Lääkärikoulutukseen pääsy liian vaikeata ruotsinkielisille
Huvudstadsbladet kirjoittaa, että ainoastaan 23 ruotsinkielistä läpäisi pääsykokeen ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen vaikka paikkoja oli yhdeksän enemmän eli 32. Nyt nämä täyttämättä jääneet ja näin vapautuvat yhdeksän kiintiöaloituspaikkaa täytetään suomenkielisillä opiskelijoilla!
Huvudstadsbladet kirjoittaa myös, että eikö nyt voisi vielä entisestään alentaa ruotsinkielisiltä vaadittavaa pisterajaa, jotta saataisiin kiintiöt täyteen, koska joka vuosi kielikiintiöitä jää käyttämättä myös muissa tiedekunnissa. Nykyisin ruotsinkieliset pääsevät 10 pistettä alemmilla pisteillä sisään kuin muun kieliset.
Ensimmäisenä mikä mieleen juolahtaa on se, että on tosi järkyttävää, että 10 pistettä alemmalla tuloksella pääsee ruotsinkielen takia parempien suomenkielisten edelle ja pudottaa suomenkieliset pois yliopisto-opinnoista. Eikö tämä ole jo ETUOIKEUS, joka rikkoo niin YK:n ihmisoikeusjulistusta että Suomen perustuslakia. Nyt aika lopettaa Suomessa kaikki kielikiintiöt ja päästä omilla taidoillaan opiskelemaan kaikissa paikoissa.
.
Huvudstadsbladet kirjoittaa, että ainoastaan 23 ruotsinkielistä läpäisi pääsykokeen ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen vaikka paikkoja oli yhdeksän enemmän eli 32. Nyt nämä täyttämättä jääneet ja näin vapautuvat yhdeksän kiintiöaloituspaikkaa täytetään suomenkielisillä opiskelijoilla!
Huvudstadsbladet kirjoittaa myös, että eikö nyt voisi vielä entisestään alentaa ruotsinkielisiltä vaadittavaa pisterajaa, jotta saataisiin kiintiöt täyteen, koska joka vuosi kielikiintiöitä jää käyttämättä myös muissa tiedekunnissa. Nykyisin ruotsinkieliset pääsevät 10 pistettä alemmilla pisteillä sisään kuin muun kieliset.
Ensimmäisenä mikä mieleen juolahtaa on se, että on tosi järkyttävää, että 10 pistettä alemmalla tuloksella pääsee ruotsinkielen takia parempien suomenkielisten edelle ja pudottaa suomenkieliset pois yliopisto-opinnoista. Eikö tämä ole jo ETUOIKEUS, joka rikkoo niin YK:n ihmisoikeusjulistusta että Suomen perustuslakia. Nyt aika lopettaa Suomessa kaikki kielikiintiöt ja päästä omilla taidoillaan opiskelemaan kaikissa paikoissa.
.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Samat rajat kaikille, kielikiintiöt ovat täyttä paskaa.
Suomessa ollaan, miksi ruotsikiintiö? Mitä käy lääkäreiden tasokkuudelle tällä menolla kun seassa on juuri ja juuri rimaa hipoen pääsykokeen läpäisseitä ruotsinkielisiä lääkäreitä?
Hyvä hyvä ihan loistava kommentti, asiasta pitäisi puhua julkisuudessa paljon enemmän, kyllä kaikkien Suomessa asuvien pitäisi olla samalla viivalla, kun kilpaillaan korkeakoulupaikoista. Tää ruotsalaisten etuoikeus on muinainen jäänne, joka pitäisi ehdottomasti poistaa nopeasti.
Siis, kun meillä suomenkielisillä on pakkoruotsi, NIIN MIKSI IHMEESSÄ, ruotsinkielisillä on kieleen perustuva helponnus päästä korkeakoululuun, kun kaikki suomalaiset pakotetaan opettelelmaan ruotsia, hyi inhottaa koko juttu, kun on niin törkeen epäreilua!!!
Kielikiintiöt pois ja suomenkieliset lääkärit opiskelemaan enemmän ruotsia. Hyvällä kielitaidolla lääkäri kyllä osaa hoitaa ruotsalaistakin potilasta.
Tosiasiassa Helsingin ruotsinkielisen lääketieteen linjan pisteraja tänäkin vuonna (kuten aiempinakin vuosina) asettuu keskelle suomenkielisten lääkislinjojen raakapisterajoja:
H:gin ruotsinkieliselle linjalle pääsy vaikuttaa todellista helpommalta,
kun sitä vertaa halutuimpaan eli H:gin suomenkielisen linjaan,
jonka raakapisteraja koepistekiintiössä oli 59 p.
Tilanne muuttuu, kun ruotsinkielisen linjan pisterajoja vertaa muihin (suomenkielisiin) lääkiksiin
2013 H:gin ruotsinkielisen linjan pisteraja koepistekiintiössä 45,55 raakapistettä.
Oulun yleisen raja koepistekiintiössä 46.25 p (alle yhden raakapisteen korkeampi kuin ruotsinkieliselle linjalle)
Oulun yleisen raja koepistekiintiössä 39.25p kandeille ( alempi kuin H:gin ruotsinkieliselle linjalle)
Turun yleisen raja koepistekiintiössä 46.50 p (noin yhden raakapisteen korkeampi kuin ruotsinkieliselle linjalle)
Kuopion yleisen raja koepistekiintiössä 50,50p
T:reen yleisen raja koepistekiintiössä 52, 50 p
(kokeen maksimipisteet 155p)
Pelkkien pääsykoepisteiden perusteella valitaan yhteensä alle puolet lääkisopiskelijoista, (kiintiöiden koko vaihtelee yliopistosta toiseen jonkin verran.)
Loput eli reilu puolet lääkisopiskelijoista valitaan nk. yhteispistekiintiössä (pääsykoepisteet yo-arvosanoista saatavat lähtöpisteet.
2013 Yhteispistekiintiössä täydet lähtöpisteet (LLLL /LLLLL) omaava tarvitsi kokeesta
23.00 raakapistettä Kuopion suomenkieliselle linjalle (LEEE-rivistä hyötyä)
37,50 raakapistettä H:gin ruotsinkieliselle linjalle (LLLEE-rivistä hyötyä)
38.22 raakapistettä Oulun suomenkieliselle linjalle (LEEE-rivistä hyötyä)
42.30 raakapistettä Turun suomenkieliselle linjalle (LLLE-rivistä hyötyä)
51.00 raakapistettä H:gin suomenkielisen linjalle ( jo LLLEE-rivistä hyötyä)
51,49 raakapistettä Tampereen suomenkieliselle linjalle (LLLE-rivistä hyötyä)
Yhteispistekiintiössä on PALJON helpompaa päästä
Kuopion lääkikseen kuin H:kiin ruotsinkieliselle linjalle.
Oulun tavalliseen/kandikiintiöön ja H:kiin ruotsinkieliselle linjalle
on suurin piirtein yhtä helppo päästä.
"Tilanne muuttuu, kun ruotsinkielisen linjan pisterajoja vertaa muihin (suomenkielisiin) lääkiksiin"
Ruotsinkielisen linjan pisterajoja EI VOI verrata muihin (suomenkielisiin) lääkiksiin. Näin ei valitettavasti voi tehdä, koska LÄHTÖPISTEET lasketaan eri tavalla eri lääkiksissä.
Esim. Helsingin yliopistossa saa suhteettoman paljon pisteitä "KOTIMAISTEN KIELTEN" osaamisesta, josta niin sanotut "kaksikieliset" hyötyvät kielikiintiöiden lisäksi eli ruotsin kielestä saakin näin tuplabonushyödyn.
Oikeastaan kielestä saakin TRIPLA-bonuksen, kun niin sanotut "kaksikieliset" hyötyvät siitä jo ylioppilaskirjoituksissa, jolloin myös pääsykoealkupisteet ovat korkeammat.
Helsingissä sekä suomen- että ruotsinkielisen lääketieteen linjan
lähtöpisteet pisteytetään täsmälleen samoin.
Täysiä lähtöpisteitä on vaikeampaa saada Helsingissä kuin muissa yliopistoissa
(äidinkielestä riippumatta .
Lähtöpisteitahän saa Helsingissä viidestä yo-arvosanasta,
eikä kolmea lähtöpisteisiin vaikuttavista aineista:
äidinkieli, A-kieli, toinen kotimainen pitkänä voi korvata millään muulla arvosanalla.
Loput kaksi huomioitavaa ainetta ovat valinnaisesti fy/ke/bi-reaali ja fy/ke/bi-reaali/matematiikka.
Miksi ihmeessä Helsinkiin hakevan olisi helpompaa kirjoittaa viisi L:ää
kuin esimerkiksi Kuopioon hakevan neljä L:ää?
En oikein jaksa uskoa että Kuopioon hakevat olisivat niin paljon lahjattomampia.
Varsinkin kun Kuopioon hakevalla on enemmän valinnanvaraa lähtöpisteissä huomioitavien yo-arvosanojen suhteen eli kirjoitusten ei tarvitse ihan nappiin mennä.
(Kuopiossahan ainoastaan äidinkieltä ei voi korvata muulla arvosanalla,
A-kielestä ja toisesta kotimaisesta saa valita parhaimman, ja loput kaksi huomioitavaa ainetta ovat valinnaisesti fy/ke/bi-reaali ja fy/ke/bi-reaali/matematiikka kuten muuallakin.
Vaikuttaa myös siltä että TRIPLA-bonus ei tunne yo-arvostelua:
Ylioppilastutkinnon arvostelu on valtakunnallinen ja
kokeista annetaan kullakin tutkntokerralla arvosanoja seuraavasti:
L 5%, E 15%, M 20%, C 24%, B 20%, A 11%, I 5%.
Kussakin yo-kokeessa vain 5% kirjoittaneista voi saada laudaturin.
Jos kokelaat pärjäävät hyvin yo-kokeessa, pisterajat nousevat.
Ruotsinkielisen/kaksikielisen ei siis ole suhteellisesti yhtään helpompaa saada L:ää suomesta toisena A-kielenä kuin suomenkielisen ruotsista toisena A-kielenä.
Mitähän "TRIPLA-bonus" sekoilee?
Tottakai ruotsinkielisen linjan pisterajoja VOI verrata suomenkielisiin lääkiksiin. Koepistekiintiössä yo-arvosanoista saatavat lähtöpisteet
eivät vaikuta sisäänpääsyyn mitenkään
on linja tai kaupunki mikä hyvänsä.
TRIPLA-bonusta taitaa vaan harmittaa
paremmin kokeessa pärjänneille häviäminen.
"Helsingissä sekä suomen- että ruotsinkielisen lääketieteen linjan
lähtöpisteet pisteytetään täsmälleen samoin."
Näinhän se juuri on, ja sitähän TRIPLA-bonuskin painotti, että vain saman paikkakunnan sisällä voidaan pistetuloksia verrata keskenään.
.
Erona linjoilla on vain se, että YLIOPISTOLAIN mukaan ruotsinkielinen pääsee maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä sisään kuin muun kieliset, ja pudottaa näin paremmin pärjänneet suomenkieliset kokonaan pois yliopistosta.
*********
"Vaikuttaa myös siltä että TRIPLA-bonus ei tunne yo-arvostelua:
Ylioppilastutkinnon arvostelu on valtakunnallinen ja
kokeista annetaan kullakin tutkntokerralla arvosanoja seuraavasti:
L 5%, E 15%, M 20%, C 24%, B 20%, A 11%, I 5%."
TRIPLA-bonushan kirjoitti niin sanotuista "kaksikielisistä", jotka hyötyvät kielikiintiöiden lisäksi hyvästä suomi -arvosanasta yo-kirjoituksissa. Esim. Pohjanmaan ruotsinkieliset ovat heikoilla, koska he ovat lähes järjestään ummikkoja ja heidän äidinkielensäkin on kaukana normiruotsista.
Helsingin suomenkielisen rajat ovat paljon muita lääkiksiä korkeammat.
Helsingin ruotsinkieliselle linjalle voi päästä 10 skaalattua pistettä alemmin pistein,
kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle.
Suomenkielinen hakija pääsee ihan samantasoiseilla tai
huomattavasti HEIKOMMALLA suorituksella Oulun ja Kuopion lääkiksiin.
Oulussa ja Kuopiossa sisäänpääsyprosentit ovat suurempia ja
paikkoja jaossa lähes 10x enemmän verrattuna H:gin ruotsinkieliseen linjaan.
Helpommasta vaikeimpaan lääkikseen pääsy menee suurinpiirtein näin:
1. Kuopio
2. Oulu
3. Helsingin ruotsinkielinen /Turku
4. Tampere
5. Helsingin suomenkielinen
Mikä tässä on suomenkielisille niin epäoikeudenmukaista?
Pitäisikö kenties Kuopion ja Oulun suomenkieliset paikat jakaakin tasa-arvon nimissä rannalle jääneille Helsinkiin hakeneille, koska parempi koesuoritus?
On myös hakijan hölmöyttä jos ei selvitä mihin omilla kyvyillä/valmistautumiselle voi realistisesti päästä ja missä omista yo-pisteistä on hyötyä.
Koko ketjusta paistaa läpi muutamien kommentoijien kyvyttömyys myöntää
ettei oma paras riittänyt opiskelupaikan saantiin tänä vuonna.
Ohi meni huomattavasti suurempi joukko Ouluun ja Kuopioon päässeitä, kuin H:gin ruotsinkieliselle linjalle päässeitä ruotsinkielisiä (kolmannes ruotsinkieliselle linjalle valituista opiskelijoista on suomenkielisiä äidinkieleltään.)
Leuka rintaan vaan ja uutta yritystä peliin ensi haussa.
Kielikiintiöasiassa ihmetyttää se että miksei esim. saamenkielisiä, vironkielisiä, venäjänkielisiä, arabiankielisiä jne asiakkaita varten kouluteta omia kiintiölääkäreitä.
Miksi juuri niin sanotut "kaksikieliset" tarvitsevat kiintiölääkäreitä, joiden pitää päästä suomenkielisten ohi sisään yliopistoon, jopa niin, että pääsevät 10 pistettä huonommilla tiedoilla sisään. Suomenkieliseltä vaaditaan 75 pistettä ja ruotsinkielinen pääsee 65 pisteellä. Onko tämä rehellistä toimintaa länsimaisessa demokratiassa??
- Tämä ei varmasti ole sallittua missään muussa länsimaassa, että parhaiten toimeentulevaa ryhmää tuetaan näin.
Etelä-Afrikassahan oli samanlainen järjestelmä, mutta se jouduttiin ulkomaiden painostuksesta poistamaan jo 1970-luvulla ja USA:ssa 1960-luvulla, mutta meillä vain jatketaan vielä 2010-luvullakin.
Samaan aikaan suomenkielisiä rangaistaan jo alakoulusta lähtien pakkoruotsilla, joka kestää aina yliopisto-opiskeluihin asti. Tätä perustellaan sillä, että elitistiryhmä ei halua oppia edes sen vertaa maan pääkieltä, että pärjäisi marketissa ruokaostoksilla.
Alla olevan lukeminen piste sen verran vihaksi, että vastaan "ihmemussutukselle", mikä tässä on suomenkielisille niin epäoikeudenmukaista.
"Suomenkielinen hakija pääsee ihan samantasoiseilla tai
huomattavasti HEIKOMMALLA suorituksella Oulun ja Kuopion lääkiksiin.
Oulussa ja Kuopiossa sisäänpääsyprosentit ovat suurempia ja
paikkoja jaossa lähes 10x enemmän verrattuna H:gin ruotsinkieliseen linjaan.
Helpommasta vaikeimpaan lääkikseen pääsy menee suurinpiirtein näin:
1. Kuopio
2. Oulu
3. Helsingin ruotsinkielinen /Turku
4. Tampere
5. Helsingin suomenkielinen
Mikä tässä on suomenkielisille niin epäoikeudenmukaista?"
__
MYÖS ruotsinkielinen hakija pääsee ihan samantasoiseilla tai
huomattavasti HEIKOMMALLA suorituksella Oulun ja Kuopion lääkiksiin.
Ruotsinkielinen saa näissä kaupungeissa tenttikysymykset ruotsinkielellä ja saa vastata kysymyksiin ruotsinkielellä. Tämä on ihan OK, MUTTA KIELIKIINTIÖT EIVÄT SITÄ OLE.
Tämä on suomenkielisille erittäin epäoikeudenmukaista, sillä se pudottaa yliopiston ulkopuolle hyvin menestyneet suomenkieliset ja heidän paikkansa ottavat huonosti menestyneet ruotsinkieliset.
Ketjun aloittaja puhuu virheellisesti ja harhaanjohtavasti kielikiintiöistä
joko silkkaa tietämättömyyttään tai tarkoituksellisesti.
HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA
EI OLE OLEMASSA KIELIKIINTIÖTÄ MILLEKÄÄN KIELIRYHMÄLLE.
Ei ruotsikiintiöitä, suomikiintiöitä tai muitakaan kielikiintiötä
Ei ole koskaan ollutkaan.
Todellisuudessa Helsingin lääketieteen koulutusohjelma on jaettu
suomen- ja ruotsinkieliseen opintolinjaan.
Riittävän ruotsinkielentaidon omaava äidinkieleltään suomenkielinen
voi hakea ja tulla hyväksytyksi ruotsinkieliselle linjalle.
Valintakokeen (ja myöhemmin tentit) saa linjasta riippumatta
suorittaa haluamallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi.
Vuosittain ruotsinkieliselle linjalle hyväksytyistä noin kolmannes on
hyvät ruotsinkielen taidot omaavia suomenkielisiä.
Suomenkielisten suuri osuus opiskelijoista osoittaa selvästi, että
ruotsinkieliselle linjalle pääsy EI ole kielitaitovaatimusten takia ylitsepääsemättömän hankalaa suomenkielisille.
(Päinvastoin kuin tämän palstan jotkut kommentaattorit yrittävät väittää.)
"äidinkieleltään suomenkielinen
voi hakea ja tulla hyväksytyksi ruotsinkieliselle linjalle"
Törkeää eliitin pelleilyä koko lause, josta hyökyy se suuri ylimielisyys, joka on tavanomaista meidän omalle "bätre volk'illemme". Tämä on kuin suoraan 1930-luvulta, jolloin lähes kaikki opetus oli vielä tällä bätre volkin kielellä.
Tosiasia on kuitenkin se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen
voi hakea ja tulla hyväksytyksi suomenkieliselle linjalle ja ruotsinkielellä kaikkien Pohjoismaiden yliopistojen linjoille.
Nimimerkki "Dekaani" viitannee aloituspuheenvuorossaan HBL:n 4.7.2013 juttuun.
Jutussa ei ehdoteta ruotsinkielisen linjan pisterajan alentamista nykyisestä,
vaan todetaan nykyisen 10 pistettä suomenkielistä linjaa alemman pisterajan herättäneen kritiikkiä.
(...Att den svenska studielinjen i medicin skall finnas är stadgat i lag men för att få den svenska kvoten fylld har man varit tvungen
att sänka poänggränsen och det har fått kritik från finskt håll.)
HBL:n jutussa HY:n kirurgian professori sanoo myös
etteivät ruotsinkieliselle linjalle hakeneet välttämättä pärjänneet
muiden kaupunkien lääkärikoulutuksiin hakeneita heikommin
ja tässä hän on raakapistevertailujen valossa täysin oikeassa.
Vuoden 2013 valintakoe oli vaikea kaikille ja
sisäänottopisterajat ovat olleet ennennäkemättömän alhaiset
kaikissa maan lääketieteellisissä tiedekunnissa.
Suomenkielisillä opintolinjoilla ei vain ole tiettyä pisterajaa,
jota heikommin pärjänneitä ei valita, vaikka opiskelupaikkojen jäisi täyttämättä.
Suomenkieliset opiskelupaikat täytetään aina,
vaikka pisterajat putoaisivat käytännössä nollille,
kuten Kuopion hampaan yhteispisteisiin perustuvassa valinnassa tänä vuonna.
HBL:n juttuun voi itse tutustua osoitteessa
hbl.fi/nyheter/2013-07-04/470221/svart-prov-gallrade-bortsvenska-medicinstuderande
Kusetus koko pakkoruotsi ja ruotsalaisten etuoikeudet Suomen tasavallassa.
Kusetus koko pakkoruotsi ja ruotsalaisten etuoikeudet Suomen tasavallassa.
Miten on mahdollista että Suomessa vaaditaan erilliset koulut ja yliopistojen linjat ym. eri kieliryhmille? Olemmeko sodassa keskenämme?
Muualla maailmassa erilliset koulut ja linjat johtuvat poikkeustapauksista.
YLE
Kroatia kasvattaa EU:n 28 maan liitoksi
Sota näkyy yhä jakautuneina kaupunkeina
Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut Kroatian sota näkyy edelleen esimerkiksi Vukovarin kaupungissa, jota piiritettiin vuonna 1991. Serbit tekivät siellä etnisen puhdistuksen.
Vukovarilaisten elämä on edelleen jakautunut etnisesti: esimerkiksi kroaattilapset käyvät eri kouluja kuin serbioppilaat. Kroatian asukkaista serbejä on runsaat neljä prosenttia, Vukovarin asukkaista puolestaan yli kolmannes.
YLE
http://yle.fi/uutiset/kroatia_kasvattaa_eun_28_maan_liitoksi/6709952
Lainaus loppu
Suomessa ei pelätä että ruotsinkieliset etääntyvät suomenkielisistä koska he eivät ikinä ole olleetkaan meidän keskuudessamme. Siksi ruotsin kieltä ei Suomessa kuule eikä tarvitse.
Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, vanhainkodit, hautausmaat ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa.
Ruotsinkielinen saa mennä suomenkieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsinkieliseen nuorisotaloon. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja WC:t sekä välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.
Esimerkkejä apartheidista Suomessa: lainaus ILTASANOMAT:
Terveyskeskuksen tyly vastaus: Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille
Lääkäriin Paraisilla pyrkinyt nainen koki itsensä kakkosluokan kansalaiseksi.
IL Torstai 28.10.2010 klo 10.34
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102812597045_uu.shtml
Ruotsin kielellä pääsee jonon ohi lääkäriin
29.05.2013 07:13 Pohjalainen
Vaasan pääterveysasemalla päivystää ruotsalaislääkäreitä, jotka eivät puhu ollenkaan suomea. Ruotsia osaava asiakas pääsee muita nopeammin lääkärin vastaanotolle.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ruotsin-kielella-paasee-jonon-ohi-laakariin-1.1397222
Uusisuomi:
RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun?
RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.
RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.
Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.
- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.
Grundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä. Grundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.
Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä on nyt Yle Uutisten mukaan luvannut, ettei ruotsin- ja suomenkielisiä koululuokkia siirretä saman katon alle.
Espoo kuitenkin suunnittelee edelleen perustavansa uudelle Suurpellon asuinalueelle kaksikielisen koulukeskuksen.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Nyyh nyyh. Jos et osaa niin et osaa. Ei mitään kiintiöpaikkoja tarvita tämmösessä ammatissa. Reppanat.
Enemmistö vaiko sittenkin pieni vähemmistö
Suomet ruotsalaiset ovat todellisuudessa pikkuriikkinen vähemmistö (vetoavat siihen tilanteen vaatiessa) ja lain mukaan enemmistö (vetoavat siihen tilanteen vaatiessa).
Etuja haalittaessa joko vähemmistö tai tarvittaessa enemmistö. Siis he ovat molempia: enemmistö ja vähemmistö.
Tämä on käsittämätön yhtälö ja matemaattinen mahdottomuus ja se on vain Suomessa mahdollinen.
Suomet ruotsalaiset pelaavat kierosti kaksilla korteilla. Ensin vaativat samat oikeudet kuin pääväestö, sitten vielä vähemmistöoikeudet ja edut kaupan päälle – siis kaikkien Suomen vähemmistöjen.
Tutkivat toimittajat ja yhteiskunnalliset tutkijat eivät jostain syystä ole tutkineet asiaa tai eivät ole nostaneet sitä vielä esille. Syitä voi olla vain yksi eli PELKO.
Jotain on mätää Suomenmaassa....