistäkin enemmän oikeustapauksia ja aineistotehtäviä.
On sangen eriskummallista, että instituutio, jonka tulisi (pääsykoemateriaalinkin mukaan) elää jatkuvasti ajassa, on jumahtanut valintakokeensa kanssa arkaaiselle ajalle, jolloin käsitys oppimista perustui nimenomaa kykyyn toistaa. Ikävä kyllä nykyinen maailma ei kaipaa papukaijoja ja tiedon oksentajia, vaan ihmisiä, joilla on kyky ajatella itse. En tiedä, kumpi itseäni tällä hetkellä enemmän ketuttaa, tuo paljon kohkattu pääsykoekysymys vai ihmiset, jotka tuntuvat suhtautuvan täydellisen kritiikittömästi systeemiin, joka saattaa keskeisellä tavalla vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa. Itse en ainakaan haluaisi juristikseni robotin lailla toimivaa lammasta, haluaisitko sinä?
Kultaseni, se, että me olemme kanssasi eri mieltä, ei tarkoita sitä että suhtautuisimme järjestelmään "kritiikittömästi". Meillä on perustelut omalle kannallamme aivan kuten sinullakin. Kovasti peräänkuuluttamasi ajattelukyky ei nyt ihan paista läpi.
Jatkan autistijuristin
komppaamista
Kreemi1, hyväksytkö sen, että tiedekuntaan pääsee ihmiset, jotka ovat pärjänneet sekä siinä pahamaineisessa tehtävässä että niissä muissa? Silloinhan ne osaa todistetusti muutakin kuin ainoastaan toistaa tietoja ulkomuistista. Sen vuosilukutehtävän ensimmäisestä osastahan saa varmaan max. 5 pistettä.
Väitän muuten edelleen, että tuo tehtävä mittasi ihan kiitettävästi sisälukutaitoa. Se myös karsi hakijoita, jotka luottivat muinaiseen perimätietoon ja siihen, ettei kokeessa nyt ainakaan kysytä mitään vuosilukuja (eli valmennuskurssiporukkaa?), vaikka kirjan tiedot viittasivat ihan päinvastaiseen. Mun mielestä vuosiluvut eivät myöskään ole mitenkään verrannollisia pykälän numeroihin, joten en lähtisi vetämään yhtäläisyysmerkkejä näiden kahden välille.
Sit täytyy vielä sanoa, en ole henkilökohtaisesti ollut mikään loistava ulkolukija, vaikka tuossa pahamaineisessa tehtävässä pärjäsin. Päinvastoin, koen yleensä hankalaksi opetella asioita, joiden merkitystä ja tärkeyttä en ymmärrä.
Sit vielä... oma mutuni on, että oikeustapaustehtävät mittaavat lähinnä lompakon paksuutta, eli sitä onko ollut varaa käydä valmennuskurssilla opiskelemassa millintarkkaa vastaustekniikkaa. Kun oikeustieteelliseen pitäisi päästä myös valmennuskursseja käymättä, on ihan luonnollista, että oikeustapaustehtävien osuutta pääsykokeissa pitää vähentää. Kokeen radikaali uusiminenkin taitaa vaikuttaa siihen, että ainoastaan kirjan tiedoilla on merkitystä, ja kaikilla muilla totuuksilla ja mielipiteillä voi suunnilleen nakata vesilintua...
Noo sehän on ihan selvä että koko homma on mennyt ihan kusetukseksi. Joku täällä väitti että koe oli kaikille sama. No eihän se nyt millään vitu tavallakaan voi olla lähtökohtaisesti sama jos on 700 sivua ja kaks kuukautta aikaa lukea. Kukaan ei osaa noita sanasta sanaan. Joku saa jostain kysymyksestä sen 10p,kun muisti joka sanan kyseisestä kohdasta ja joku 9p, kun ei muistanut sitä yhtä sanaa. Kun marginaalit on pieniä nämä erot ratkaisevat
En ymmärrä, mitä ihmiset täällä itkevät! Oikiksen pääsykokeiden luonne on varmasti kaikille täysin selvä jo ennen hakemista. Kokeessa ei ole tarkoituskaan kysyä kysymyksiä, joihin kaikki osaava vastata. Tarkoituksenahan on erotella jyvät akanoista. Akanat täällä sitten ilmeisesti nyt urputtavat.
Sokea kanakin löytää joskus jyvän ja hullun puheissa voi usein piillä totuuden siemen, joten eipä leimata kirjoittajia akanoiksi.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että akanat täällä nyt itkee. Toiseksi, hakijamäärät kasvavat joka vuosi. Ensi vuoden koe tulee olemaan taas astetta vaikeampi. Olen varma siitä. Kolmanneksi, uudet ylioppilaat tulevat saamaan etuaseman, koska heitä halutaan tiedekuntaan paljon enemmän kuin niitä, jotka sinne ovat jo 5 kertaa yrittäneet.
Tulevalla uudistuksella ei käsittääkseni pyritä saamaan pelkästään uusia ylioppilaita etulyöntiasemaan, vaan kaikki jotka eivät ole korkeakoulupaikkaa aiemmin saaneet.
Mahtaako tuollainen uudistus olla kestävällä pohjalla. Eihän siitä ole kauan kun uusien ylioppilaiden lisäpisteistä jouduttiin luopumaan.
Niin, onko tuollainen uudistus nyt siis tulossa vai ei? Jos on, niin milloin?
Haku-uudistus tulee käsittääkseni syksyllä 2014 voimaan.
Onko muuten arvoisa Lex kommentoinut pääsäriä mitenkään?
Voikohan noista hyväksymisistä, pisterajoista jne vuotaa tietoa jo 2 viikon päästä perjantaina? Kirjeethän on lähetettävä viimeistään silloin, jos niiden on tarkoitus ehtiä lottovoittajille 1.7. Ainakin viime vuonna joku taisi kertoa täällä pisterajoista vähintään päivää ennen tulosten julkaisemista (en uskonut, sitten vitutti).
Viisi päivää. Mitkä fiilikset?
Eipä oikeastaan mitkään. Tajusin jossain vaiheessa vastanneeni kysymyksiin päin persettä, esim. siihen kiinteistövirhettä koskevaan kysymykseen avauduin pelkästä vallintavirheestä kun siinä olisi varmaan pitänyt kertoa kaikista mahdollisista virheistä ja vääryyksistä ja selittää vielä, mitä seurauksia tulee.
ei toivoakaan pääsemisestä, en edes muistanut että tulokset julkaistaan pian
Vähän kyllä kirvelee mieltä kun _jäätävä_motivaatio, n. 700 tunnin opiskelu ja 900:n sivun vihkomuistiinpanot valuvat hiekkaan - korrelaatio kurssin harjoituspääsykokeiden tulosten kanssa oli (omalta osaltani) olematon. Mutta kertokaa, että jos kokeen tarkoitus on eritellä osaava porukka ei-osaavasta, niin miksi ihmeessä kokeessa on 4. kirjasta överihelppo (regiimi)kysymys, johon osasi vastata jokainen ja joka lähinnä nosti pisterajoja, vaikka koko kirja olisi ollut otollinen tilaisuus kysyä vaikeampaa.
Itse käytin (turhankin) paljon aikaa siihen kun kertasin sisällysluettelon kanssa, pyrin yhdistelemään irtofaktoja kokonaisuuksiksi (esim. 2 kirja) ja opettelemaan asioita perfektiivisen sanatarkasti. Sinne meni.
Mutta nyt massiivisen masentelun jälkeen pää pystyyn ja uutta yritystä kehiin. :) Näkee tänään kuinka monen pisteen päähän jäi...
Tuo regiimikysymys oli kyllä sellainen, että laatija on mennyt siitä mistä aita on matalin. Jo kirjan alkupuolella olisi ollut paljon muitakin sellaisia kohtia, jotka olisivat sopineet kysymyksiksi paremmin.
Mutta kannattaa tosiaan kysellä niitä pisteitä ja etenkin tilata omat vastaukset, jos meinaat vielä hakea. Paskaahan tämä on, kun tehdystä työstä ei palkita - et sinä miltään idiootilta vaikuta kun olet noinkin paljon jaksanut paahtaa menemään. Voi olla, että jäit tosi pienen marginaalin päähän, jolloin kannattaisi miettiä oikaisuakin.
Tsemppiä nyt kuitenkin ja jos tuo oikis on vielä ensi vuoden haaveena, niin kannattaa jo tässä välissä kirjoittaa muistiin asioita, joita ensi vuonna pitäisi tehdä paremmin. Toisaalta vaikuttaa siltä että tuolla tunti- ja muistiinpanomäärällä sinulla on voinut olla tuo sisäänpääsy enemmän tuurista kuin taido(n puuttee)sta kiinni.
Jäin 1,5p päähän niin oikaisupyyntöä kehiin vaan. :) Tuntuu kans et oli huono säkä, kun rikosoikeuden alkupuoli oli kaikista kirjoista se, minkä kuittasin kepeimmin, koska en nähnyt tarvetta panostaa hyvin ainoastaan alkupuoliskoon vaan kohtiin, joista tulisi oikeasti vaikeampia kysymyksiä - ei esim. pikkukysymyksiä, jotka olivat täydellinen yllätys (ei toki vain minulle vaan kaikille muillekin). Mutta jos huonosti käy niin ens vuonna uudestaan koska en aio lannistua yhdestä kerrasta. :)
Niinhän se valitettavasti menee, että huonolla tuurilla kysytään juuri niistä kohdista, joihin ei ole panostanut. Tästä sen vain huomaa, että oikeasti ihan mistä vaan voidaan kysyä, eikä ne välttämättä ole niitä knoppikohtia. Helposti käy muuten niin, että jättää ne ns. helpommat ilmiselvät kohdat vähemmälle huomiolle, koska "kyllähän minä ne osaan". Mutta osaakin ne vain 5 pisteen arvoisesti, kun toinen saa sen 10 pojoa.
Mutta nyt vain pettymyksen yli ja ensi vuonna uutta yritystä kehiin!
Näinpä! Koko homma tosin taisi kaatua siihen, että kirjoitin abstraktiseb vaarantamisrikoksen esimerkiksi 'liikenteen vaarantaminen' kun oikea vastaus oli 'liikenneTURVALLISUUDEN vaarantaminen'. Saa nähdä, auttaako oikaisu, kun mallivastaukset näytti olevan aika tarkkaan jyvitettyjä (tiedekunta selkeesti haluaa välttää että tälläinenkään tapaus vaatisi oikaisua).
Niille joita kiinnostaa: koepisteraja 56, yhteispisteraja 81,75. Yllättävän korkeat rajat vaikkei viime vuoden lukemiin päästy.
Joensuun vastaava koepisteraja oli vertailun vuoksi 45, joten aika suuri ero. Huomatkaa, että Joensuun lopulliset pisteet skaalattiin sitten eri tavalla.
En malta odottaa kettuilua siitä, että Jojensuuhun pääsin mutta "et olis kyllä varmaa Turkuu päässy".
Btw, Turun yliopiston kansliassa sanoivat kaverille, että pisteraja kokeella oli 58.
Tässä on toki olemassa myös mahdollisuus, että kaveri on tohkeissaan kuullut väärin.
56 oli koepistekiintiön raja Turkuun hyväksymiskirjeen mukaan.
81,75 yhteispistekiintiö.
Miksi ihmeessä kirjoittaa 900 sivua muistiinpanoja, kun senkin ajan voisi käyttää niiden jonkun muun kirjoittaman 700 sivun opetteluun, joita sitten kysytään kokeessa?
No kukin oppii tavallaan, meikäläinen jätti muistiinpanot tekemättä toisen lukukierroksen jälkeen, lukuunottamatta muutamia SANATARKASTI kirjoittamiani lappuja kohdista, jotka vaikuttivat potentiaalisilta pääsykoekysymyksiltä ja joita sitten ennen nukkumaanmenoa opettelin ulkoa. Muutama osui kohdalleen ja olisin päässyt pisteillä kumpaan vaan yliopistoon, Joensuu kutsuu.
Paikka tuli vihdoin ja viimein. Vuosien metsästys on nyt osaltani ohi ja pääsen tutkinnon suoritettuani takomaan sitä kahisevaa oikealta ja vasemmalta. Jees! Vedän sellaiset perskännit heti ensimmäisissä bileissä, että naama jää varmasti kaikille mieleen.
Mä oon messissä! :D
Seura on aina tervetullutta! 26.8 tavataan!
Kuka vitu tyyppi heiluu täällä kahden kolmen aikaa yöllä
Onnelliset ihmiset, jotka ovat saaneet opiskelupaikan :)
0,75 pisteen päähän jäin. Rikosoikeuden selitystehtävstä, vallintavirhetehtävästä ja regiimeistä täydet pojot, muutama muukin ihan jees, mutta sitten 3. ja 5. tehtävä 2 ja 3 pistettä. Voi v*ttujen kevät. Se RL:n 7§ meni ohi multa, vaikka jälkikäteen oli aivan simppeli soveltavatehtävä. Helppoa olla jälkiviisas.
Onneksi löytyi yksi selkeä kohta, josta voi valittaa. Piste riittää. Oikaisupyyntöä sisään vaan.
Miten oikaisussa kävi?
Mistä numerosta pisteitä voi kysyä?
Numerosta 020202 voi tiedustella mitä tahansa.
Tiedekunnan kansliasta. Katso numero netistä.
En olis kyllä uskonut pääseväni läpi näin luokattoman paskalla lukemisella, mutta niin pääsi käymään. Ei kallista valmennuskurssia eikä mitään tasokkaita muistiinpanoja. Minulla meni lukusuunnitelmani aivan päin honkia ja luin muutenkin todella tehottomasti, tyypillisesti lampsin kirjastoon siinä 12-14 tienoilla kun toiset oikeasti fiksut lukijat yleensä olivat paikalla heti aamulla. En saanut kirjoja edes luettua kunnolla koska tuli niin kova kiire, tuhlasin lukuaikaa kaikkeen turhaan todella usein koska lukumotivaatio oli aivan pohjamudissa. Tuntui siltä, että kaikki energia lukemiseen oli kaikonnut heti ensimmäisinä viikkoina varsinkin, kun jouduin käyttämään aikaa myös sen hetkisen opiskelupaikkani tentteihin ja tehtäviin.
Vaikkei niin saisi missään nimessä tehdä, niin vietin viimeiset päivät paniikkilukemassa myöhään aamutunneille. Olin lukemassa sellaisella "vituiksi tämä tulee muutenkin menemään"-fiiliksellä vielä 20min ennen pääsykoetta. Kokeen palautettuani olin täysin varma siitä, etten tulisi pääsemää läpi, koska olin hyvin epävarma lähes kaikissa vastauksissa.
Jännä juttu kun tuntuu siltä, että viime vuonna jäin vielä rannalle mielestäni paljon paremmalla lukemisella. Kai se tuuri joskus omallekin kohdalle sattuu.
Hassua, edellinen teksti on kuin suoraan itseni kirjoittamaa! Tosin omaa lukuaikaani meni haaskuun synnytyksestä toipumiseen. Oikeushistoria jäi osaltani melko heikolle lukemiselle, sillä vauva söi muistiinpanoni :/ Ei uskoisi että niinkin voi käydä! Pääsykokeita edeltävänä yönä sitten vauva 1,5kk päätti alkaa tekemään poskihampaita, siinä sitten meni tän mamman yöunet. Mut minttupirtelön voimalla selvisin kokeesta ja nyt alan jo uskoa että kyllä tällaistakin tuuria voi käydä!! Nyt pitäis enää saada hoitopaikka syksyks nii pääsis koulun penkille =)
Itselläni oli täsmälleen sama tilanne! Ainoa eroavaisuus tarinoidemme välillä on se, että omat lukuongelmani johtuivat enoni minuun kohdistamasta seksuaalisesta häirinnästä. Uskomatonta, eikö? Olen toiminut Alzheimeria sairastavan enoni omaishoitajana jo lähemmäs puoli vuotta ja tuon 6 kuukauden aikana olen saanut tuntea enoni ruttuisen kämmenen takamuksellani useampaan otteeseen. Nyt se on kuitenkin ohi ja voin vihdoinkin hylätä enoni lähimmän omakotitalon pihaan. Kirkkotiellä tavataan!
Ompa hurja lukea tarinasi, Hoitsuli94. Monesko hakukerta tämä sinulle oli? Itse hain nyt kuudetta kertaa, että ehkä sekin auttoi asiaa :) Tosin tämä viidennen lapsen syntymä tuli itsellekin ihan yllätyksenä, mutta nyt olen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta onnellinen yh ja nyt sitten vielä oikeustieteen ylioppilas. Syksyllä nähdään!
Viimeisen kolmen kuukauden aikana lähdin kaksi kertaa maailmanympärimatkalle, synnytin lapsen, vaihdoin työpaikkaa, muutin kolme kertaa eri puolelle Suomea JA en edes avannut kirjoja. Sisälle tietenkin pääsin
Ylihuomennahan (melkein huomenna) se herkku liikahtaa sitten käyntiin ja viikko menee rattoisasti alkoholisoituessa ja ojista heräillessä. Kovasti olen tässä viime viikot tiputellut jäykkiä viinoja peruskunnon nostamiseksi. Eilen oli viimeiset reenit ja nyt voi muutaman päivän antaa kehon oppia kokemastaan ja valmistautua tulevaan. Armoa maksalle ei ole luvassa! Maanantaina nähdään ja kippistellään!
Nyt se hetki on sitten kiemurrellut jo alle vuorokauden päähän. Tunnelmat ovat odottavaiset ja kehoni (maksa etunenässä) ilmoittautuu palvelukseen huomisillasta alkaen. Mieltäni vaivaa enää yksi ainokainen kysymys: pitäisiköhän sitä hankkia pelastusliivit tuon salakavalan ja kostonhimoisen Aurajoen varalle? Lexin FuksiPressissä ei ollut mitään mainintaa asiasta.
Kiva kuulla, että täällä on muitakin viinaan meneviä fukseja, sillä olen kuullut, että lexiläiset ovat melko niuhaa porukkaa ja mussuttavat toisten alkoholin käytöstä..
Joo pelastusliivit kannattaa varata ja vaihtovaatteet mukaan! Et olisi ensimmäinen fuksi, joka pulahtaa aurajokeen.
Mikä on fuksiviikon budjettisi?
Näemme varmasti! :D
Hienoa huomata, etten ole ainoa joka suhtautuu pyhään kansanperintöömme, alkoholin liikakäyttöön asianmukaisella hartaudella! Olen myös päättänyt jättää tuon mainitsemasi budjetoinnin kokonaan persaukisten huoleksi ja antaa mennä täydellä teholla niin kauan kun vain suussa napsaa, unohtamatta tietenkään satunnaisia taksimatkoja mikäli tyystin menetän kävelykykyni. Näillä korteilla mennään ja syleillään antoisaa ja kosteaa tulevaisuutta. Tapailemisiin!
"sillä olen kuullut, että lexiläiset ovat melko niuhaa porukkaa ja mussuttavat toisten alkoholin käytöstä.. "
Olet kuullut väärin.